Espoon kaupunki Pöytäkirja 26.10.2016 Sivu 1 / 43 Kokoustiedot Aika 26.10.2016 keskiviikko klo 17:05-18:54 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4.krs Saapuvilla olleet jäsenet Johanna Värmälä, puheenjohtaja Henrik Haapajärvi Yrjö Lyytinen Leo Hiltunen, poissa esteellisenä :n 127 käsittelyn ja päätöksenteon ajan klo 17.20-17.35, tilalle Saana Lehto Teemu Hokkanen Stig Kankkonen Nina af Hällström Hanna Konttas Jussi Koskinen Marika Niemi Pinja Nieminen Kimmo Surakka Johanna Paattiniemi Veera Ruoho, poissa esteellisenä :n 127 käsittelyn ja päätöksenteon ajan klo 17.20-17.35 Heikki Seppä Jaana Wessman Muut saapuvilla olleet Juha Metso perusturvajohtaja, poissa esteellisenä :n 127 käsittelyn ja päätöksenteon ajan klo 17.20-17.35 Marja-Leena Remes perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Markus Syrjänen talous- ja hallintojohtaja Eija-Inkeri Kailassuo vs. terveyspalvelujen johtaja Matti Lyytikäinen vanhusten palvelujen johtaja Outi Huida viestintäpäällikkö, poistui :n 127 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi klo 17.20-17.35 Mia Laiho Erja Lehtonen Elina Yli-Koski kaupunginhallituksen edustaja henkilöstön edustaja, poistui :n 127 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi klo 17.20-17.35 sihteeri, johtava lakimies
Espoon kaupunki Pöytäkirja 26.10.2016 Sivu 2 / 43 Allekirjoitukset Johanna Värmälä puheenjohtaja Elina Yli-Koski sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 4.11.2016 Jaana Wessman Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2015 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 4.11.2016 osoitteessa Kirkkojärventie 6 b, 8. kerros huone 820, Espoon keskus
Espoon kaupunki Pöytäkirja 26.10.2016 Sivu 3 / 43 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 123 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 124 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 125 Info-osuus 6 126 terveyslautakunnan kevään 2017 7 kokousajoista päättäminen 127 1 Oikaisuvaatimus pitkäaikaishoitopäällikön virkavalinnasta 9 128 Kotihoidon palvelusetelien nimistä ja arvoista päättäminen 17 sekä muistisairaiden päivätoiminnan palvelusetelin käyttöönotto 129 Espoon kaupungin avustus Espoon Järjestöjen Yhteisö 21 ry:n vapaaehtoistoiminnan toteuttamiseen 2016 130 2 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyys ja 23 laatu 131 3-7 Valtion ja Espoon kaupungin välinen sopimus 26 asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman toteutuksesta 2016-2019 (AUNE), sopimuksen hyväksyminen (Kh) 132 8-9 Sopimus Kirkkonummen kunnan kanssa virka-ajan 30 ulkopuolisen sosiaali- ja kriisipäivystyksen tuottamisesta Kirkkonummen kunnan asukkaille 133 10-11 Tapiolan palvelukeskuksen ja alueellisen kotihoidon 32 väistötilasta päättäminen 134 terveystoimen toimialaan kuuluvien päätösten 35 laillisuus 135 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2016 37
Espoon kaupunki Pöytäkirja 123 26.10.2016 Sivu 4 / 43 123 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus oli kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 19.10 2016 päivätyllä kokouskutsulla, joka oli osoitettu jäsenille ja muille, joilla on lautakunnan kokouksessa läsnäolo-oikeus. Kokouksen esityslista on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 124 26.10.2016 Sivu 5 / 43 124 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Jaana Wessman.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 125 26.10.2016 Sivu 6 / 43 125 Info-osuus Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso merkitsee tiedoksi esittelijöiden infoosuudessa esille tuomat toimialan ja tulosyksiköiden ajankohtaiset asiat. Päätös Perusturvajohtaja Juha Metso merkitsi tiedoksi esittelijöiden infoosuudessa esille tuomat toimialan ja tulosyksiköiden ajankohtaiset asiat. Selostus terveyslautakunnan työpajassa 22.5.2015 sovitulla tavalla lautakunnan kokouksissa on kesäkuun kokouksesta alkaen kokouksen järjestäytymisen jälkeen info-osuus. Sisältö: Toimialan ja tulosyksiköiden ajankohtaiset asiat / Esittelijät - Sote- ja maakuntauudistus / Metso Juha - Voi hyvin -yleisöluento 8.11.2016 klo 17 Espoon kulttuurikeskuksen Tapiolasalissa: Parisuhteen huikeat mahdollisuudet, Tony Dunderfelt
Espoon kaupunki Pöytäkirja 126 26.10.2016 Sivu 7 / 43 681/2015 00.01.02 126 terveyslautakunnan kevään 2017 kokousajoista päättäminen Valmistelijat / lisätiedot: Elina Yli-Koski, puh. 046 877 1962 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso päättää, että sosiaali- ja terveyslautakunnan kevään 2017 kokoukset pidetään seuraavasti: Klo 17.00 alkaen Keskiviikko 18.1. Tiistai 14.2. Keskiviikko 22.3. Keskiviikko 19.4. Keskiviikko 31.5. sekä tarvittaessa muutoin hallintosäännön 3 :n 2 momentin ja 4 :n 1 momentin mukaisesti. terveyslautakunnan kokouspaikkana on kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs, tai muu myöhemmin päätettävä paikka. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Espoon kaupungin hallintosäännössä määrätään toimielimen kokousajasta ja paikasta, kokouksen koolle kutsumisesta sekä varajäsenen kutsumisesta seuraavaa: 3 Kokousaika ja -paikka Toimielin pitää kokouksensa päättäminään aikoina ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 126 26.10.2016 Sivu 8 / 43 4.1 Kokouksen koollekutsuminen Kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. 10 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 26.10.2016 Sivu 9 / 43 2751/2016 01.01.01 127 Oikaisuvaatimus pitkäaikaishoitopäällikön virkavalinnasta Valmistelijat / lisätiedot: Satu Valli, puh. 050 383 7429 Markus Syrjänen, puh. 09 816 23000 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen hylkää oikaisuvaatimuksen, joka on tehty terveyslautakunnan päätöksestä 20.9.2016 107 valita vanhusten palvelujen pitkäaikaishoitopäällikkö. Päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä, päätöksentekijä ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös muutoinkaan ole lainvastainen. Käsittely Perusturvajohtaja poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. (HallL 28 1 mom. 1. kohta) Jäsenet Ruoho ja Hiltunen poistuivat esteellisinä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. (HallL 28 1 mom. 1. kohta) Lehto teki Koskisen kannattamana esityksen oikaisuvaatimuksen hyväksymisestä. Koska esitystä vastustettiin, oli asiassa äänestettävä. Äänestystavaksi valittiin nimenhuutoäänestys. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän esityksen puolesta äänesti kymmenen jäsentä ja vastaan kaksi, poissa yksi. Puheenjohtaja totesi esittelijän esityksen tulleen hyväksytyksi äänin 10-2 (1). Päätös Esittelijän esitys hyväksyttiin. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Äänestyslista 127 - terveyslautakunnan 20.9.2016 107 päätös Leo Hiltunen ja Veera Ruoho vaativat oikaisuvaatimuksessaan, että terveyslautakunnan päätös 20.9.2016 107 Vanhusten
Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 26.10.2016 Sivu 10 / 43 palvelujen johtajan Pitkäaikaishoitopäällikön viran (333739) virkavalinnasta kumotaan. päätti 20.9.2016 107 Vanhusten palvelujen johtajan Pitkäaikaishoitopäällikön viran (333739) virkavalinnasta. Lautakunta hylkäsi asian palauttamista koskevan ehdotuksen äänin 9-3 (1 poissa). Päätökseen on liitetty kuntalain mukaiset oikaisuvaatimusohjeet ja päätös on ollut nähtävillä 30.9.2016. Oikaisuvaatimus on saapunut ajoissa. Oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että asia tulee palauttaa ja pidentää hakuaikaa pitkäaikaishoitopäällikön viran vakinaiseksi täyttämiseksi Espoon vanhusten palvelujen tulosyksikössä. Vaihtoehtoisesti lautakunnan tulee valita virkaan toinen kärkihakija. Perusteena oikaisuvaatimukselle on esitetty, että sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksessä ei toteutunut hakijoiden tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu. Oikaisuvaatimusta perustellaan myös sillä, että on ilmennyt seikkoja, joiden perusteella oikaisuvaatimuksen tekijöille on herännyt epäily, ettei luottamushenkilöille ole haluttu antaa kaikkea tarpeellista tietoa päätöksenteon tueksi. Edelleen kerrotaan, että kaupunginhallituksen jäsenen tiedusteltua soveltuvuustutkimuslausuntoja nähtäväkseen, hänelle ilmoitettiin niiden hävinneen. Oikaisuvaatimuksen tekijät kertovat kokeneensa, että haluttaisiin varmistaa, ettei mihinkään jäisi edes salattuna niitä perusteita, jotka vakuuttivat heidät siitä, ettei valittu hakija ollut parhain kyseessä olevaa pitkäaikaishoitopäällikön tehtävää varten. Oikaisuvaatimuksen tekijät vaativat, että sosiaali- ja käsittelee asian uudestaan ja oikaisee 20.9.2016 tekemänsä päätöksen. Päätös on perustunut puutteelliseen tietoon ja hakuprosessi on ollut virheellinen ja vajavainen viran keskeisen merkittävyyden ja tavoiteltavuuden johdosta. Osa asiasta on salattu ilman hyväksyttävää syytä ja päätöksen pohjana on käytetty väärää, tarkoitukseen soveltumatonta, toiseen tarkoitukseen luotua asiakirjaa. Erityistä huolellisuutta olisi valinnassa tullut noudattaa ottaen myös huomioon, että valittu henkilö on perusturvajohtaja Juha Metson puoliso. Pöytäkirja on laadittu virheellisesti. Oikaisuvaatimuksessa esitetään, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Päätös loukkaa muita viranhakijoita ja rikkoo niiden kesken tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun vaatimusta. Oikaisuvaatimuksen tekijät esittävät, että valmistelussa, esittelyssä ja päätöksenteossa hakija Kylmänen on tietoisesti ja tarkoin harkiten asetettu muita parempaan asemaan. Oheismateriaalina oleva oikaisuvaatimus on julkisuuslain 24 :n perusteella osittain salassa pidettävä. Hakuprosessi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 26.10.2016 Sivu 11 / 43 terveystoimen Vanhusten palvelujen tulosyksikön johtaja päätti julistaa vanhusten palvelujen tulosyksikön pitkäaikaishoitopäällikön vakinaisen viran haettavaksi (Henkilöstösääntö 5 ). Rekrytointiprosessissa on noudatettu kaupungin yleistä ohjeistusta. Laki kunnallisesta viranhaltijasta (11.4.2003/304) 4 :n mukaan virka tulee olla avoinna 14 vuorokautta. Espoon rekrytointipalvelut suosittelevat virkojen ja toimien osalta kahden viikon hakuaikaa. Pitkäaikaishoitopäällikön tehtävä oli avoinna 8-22.6.2016, joka on täyttää ohjeistuksen avoinna oloajasta. Ilmoittelussa käytettiin laajennettuja maksullisia kanavia, kuten Kuntarekry ja oikotie.fi. Muut kanavat olivat espoo.fi, mol.fi, monster.fi, jobilla.com ja Terveysportti. Espoon kaupunki käyttää Helsingin sanomia ja ammattilehtiä yhä vähemmän, sillä sähköiset hakukanavat tavoittavat suuremman hakijakunnan. Pitkäaikaishoitopäällikön hakuaika oli sijoitettu hakijoiden saatavuuden vuoksi kesäkuulle. Espoonrekry.fi:ssä oli kesäkuussa julkaistuja ilmoituksia 221 kpl, heinäkuussa 67 kpl ja elokuussa 189 kpl. Kesäkuu on vielä normaalia rekrytointiaikaa, heinäkuussa toiminta hiljenee olennaisesti. Hakuprosessi on suoritettu Espoon kaupungin ohjeiden ja yleisen käytännön mukaisesti. Kelpoisuusvaatimuksena virkaan ilmoitettiin soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Tehtävässä edellytetään lisäksi riittävää vanhusten palvelujen tuntemusta, kykyä suurien asiakokonaisuuksien hallintaan ja strategisen johtamisen taitoa, hyvää talouden osaamista sekä hyviä vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja. Virkaa haki yhteensä 38 hakijaa hakuajan päättymiseen mennessä. Kelpoisuusvaatimuksen täytti 34 hakijaa, 1 hakija peruutti hakemuksensa hakuprosessin aikana. Päällikkö- ja johtotason rekrytoinneissa rekrytointipalvelujen pääasiallinen ohjeistus on kaksi haastattelukierrosta sekä henkilöarvioinnit. Pitkäaikaishoitopäällikön rekrytoinnissa noudatettiin tätä ohjeistusta. Ensimmäisen haastattelukierroksen haastattelijoina toimivat vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen, pitkäaikaishoitopäällikkö Elsa Pasma ja erityisasiantuntija Maria Rysti. Haastatteluun kutsuttiin seuraavat kahdeksan hakijaa: Jekkonen Tiina, Karojärvi Hanna (hakija peruuttanut), Kuismin Annukka, Kylmänen Maria Elina, Laine Tarja, Matikainen Kristiina, Sundholm Kati ja Viinikainen Sari. Haastatelluista neljä, Jekkonen, Karojärvi (hakija perunut hakemuksensa henkilöarvioinnin jälkeen), Kuismin ja Kylmänen lähetettiin henkilöarviointiin. Vanhusten palvelujen johtaja Lyytikäinen tilasi henkilöarvioinnit Personnel Oy:ltä konsultilta, jonka kanssa hän on tehnyt yhteistyötä menestyksekkäästi jo usean vuoden ajan. Lyytikäinen kävi keskustelun konsultin kanssa henkilöarviointiin lähetettävistä henkilöistä. Personnel Oy:n konsultti ehdotti, että Kylmäsen osalta hyödynnetään puoli vuotta aiemmin palvelupäällikön hakuun tehtyä arviointia. Konsultti oli itse myös suorittanut Kylmäsen aiemmin tehdyn henkilöarvioinnin ja arviointi on sisällöltään samanlainen kuin
Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 26.10.2016 Sivu 12 / 43 pitkäaikaishoitopäällikön valintaa varten tehtävä arviointi. Tämän vuoksi Kylmästä ei lähetetty uudestaan henkilöarviointiin. Toisin kuin muutoksenhaussa todetaan, palvelupäällikön tehtävä on vaativa johtamistehtävä ja palvelupäälliköllä on 79 alaista. Toiseen haastatteluun kutsuttiin kaksi hakijaa: Jekkonen ja Kylmänen. Haastattelijoina toimivat vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen, hallinto ja talousjohtaja Markus Syrjänen ja johtava rekrytointiasiantuntija Noora Lindberg. Valintapäätös on kokonaisarvio, joka perustuu henkilöarvioinnin lisäksi hakemuksessa ilmoitettuun koulutukseen ja kokemukseen sekä haastattelun ja suosittelijoiden lausuntojen perusteella syntyneeseen näkemykseen hakijoiden soveltuvuudesta kyseiseen tehtävään. Kokonaisarvion perusteella toiseen haastatteluun kutsuttiin Jekkonen ja Kylmänen. Kahden kärkihakijan välistä lopullista valintapäätöstä tuki myös se, että molemmat ovat työskennelleet useita vuosia Espoon sosiaali- ja terveystoimessa. Päätöksentekijällä oli mahdollista hyödyntää pidemmältä ajalta syntynyttä näkemystä näiden kärkihakijoiden soveltuvuudesta vaativiin johtamistehtäviin. Perustelut valinnalle Kun otetaan huomioon hakemuksessa annetut tiedot, työkokemus sekä haastattelussa ja henkilöarvioinnista saadut tulokset, hakijoista pitkäaikaishoitopäällikön virkaan soveltuu parhaiten Elina Kylmänen. Hänellä on riittävä vanhustenpalvelujen tuntemus. Vanhusten palvelujen Espoon sairaalahankkeen lisäksi Kylmäsellä on kokemusta pitkäaikaishoidon palvelualueen käynnistämisestä ja johtamisesta sekä toimimisesta ylihoitajana että asiantuntijana. Lisäksi hänellä on kokemusta työn kehittämisestä sekä asiakas- että esimiestyön osalta useissa vanhusten palvelujen eri yksiköissä. Hänellä on kyky hallita suuria asiakokonaisuuksia, joista hänellä on vahva näyttö Espoon uuden sairaalan projektipäällikkönä sosiaali- ja terveystoimessa. Kylmänen on sekä haastattelussa että toiminnassaan osoittanut kykyä strategiseen ajatteluun ja johtamiseen. Lisäksi hänellä on hyvää talousosaamista sekä hyvät vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot, joista osoituksena Espoon sairaalahankkeen menestyksellinen luotsaus sosiaali- ja terveystoimen osalta vaativassa monitoimijaympäristössä. Kylmästä ei ole asetettu prosessissa muita parempaan asemaan. Kahden loppusuoralla olleen saman koulutuksen omaavan hakijan keskinäisessä kokonaisarviointiin perustuvassa vertailussa on katsottu, että Kylmäsellä on enemmän tehtävään soveltuvaa osaamista ja kokemusta, joka on tuonut mukanaan kykyä strategiseen ajatteluun ja johtamiseen. Asiakirjojen julkisuus ja luottamushenkilön tiedonsaantioikeus Julkisuuslaissa (21.5.1999/62) säädetään salassa pidettävistä viranomaisen asiakirjoista. Lain 24 :n 29 kohdan mukaan asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilölle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta tai sen tuloksesta taikka asevelvollisen sijoittamista
Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 26.10.2016 Sivu 13 / 43 tai työntekijän valintaa tai palkkauksen perustetta varten tehdyistä arvioinneista ovat salassa pidettäviä. Harkittaessa yleisöltä salassa pidettävän tiedon antamista ennalta määritellylle tiedonsaajalle julkisuus- tai salassapito-olettaman sisältävän säännöksen osoittamissa rajoissa on pidettävä huolta siitä, että tiedonsaajalla on julkisuuslain mukainen vaitiolovelvollisuus ja että tietoja annetaan muille kuin viranomaisille ja niissä toimiville vain, jos tiedon antamiselle on painava yleinen syy (JulkL 17 ). Kuntalain 43 :n mukaan luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja sekä nähtäväkseen asiakirjoja, joita luottamushenkilö toimessaan pitää tarpeellisena, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Tämän mukaan luottamushenkilöllä on oikeus saada tietoa asiakirjoista, jotka eivät vielä ole julkisia ja jotka ovat luottamustoimen hoitamisen kanalta tarpeellisia. Tiedonsaantioikeus ei koske lain mukaan salassa pidettäviä tietoja, jollei niitä tarvita toimielimen päätöksenteossa ja jollei luottamushenkilö ole asiaa päättämässä. Asiaa ei ole salattu ilman hyväksyttävää syytä. Asiakirjojen salauksen peruste on ollut Julkisuuslain 24 29 kohta. Väite pöytäkirjan virheellisyydestä on yksilöimätön. Päätösasiaa koskeva sosiaali- ja terveyslautakunnan 20.9.2016 pöytäkirja on laadittu asianmukaisesti ja Espoon kaupungin yleisiä käytäntöjä sekä kaupunginhallituksen ja valtuuston pöytäkirjakäytäntöjä noudattaen. Kaupunginhallituksen jäsenelle ei ole ilmoitettu henkilöarviointien hävinneen, vaan kyseessä on väärinkäsitys. Hänelle on kerrottu, että kyseiset asiakirjat on hävitetty sosiaali- ja terveystoimesta, sillä arkistointi tapahtuu Espoon rekrytointipalvelujen toimesta lukollisessa asiakirjakaapissa. Henkilöarviointeja ei arkistoida sosiaali- ja terveyslautakunnan asiapapereiden mukana. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden nojalla oikaisuvaatimuksessa esitetty henkilö olisi katsottava valittua hakijaa kokonaisarvion perusteella ansioituneemmaksi. Edellä esitettyjen seikkojen perusteella voidaan todeta, että virkaan valittu on oikaisuvaatimuksessa esitettyä henkilö kyvykkäämpi hoitamaan pitkäaikaishoitopäällikön virkaa. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella valintapäätöksen olisi katsottava syntyneen virheellisessä järjestyksessä tai terveyslautakunnan ylittäneen päätöstä tehdessään toimivaltansa. Oikaisuvaatimuksen perusteella ei myöskään ole perusteltua syytä katsoa päätöksen olevan muutoinkaan lainvastainen. terveyslautakunnan päätöstä pitkäaikaishoitopäällikön virkavalinnasta ei ole perusteltua syytä muuttaa tai kumota. Näin ollen oikaisuvaatimus tulee hylätä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 26.10.2016 Sivu 14 / 43 Kokousasiakirjan oheismateriaalina on osittain salainen oikaisuvaatimus (JulkL 24 :n 29). Oikaisuvaatimus on toimitettu lautakunnan varsinaisille jäsenille. Hakijoiden täydelliset hakemukset ja henkilöarvioinnit ovat nähtävillä kokouksen asiakirjoissa. Päätöshistoria 20.9.2016 107 Päätösehdotus Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen valitsee sosiaali- ja terveystoimen vanhusten palvelujen tulosyksikön pitkäaikaishoitopäällikön vakinaiseen virkaan (vakanssinumero 333739) Elina Kylmäsen. Virka täytetään vakinaisesti ja palvelussuhde on voimassa toistaiseksi. Virassa noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Työn aloituspäivä sovitaan erikseen. Käsittely Viran palkka määräytyy kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Viran tehtäväkohtainen palkka on 4650,83 /kk. Asia käsiteltiin pykälän 115 (asia 11) jälkeen. Ruoho teki Hiltusen kannattamana palautusesityksen. Lautakunta palauttaa asian ja pidentää hakuaikaa pitkäaikaishoitopäällikön viran vakinaiseksi täyttämiseksi vanhusten palvelujen tulosyksikössä rekrytointiprosessissa ilmenneiden epäjohdonmukaisuuksien vuoksi. On myös ilmennyt, että valitun hakijan haastattelu/solveltuvuustutkimuslausunto on tehty toiseen tehtävään 4.1.2016, eikä kyseessä olevaan Pitkäaikaishoitopäällikön tehtävää varten heinäkuussa 2016, kuten kahden muun viimeiseen vaiheeseen edenneen hakijan tavoin. Koska oli tehty palautusta koskeva ehdotus, puheenjohtaja pyysi kohdistamaan seuraavat puheenvuorot palatukseen. Keskustelun jälkeen puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta oli vastustettu, puheenjohtaja totesi, että asiasta oli äänestettävä. Äänestystavaksi valittiin nimenhuutoäänestys. Nimenhuutoäänestyksessä palautusehdotuksen puolesta äänesti kolme jäsentä ja vastaan yhdeksän, poissa yksi. Puheenjohtaja totesi palautusehdotuksen tulleen hylätyksi äänin 9-3 - (1).
Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 26.10.2016 Sivu 15 / 43 Jäsenet Ruoho ja Hiltunen jättivät asiassa eriävän mielipiteen. Eriävä mielipide on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen tulleen hyväksytyksi. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Ruoho ja Hiltunen jättivät asiassa liitteenä olevan eriävän mielipiteen. Päätöshistoria 24.8.2016 101 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso päättää kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavissa pöytäkirjoissa olevia asioita: -------- Vanhusten palvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja 10.8.2016 21 Pitkäaikaishoitopäällikön viran (333739) vakinainen täyttäminen --------- Käsittely Perusturvajohtajan estyneenä ollessa asian esitteli perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes. Esittelijän tekemät lisäykset on huomioitu pöytäkirjassa Ruoho teki Hiltusen kannattamana esityksen otto-oikeuden käyttämisestä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli voidaanko esitys hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös käytti yksimielisesti otto-oikeutta Vanhusten palvelujen johtajan henkilöstöasioita koskevaan päätöspöytäkirjaan 10.8.2016 21 Pitkäaikaishoitopäällikön viran (333739) vakinainen täyttäminen. Muilta osin esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Asianosaiset
Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 26.10.2016 Sivu 16 / 43
Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 26.10.2016 Sivu 17 / 43 4410/2016 02.05.00 128 Kotihoidon palvelusetelien nimistä ja arvoista päättäminen sekä muistisairaiden päivätoiminnan palvelusetelin käyttöönotto Valmistelijat / lisätiedot: Raija Kasanen, puh. 050 553 1063 Hannele Vepsäläinen, puh. 050 544 6734 Leena Westerlund, puh. 050 430 4560 Sarri Nuorivaara, puh. 043 824 8479 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen 1 päättää muuttaa tilapäisen kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelusetelin nimen tilapäisen kotihoidon palveluseteliksi ja palvelusetelin arvoksi 27 euroa/ tunti 1.1.2017 alkaen 2 päättää muuttaa säännöllisen ja jatkuvan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelusetelin nimen säännöllisen kotihoidon palveluseteliksi ja palvelusetelin arvoksi korkeintaan 34 euroa /tunti ja kuitenkin vähintään 7 euroa/ tunti 1.1.2017 alkaen 3 päättää muuttaa vähävaraisten ikäihmisten siivouspalvelusetelin nimen kotisiivouspalveluseteliksi ja palvelusetelin arvoksi 23 euroa/ tunti tai 26 euroa / tunti 1.1.2017 alkaen 4 Päättää, että muistisairaiden päivätoiminnan järjestämisessä otetaan käyttöön palveluseteli 1.1.2017 alkaen 5 päättää muistisairaiden päivätoiminnan palvelusetelin arvoksi 80 euroa / päivätoimintapäivä (6 tuntia) ja 50 euroa/ osa-aikainen päivätoimintapäivä (korkeintaan neljä tuntia) 1.1.2017 alkaen Käsittely Päätös Esittelijä lisäsi selostusosaan viimeiseksi lauseeksi. Sääntökirja tuodaan sosiaali- ja terveyslautakunnan päätettäväksi. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 26.10.2016 Sivu 18 / 43 Selostus Kaupunginhallitus on viimeksi päättänyt kotihoidon ja eräiden muiden palvelujen asiakasmaksuista sekä palvelusetelin suuruudesta 13.1.2014 ( 6). Palveluseteliä voidaan käyttää vaihtoehtona kunnan järjestämille tai ostopalveluna toteutettaville palveluille. Asiakas maksaa omavastuuosuutena kunnan antaman palvelusetelin arvon ja palvelun hinnan välisen erotuksen. Espoossa palveluseteliä on kotihoidossa käytetty tilapäisessä kotipalvelussa ja kotisairaanhoidossa, säännöllisessä ja jatkuvassa kotipalvelussa ja kotisairaanhoidossa sekä vähävaraisten ikäihmisten siivouspalvelusetelinä. Vuonna 2015 palveluseteliä myönnettiin kotihoidossa tilapäiseen kotipalveluun ja kotisairaanhoitoon 20 asiakkaalle (539 käyntiä), säännölliseen ja jatkuvaan kotipalveluun ja kotisairaanhoitoon 47 asiakkaalle (4925 käyntiä) sekä vähävaraisten ikäihmisten siivousseteliä 183 asiakkaalle (1829 käyntiä). Kotihoitoon sisältyy kotipalvelun (sosiaalihuoltolaki 19, sosiaalihuoltoasetus 9 ) ja kotisairaanhoidon (terveydenhuoltolain 25 ) tehtävien muodostama kokonaisuus. Tästä syystä sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitetään tilapäisen kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelusetelin nimen muuttamista tilapäisen kotihoidon palveluseteliksi sekä säännöllisen ja jatkuvan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelusetelin nimen muuttamista säännöllisen kotihoidon palveluseteliksi. Lisäksi esitetään vähävaraisten ikäihmisten siivouspalvelusetelin nimen muuttamista kotisiivouspalveluseteliksi. Espoon kaupunki on kilpailuttanut muistisairaiden päivätoiminnan ja sopimuskausi päättyy 31.12.2016. Asiakkaiden valinnanvapauden lisäämiseksi sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitetään, että muistisairaiden päivätoiminnan järjestämisessä otetaan käyttöön palveluseteli. Päivätoiminnan tavoitteena on tukea kotona asuvan muistisairaan asiakkaan kotona selviytymistä sekä omaisen ja/tai omaishoitajan jaksamista sekä ennaltaehkäistä tai siirtää pitkäaikaishoidon tarvetta. Muistisairaiden päivätoiminta on ryhmässä tapahtuvaa, kuntouttavaa päivätoimintaa ikääntyneille, keskivaikean tai vaikean muistisairausdiagnoosin saaneille, kotona asuville espoolaisille. Muistisairauden lisäksi muistipäivätoiminnan palvelusetelin myöntämisen kriteerejä ovat omaishoitajan jaksamisen ja omaisen työssä käymisen mahdollistaminen ja omaisen lakisääteisen vapaan korvaaminen päivätoiminnalla. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (24.7.2009/569 7 Palvelusetelin arvon määräytyminen) edellyttää, että kunnan tulee määrätä palvelusetelin arvo niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 26.10.2016 Sivu 19 / 43 Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta kunnan omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus. Laki palvelusetelistä velvoittaa, että jos palvelusetelin arvo on tulosidonnainen, palvelusetelin arvosta on annettava päätös asiakkaalle. Viranomaisten oikeuteen saada tulosidonnaisen palvelusetelin arvon määräämistä varten tarpeellisia tietoja ja selvityksiä sovelletaan, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 a :ssä säädetään viranomaisten oikeudesta saada tietoja asiakasmaksuja määrättäessä. Palvelusetelin arvoa määrättäessä ei oteta huomioon palveluja, jotka asiakas ostaa oma-aloitteisesti palvelujen tuottajalta. Palvelusetelien määrittelyssä on tehty vertailua muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien käytössä oleviin palveluseteleihin ja esitetyt palvelusetelit ovat pks tasolla. Vertailua on tehty myös kotihoidon ostopalveluihin. Tällä hetkellä kotihoidon ostopalvelussa kotihoidon tuntihinta arkisin on 23-36 euroa/ tunti (viikonloppuisin tuntihinnat ovat korkeampia). Kotisiivouspalvelujen ostopalvelujen tuntihinnat ovat laskeneet ja tuntihinta on 24-30 euroa/ tunti. Tästä syystä kotisiivouspalvelujen palvelusetelin arvoa esitetään laskettavan 2 euroa/ tunti. Muistisairaiden päivätoiminnan ostopalvelujen (6 tunnin päivä) hinnat ovat 81-90 euroa/ päivätoimintapäivä. terveyslautakunnalle esitetään palvelusetelien arvoksi: - Tilapäisen kotihoidon palveluseteli on kiinteähintainen, palvelusetelin arvoon ei vaikuta asiakkaan tulot. Tilapäisen kotihoidon palvelusetelin arvoa esitetään korotettavaksi 26 eurosta /tunti 27 euroon /tunti. - Säännöllisen kotihoidon palvelusetelin arvon esitetään pysyvän ennallaan. Palvelusetelin arvo on tulosidonnainen. Palvelusetelin arvo riippuu kotitalouden koosta ja tuloista. Tulorajoina käytetään asiakasmaksuasetuksen (912/ 1992) 3 :n mukaisia kotona annettavan palvelun tulorajoja euroja/ kuukausi. Tulorajat ovat työeläkeindeksiin sidotut. Säännöllisen kotihoidon palvelusetelin arvoksi esitetään 34 euroa/tunti, jos kotitalouden tulot eivät ylitä säädettyä tulorajaa. Tulorajan ylittävä tulo vähentää palvelusetelin täyttä määrää kotitalouden koon mukaan määräytyvällä prosenttiosuudella (ks. taulukko alla) tulorajan ylittävästä tulosta jaettuna 60:lla. Palvelusetelin arvo on kuitenkin vähintään 7 euroa/ tunti. Kotitalouden koko, henkilöä Tulorajat euroa/kk Vähennysprosentti 1 573 35 2 1057 22 3 1657 18 4 2050 15
Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 26.10.2016 Sivu 20 / 43 5 2481 13 6 2849 11 - Kotisiivouspalvelusetelin arvon määräytyminen esitetään seuraavasti: kotisiivouspalvelusetelin myöntämiselle on tulorajat. Tulorajoina käytetään asiakasmaksuasetuksen (912/ 1992) 3 :n mukaisia kotona annettavan palvelun tulorajoja euroja/ kuukausi. Tulorajat ovat työeläkeindeksiin sidotut. Palvelusetelin arvoa esitetään laskettavaksi 2 euroa/ tunti. Henkilön/ talouden bruttotulojen mukaan kotisiivouspalvelusetelin arvo on joko 26 / tunti (nyt 28 euroa/ tunti) tai 23 / tunti (nyt 25 euroa/ tunti), jolloin pienituloisimmat hyötyvät setelistä enemmän (taulukko alla). Yhden hengen talous (tulorajat) Kahden hengen talous (tulorajat) Kotisiivouspalvelusset elin arvo 26 /tunti alle 1146 euroa alle 1586 euroa Kotisiivouspalvelussetelin arvo 23 / tunti 1147-1434 euroa 1587-2116 euroa - muistimuistisairaiden päivätoiminnan palvelusetelin arvoksi esitetään 80 euroa / muistipäivätoimintapäivä (6 tuntia) ja 50 euroa/ osa-aikainen muistipäivätoimintapäivä (korkeintaan neljä tuntia) (taulukko alla) Tuote Muistipäivätoiminta (kuusi tuntia) sisältää kuljetuksen Osa-aikainen muistipäivätoiminta (korkeintaan neljä tuntia) sisältää kuljetuksen Palvelusetelin arvo 80 euroa 50 euroa Vanhusten palvelujen kotihoidossa otetaan käyttöön sähköinen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän (PSOP) vuoden 2017 alusta. Palvelusetelin tuottajia ei enää kilpailuteta. Palvelusetelin tuottajaksi ilmoittautuminen on jatkuvaa ja tapahtuu PSOP - järjestelmän kautta. Kotihoidon palvelusetelien sääntökirjoissa määritellään tarkemmin palvelujen tavoitteet, sisällöt, laatukriteerit ja prosessit. Sääntökirja tuodaan sosiaali- ja terveyslautakunnan päätettäväksi. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 26.10.2016 Sivu 21 / 43 4302/2016 02.05.01 129 Espoon kaupungin avustus Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n vapaaehtoistoiminnan toteuttamiseen 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Maria Rysti, puh. 050 541 8655 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso päättää, että Espoon kaupunki osallistuu Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n vapaaehtoistoiminnan toteuttamiseen vuonna 2016. Vuosikustannukset 35 000 jaetaan seuraavasti: - 25% perhe- ja sosiaalipalvelut, kustannuspaikka 27801 06-50% vanhusten palvelut, kustannuspaikka 24501 06-25% terveyspalvelut, kustannuspaikka 25701 06 Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Espoon Järjestöjen Yhteisö ry (EJY ry) on kehittänyt Espoossa vapaaehtoistoimintaa useita vuosia. Osana vapaaehtoistoimintaa on käynnistetty Keikka-apu -toiminta, jossa rekrytoidaan, koulutetaan ja välitetään vapaaehtoisia pääasiassa kotona asuville ikäihmisille. Vapaaehtoistoimintaa ovat rahoittaneet RAY, Espoon kaupunki ja Espoon seurakuntayhtymä. Espoon kaupungin tuki kohdennetaan erityisesti Keikka-apu -toimintaan vapaaehtoisten välittämiseen kuntalaisille. Kaupungille on tärkeää, että sen myöntämä tuki kohdentuu suoraan kuntalaisten hyväksi. Lisäksi kaupungin tukea kohdennetaan vapaaehtoisten rekrytointiin ja kaupungin kanssa yhdessä mallinnettuun vapaaehtoisten peruskoulutukseen. Kaupunki edellyttää, että EJY ry osallistuu yhteistyön selvittämiseen muiden Espoossa ikäihmisille kotona asumista tukevia palveluja välittävien järjestöjen kanssa. Kaupunki koordinoi selvitystyön käynnistämistä. EJY ry saa järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan tukemiseen (sisältäen Keikka-avun koordinaattorin palkan) kokonaisuudessaan vuodelle 2016 Raha-automaattiyhdistyksen avustusta 261 000 euroa, Espoon kaupunki
Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 26.10.2016 Sivu 22 / 43 osallistuu toimintaan 35 000 eurolla ja Espoon Seurakuntayhtymä 10 000 eurolla. Vuodesta 2017 ei enää esitetä vastaavaa erillistä avustusta Keikka-apu - toimintaan, vaan Espoon järjestöjen yhteisö ry:n tulee hakea avustusta kohdennettuna avustuksena Keikka-apu -toimintaan. Yhteistyössä sovelletaan Espoon kaupungin avustusten saajien valvontaehtoja. Tiedoksi - Espoon järjestöjen yhteisö ry (EJY ry)
Espoon kaupunki Pöytäkirja 130 26.10.2016 Sivu 23 / 43 4727/2014 00.01.03 130 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyys ja laatu Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen merkitsee tiedoksi liitteenä olevan arviointiraportin iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden riittävyydestä ja laadusta. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 2 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyys ja laatu 2016 - Vanhusneuvoston lausunto Palveluiden riittävyydestä ja laadusta 2016 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) astui voimaan 1.7.2013 alkaen (ns. vanhuspalvelulaki). Vanhuspalvelulain (980/2013) 6 mukaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on vuosittain arvioitava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua alueellaan sekä koottava tiedot palveluihin käytetyistä taloudellisista voimavaroista sekä henkilöstön määrästä ja koulutuksesta. Liitteenä on raportti, johon on kerätty lain edellyttämää tietoa iäkkäiden henkilöiden sosiaalipalveluista. Terveyspalvelujen riittävyys ja laatutietoa on liitetty raporttiin siltä osin kun se on ollut tarkoituksenmukaista. Raportti perustuu pääosin vuoden 2015 tietoihin. Espoon väestön ikärakenne vanhenee nopeasti vuosien 2016 2026 tarkkailujaksolla. Ikääntyvän väestön määrän kasvaessa myös muistisairauksia sairastavien määrä tulee kasvamaan, mikä merkitsee myös palvelutarpeen kasvua.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 130 26.10.2016 Sivu 24 / 43 Espoossa, kuten muissakin Kuusikko kaupungeissa, tehostetun palveluasumisen osuus on kasvanut tasaisesti, kun laitoshoidon osuutta palvelurakenteessa on tavoitteiden mukaisesti vähennetty. Säännöllisen kotihoidon osuus palvelurakenteesta on Espoossa ja Vantaalla muita Kuusikko kaupunkeja alhaisemmalla tasolla. Omaishoidontuen kattavuudessa on tapahtunut vähäistä kasvua viiden viimeisen vuoden aikana. Espoossa säännöllisen kotihoidon ja omaishoidontuen piiriin ovat viiveettä päässeet kaikki asiakkuuskriteerit täyttävät hakijat, mikä viittaisi siihen, että palveluja on tarjolla riittävästi, vaikka peittävyys on matalampi kuin vertailukaupungeissa. Lisäksi kotona asumisen osuudessa Espoo on jo nyt laatusuosituksen ylärajalla: 75 -vuotiaista espoolaisista 91,9 % asuu kotona. Hoiva-asumiseen keskimääräinen odotusaika vuonna 2016 on ollut noin 28 vuorokautta ja kaikki ovat saaneet palvelun lain edellyttämässä 90 vuorokaudessa. Hoidon ja palvelujen laatua on arvioitu kotihoidossa ja pitkäaikaishoidossa RAI -mittarilla sekä asiakaspalautteiden perusteella. Sekä kotihoidossa että pitkäaikaishoidossa hoitotyön laatu on useimmilla RAI-indikaattoreilla mitattuna Espoossa parempaa kuin Suomessa keskimäärin. RAI-tulosten mukaan kivun hoitoon on kuitenkin kiinnitettävä entistä enemmän huomioita niin kotihoidossa kuin laitoshoidossakin ja liikkumisen rajoitteita on arvioitava entistä tarkemmin. Asiakkaan/ omaisen kokeman hoidon laatua on arvioitu asiakaspalautteissa vuonna 2015 saadun palautteen perusteella. Palautetta saatiin yhteensä 12 756 kappaletta, joista suurin osa oli myönteistä. Myönteinen asiakaspalaute kohdistui pääasiassa henkilöstön ammattitaitoon, ystävällisyyteen sekä palvelualttiuteen, hoidon järjestämiseen ja yksiköiden viihtyvyyteen. Asiakaspalautteen mukaiset kehittämisalueet liittyivät tiedonkulkuun, moniammatilliseen yhteistyön ja asiakkaan kohtaamiseen. Pitkäaikaishoidon ASCOTasiakastyytyväisyyskyselyn mukaan oman toiminnan yksiköt saivat kouluarvosanan 8,3 ja ostopalvelun yksiköt 8,5. Eniten parannettavaa oli arjen hallinnan ja mielekkään tekemisen suhteen. Parhaiten toteutuivat turvallisuuden tunne ja arvokas kohtelu. Pitkäaikaishoidossa henkilöstömitoitus on korkeampi kuin laatusuositus (2013) edellyttää. Valtaosalla tulosyksikön vanhuspalvelujen (vanhusten avopalvelut, hoiva-asumisen palvelut, sairaalapalvelut) henkilökunnasta on vähintään keskiasteen tutkinto. Vanhuspalveluissa on myös monialaista osaamista. Tyhy-kyselyn mukaan lähes 70 % kokee töiden sujuneen viime aikoina jokseenkin hyvin tai hyvin, mutta 14 % mielestä työt ovat sujuneet viime aikoina huonosti tai erittäin huonosti. Talouden tunnuslukuja on arvioitu sekä seuraamalla tulojen ja menojen kehitystä vuodesta toiseen sekä vertaamalla 75 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia 75 vuotta täyttänyt kohti kuuden suurimman kaupungin vastaaviin lukuihin. Espoon Vanhusten palvelujen menokasvua selittää palvelutarpeen kasvun lisäksi muun muassa uuden sairaalan suunnittelu ja omaishoidon tuen kustannusten kasvu. Menokasvusta huolimatta Espoo on kyennyt tuottamaan palvelunsa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 130 26.10.2016 Sivu 25 / 43 siten, että kustannusten kehitys 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohden on laskenut. Vanhusneuvosto on käsitellyt asiaa 29.9.2016 kokouksessaan ja antanut lausunnon selvityksestä, joka on oheismateriaalina. terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaosto on 4.10.2016 kokouksessaan käsitellyt asiaa, ja merkinnyt asian tiedoksi sekä esittänyt asia edelleen sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi merkittäväksi. Päätöshistoria terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaosto 4.10.2016 16 Päätösehdotus Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaosto merkitsee tiedoksi selvityksen iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden riittävyydestä ja laadusta sekä esittää asian edelleen sosiaalija terveyslautakunnalle tiedoksi merkittäväksi. Päätös terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaosto merkitsi tiedoksi selvityksen iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden riittävyydestä ja laadusta sekä esittää asian edelleen sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi merkittäväksi. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 131 26.10.2016 Sivu 26 / 43 3850/2016 00.04.00.00 131 Valtion ja Espoon kaupungin välinen sopimus asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman toteutuksesta 2016-2019 (AUNE), sopimuksen hyväksyminen (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Nieminen, puh. 050 328 6764 Päivi Jouttimäki, puh. 046 877 1869 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso ehdottaa, että kaupunginhallitus hyväksyy valtion ja Espoon kaupungin välisen sopimuksen asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman (AUNE) toteutuksesta vuosille 2016-2019 liitteen mukaisesti. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 3 Valtion ja Espoon kaupungin välinen sopimus asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman toteutuksesta 2016-2019 (AUNE), sekä sopimuksen liitteet 4 Valtioneuvoston periaatepäätös 9.6.2016: Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma 2016-2019 5 Kaupungin toteutussuunnitelma asunnottomuuden ehkäisemiseksi 6 Asuntotavoitteet sopimuskaupungeittain taulukko 7 Sopimus ennaltaehkäisevän strategiaprosessin toteutuksesta osana Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategiat -hanketta Toimenpideohjelman tarkoitus Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma (AUNE) on valtakunnallinen ohjelma vuosille 2016-2019. Lähtökohtana ohjelmalle on pääministeri Sipilän hallituksen 9.6.2016 tekemä periaatepäätös Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmasta (liitteenä). Toimenpideohjelma on jatkoa aiemmille vuosien 2008-2015 aikana toteutetuille Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmille (PAAVO). Toimenpideohjelman tarkoitus on jatkaa asunnottomuuden vähentämistä valtion, kuntien, järjestöjen, kirkon ja yritysten yhteisin toimenpitein. Valtio tekee ohjelmaa toteuttavat sopimukset Espoon lisäksi useiden muiden suurien kuntien kanssa, mm. Helsingin, Vantaan, Tampereen, Oulun,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 131 26.10.2016 Sivu 27 / 43 Lahden, Jyväskylän ja Kuopion kanssa sekä halukkaiden kehyskuntien ja kaupunkien kanssa, jotka ovat motivoituneet asunnottomuuden ehkäisyyn. Asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja vähentäminen vaativat haastavassa taloudellisessa tilanteessa erityisiä koordinoivia toimenpiteitä. Tämä tarkoittaa paitsi ohjelmatyön kautta vahvistuvia integroituja palveluverkostoja ja asunnottomuuteen johtavien ongelmien varhaista tunnistamista, myös riittävää kohtuuhintaista asuntotuotantoa kaikilla suurimmilla kaupunkiseuduilla. Jatkossa asunnottomuuden vähentämisessä tulee panostaa erityisesti kohtuuhintaiseen vuokraasuntotuotantoon pääkaupunkiseudulla, asumisen onnistumista turvaavien palvelujen kehittämiseen sekä ennaltaehkäisyyn. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn viitekehys koostuu asunnottomuuden riskien varhaisesta tunnistamisesta sekä riittävästä tuesta asumisen sujumiseen. Lähtökohtana on normaali vuokrasuhteeseen perustuva asuminen sekä asunto ensin periaate, joka ennaltaehkäisyssä tarkoittaa yksinkertaistaen asumisen varmistamista aina asiakas kohdattaessa. Asuntotuotannon pääpaino ohjelmassa on normaaleissa hajautetuissa asumisratkaisuissa. Panostamalla yhteiskehittämiseen tuetaan toimivien ratkaisujen laajaa käyttöönottoa. Ohjelman kohderyhmänä ovat espoolaiset asunnottomat sekä henkilöt, joilla on riski ajautua asunnottomaksi. Asunnottomuusriskissä ovat mm. asukkaat, joilla on häätöuhka, vuokrarästejä ja/tai vaikeuksia taloudenhallinnassa, sekä erityistä tukea asumiseensa tarvitsevat henkilöt. Asunnot kohdennetaan ensisijaisesti asunnottomille, joilla on vaikeuksia saada asuntoa vuokra-asuntomarkkinoilla (esim. luottotietonsa menettäneet, rikosseuraamusasiakkaat ja pitkäaikaisasunnottomat) sekä edellä kuvatuille asunnottomuusriskissä oleville asiakkaille kaupungin painopisteet huomioiden. Nykytilan kuvaus Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman (PAAVO, 2008-2015) aikana asunto ensin -periaate on jalkautettu asunnottomuustyöhön ja asuntolat korvattu tuettuun vuokra-asumiseen perustuvilla asumisyksiköillä. Pitkäaikaisasunnottomuus laski ohjelmakauden aikana Suomessa 1 345 henkilöllä (35 %). Asunnottomuus aleni vuonna 2015 ensimmäisen kerran alle 7 000 henkilön. Asunnottomien eurooppalaisen etujärjestön, Feantsan mukaan Suomi on ainoa EU-maa, jossa talouden taantumasta ja sosiaalisista paineista huolimatta asunnottomuus on edelleen laskusuunnassa. Espoossa on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) asunnottomuustilaston mukaan 546 yksinäistä asunnotonta (tilanne 11/2015). Heistä pitkäaikaisasunnottomia on 245 (asunnottomuus kestänyt yli vuoden tai ollut toistuvaa viimeisen kolmen vuoden aikana). Naisia asunnottomista on 126, nuoria 136 ja maahanmuuttajataustaisia 141. Asunnottomia pariskuntia ja perheitä Espoossa on 51 ruokakuntaa. Yksinäisten asunnottomien määrä Espoossa on vähentynyt vuoteen 2014
