KORSHOLM MUSTASAARI DETALJPLAN FÖR SMEDSBY CENTRUM I SEPÄNKYLÄN KESKUS I, ASEMAKAAVA PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING (PDB) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.6.2016 Bild 1. Planeringsområdet. Kuva 1. Suunnittelualue.
VAD ÄR PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING (PDB)? När en plan utarbetas skall enligt Markanvändnings- och bygglagen (MBL 63 ) ett program för deltagande och växelverkan samt för bedömning av planens konsekvenser utarbetas. När planer bereds skall PDB läggas fram så att intressenter samt kommunbor har möjlighet att delta i beredningen av planen, bedöma verkningarna av planläggningen och uttala sin åsikt om planen. Information om framläggningen av PDB meddelas i tidningar samt på kommunens hemsida www.korsholm.fi och på kommunens officiella anslagstavla i ämbetshuset. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)? Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen tullessa vireille OAS asetetaan nähtäville, jolloin osallisilla ja kuntalaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä siinä esitetyistä osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. OAS:n nähtävilläolosta ilmoitetaan sanomalehdissä, kunnan kotisivuilla www.mustasaari.fi ja kunnan virallisella ilmoitustaululla. VAD HÄNDER? Kommunens målsättning är att i första hand utreda förutsättningarna för en ändring av detaljplan i Smedsby centrum (ca 7,8 ha). Målet för framtidssynen i stomplanen från 2011, Framtida Smedsby, konkretiserades genom att konstatera att ett tydligt och aktivt kommuncentrum med attraktionskraft och synlighet för boende och företagande, bildning och kultur samt förvaltning och kommunikationer bör utvecklas. Dessutom betonades att byggnadstyperna ska representera modernt energiekonomiskt och hållbart byggande samt innovationer i anslutning till dessa. Huvudidén är att kvarteren kring Korsholmsvägen förtätas och att Korsholmsvägen omgestaltas som en huvudgata. Kvarteren intill själva centrumkärnan planeras för boende- och verksamhetsbyggnader (kommersiell service och kontor). I tillägg utreds förutsättningar för ett så kallat företagshotell. Detaljplaneändringen får inte försvåra revideringen av Smedsby delgeneralplan. MITÄ ON TEKEILLÄ? Kunnan tavoitteena on selvittää ensisijaisesti edellytykset asemakaavan muuttamiseksi Sepänkylän keskuksessa (noin 7,8 ha). Tulevaisuuden Sepänkyläksi nimetyn vuonna 2011 laaditun runkosuunnitelman konkreettisena tavoitteena on kehittää Sepänkylästä selkeä ja aktiivinen sekä vetovoimainen ja näkyvä keskus asumiselle, yrittäjyydelle, sivistykselle ja kulttuurille, hallinnolle ja kulkuyhteyksille. Lisäksi suunnitelmassa korostetaan modernia, energiataloudellista ja kestävää rakentamista ja tähän liittyviä innovaatioita. Pääajatuksena on, että kortteleita Mustasaarentien molemmilla puolella tiivistetään ja että Mustasaarentie muutetaan pääkaduksi. Varsinaista ydinkeskustaa ympäröivät korttelit suunnitellaan asunto- ja toimitilarakennuksille (kaupalliset palvelut, toimistot). Lisäksi selvitetään edellytykset niin kutsutun yrityshotellin perustamiseksi. Asemakaavan muutos ei saa vaikeuttaa Sepänkylän osayleiskaavan tarkistamista.
