969 HELSNGN KAUPUNGN TLASTO - -: 30 ULKOMAAN (AUPPA JA MERENKULKU UUS SARJA HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA
Viimeksi ilmestyneet julkaisut (Helsingin kaupungin tilastotoimisto julkaisee muut paitsi A V) A. Helsingin kaupungin tilasto. Terveyden- ja sairaanhoito. Suomenkielinen teksti, taulukot myös ruotsiksi ja englanniksi. Edellinen osa (vuosikertomukset). 54. 969 Jälkimmäinen osa (tilastollinen katsaus). 5-52. 966-67 D-m Ulkomaan kauppa ja merenkulku. Suomenkielinen teksti, taulukot myös ruotsiksi ja englanniksi. 30. 969 V Kaupunpn tilinplltös. Helsingin kaupungin rahatoimiston julkaisema.. osa Kaupungin tilinpäätös. Suomen- ja ruotsinkielinen. 2. osa Kaupungin tillinpäätöstä koskevia taulukoita ja liitteitä. Suomenkielinen. 54. 969 V Opetuslaitokset. Suomen- ja ruotsinkielinen, otsikot, taulukot ja tiivistelmät myös englanniksi. 36. 968 vn ErikoiBtutkimukset. 5. Otantaväestölaskenta Helsingissä v. 965. Suomen- ja ruotsinkielinen, englanninkieliset tiivistelmät. B. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja. Suomen- ja ruotsinkielinen, otsikot ja sisällysluettelo myös englanniksi. 59. 970 C. Kertomus Helsingin kaupungin kllnnauisbauinnosta. Suomenkielinen. 8. 968 D. Helsingin kaupungin virastot ja laitokset. Suomenkielinen. 4.968 E. Helsingin kaupungin kunnauiskalenteri. Suomen- ja ruotsinkieliset laitokset. 42. 970 F. Helsingin kaupungin virastojen ja laitosten asiahakemisto. Suomenkielinen. rtolehtij ärjestelmä. G. Helsingin kaupungin kunnauinen asetuskokoelma. Suomen- ja ruotsinkieliset laitokset. 47. 969 H. Helsingin kaupungin säädöskokoelma. Suomen- ja ruotsinkieliset laitokset. rtolehtijärjestelmä. L Tilastollisia kuukausitietoja Helsingistä. Suomen- ja ruotsinkielinen teksti, englanninkieliset tiivistelmät. 22. 97, -2 Senast. utkomna puhlikationer (Alla utom A V utges av Helsingfors stads statistiska byrå) A. Helsingfors stads statistik. Hilso- oeh sjukvård. Finsk text, tabeuerna oeksli på svenska oeh engelska. Förra delen (årsberättelser). 54. 969 Senare delen (statistisk översikt). 5-52. 966-67 D-m Utrikes haudel oeh sjöfart. Finsk text, tabellerna oeksli pii svenska och engelska. 30.969 V Stadens hokslut. Utgiven av Helsingfors stads drätselkontor.. delen Stadens hokslut. Finsk- oeh svensksprakig.. 2. delen Tabeller oeh bilagor rörande stadens hokslut. Finskspraikig. 54. 969 V Undervisningsvlsen. Finsk- och svensksprlikig, rubrikerna, tabeuerna oeh sammandragen även pii engelska. 36.968 vn Speeialundersökningar. 5. Stiekprovsfolkräkningen i Helsingfors år 965. Finsk-oeh sveusksprllig, sammandrag pii engelska. B. Statistisk årsbok för Helsingfors stad. Finsk- och svenskspraikig, rubrikerna oeh innehållsförteekning även pii engelska. 59. 970 C. Berättelse angående Helsingfors stads kommunalförvaltning. Finskspråkig. 8. 968 D. Helsingfors stads ämbetsverk 000 inrättningare Finskspraikig. 4. 968 E. Helsingfors stads kommunalkajender. Finskoch svensksprlikiga upplagor. 42. 970 F. Sakregister för Helsingfors stads ämbetsverk 000 inrättningar. Finskspraikig. Lösbladssystem. G. Kommunalfödattningssamlingför Helsingfors stad. Finsk- och svenskspråkiga upplagor. 47. 969 H. Författningshandbok för Helsingfors stad. Finsk- oeh svenskspråkiga upplagor. Lösbladssystem.. Statistiska månadsuppgifter för Helsingfors. Finsk- och svenskspraikig text, sammandrag pii engelska. 22. 97, -2
HELSNGN KAUPUNGN TLASTO ~j (ij-tyd.j) S5'.D/ t. jl:.. b HUj'J;"k> Ti'ltU-hi, ~wf:y~ - ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUS SARJA 30 969 HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA HELSNK 970
HELSNGFORS STADS STATSTK - UTRKES HANDEL OCH SJÖFART NY SERE 30 969 UTGVEN AV HELSNGFORS STADS STATSTSKA BYRA STATSTCS OF THE CTY OF HELSNK (HELSNGFORS) -- FOREGN TRADE AND NAVGATON NEW SERES 30 969 PUBLSHED BY THE STATSTCAL OFFCE OF THE CTY OF HELSNK HELSNK 970 TLGMANNN KRJAPANO
Alkulause Helsingin kaupungin ulkomaan kauppaa ja merenkulkua valaiseva tilasto vuodelta 969 on laadittu saman suunnitelman mukaan kuin edelisinäkin vuosina. Tuonti ja vienti ilmoitetaan. 6. 960 käyttöön otetun Suomen tulli tariffin mukaisesti, joka 'noudattaa kansainvälistä Brysselin nimikkeistöä. Tullitariffi on saatavissa Valtion painatuskeskuksesta, Annank. 44. Julkaisun toimitustyötä on johtanut yliaktuaari Ann ali i s a K y t ö m a a, joka myös on kirjoittanut tekstin. Helsingissä, helmikuussa 97. Karl-Erik Foraberg
SSÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. ULKOMAAN KAUPPA. Koko kauppavaihto 2. Tuonti 3. Vienti ~. Tollinkanto 5. Vara8oimis- ja laiturihuolto Sivu 5 7 2 7 2 22 ~HÅLLSFÖRTECKN[NG Sida NLEDNNG 5. UTRKES HANDEL. Totala handelsomsättningen 7 2. mport 2 3. Export 7 ~. Touppbörden 2 5. Upplagsrirelsen 000 kajkontrouen 22 CONTENTS NTRODUCTON. FOREGN TRADE. Total Exchange 2. mports 3. Exports ~ {;ustoms Duties {;ouected 5. Storage and Quay Goods Service Page 5 7 2 7 2 22 T. MERENKULKU T. SJÖFART T. NAVGATON. Kauppalaivasto 23. HandelsOoUan 23. MerOOant Fleet 23 2. Ulkomainen merenkulku 26 2. Sjöfarten på utlandet 26 2. Foreign Shipping. 26 TAULUSTO TABELLER TABLES. Tuonti Helsinkiin vuonna 969... 2. mporten tili Helsingfors är 969... 2. mports to Helsinki (Helsingfors) in 969 2 2. Vienti Helsingistä vuonna 969... 28 2. Exporten frän Helsingfors är 969... 28 2. Exports from Helsinki (Helsingfors) in 969 28 3. Helsingistä kotoisin olevat vähintään 00 bruttorekisteri tonnin suuruiset alukset vuoden 969 alussa ja lopussa... 47 4. Helsingistä kotoisin olevat vähintään 00 bruttorekisteritonnin suuruiset alukset vetoisuuden ja iän mukaan vuoden 969 lopussa... 48 5. Helsinkiin saapuneet alukset vuonna 969 lähtömaan ja aluksen kotimaan mukaan 50 6. Helsingistä lähteneet alukset vuonna 969 määrä maan ja aluksen kotimaan mukaan... 58 7. Helsingin tulli kamarin kanto vuonna 969 verrattuna koko maan tullinkantoon 66 3. Helsingfors hemmahörande fartyg om 00 bruttoregisterton och däröver vld inoch utgangen av Ar 969 47 4. Helsingfors hemmahörande fartyg om 00 bruttoregisterton och däröver vid utgangen av Ar 969 fördelade efter dräktighet o. älder... 48 5. Tili Helsingfors ankomna fartyg Ar 969 fördelade efter avgängsland och fartygets hemland... 50 6. FrAn Helsingfors avgangna fartyg Ar 969 fördelade efter destinationsland och fartygets hemland 58 7. Uppbörden vid Helsingfors tullkammare Ar 969 i förhållande tili tulluppbörden i hela landet... 66 3. Vessels of the merchant fleet of 00 gross registered tons and over at the beginning and at the end of the year 969 47 4. Vessels of the merchant fleet of 00 gross regis tered tons and over at the end of the year 969 cassified by tonnage and age 48 5. Vessels arrived to Helsinki in 969 by country of departure and nationality50 6. Vessels departed from Helsinki in 969 by country of destination and nationality... 58 7. Customs duties collected by the Customs' House of the City in 969 compared with the corresponding figures for the whole country... 66 8. Satamalaitoksen tulot vuon- 8. Hamnverkets inkomster Ar 8. Dues collected by Port Autna 969... 67 969... 67 horities in 969... 67
JOHDANTO-NLEDNNG NTRODUCTON Ulkomaankaupan suhdanteet. V. 968 alkanut taloudellinen nousu muuttui v. 969 vahvaksi korkeasuhdanteeksl. Varsinkin Länsi-Euroopassa korkeasuhdanne jatkuvasti voimistui, mutta Yhdysvalloissa oli nousu hidastunut. Hinnat nousivat monessa maassa voimakkaasti ja valuuttamarkkinat pysyivät vuoden alkupuolella epätasaisina, kunnes Ranskan frangin devalvointi elokuussa ja Länsi-Saksan markan revalvointi lokakuussa vaikuttivat tasoittavasti ja valuuttamarkkinat vakaantuivat. Kennedyn kierroksen toiset 20 %:n tullinalennukset tulivat voimaan.. 969. Suomen Pankin valuuttavaranto, joka v. 968 oli kaksinkertaistunut, laski v. 969 kuluessa 290 milj. markasta 75 milj. markkaan. Suomen Pankin ja valuuttapankkien varanto vastasi vuoden lopussa. 5 kuukauden tuontia. V. 968 hyväksytty laki taloudellisen kehityksen turvaamisesta vuosina 968-969, joka joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta poisti kaikista sitoumuksista ja sopimuksista indeksiehdon, oli voimassa kertomusvuoden loppuun. Maamme ulkomaankaupan tase, joka v. 968 oli ollut syksyllä 967 suoritetun devalvaation ansiosta aktiivinen, muuttui kertomusvuonna jälleen passiiviseksi, kun tuonti v. 969 kasvoi 57.9 milj. vientiä suuremmaksi. Vaihtotase osoitti sen sijaan 47 milj. :n ylijäämää (edellisenä vuonna 320 milj. ). Tuonnin arvo nousi edellisestä vuodesta 794 milj. eli 26.7% (edellisenä vuonna n. 6%) ja tuonnin volyymi n. 23%. Viennin arvo kasvoi 47 milj. edellisestä vuodesta, suhteellisesti 2.4%, ja sen volyymi n. 6%. Tuontihinnat nousivat edellisestä vuodesta 2.3%, mutta vientihinnat nousivat vielä jyrkemmin eli n. 3.7%. Ulkomaankauppamme alueellisessa jakaantumisessa sekä vienti että tuonti EFTA-maihin lisääntyivät, samoin EEC-maihin. Vienti itäryhmän maihin kasvoi vähän, mutta tuonti sen sijaan aleni vähäsen. Tärkeimmät vientimaat olivat jatkuvasti so-britannia, Neuvostoliitto, Ruotsi ja Länsi-Saksa, joihin runsaasti yli puolet viennistämme suuntautui, sekä lisäksi lähinnä Yhdysvallat, Alankomaat ja Ranska. Tuontimaista olivat ensimmäisellä sijalla Ruotsi, Länsi-Saksa, so-britannia ja Neuvostoliitto, joiden tuonti käsitti yli 60% koko tuonnistamme, sekä lisäksi Yhdysvallat, Alankomaat, Ranska ja Tanska.
