Toisen asteen koulutuksen uudistaminen Mika Tammilehto Johtaja Ammatillisen koulutuksen vastuualue
RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky Kilpailukyvyn heikkenemisessä ei kyse pelkästään suhteellisesta kustannustasosta vaan myös kyvystä sopeutua globaalitalouden ja teknologian muutoksiin tarvitaan parempaa sopeutumiskykyä ja inhimillisten voimavarojen täysimääräistä hyödyntämistä edellyttää osaamistason kohottamista Korkea työttömyys sekä valtion ja kuntien alijäämät johtuvat pitkään jatkuneesta kasvuvajeesta VM:n arvion mukaan kestävyysvaje runsaat 4,5 % BKT:sta. Julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua perusennusteeseen verrattuna 9 miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä Suomen kokonaistuotanto jää vuonna 2013 karkeasti 5 % matalammaksi kuin vuonna 2007 Rakennepoliittisen ohjelman tehtävänä korjata rahoitusvaje ja turvata tulevat etuudet ja palvelut 2
Rakennepolitiikan ohjelman toimeenpano OKM:n hallinnonalan toimet painottuvat työmarkkinoiden ja työurien kysymyksiin - erityisesti nuorten työllisyyttä ja työuran alkua sekä työurien katkoksia koskeviin toimenpiteisiin Toimilla voidaan merkittävästi edistää työurien pidentämistä ja vaikuttaa työn tarjontaan sekä edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja syrjäytymisen ehkäisemistä Rakennepoliittisessa ohjelmassa keskeisiä toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ja järjestäjäverkon uudistus oppivelvollisuuden pidentäminen esiopetus velvoittavuus ja päivähoito-oikeuden rajaaminen korkeakoulujen hakijasuma muut kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseen liittyvät toimet valtionhallinnon ja palvelurakenteiden kehittäminen 3
Kuntien tehtävät ja velvoitteet Toimenpiteet/normien purkaminen (OKM) Vaikutus, milj. euroa Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen (OKM) -195 Toisen asteen koulutuksessa keskitytään tutkintojen rahoitukseen ja luovutaan muun koulutuksen julkisesta rahoituksesta (OKM) -65 Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusperusteiden tiukentaminen -3 Vapaan sivistystyön rahoituksen vähentäminen -15 Kirjasto- ja tietopalveluverkon supistaminen maakuntakirjastojen määrää vähentämällä -1 Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta -10 Oppimateriaalien keskitetty hankinta yleissivistävässä koulutuksessa ja siirtyminen kohti digitaalisia -7 materiaaleja Kelpoisuusvaatimusten väljentäminen -20 Kuntien tulopohjan vahvistaminen Päivähoitomaksujen tarkistaminen +25 Kaikkia tai useita hallinnonaloja koskevat Vaikutus, milj. euroa Kuntien suunnitteluvelvoitteiden vähentäminen (kaikki hallinnonalat) -30 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tehostaminen (LVM, STM, OKM) -70 4
KEHYSPÄÄTÖS 2015-2018: Keskeiset sopeutustoimet Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ja järjestäjäverkko uudistetaan, yhteensä 260 milj. euron julkisen rahoituksen vähennys rahoituksen keskeiseksi määräytymisperusteeksi suoritettujen tutkintojen ja tutkintojen osien määrä. Valtionrahoituksen kokonaismäärä muutetaan talousarvioon perustuvaksi Toisen asteen koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan 2017 lukien Lukiokoulutuksen erityisen tehtävän toteuttamiseen suunnattu valtion lisärahoitus puolitetaan 2015 lukien Lukion ja ammatillisen koulutuksen tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijasta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus rajataan enintään kolmeen vuoteen Valtion rahoitus lopetetaan ammatillisen lisäkoulutuksen tutkintoon tai sen osaan johtamattomaan koulutukseen Lakkautetaan työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtion rahoitus Ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitus vähenee v. 2017 mennessä 56 milj. euroa Vapaan sivistystyön rahoitus- ja rakenneuudistus Vapaan sivistystyön valtion rahoitusta vähennetään 10 miljoonalla eurolla vuodesta 2015 lukien ja 18,5 miljoonalla eurolla vuoden 2017 tasolla 5
Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen kehittäminen Koskee lukiokoulutusta ammatillista perus- ja lisäkoulutusta sekä vapaata sivistystyötä Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin Koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten parantaminen ja jatkoopintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus voidaan turvata Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan 1.1.2017 lukien 6
Prosessit ja aikataulut Toisen asteen rakenne Suuntaviivat ja pol. linjaukset 9/2014 Muutokset toimintalainsäädäntöön 10/2014, voimaan 1/2015 Aluekierros syksy 2014 OKM:n kirje järj.lupien hakemisesta 1/2015 Hakemukset 8/2015 Päätökset 1-3/2016 Uudet luvat voimaan 1.1.2017 Vapaan sivistystyön rakenne ja rahoitus Suuntaviivat ja pol. linjaukset 6/2014 Aluekierros sy/2014 Työryhmän ehdotus 12/2014 OKM:n kirje ylläp.lupien hakemisesta 1/2015 Mahd. muutokset lainsäädäntöön 2-8/2015 Ylläpitämislupahakemukset 8/2015 Rahoitusjärjestelmän muutokset voimaan 1/2016 Päätökset 1-3/2016 7
Koko järjestäjäverkkoa koskevat suuntaviivat (luonnos 13.6.) Koulutuksen järjestäjäverkko rakentuu vahvoista koulutuksen järjestäjistä, jotka palvelevat laajan alueen tai väestöpohjan koulutustarvetta ja järjestäjien työnjako alueella on selkeä. Koulutuksen järjestäjäverkkoa kehitettäessä arvioidaan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön kokonaisuutta. Koulutuksen järjestäjällä on oltava taloudelliset edellytykset hakemansa koulutuksen järjestämiseen Koulutuksen järjestäjällä on koulutustehtävänsä edellyttämä vahva osaaminen, riittävä ja kelpoisuuden omaava henkilöstö, toimivat ja ajanmukaiset pedagogiset prosessit ja oppimisympäristöt, tilat ja -välineet sekä yhteistyösuhteet Uudistuksen lähtökohtana on ylläpitäjäneutraalisuus ja opiskelijoiden vapaa hakeutumisoikeus Valmistelussa otetaan huomioon kuntalain yhtiöittämistä koskevat säädökset Ministeriön päätös uusista järjestämisluvista perustuu kokonaisharkintaan 8
Alustavat suuntaviivat ammatillinen koulutus (luonnos 13.6.) Järjestäjäverkko muodostuu pääasiassa monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja toimintaedellytyksiltään vahvoista erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä (esimerkiksi aikuiskoulutus tai toimiala). Koulutuksen järjestäjällä on palveluvalikoimassaan pääsääntöisesti kaikki koulutusalat. Monialaisilla koulutuksen järjestäjällä on pääsääntöisesti palveluvalikoimassaan riittävällä volyymilla kaikki ammatillisen perusja lisäkoulutuksen järjestämis- ja tutkinnonsuorittamismuodot 9
Järjestämislupien myöntämisen alustavat kriteerit (luonnos 13.6.) Koulutustoiminta vastaa alueelliseen ja valtakunnalliseen koulutustarpeeseen Hakijalla on pitkän aikajänteen ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutustehtävän asianmukaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen Hakijalla on koko sen toiminnan kattava toimintajärjestelmä ja toimivat laadunhallinnan menettelyt Aikuiskoulutustehtävä (ammatillinen lisäkoulutus ja oppisopimuskoulutus) voidaan antaa sellaisille hakijalle, joilla on vahvan omaehtoisen aikuiskoulutuksen lisäksi riittävästi muiden tahojen rahoittamaa koulutusta ja työelämän kehittämistoimintaa. Erityisin perustein koulutustehtävä voidaan antaa sellaiselle hakijalle, joilla ammatillisen koulutuksen lisäksi on riittävästi muuta koulutustoimintaa, esim. vapaan sivistystyön koulutusta. 10
Alustavat suuntaviivat lukiokoulutus (luonnos 13.6.) Järjestäjäverkko muodostuu suurista kunnista tai muista koulutuksen järjestäjistä, jotka palvelevat usein myös yksittäistä kuntaa laajempaa väestöpohjaa. Koulutustarpeeseen vastaaminen voi koulutuksen järjestäjältä edellyttää saavutettavuuden turvaamiseksi toiminnan jakamista eri toimipisteisiin. Järjestäjäverkon muodostamisessa otetaan huomioon myös jatkokoulutukseen sekä opetuskieleen liittyvät koulutustarpeet. 11
