KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?
TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEASTI Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Suomeen arvioidaan tulevan noin 25 000 30 000 turvapaikanhakijaa tänä vuonna. Tähän mennessä Suomeen on tullut maahanmuuttoviraston mukaan noin 9700 turvapaikanhakijaa. Viikolla 37 (viime viikko) hakijoita oli 1683. Suurimmat hakijakansallisuudet ovat Irak, Somalia ja Afganistan. Valtaosa hakijoista on aikuisia miehiä.
MIKÄ ON VASTAANOTTOKESKUS? Vastaanottokeskus on paikka, jossa turvapaikanhakija odottaa hakemuksensa käsittelyä. Vastaanottokeskusten lukumäärä riippuu turvapaikanhakijoiden määrästä. Vastaanottokeskusten joukossa on myös ilman huoltajaa tulleille lapsille tarkoitettuja yksiköitä. Suomessa oli syyskuun alussa 25 vastaanottokeskusta (sisältää hätämajoitustilat) ja 5 alaikäisille tarkoitettua yksikköä.
ROOLIT Maahanmuuttovirasto: kokonais- ja koordinaatiovastuu. Maahanmuuttovirasto toivoo, että kunnat tarjoaisivat tilojaan vastaanottokeskuksille. Kunnilla on halutessaan kaksi vaihtoehtoa: kunta voi vuokrata tilan ja SPR järjestää vastaanottokeskuksen toiminnan kunta vastaa sekä tiloista että vastaanottokeskuksen toiminnasta Maahanmuuttovirasto on ilmoittanut, että se ei enää jatkossa kysy kuntapäättäjien kantaa vastaanottokeskusten perustamiseen, jos vastaanottokeskus tai hätämajoitusyksikkö on suunnitteilla yksityiseltä vuokrattaviin tiloihin ja ylläpitäjäksi olisi SPR tai jokin muu ulkopuolinen taho. Tässäkin tapauksessa maahanmuuttovirasto on luvannut tiedottaa asiasta kunnalle, ennen kuin vastaanottotoiminta alkaa.
KAUPUNGIN OMAT MAHDOLLISET TILAT Maahanmuuttovirasto: Ensisijaisesti etsimme isoja, majoituskäyttöön tarkoitettuja tiloja, joihin mahtuu vähintään 150 henkilöä. Mutta muutakin saa tarjota. Jo muutaman kymmenen henkilön tiloihin voimme harkita yksintulleiden turvapaikanhakijalasten tukiasumisyksikköä Johannisberg, Poppeli Huoneisiin mahtuu vähintään 120-140 henkeä (2 sänkyä/huone). Lisäksi aula- ja käytävätilaa. Jokaisella osastolla on oma keittiö, eli tiloihin ei välttämättä tarvitse järjestää keskitettyä joukkoruokailua. Tilapalveluilla on kuitenkin tarvittaessa valmius järjestää joukkoruokailu Johannisbergiin. Poppelin tilat voidaan varata tähän käyttöön useammaksi vuodeksi. Poppelin tilojen käyttäminen ei aiheuta muutoksia vanhustenhuollon väistötilasuunnitelmiin tulevien remonttien aikana. Muita vastaanottokeskukselle soveltuvia tiloja Porvoon kaupungilta ei löydy. Kaupunki on keskustelut seurakunnan kanssa Karijärven kurssikeskuksen tilojen käyttämisestä tähän tarkoitukseen. Karijärven kurssikeskuksen huoneissa on majoitustilat 65 hengelle.
TURVAPAIKKAPÄÄTÖKSEN JÄLKEEN Kaikki turvapaikanhakijat eivät jää maahan. Suomessa noin 40 prosentille hakijoista on myönnetty turvapaikka. Kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija palautetaan kotimaahansa. Jos vastaanottokeskus perustetaan, pitää varautua myös turvapaikan saaneiden aktiiviseen kotouttamiseen ja perheiden yhdistämiseen. Oleskeluluvan saaneet jäävät vastaanottokeskuksiin kunnes saavat ns. kuntapaikan tai asunnon järjestettyä mistä tahansa kunnasta. Asunto kunnassa antaa kotikunnan oikeudet ja velvollisuudet. Vuonna 2016 kuntapaikkojen lukumäärä on 781 koko maassa ja 110 Uudellamaalla. Porvoo on ottanut vuosittain säännöllisesti vastaan pakolaisia 20 vuotta (20-30 pakolaista vuodessa). Tähän ei ole monikaan muu kunta Suomessa pystynyt.
KUSTANNUKSET KUN KAUPUNKI VUOKRAA TILAT JA SPR VASTAA TOIMINNASTA Maahanmuuttoviraston mukaan valtio maksaa kaikki vastaanottokeskuksen kulut. 200-300 paikan suuruisella vastaanottokeskuksella on noin 15 henkilön suuruinen henkilökunta: johtaja, sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja, ohjaajia jne. Terveydenhuollosta on tehty sopimus yksityisen toimijan kanssa. Vastaanottokeskuksen perustaminen edellyttää kuitenkin kaupungilta resursointia esimerkiksi kouluihin, lastensuojeluun, neuvolapalveluihin ja terveysasemapäivystykseen. Jos keskus perustetaan, tähän on varauduttava jo vuoden 2016 talousarvioissa. Turvapaikkapäätöksen jälkeen: kunta saa kotouttamiskustannuksista kolme vuotta korvausta valtiolta. Valtion rahoituksen perusteet eivät ole kaikilta osin selvillä.
ETENEMINEN KUN KAUPUNKI VUOKRAA TILAT JA SPR VASTAA TOIMINNASTA Maahanmuuttovirasto vetoaa, että kunnat valmistelisivat tarvittavat kantansa vastaanottokeskuksen perustamiseen itsenäisesti, ilman virallista pyyntöä. Porvoo ei ole saanut virallista pyyntöä eikä kyselyä maahanmuuttovirastosta. Käsittelymalli, jos kaupunki haluaa itse olla aktiivinen: kaupunginhallituksen/ valtuuston päätös kaupungin esitys maahanmuuttovirastolle neuvottelut SPR:n kanssa SPR tekee sopimuksen maahanmuuttoviraston kanssa ja kaupunki tekee sopimuksen SPR:n kanssa