6 Seuraavassa asetelmassa esitetään koko maan vienti ja tuonti v. ~9. Vienti Export Exporls Tuonti. mport mporls Ylijäämä tai vajaus Overskott eiler brist Surplus or dtllcltncy 969 968 969 968 969 968 milj. mllllons 0 % mllj. % mllj. % milj. % milj. marks EFTA')... 3468 42 2755 40 3802 45 280 42-334 - 55 EEC)... 986 24 684 25 2370 28 805 27-384 -2 täryhmä. Östblocket 8 ) 469 7 35 9 4 6 420 2 + 58-05 Muut Andra Oihers.. 422 7 20 6 922 676 0 +500 +444 Summa Toiat 8345 00 6874 00 8505 00 67 00-60 +63 Helsingin jäätalvi vuonna 969. Joulukuun loppupuoli v. 968 oli suhteellisen kylmä, mutta useita viikkoja jatkuneet voimakkaat lounaistuulet aiheuttivat mm. sen, että Kruunuvuoren selkä jäätyi kauttaaltaan vasta.. 969, ja kaikki Helsingin satamat olivat jäässä 3.. Kun aikaisempina talvina ensimmäiset jäät on suotuisala tuulella voitu satamajäänmurtajan avulla poistaa satama-alueelta kaksi tai kolmekin kertaa, niin talvella 965--69 jo emo yhtämittaiset lounaistuulet aiheuttivat sen, että ensimmäiset jäät jäivät paikoilleen. Kun lisäksi meri Suomenlinnan ja Harmajan välillä jäätyi melkein samanaikaisesti kuin satamakin ja kun 8.. - 5. 4. ilman lämpötila muutamien päivien poikkeusta lukuun ottamatta oli varsin alhainen, muodostui talvesta etenkin laiva liikenteen kannalta erittäin vaikea. Harmajan väylä suljettiin 20.., mistä lähtien liikenne johdettiin Porkkalan kautta. Liikenne Harmajan kautta aloitettiin virallisesti uudelleen vasta 29. 4. Tänä aikana käyttivät Harmajan väylää erikoisluvalla ainoastaan syvällä uivat tankkilaivat, jotka saapuivat tätä kautta Helsinkiin useimmiten kahden jäänmurtajan avustamina. Sataman sisäisestä liikenteestä voidaan mainita, että Särkän salmi suljettiin 5.. ja kävelysilta Suomenlinnaan järjestettiin satamalaitoksen toimesta 22.. Autoliikenne Suomenlinnaan alkoi 28.. ja päättyi vasta 6. 4. Suomenlinnan lautta lopetti iikenteensä. 2. aloittaen sen uudelleen 8. 4. Kävelysilta poistettiin 0. 4., ja jäänmurtaja Otso aukaisi Särkän salmen laiva liikenteelle. 4. Helsingin satama oli täysin jäätön 30. 4. Tällainen poikkeuksellisen ankara ja pitkä talvi vaikeutti myös jossain määrin laivaliikennettä. Vaikka jään vahvuus satama-alueella ei ollut keskimäärin kuin n. 55 cm., niin Kustaanmiekan salmen ulkopuolelle ja Pihlajasaaren edustalle oli jo alkutalvesta muodostunut laajoja ahtojääkenttiä, joiden läpäiseminen oli vaikeata ainakin heikkokoneisille aluksille. Tämän lisäksi alusten potkurit aiheuttivat varsinkin Länsisataman eteläosassa laiturien ääreen jopa 2-3 metrin vahvuisia jäävalleja, joiden vuoksi alusten saaminen laituriin saattoi kestää tavallista kauemmin. Käyttämällä mahdollisimman tehokkaasti hyväksi jäänmurtajia selvittiin laivaliikenteestä kuitenkin ilman tarpeettomia viivytyksiä. Seuraavassa selvitetään ulkomaankaupan ja merenkulun kehitystä Helsingissä v. 969. Ulkomaankauppaa koskevien päätaulujen tiedot on saatu tullihallituksen tilastotoimistosta, ja ne perustuvat Helsingin tullikamarien ilmoituksiin. Tuontitavarain luettelo on laadittu. 6. 960 alkaen voimaan tulleen tullitariffin mukaan ja vientitavarain luettelo tullihallituksen tilasto toimistossa laadittua ja valtioneuvoston vahvistamaa vientitavarain nimikkeistöä seuraten. Tullinkantoa koskevat numerotiedot on saatu tullihallituksen tiliosastolta. Kauppalaivastoa ja ulkomaista merenkulkua valaisevien päätaulujen tiedot on saatu merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteri toimistosta. Satamakannantaa valaisevat tiedot samoin kuin tekstiosastossa julkaistu katsaus satamalaitoksen varastoimis- ja laiturihuoltoon on saatu satamalaitoksen toimintakertomuksesta ja tiedot jäätilanteesta Helsingin satamassa satamakapteenilta. ') Euroopan Vapaakauppaliitto: Ruotsi, Norja, Tanska, so-britannia, tavalta, Sveitsi ja Portugali. Den Europeiska Frihandeissammanslutningen: Sverige, Norge, Danmark, Storbritannlen, Osterrike, Schweiz och Portugal. ') Euroopan Talousyhteisö: Belgia-Luxemburg, Alankomaat, Länsi-Saksa, Ranska ja talia. Lisäksi assosioituneita jäseniä Kreikka ja Turkki seka eräitä Afrikan maita Den Europeiska Ekonomiska Oemenskapen: Belgien-Luxemburg, Nederländerna, Västtyskland, Frankrike och talien. DArtill som assosierade medlemmar Orekland och Turkiet samt några afrikanska Ander. ' ') Neuvostoliitto, Puola, tä-saksa, Tsekkoslovakla, Unkari, Romania, Bulgaria, Albania ja Kiina sekä Korean, Mongolian ja Pohjois-Vietnamin kansan tasa vallat Sovjetunionen, Polen, Osttyskland, Tjeckoslovaklen, Ungern, Rumänien, Bulgarien, Albanlen och Klna samt folkrepub ikerna Korea, Mongoliet och Nord-Vietnam.