VAD HAR PLANERATS TIDIGARE? Planer och utredningar som berör planeområdet Landskapsplan: Miljöministeriet har med sitt beslut YM2/5222/2008 den 21.12.2010 fastställt Österbottens förbunds landskapsfullmäktiges beslut 29.9.2008, med vilket Österbottens landskapsplan godkändes. Landskapsplanen innehåller en allmän planering av områdesanvändningen i landskapet eller i dess delområde och ersätter regionplanen för Vasa kustregion i sin helhet. I samband med landskapsplanen uppgörs även nya etapplaner. Dessa består av etapplan 1 (lokalisering av kommersiell service) och etapplan 2 (förnyelsebara energikällor och deras placering i Österbotten) samt en ny trafiksystemplan för landskapet Österbotten, som Österbottens förbund har påbörjat arbetet med tillsammans med Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten. För mera information se www.obotnia.fi. I landskapsplanen hör planeområdet till område för tätortsfunktioner (A). Planeområdet hör även under Vasa Stadsregions stadsutvecklingszon (kk-1), i vars planeringsbestämmelser förordnar bl.a. följande: Tillväxten i Vasa stadsregion bör i första hand inriktas på stads- och kommuncentrum samt sekundärcentrum, där stads- och tätortsstrukturen bör kompletteras och förenhetligas. Nya bostadsområden bör placeras fördelaktigt med tanke på kollektivtrafiken. Bild 2. Utdrag ur Österbottens landskapsplan. Kuva 2. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Enligt etapplandskapsplan 1 (fastställd av miljöministeriet 4.10.2013) är Smedsby centrum angivet som område för centrumfunktioner, är det möjligt att placera en stor detaljhandelsenhet eller -koncentration med en våningsyta på högst 5 000 v-m2, förutom i Korsholms centrum Smedsby där gränsen är 10 000 v-m2. Dimensioneringen av stora detaljhandelsenheter eller -koncentrationer bör anpassas till tätortsbilden och utredas genom mer detaljerad planering. Vid mer detaljerad planering bör uppmärksamhet fästas vid övergången mellan området för centrumfunktioner och den övriga tätorten, tätortsbilden samt vid trafikarrangemangen.
Smedsby centrum hör till Vasa-Korsholm centrumutvecklingszon i vars planeringsbestämmelser förordnar följande: Inom centrumutvecklingszonen är den undre gränsen för en stor detaljhandelsenhet eller -koncentration av regional betydelse utanför område för centrumfunktioner 8 000 v-m2. Området bör utvecklas som ett vad gäller samhällsstrukturen och stadsbilden högklassigt område för kommersiell service. Centrumutvecklingszonens totaldimensionering för kommersiell service, till de delar som ligger utanför Vasas område för centrumfunktioner är 220 000 v-m². En ny landskapsplan är under utarbetning. Beslutet om att inleda arbetet med att uppgöra Österbottens landskapsplan 2040 fattades av landskapsstyrelsen 27.1 2014 och programmet för deltagande och bedömning godkändes av landskapsstyrelsen 21.12.2015. Landskapsplanen blir en s.k. helhetslandskapsplan som omfattar hela landskapet och dess olika samhällsfunktioner. Målsättningen är en godkänd plan år 2018/2019. Den nya landskapsplanen kommer att ersätta Österbottens landskapsplan 2030 och dess etapplandskapsplaner. Generalplan: Smedsby delgeneralplan godkändes av kommunfullmäktige 25.4.2002. I delgeneralplanen har området beteckningarna: område för närservice (PL), bostadsområde dominerat av småhus (AP-1) och rekreationsområde (V). En revidering av delgeneralplanen har påbörjats hösten 2012. Ett förslag till delgeneralplan hölls offentligt framlagt våren 2015. Efter det har kompletterande utredningar utförts och det justerade förslaget var framlagt 6.4 6.5.2016. Målet är att planen ska godkännas hösten 2016. I delgeneralförslaget (bild 3) är nästan hela planeringsområdet märkt som område för centrumfunktioner (C). I revideringen ska kommunens och kommuncentrums särdrag beaktas. Därtill ska planen stöda sig på kommunens strategier att utnyttja och förtäta befintlig samhällsstruktur. Revideringen ska också beakta en ökad inflyttning och en därpå följande högre befolkningstäthet i kärncentrum. Målet är att Smedsby kärncentrum ska få en stadskaraktär genom en tätare och urbanare miljö. Bild 3. Utdrag från justerat förslag till Smedsby Delgeneralplan, framlagt 6.4.-6.5.2016. Kuva 3. Ote Sepänkylän korjatusta osayleiskaavaehdotuksesta, nähtävillä 6.4.-6.5.2016. Bild 4. Utdrag ur detaljplansammanställning. Kuva 4. Ote ajantasa-asemakaavasta. Detaljplan: På området är följande detaljplaner gällande: 1.1 fastställd 1972, 1.2 fastställd 1975, 1.6 fastställd 1981, 1.29 fastställd 1992, 1.34 fastställd 1996, 1.45 fastställd 1999, 1.42 fastställd 1999 och 1.63 godkänd i KF 2006.