Järjestämislupien myöntämisen alustavat kriteerit (luonnos 13.6.) Koulutuksen tarve Arvioinnissa keskeistä on riittävä opiskelija- ja väestöpohja. Arvioitaessa otetaan huomioon koulutukseen hakeutuminen ja alueella oleva tai sinne rakennettava lukiokoulutuksen koulutustarjonta. Taloudelliset edellytykset Kustannustehokkuus koulutuksen järjestäminen siihen kohdennettavan valtion-osuuden turvin laadukkaasti ja tuloksellisesti. vakavaraisuus Ammatilliset edellytykset koulutuksen järjestämiseen tarvittavat pedagogisesti ajanmukaiset, opiskelun kannalta turvalliset ja terveelliset tilat ja välineet. tarvittava määrä kelpoista henkilöstöä. Hakija toimii yhteistyössä alueella toimivien muiden koulutuksen järjestäjien sekä työelämän kanssa. Hakijalla on koko sen toiminnan kattava toimintajärjestelmä ja toimivat laadunhallinnan menettelyt. 12
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusuudistus Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden. tukee nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista Rahoitusjärjestelmää uudistetaan mm. siten, että jatkossa maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Rahoitus myönnetään ja maksetaan edelleen suoraan koulutuksen järjestäjille. He 2014, uutta rahoitusjärjestelmää sovelletaan 2017 alkaen 13
Uuden rahoitusjärjestelmän keskeisiä piirteitä koulutuksen järjestäjän rahoitus määräytyisi kaikissa ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen muodoissa kolmen peruselementin perusteella: perusrahoitus, suorituksiin perustuva rahoitus sekä vaikuttavuusrahoitus koulutuksen järjestäjän rahoitus perustuisi pääosin opiskelijoiden suorittamiin tutkintoihin ja niiden osiin sekä toiminnan vaikuttavuuteen perusrahoitus toisi rahoitukseen ennakoitavuutta ja vakautta ja siinä otettaisiin huomioon sellaisia tekijöitä, joita suorituksiin ja vaikuttavuuteen perustuvassa rahoituksessa ei voida ottaa huomioon rahoituksen kustannuspohjasta luovutaan ja siirrytään talousarvion varaiseen rahoitukseen kustannustason muutokset otetaan huomioon indeksillä alakohtaiset kustannuserot otettaisiin edelleen huomioon koulutuksen järjestäjäkohtaisessa rahoituksessa erityisopiskelu, vailla toisen asteen tutkintoa olevat opiskelijat ja majoitettavat otettaisiin myös huomioon koulutuksen järjestäjäkohtaisessa rahoituksessa 14
15
Uudistuksen tavoitteena on: Luonnos lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmäksi tehostaa koulujärjestelmän toimivuutta ja rakennepoliittista kehittämistä sekä vahvistaa nykyistä paremmin koulutuspoliittisen ohjauksen, turvata lukiokoulutuksen saavutettavuus ja koulutuksellinen tasa-arvo ja siten ottaa huomioon myös lukiokoulutuksen erityispiirteitä, turvata rahoituksen vakaus ja ennakoitavuus sekä lisätä rahoitusjärjestelmän läpinäkyvyyttä ja selkeyttä, on ylläpitäjäneutraali lyhentää opiskeluaikoja ja kannustaa koko tutkinnon suorittamiseen säädetyssä tavoiteajassa, 16 16
Luonnos lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmäksi kannustaa aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista ja nopeuttaa lukion jälkeisiin jatko-opintoihin siirtymistä, ottaa huomioon aikuisopiskelun erityispiirteet, parantaa opiskelijoiden saamaa opetustarjontaa sekä mahdollistaa joustavien koulutuspolkujen toteuttamisen tehokkaasti ja ottaa huomioon mahdolliset opiskelijan siirtymiset koulutuksen järjestäjältä toiselle, yhdessä rakenteellisten muutosten kanssa tehostaa toimintoja ja tuottaa säästöjä tilojen, laitteistojen ja henkilöstön käytössä, kannustaa koulutuksen järjestäjiä toiminnan ja laadun kehittämiseen sekä 17 17
Vaikuttavuusrahoitus -jatko-opintoihin sijoittuminen ( / jatko-opintoihin sijoittunut opiskelija) Suoritusrahoitus - hyväksytysti suoritetut ylioppilasututkinnot ( / tutkinto) Perusrahoituksen perusosa - suoritetut opiskelijavuodet ( /opiskelijavuosi) - syrjäisyyskorotus (syrjäisyysluku) - lukion aineopinnot ( / kurssi) -lukiokoulutukseen valmistava koulutus ( / opiskelija) Perusrahoituksen lisäosa -erityisen koulutustehtävän korotus ( / opiskelija) - majoituskorotus ( / majoitettu opiskelija) -koulutuskuvain (työttömyysaste, koulutustaustakerroin, vieraskielisyys) / opiskelija - strategiaraha ( / opiskelija) 18