o ULKOMAAN KAUPPA UTRKES HANDEL - FOREGN TRADE. Koko kauppavaihto - Totala handelsomsättdingen Totat Exchange Yleiskatsauksen Helsingin kaupungin ja sen ohella koko maan ulkomaankaupan kehitykseen v. 960----69 antaa seuraava taulukko, jossa esitetään Helsingin ja koko maan tuonnin ja viennin sekä koko kauppavaihdon arvo. Helsingin kautta kulkevan ulkomaankaupan osuutta koko maan ulkomaankaupassa valaisevat taulukossa olevat suhdeluvut. Helsingin sekä tuonti että vienti nousivat v. 969 edelliseen vuoteen verrattuna huomattavasti.. Helsingin ja koko maan tuonnin ja viennin sekä koko kauppavaihdon raha-arvo vuosina 960-69 Värdet av Helsingfors och hela landets import, export och totala handelsomsättning åren 960-69 Value 0/ imports, exports a"nd total exchange 0/ the City and 0/ the whole country in 960-69 Vuosi Tuonti 0 mport Vienti 0 Export Koko kauppavaihto Totala handelsomsättningen mports Exports Total txchangt Ar Koko maa Helsinki Koko maa Helsinki Koko maa Helsinki Ytar Hela landet Helsingfors Hela landet Helsingfors Hela landet Helsingfors Wholt country. 000 0 marks % 000 % 000 960 3402998 784750 52.4 364735 458209 4.5 6567733 2242959 96 3690206 2004904 54.3 3374048 40532 2.0 7064254 24026 962 3928674 220049 56.0 353308 42390. 7 746782 262809 963 3866858 2095378 54.2 3678028 4364. 2 7544886 250909 964 486538 2680682 55.7 ')43934 45442. 0 ')8948472 335094 965 526608 2893570 54.9 4565958 465545 0.2 9832039 33595 966 5524399 30330 54.9 488462 524587 0.9 034286 3555888 967 5794396 3004067 5.8 52388 523675 0.0 025584 3527742 968 670886 3459668 5. 8 6874236 75668.0 358522 425836 969 8504824 4347485 5. 8344727 984358. 8 684955 533843 Helsingin kauppavaihto on aina ollut ylivoimaisesti tuontivoittoinen, mutta koko maankin kauppavaihto on viimeiset kymmenen vuotta lukuun ottamatta v. 968 osoittanut tuontienemmyyttä. Niin paljon kuin tuonti- ja vientimäärät ja niiden arvot eri vuosina vaihtelevatkin, on Helsingin osuus koko maan tuonnista ja viennistä pysynyt melko samanlaisena. Helsingin tuonnin arvo on kauan ollut enemmän kuin puolet koko maan tuonnista ja viennin yli kymmenes osa koko maan viennistä. V. 969 Helsingin osuus koko maan viennistä nousi hieman, mutta sen osuus tuonnista aleni vähän. % 34.2 34. 35.0 33.3 35.0 34.2 34.4 32.0 3.0 3.6 ') Korja!ut luvut. Korrigerade siffror.