Skyddsområden På området finns inga fastställda skyddsplaner. MITÄ ON AIEMMIN SUUNNITELTU? Kaava-aluetta koskevat kaavat ja selvitykset Maakuntakaava: Ympäristöministeriö on 21.12.2010 antamallaan päätöksellä YM2/5222/2008 vahvistanut Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätöksen 29.9.2008 Pohjanmaan maakuntakaavan hyväksymisestä. Maakuntakaava sisältää maakunnan tai sen osaalueiden alueidenkäytön yleissuunnittelun, ja se korvaa kokonaisuudessaan Vaasan rannikkoseudun seutukaavan. Maakuntakaavan yhteydessä laaditaan myös uudet vaihekaavat: vaihekaava 1 (kaupallisten palvelujen sijoittuminen maakunnassa), vaihekaava 2 (uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla) ja uusi Pohjanmaan maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, jonka laadinnan Pohjanmaan liitto on käynnistänyt yhdessä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Lisätietoja suunnitelmasta www.obotnia.fi. Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen (A). Suunnittelualue kuuluu myös Vaasan kaupunkiseudun kaupunkikehittämisen vyöhykkeeseen (kk-1), jonka suunnittelumääräyksessä määrätään muun muassa seuraavasti: Vaasan kaupunkiseudulla kasvu tulee kohdistaa ensisijaisesti kaupunki- ja kuntakeskuksiin sekä alakeskuksiin, missä kaupunki- ja taajamarakennetta tulee täydentää ja eheyttää. Uudet asuntoalueet tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta edullisesti. Vaihemaakuntakaava 1:n (ympäristöministeriön vahvistama 4.10.2013) mukaan Sepänkylän keskus on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi, jolle on mahdollista sijoittaa enintään 5 000 k-m² suuruinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä, paitsi Mustasaaren keskustaan Sepänkylään, jossa yläraja on 10 000 k-m². Vähittäiskaupan suuryksiköiden tai myymäläkeskittymien mitoitus tulee sopeuttaa taajamakuvaan ja selvittää tarkemmalla kaavoituksella. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota keskustatoimintojen alueen ja muun taajaman yhteensovittamiseen, taajamakuvaan ja liikennejärjestelyihin. Sepänkylän keskusta kuuluu Vaasan-Mustasaaren keskustan kehittämisvyöhykkeeseen, jonka suunnittelusta määrätään seuraavaa: Keskustan kehittämisvyöhykkeessä vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän koon alaraja on keskustatoimintojen alueen ulkopuolella 8 000 k-m². Vyöhykettä tulee kehittää yhdyskuntarakenteeltaan ja kaupunkikuvaltaan korkeatasoisena kaupallisten palvelujen alueena. Keskustan kehittämisvyöhykkeen kaupallisten palvelujen kokonaismitoitus on 220 000 k-m2 Vaasan keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle sijoittuvin osin. Uutta maakuntakaavaa valmistellaan parhaillaan. Maakuntahallitus päätti 27.1.2014 aloittaa Pohjanmaan maakuntakaava 2040:n laatimisen ja se hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman 21.12.2015. Maakuntakaavasta tulee niin kutsuttu kokonaismaakuntakaava, joka käsittää koko maakunnan ja sen erilaiset yhdyskuntatoiminnot. Tavoitteena on kaavan hyväksyminen vuonna 2018 tai 2019. Uusi maakuntakaava korvaa Pohjanmaan maakuntakaava 2030:n ja sen vaihemaakuntakaavat.