Espoon kaupunki Pöytäkirja 131 26.10.2016 Sivu 28 / 43 verrattuna, mutta asunnottomien pariskuntien ja perheiden määrä on hieman kasvanut edellisvuodesta. Myös huoltokotityyppisissä asumispalveluyksiköissä, kuntouttavissa yksiköissä, sairaaloissa ja laitoksissa majoittuvien asunnottomien määrä on lisääntynyt, ja heistä pitkäaikaisasunnottomien määrä on kasvanut huomattavasti eli 22 henkilöstä 40:een. Suurin osa espoolaisista asunnottomista majoittuu tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona asunnon puutteen vuoksi. Kaupunki auttaa tilapäisen majoituksen järjestämisessä sellaisia asunnottomia kuntalaisia, jotka eivät pysty omin avuin järjestämään asumistaan. Espoossa haasteena on kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saaminen kevyttä tukea tarvitseville henkilöille. Tällaisia henkilöitä asuu tällä hetkellä epätarkoituksenmukaisesti palveluasumisessa tai sairaalassa. Toimenpideohjelman tavoitteet Toimenpideohjelman asunnottomuustyö koostuu asunnottomuutta ennaltaehkäisevistä välittömistä toimenpiteistä, tulevaisuuteen tähtäävän ennaltaehkäisevän strategiaprosessin toteutuksesta, sekä asunnottomuustyön koordinaatiosta. Toimenpideohjelman toteutussopimuksessa on kuvattu keskeiset toimenpiteet sekä panostus tavoitteiden toteuttamiseksi. Asunnottomuutta ennaltaehkäisevät välittömät toimenpiteet ovat: 1) Kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisääminen 2) Asumisneuvonnan laajentaminen 3) Maahanmuuttajien ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden asunnottomuuden torjunta 4) Talousvaikeuksissa olevien kotitalouksien asunnon menettämisen uhan ehkäiseminen ja luottotietonsa menettäneiden asunnon saannin helpottaminen 5) Kokemusasiantuntijoiden roolin vahvistaminen 6) Laitoksista/asumispalveluista itsenäiseen asumiseen siirtyminen turvataan. 7) Kaupungin omat kehittämispainopisteet: a. Järjestetään kriisimajoitus ja palveluohjaus ei päihteitä käyttäville asunnottomille b. Tarjotaan mielekästä tekemistä ja työllistymistä tuetun asumisen asiakkaille c. Ehkäistään nuorten asunnottomuutta d. Ehkäistään lapsiperheiden häätöjä Espoon yksityiskohtaiset toimenpiteet kuvataan kaupungin toteutussuunnitelmassa. Espoo sitoutuu ohjelmakaudella 2016-2019 myös asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategian toteutukseen. Espoo on osatoteuttajana Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) koordinoimassa ESR-
Espoon kaupunki Pöytäkirja 131 26.10.2016 Sivu 29 / 43 rahoitteisessa Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategiat - hankkeessa, jossa laaditaan ja juurrutetaan asunnottomuusstrategiat kuuteen kaupunkiin (Espoo, Vantaa, Tampere, Lahti, Jyväskylä, Kuopio). Toimenpideohjelman valmistelu, toteutus ja seuranta Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmaa on valmisteltu valtion taholta virkamiestyönä keväästä 2015 lähtien ja ehdotus hallituksen asunnottomuuspolitiikaksi valmistui 3.6.2015. Toimenpide-ehdotuksia ja rahoituksen varmistamista on viimeistelty syksyn 2015 ja alkuvuoden 2016 aikana. Työ on tapahtunut kolmessa laaja-alaisessa työryhmässä, joissa on ollut mukana asiantuntijoita julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Asuntotarjontatyöryhmän kohteena oli kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat. Toinen ryhmä käsitteli olemassa olevia asumisen tukipalveluja ja kolmas ryhmä uusia ratkaisuja asunnottomuuteen. Lopulliseen ohjelmaehdotukseen on sisällytetty myös nuorten asunnottomuuden vähentämistä valmistelleen työryhmän esitykset. Laaja kuulemistilaisuus järjestettiin 11.5.2016 Säätytalolla. Ohjelman valmisteluun ovat Espoon kaupungilta osallistuneet sosiaali- ja terveystoimi ja tekninen ja ympäristötoimi sekä Espoon Asunnot Oy, Y- säätiö sekä useat kaupungin palveluntuottajat, yhteistyökumppanit ja järjestöt. Ohjelman toteuttamiseen on tarkoitus kutsua mukaan myös kokemusasiantuntijoita eli asunnottomuuden tai asunnottomuuden uhan kokeneita henkilöitä. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategian hankkeeseen on mahdollista myös palkata kokemusasiantuntijoita. Valtakunnallista asunnottomuustyötä koordinoivat Ympäristöministeriö (YM) ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Espoossa asunnottomuustyöstä vastaa aikuisten sosiaalipalvelujen päällikkö. Asunnottomuuden ennaltaehkäisevän kuntastrategian toteutuksesta vastaa projektipäällikkö. Espoon asunnottomuustyön ja ennaltaehkäisevän kuntastrategiatyön toteutusta ohjaa kaupungin Asunnottomuusverkosto - työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii perusturvajohtaja ja jossa on edustajia sosiaali- ja terveystoimesta ja tekniseltä toimialalta sekä ympäristöministeriöstä, Espoon Asunnoista ja muilta asumisen järjestäjätahoilta. Ohjelman ja sopimuksen seuranta perustuu osapuolten säännölliseen tietojenvaihtoon ja vuosittaiseen neuvotteluun. Seurannasta vastaa ohjelman yhteistyöryhmä ja koordinaatioryhmä ohjaa ohjelman käytännön toteutusta. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 26.10.2016 Sivu 30 / 43 4411/2016 00.04.01.00 132 Sopimus Kirkkonummen kunnan kanssa virka-ajan ulkopuolisen sosiaali- ja kriisipäivystyksen tuottamisesta Kirkkonummen kunnan asukkaille Valmistelijat / lisätiedot: Marjo Lahtinen, puh. 043 825 9696 Marja-Leena Remes, puh. 09 816 23052 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso hyväksyy sopimuksen tekemisen Kirkkonummen kunnan kanssa virka-ajan ulkopuolisen sosiaali- ja kriisipäivystyksen tuottamisesta Kirkkonummen kunnan asukkaille 1.1.2017 alkaen. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 8 Ostopalvelusopimus kriisipäivystys 9 Palvelukuvaus on hyväksynyt kokouksissaan 22.11.2006 ja 9.12.2008 sopimukset lastensuojelun virka-ajan ulkopuolisista sosiaali- ja kriisipäivystyksen palveluista Kirkkonummen kunnan asukkaille. Vuonna 2015 voimaan tulleen uuden sosiaalihuoltolain 29 :n mukaan kunnan on huolehdittava ympärivuorokautisen sosiaalipäivystyksen järjestämisestä kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi. Päivystys on järjestettävä siten, että palveluun voi saada yhteyden ympäri vuorokauden. Kunnan sosiaalihuollon on sosiaalipäivystystä toteutettaessa toimittava yhteistyössä terveydenhuollon päivystyksen, pelastustoimen, poliisin, hätäkeskuksen ja tarpeen mukaan muiden toimijoiden kanssa. Espoon sosiaali- ja kriisipäivystys toimii Jorvin sairaalan tiloissa terveydenhuollon päivystyksen läheisyydessä. Kirkkonummen kunta on esittänyt lastensuojelupäivystystä koskevan sopimuksen laajentamista sosiaalihuoltolain 29 :n mukaiseksi. Kirkkonummen kanssa neuvoteltu sopimus ja palvelukuvaus sosiaali- ja kriisipäivystyspalveluista ovat liitteinä.