8 Kun tavarain hinnoissa on kuluneina vuosina tapahtunut muutoksia, jotka tuntuvasti vaikuttavat kauppavaihdon arvoon, ei ole mahdollista vertailla e,ri vuosien tuonti- ja vientiarvoja sellaisinaan. Tavaramääriä voidaan sopivasti verrata ainoastaan mikäli vertailu koskee yksityisiä tavaralajeja. Sen vuoksi on laskettu erityiset indeksiluvut osoittamaan tuonti- ja vientitav!lroiden hintojen muutoksia, jolloin voidaan eliminoida hintavaihtelujen vaikutus ja osoittaa, missä määrin kauppavaihto on lisääntynyt tai pienentynyt. Hintavaihtelujen suunnasta ja suuruudesta saa yleiskäsityksen tullihallituksen tilastotoimiston laskemista seuraavista yksikköarvoindekseistä. Sitä paitsi ilmoitetaan seuraavassa vastaavien vuosien volyymi-indeksit. 2. ndeksiluvut v. 962-69 ndextal åreu 962-69 The indices in 7962-69 Vuosi Ar Y.ar 962 Tuonti. mport mports Yksikköarvoindeksi Volyymi-indeksi Enhetsvärdeindex Unit valu. ind.x Volymindex Volum. ind.x 00 00 Vienti. Export Exports Yksikköarvoindeksi Enhetsvärdeindex Volyymi-indeksi Volymindex 00 JOO 963 964 965 966 967 968 969 0 03 04 04 0 32 35 98 9 29 35 35 29 60 02 08 3 2 5 36 4 02 09 4 22 29 43 67 Vientihinnat nousivat 3.7% edellisen vuoden tasosta ja tuontihinnat 2.3%. Ulkomaankaupan hintasuhde Terms of Trade (962=00), joka v. 968 osoitti pistelukua 03, nousi v. 969 pistelukuun 04 eli.0% edellisestä vuodesta. Asetelmassa 3 esitetään Helsingin koko kauppavaihdon raha-arvoa esittävät luvut vuosilta 963-69 laskettuina vuoden 962 hinnoista. Viennin kohdalla on epätarkkuuksien välttämiseksi käytetty tärkeimpien vientitavararyhmien indeksilukuja, jotka esitetään sivulla 7. Kauppavaihdon arvo on tilastovuonna noussut n. 23% edellisestä vuodesta. 3. Helsingin kaupungin kauppavaihdon arvo v:n 962 hintojen mukaan, vuosina 962-69 Värdet av Helsingfors stads totala handelsomsättning enligt 962 HS priser, åren 962-69 Total villue 0/ trade 0/ the City in 7962-69 at 7962 prices Vuosi Ar Y.ar 962 963 964 965 966 967 968 969 Arvo Värde Valu. Lisäys (+) tai vähentyminen (-) ökning (+) elier minskning (-) ncr.as. (+) Dr dtcrtas. (-) milj. millions 0/ marks 0 /0 26'2.8 + 85.3 + 7.6 2479.6 3025.2 395.4 3380.3 38. 0 376.3 399.0-33.2 + 545.6 + 70_2 + 84.9-99.3 4.7 + 742.7-5. + 22.0 + 5.6 5.8 5.9-0. + 23.4 % v:n 962 arvosta % av 962 års värde p., unt 0/ th. valu. n 962 00.0 94.9 5.8 22.3 29.4 2.7 2. 6 50.0
9 Helsingin asema maan muiden tärkeimpien satamakaupunkien joukossa käy selville taulukosta 4, jossa esitetä,än kymmenen suurimman satamakaupungin kauppavaihdon arvo v. 967--69 prosentteina koko maan kauppavaihdon arvosta. Helsingin jälkeen olivat Turku ja Kotka maan suurimmat satamat. 4. Maan tärkeimpien satamien tuonnin, viennin ja koko kanppavaihdon arvo %:eina koko maan vas taavista arvoista Värdet av de vikligaste finska hamnarnas import, export 000 totala handelsomsättning i procent av mot svarande värden för hela landet Value of imports and exports from the most important Finnish ports in per unt of the total value 0 the country Koko kauppavaihto Satama Tuonti mport Vienti Export 'Totala handelsomsättningen Hamn mporls Exports rotal exchange Port 967 968 969 967 968 969 967 968 969 Helsinki Helsingfors... 5. 8 5. 6 5. 0.0.0.8 32.0 3.0 3. G Turku Abo....7.4 2.7 3.7 4.2 5.4 2.7 2.8 4.0 Kotka... 2.7 2.8 2.3 8.0 7.7 6.8 9.9 0.3 9.5 Hamina Fredrikshamn '" 0.5 0.6 0.6. 8. 7 0.7 5.9 6.2 5.6 Pori Björneborg 3.4 3.4 3.4 6.8 5.6 5.6 5.0 4.5 4.5 Naantali Nådendal... 3. 4. 3.7.7 3.5 4.0 2.4 3.8 3.8 Rauma Raumo....2.3.4 6.4 6.4 6.2 3.6 3.9 3.7 Hanko Hangö... 3.2 2.7 3.3 2.6 2. 