Yleiskaava: Sepänkylän osayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 25.4.2002. Osayleiskaavassa alueella on seuraavat merkinnät: lähipalvelurakennusten alue (PL), pientalovaltainen asuntoalue (AP-1), virkistysalue (V). Sepänkylän osayleiskaavan tarkistaminen on käynnistynyt syksyllä 2012. Osayleiskaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä keväällä 2015. Tämän jälkeen selvityksiä on täydennetty ja korjattu ehdotus oli nähtävillä 6.4.-6.5.2016. Tavoitteena on kaavan hyväksyminen syksyllä 2016. Osayleiskaavassa (kuva 3) on melkein koko suunnittelualue merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C). Tarkistuksessa otetaan huomioon kunnan ja kuntakeskuksen erityispiirteet. Lisäksi tarkistettava osayleiskaava tukee kunnan strategiaa hyödyntää ja tiivistää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Tarkistuksessa otetaan huomioon myös lisääntynyt muuttoliike Mustasaareen ja siitä seuraava korkeampi asukastiheys ydinkeskustassa. Tavoitteena on, että Sepänkylän ydinkeskustalle muodostuu kaupunkimainen luonne tiiviimmän ja urbaanimman ympäristön avulla. Asemakaava: Alueella ovat voimassa seuraavat asemakaavat: 1.1 vahvistettu 1972, 1.2 vahvistettu 1975, 1.6 vahvistettu 1981, 1.29 vahvistettu 1992, 1.34 vahvistettu 1996, 1.45 vahvistettu 1999,.42 vahvistettu 1999 ja 1.63 KV:n hyväksymä 2006. Suojelualueet: Alueelle ei ole vahvistettu suojelusuunnitelmia. VAD FORSKAS OCH EVALUERAS? Utarbetningen av detaljplanen utförs i enlighet med markanvädnings- och bygglagen. I planläggningen tas de planer och utredningar som gjorts i beaktande. Utifrån planen utreds följande konsekvenser och inverkningar: Landskapsstrukturen och naturomgivningen Den byggda miljön - inverkningar på landskapet - inverkningar på vattendrag, grundvatten och jord- och berggrund - inverkningar på byggnadsarvet - inverkningar på trafikarrangeman - möjliga störningsfaktorer - inverkningar på fritidssysselsättning och trivsel Sociala och kulturella inverkningar - sociala och imageinverkningar Ekonomiska inverkningar Tabell 1. Detaljplanens inverkningar som bör utredas - uppskattning av helhetsekonomiska inverkan - uppskattning av kommunalekonomiska inverkningar MITÄ TUTKITAAN JA ARVIOIDAAN? Asemakaavan laatiminen perustuu maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntöön. Tehdyt suunnitelmat ja selvitykset toimivat pohjana myös asemakaavoitukselle. Kaavan aiheuttamista vaikutuksista arvioidaan seuraavia seikkoja: Maisemarakenne ja luonnonympäristö Rakennettu ympäristö - vaikutukset maisemaan - vaikutukset vesistöön, pohjaveteen, maa- ja kallioperään - vaikutukset rakennusperintöön - vaikutukset liikenneverkostoon - mahdolliset häiriötekijät
Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset - sosiaaliset ja imagolliset vaikutukset - vaikutukset vapaa-ajan viettoon ja viihtyvyyteen Taloudelliset vaikutukset - arvio kunnallistaloudellisista vaikutuksista - arvio kokonaistaloudellisista vaikutuksista Taulukko 1. Selvitettävät asemakaavan vaikutukset. VEM ÄR INTRESSENTER I PLANERINGEN? Enligt MBL 62 är intressenter markägarna på området och de vars boende, arbete eller övriga förhållanden kan påverkas betydligt av planen samt de myndigheter och sammanslutningar vars verksamhetsområde behandlas vid planeringen. Intressenter har möjlighet att delta i beredningen av planen, bedöma verkningarna av planläggningen och skriftligen eller muntligen uttala sin åsikt i saken. Denna detaljplans intressenter är följande: Markägare, invånare och företagare Myndigheter Korsholms kommuns förvaltningsenheter - markägarna och grannarna - invånarna - företag, samfund och föreningar som fungerar på området - Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten - Österbottens förbund - Österbottens räddningsverk - kommunstyrelsen - Samhällsbyggnadsnämnden - Byggnadsnämnden - Miljösektionen Andra - Vasa Elnät Ab - Korsholms vattentjänstverk - Smedsby Värmeservice Ab - Anvia - Vasa stad Tabell 2. Detaljplanens intressenter KETKÄ OVAT OSALLISIA SUUNNITTELUSSA? MRL 62 :n mukaisesti osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä. Maanomistajat, asukkaat, yhteisöt ja yritykset Viranomaiset Mustasaaren kunnan hallintokunnat - maanomistajat ja naapurit - asukkaat - alueella toimivat yritykset, yhteisöt ja yhdistykset - Etelä-Pohjanmaan ELY - Pohjanmaan liitto - Pohjanmaan pelastuslaitos - kunnanhallitus - Yhdyskuntarakentamisen lautakunta - Rakennuslautakunta - Ympäristöjaosto Muut - Vaasan Sähkö Oy - Mustasaaren vesihuoltolaitos - Smedsby Värmeservice Ab - Anvia - Vaasan kaupunki Taulukko 2. Asemakaavan osalliset