2.3 2.9 2.4 2.0 Kemi... 0.4 0.4 0.4 4.3 3.9 3.7 2.3 2.2 2.8 Oulu Uleåborg....0.4.0 3.4 3. 2.9 2.2 2.3.9 Summa 79.0 79.7 79.9 78.7 79.2 79.4 78.9 79.4 79.4 Helsingin asema tuontisatamana muuttuu huomattavasti, jos kohdistetaan huomio tuonnin määrään, kuten seuraavassa taulukossa 5 on tehty. Koko maan lukuihin verrattuna v. 962 vielä 30% tuonnista, v. 969 enää n. 5% tuli Helsingin kautta. Kotkankin osuus tuonnin määrästä on viime vuosina vähentynyt. Sköldvikin öljysatama Porvoon lähellä oli v. 969 tuontisatamista suurin. Haminan merkitys vientisatamana on Kotkan jälkeen tärkein, ja Helsingin ohittavat näitten kahden lisäksi Oulu, Pori ja Rauma. Helsingin kautta tapahtuvan tuonnin osuus on edelleen vähentynyt, mutta viennin hieman kasvanut. 5. Maan tärkeimpien satamien tuonnin ja viennin määrän osuus koko maan vastaavista lnvuista Voymen av de vikligaste hamnarnas import och export i % av motsvarande siffror för hela andet The volume of imports to and exports from the most important Finnish ports in per cent of the corresponding totals of the whole country Satama' Hamn Port Tuonti. mport mports 964 965 966 967 968 969 Vienti. Export Exporls 964 965 966 967 968 969 Helsinki Helsingfors... Sköldvik..... Kotka.... Hamina Fredrikshamn Koverhar..... Turku Abo..... Naantali Nådendal..... Rauma Raumo.... Pori Björneborg... Rautaruukki..... Oulu Uleåborg..... Kemi..... Summa 22.9 0.9 9.0 3.3 4.4 9.3 22.6 2.2 5.0 5.4 3.3.0 89.s 20.9.7 9.8 3.6 4.4 8.0 2.9 2.6 5. 6.2 3.7.2 89. 20.6 8.0 8.3 2.0 3.2 8.7 22.6.9 4.2 5. 2.8 ;2 88.6 8.8 2.6 7.4 2.5 3.9 9.0 9.5 2. 4.6 2.3 2.9.3 86.9 6.5 2. 7 6. 2.3 4.2 7.3 7.3.9 4.3.3 2.7.2 86.8 4.6 24.3 5.5 2.0 4.0 6.9 7.3.6 3.6 3.6 2.9.3 87.6 5.0 22.8 4.6 2.5 2.8 0.2 5.7 7.4.4 7.8 6.8 77.0 4.5 22.8 5.4 2. 2.7 0.2 6.0 7.3 4.5 6.8 6.8 79. 5.2 0.0 23.0 5.0 2. 5.2 0.9 5.4 7.2 3.9 5.8 7. 80.8 4.5 0.8 22.0 5.9 2.2 4.0 2.8 5.7 6.7 4.0 7.2 7. 82.9 4.8 0.4 2.5 6.0 2.2 4. 2.2 5.7 6.2 4.0 6.8 6.7 80.6 5.6.8 20. 5. 2.3 5.4 3.5 5.8 6.4 2.6 6. 4.8 79.5
0 Seuraavassa esitetään koko maan tuonnin ja viennin kokonaismäärät sekä vastaavasti Helsingin sataman osuus niistä OOO-tonniluvuln. Huomattava on, että Vuosaaren (allvikin satama v. 966 alueliitoksen jälkeen on luvuissa mukana. Vuosi Ar Koko maa. Hela lande! Tuonti Vienti mpor! Expor! Tuon!i mpor! 000 \~~nia Siitä Helsinki Därav Helsingfors Vlen! % Expor!.% 960.... 96.... 962.... 963.... 964.... 965.... 966.... 967.... 968.... 969.... 8956 0400 8993 026 9672 084 0048 0032 2462 069 3868 078 49 030 3902 986 5954 075 849 2033 260 255 290 269 2854 2902 3065 266 2638 2687 29.0 86 8.3 28.0 690 6.5 30. 607 6.0 26. 608 6. 22.9 527 5.0 20.9 455 4.5 20.6 526 5.2 8.8 44 4.5 6.5 52 4.8 4.6 672 5.6 Helsingin sataman toimintaa valaisevat tarkemmin taulukot 6 ja 7, joissa selostetaan meritse saapuneen ja lähteneen tavaran laatua ja määrää kautena 960-69. Lisäksi taulukoissa ilmoitetaan vuosittain, kuinka suuri osa kuljetuksista tapahtui suomalaisilla aluksilla. (ivihiili ja koksi sekä kivennäisöljyt ovat suurimmat tuontitavararyhmät, yhteensä yli puolet koko saapuneesta tavaramäärästä, mutta varsinkin kivennäisöljyjen tuonti oli v. 969 pienentynyt. Helsingistä viedään eniten puuta ja paperia eri laatuisena. *Muun tavaran~ vienti kasvoi suuresti v. 969. Helsingin sataman merkityksen väheneminen 960-luvulla johtuu etupäässä öljyn tuonnin kasvusta, joka on suuntautunut maan muiden satamien hyväksi, ja kivihiilen tuonnin vähentymisestä. Helsingin vientilukuja on myös alentanut se, että satamaa entistä vähemmän on käytetty talvisatamana, koska maan muutkin satamat kykenevät nykyisin toimimaan ympäri vuoden.
6. Helsinkiin ulkomailta meritse saapunut tavara Till Helsingfors &ån utlandet sjöledes anlänt gods Goods imported by sea to Helsinki from abroad Metallitja Kvihilja metalli- Siitä suomalaisilla aluksilla Vuosi Vilja koksi teokset Kappale- Klvennäis- Muu tavara Därav pä flnska fartyg Metaller och tavara öljyt Yhteensä Ar Spann- Stenkoi och metall- Dlverse gods Tht,tol by Finnish Vtssds mäl koks Stycke- Mineral- Summa Yta, arbeten gods ollor Olht, Ctrtals Coal and mtrchandist Tolal Mtlals and cokt Pltet goods Mint,al oils Kivennäisöljyt Kalkki mtlal manulaclu,ts Mineralollor Samtliga 000 tonnia. ton lons 960 23 938 34 335 607 96 4 842 333 367 553 962 33 958 327 376 826 963 3 657 273 338 78 964 62 78 326 373 89 965 32 77 358 392 893 966 36 60 330 40 3 967 695 300 343 767 968 746 260 364 735 969 8 735 39 469 66 384 260 55 379 255 56 390 290 773 457 269 746 484 2854 777 50 2902 778 557 3065 905 50 266 650 532 2638 540 540 2687 452 % 90.9 93.3 93.5 95.5 87.2 87. 80.0 84.7 73.5 73.4 \ % 555 59.8 520 60.5 902 65.4 670 63:8 74 60. 768 60.9 867 60.9 567 59.9 560 59. 577 58.7 7. Helsingistä ulkomaille meritse lähetetty tavara Från Helsingfors till utlandet sjöledes utfört gods Goods exported by sea from Helsinki abtoad Sahattua puutavaraa Paperi, Sägade trävaror Selluloosa Sawn goods Muuta pahvi ja ja puuhioke puutavaraa kartonki Kappale- Vuosi Papper, CelluloBa och Muu tavara Diverse slipmassa tavara Ar Kaikkiaan Siitä suomalai papp och Diverse gods travaror silla aluksilla kartong Woodpulp Styckegods Ytar Samtliga Olht,.) Othtr sawn Paptr and <chtm/cal Pltet goods mtrchandist Ali goods paptrboard and (cardboard) mtchan tcaj) 000 tonnia ton lons 960 234 36 86 67 92 42 40 96 204 23 78 07 6 32 53 962 73 6 27 28 27 42 0 963 47 2 88 48 62 44 20 964 47 6 48 26 20 56 30 965 22 4 48 05 8 66 96 966 7 7 3 64 37 97 80 967 85 3 43 3 08 8 968 4 3 22 5 40 93 969 6 3 44 68 25 4 78 Yhteensä Summa Totat 86 690 607 609 527 455 526 44 52 672 Siitä suomalalsllla aluksilla Därav på finska fartyg % 386 44.9 267 38.7 22 263 36.3 43.2 204 38.7 98 43.6 29 4.6 20 246 45.6 48.0 37 47.2 ') Därav på flnska fartyg Thtrtol by Finnish vtssds
2. Tuonti mport - mports 2 Tauluosaston taulussa julkaistaan yksityiskohtaiset tiedot Helsinkiin v. 969 suuntautuneesta tuonnista. Siitä nähdään paljonko ja kuinka suuren rahamäärän arvosta kaupunkiin tänä vuonna ulkomailta tuotiin kutakin tavaraa. Nämä tiedot ovat kuitenkin puutteelliset sikäli, että muilla paikkakunnilla tullatut Helsinkiin tuodut tavarat eivät sisälly niihin. Taulussa on mainittu ainoastaan asianomaisen tavaranimikkeen tariffinumero ilman siihen liittyvää tekstiä. Helsingin tuontiin ja vientiin sisältyy myös nkoon ja Kantvikin satamien, jotka alueellisesti Helsingin ulkopuolella sijaitsevina kuitenkin kuuluvat Helsingin tullipiiriin, kautta tuotujen ja vietyjen tavaroiden määrät. Merenkulkuhallituksen tilaston mukaan tuotiin ja vietiin nk~on ja Kantvikin satamien kautta vuosina 965-969 tavaraa seuraavasti: lnkoo - ngd 965 966 967 968 Tuonti mport Tonnia Ton Kivihiili ja koksi Stenkoi och koks... 36 535 4775 25453 36205 52546 Metallit ja metalli teokset. Metaller och metallarbeten 60 Kivennäisöljyt Mineraloljor... 54638 Puutavara Trävaror... 4567 2 22 Kappaletavara Styckegods...... 620 Muu tavara Diverse gods... 26232 2 698 4 44 47989 66445 969 -------------------------------------- Summa 62 767 228 078 69 726 84 354 28 99 Vienti Export Sahattu puutavara. Sågade trävaror... 6 577 5474 Paperi- eli hiomopuu. Pappers- eiler slipved.... 666 Puuhioke ja selluloosa. Slipmassa och cellulosa... 2 40 47 Kaivospylväät (propsit). Oruvstolpar (props)... 865 Muu sahaamaton puutavara. Övriga osågade trävaror 99 Paperi, pahvi ja kartonki. Papper, papp och kartong... 36 75 53 932 6384 70 620 Van eri Faner...... 3 4 62 Kappaletavara Styckegods......... 3 23 Muu tavara Diverse gods... 990 64 7803 7589 2930 -------------------------------------- Summa 28 888 43 044 62 64 70903 73 635 Kantvik Tuonti mport Kivihiili ja koksi. Sten koi och koks... Metallit ja metalli teokset. Metaller och metallarbeten Kivennäisöljyt Mineraloljor.... 72 754 256 7000 5097 595 949 200 827 2324 Puutavara Trävaror... 44 Muu tavara Diverse gods......... 35728 8376 00354 9602 38429 -------------------------------------- Summa 36 900 92 726 07 046 29 995 49 024 Vienti Export Muu tavara Diverse gods... 3006 8938 38087 44524 ------------------------ Summa 3 006 8 938 38 087 44 524