NÄR OCH HUR KAN MAN TA DEL I PLANERINGEN? Åsikter, utlåtanden, anmärkningar och besvär Då planutkastet är färdigt läggs det fram till påseende i beredningskedet för hörande av intressenter och kommunmedlemmar. Kommunmedlemmarna och intressenterna har då möjlighet att framföra sina åsikter i ärendet skriftligt eller muntligt inom given tidsperiod. Information om framläggande av planutkast informeras i tidningar, på kommunens hemsida www.korsholm.fi och på kommunens officiella anslagstavla i ämbetshuset. Planförslaget kungörs för allmänt påseende efter att den färdigställts enligt MBL 65 och MBF 27. I detta skede har intressenterna och kommunmedlemmarna möjlighet att lämna en skriftlig anmärkning inom given tidsperiod. Samtidigt begärs myndigheternas utlåtande. Information om framläggande av planförslaget informeras i tidningar, på kommunens hemsida www.korsholm.fi och på kommunens officiella anslagstavla i ämbetshuset. Allmänna informationstillfällen ordnas i mars och augusti 2013. Detaljplanen remitteras till kommunfullmäktige för att godkänna kommunstyrelsens förslag. Godkännandet informeras enligt MBF i tidningar och på den offentliga informationstavlan. Besvär i kommunens beslut som gäller godkännandet söks hos Vasa förvaltningsdomstol, så som har stiftats i kommunlagen. Ytterligare har intressenter enligt MBL 64 möjlighet att innan planeförslaget läggs fram föreslå Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten samråd huruvida programmet för deltagande och bedömning är tillräckligt. Vid behov ordnas även myndighetssamråd. MITEN JA MILLOIN VOI OSALLISTUA KAAVOITUKSEEN? Mielipiteet, lausunnot, muistutukset ja valitukset Asemakaavaluonnoksen valmistuttua se asetetaan nähtäville laadintavaiheen kuulemista varten, jolloin siitä voi jättää kirjallisia tai suullisia mielipiteitä ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Nähtävilläolosta ilmoitetaan sanomalehdissä, virallisella ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla, www.mustasaari.fi. Kunnanhallitus asettaa asemakaavaehdotuksen sen valmistuttua MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville, jolloin osallisella ja kunnan jäsenellä on mahdollisuus jättää ehdotuksesta kirjallinen muistutus ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Samalla pyydetään asiaankuuluvat viranomaislausunnot. Nähtävilläolosta ilmoitetaan sanomalehdessä, virallisella ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivulla, www.mustasaari.fi. Yleisötilaisuudet pidetään maalis- ja elokuussa 2011. Asemakaava viedään kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi kunnanhallituksen esityksestä. Hyväksymisestä ilmoitetaan MRA:n mukaisesti sanomalehdissä ja virallisella ilmoitustaululla. Hyväksymispäätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Lisäksi osallisella on MRL 64 :n mukaan mahdollisuus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Etelä-Pohjanmaan ELYlle neuvottelun käymistä
osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Tarvittaessa järjestetään myös viranomaisneuvotteluja. VILKA RÄTTSVERKNINGAR HAR DETALJPLANEN? Detaljplanen styr byggandet. En byggnad får inte uppföras i strid med detaljplanen. Beträffande andra åtgärder som förändrar miljön skall detaljplanen beaktas. På ett detaljplaneområde får inte placeras sådana funktioner som medför olägenheter för den användning av andra områden som anvisats i planen. MITÄ OIKEUSVAIKUTUKSIA ASEMAKAAVALLA ON? Asemakaava ohjaa rakentamista. Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa. Myös muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla on asemakaava otettava huomioon. Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa asemakaavamääräysten vastaisia toimintoja tai toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetulle alueiden käytölle. VEM FÖRBEREDAR OCH VARIFRÅN FÅR MAN INFORMATION? För planens beredning ansvarar Arkitekt Ab Rajaniemi, som ansvarig person fungerar teknologie doktor, arkitekt SAFA Juho Rajaniemi, juho@rajaniemi.info, GSM 044 524 7245. Som Korsholms kommuns ansvarsperson fungerar planläggningschef Barbara Påfs, barbara.pafs@korsholm.fi, GSM 044 727 7905. KUKA VALMISTELEE JA MISTÄ SAA TIETOA? Kaavan laatimistyöstä vastaa Arkkitehti Oy Rajaniemi, jossa hankkeen vastuuhenkilönä toimii tekniikan tohtori, arkkitehti SAFA Juho Rajaniemi, juho@rajaniemi.info, GSM 044 524 7245. Mustasaaren kunnassa yhteyshenkilönä toimii kaavoituspäällikkö Barbara Påfs, barbara.pafs@mustasaari.fi, GSM 044 727 7905.