3 Samoin kuin virallisessa kauppatiastossa, on esillä olevassa Helsingin kaupungin kauppatiastossa tuontitavaroihin luettu ne maahan tuodut tavarat, jotka ao. tiastovuonna on laskettu vapaaseen liikkeeseen joko välittömästi sen jälkeen, kun ne on maahan tuotu, tai vasta sitten, kun ne ovat olleet yksityisessä tai yleisessä tullivarastossa tai kauttakulkuvarastossa. Taulukossa 8 esitetään katsaus Helsingin tuontiin v. 964---969. Tuonnin arvo käyvin hinnoin oli v. 969 lisääntynyt 25.7% edellisestä vuodesta. Tuonnin volyymin vaihteluita osoittavat taulukossa olevat myös v:n 962 hintojen mukaan lasketut arvot, joista näkyy, että tuonnin volyymi osoitti v. 969 huomattavaa nousua. 8. Katsaus Helsingin tuontiin vuosina 962-69 Återblick på importen til Helsingfors åren 962-69 Survey 0/ imports to Helsinki 962-69 Tuonnin arvo käyvin hinnoin Lisäys (+) tai vähentyminen (-) Vuosi lmportens värde Ar enligt gängse priser ökning (+) eiler minskning (-) Year Value of imporls [ncrease (+) or decrease (-) at current prlcts milj. millions of marks % 962... 2200., + 95.5 + 9.8 964... 2680.7 585.3 + 27.9 965... 2893.6 22.9 + 7.9 966... 303. 3 + 37.7, 4.8 967... 3004. - 27.2-0.9 968... 3459.7 455.6 5.2 969... 4347.5 + 887.8 + 25.7 Tuonnin arvo Hinta- v:n 962 hinnoin % v:n 962 tuontiindeksi lmportens värde arvosta Prisindex enligt 962 Ars priser % av 962 Ars Price Value of mports importvärde indices al 962 priets Per etnl of he value 962=00 of 962 imports milj. 00 2200.4 00.0 03 2602.6 8.3 04 2782.3 26.4 04 294.7 32.5 0 273.0 24. 32 262.0 9. 35 3220.4 46.4 Taulukosta 9 nähdään, miten Helsingin tuonnin arvo v. 966--69 jakautui eri tavararyhmien kesken absoluuttisesti ja suhdeluvuin. Siitä nähdään myös tavararyhmittäin montako prosenttia Helsingin tuonti oli koko maan vastaavasta tuonnista. Tavararyhmillä tarkoitetaan näissä taulukoissa tavaranimikkeistön pääryhmiä. Suurimpina tavararyhminä olivat Helsingin tuonnissa edelleen koneet ja mekaaniset laitteet, joiden osuus kaupungin koko tuonnista oli edellisestä vuodesta vähän laskenut. Lähinnä suurimmat tuontitavararyhmät olivat kuljetusvälineet, epäjalot metallit, kasvituotteet, kemian teollisuuden tuotteet ja tekstiilit. Henkilöautojen tuonnin määrä nousi v. 969 yli 8500 kpl ja tuonti arvo n. 43 milj., samoin pakettiautojen tuonti n. 2400 kpl, tuontiarvo n. 5 milj.. Autojen alustojen tuonnin arvo kasvoi tänä vuonna lähes 32 milj. ja traktoreiden yli 5 milj.. Huomattava lisäys v:n 969 tuontiin aiheutui 97 lentokoneen ostamisesta n. 82 milj. :lla, ja lentokoneen osia tuotiin n. 24 milj. :n arvosta. Kauppa-alusten tuonti nousi edellisestä vuodesta n. 59 milj.. Tärkeimmät Helsinkiin tuoduista aluksista olivat Palkki Oy:n tilaama kuivalastialus, ms Annukka Aarnio, 25999 bruttotonnia, ja Suomen Tankkilaiva Oy:n tilaama säiliöalus, ms Winha, 8224 tonnia. Avomeri Oy osti vuonna 957 rakennetun kuivalastialuksen, ms Saijan, 2647 bruttotonnia. Kasvituotteita tuotiin kertomusvuonna n. 30 milj. :lla enemmän kuin v. 968. Eniten lisääntyi hedelmien tuonti, yli 9000 tonnia, yli 7 milj. ja paahtamattoman kahvin tuonti, 2400 tonnia, milj.. Öljysiemenien ja -hedelmien tuonti väheni edellisestä vuodesta 9 milj.. Elintarviketeollisuuden tuotteista lisääntyi eniten sokerin tuonti, n. 25000 tonnia, n. 22 milj., samoin myös kalan, lihan, erilaisten mausteiden ja alkoholijuomien tuonti lisääntyi jonkin verran. Kivihiilen ja koksin tuonti laski 5000 tonnia, 4 milj.. Bensiinin tuonnin määrä aleni 3 milj. litraa, 0.7 mij. ; voiteluöljyjen tuonti sitä vastoin nousi 3000 tonnia, arvo 3.6 milj.. Erilaisten muovien sekä niistä valmistettujen tuotteiden tuonti on lisääntynyt huomattavasti jo usean vuoden aikana, kertomusvuonna lisäyksen arvo oli n. 25 milj.. Autonulkorenkaita tuotiin 0 milj. :lla enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuotien ja nahkojen tuonti lisääntyi yli 6 milj. ja neuletuotteiden yli 3
9. Tuonnin raha-arvo tavararybmitliin vuosina 966--69 ja prosentteina Helsingin koko tuonnista sekä koko maan tuonnista vuosina 965-69 Värdet av importen efter varngrupper åren 966-69 och i procent av stadens hela importvärde och av motsvarande tai f"ör hela andet åren 965-69 Value 0 imports in 966-69 by groups 0 commodities and per cent 0 the total imports 0 the City and 0 the whole country in 965-69 Absoluuttiset luvut. Absoluta ta Absolutt numbtrs Koko maan vastaavasta Ryhmä n:o Helsngn koko tuonnista tuonnsta Orupp slffra Av hela mporten tili Av hela landets mot 000 marks Group numbtr Helsngfors 8varande mport 0/ total mports 0/ tht City 0/ totllllmports 0/ tht wholt country 966 967 968 % 969 965-67 968 969 965-67 968. a 37627 8887 6952 2500 0.8 0.5 0.6 48.7 39.0 40.3.... 339675 347653 397878 427557 0.9. 5 9.8 77. 79.9 77.8.... 720 673 6465 6577 0.2 0.2 0.2 63.6 55.2 53.6 V.... 99966 9705 472 94493 3.5 4.3 4.5 56.5 58.6 63.3 V.... 53437 369 55224 3996 4.7 4.6 3.2 20.3 5.4 2.3 V.... 239227 264 262 33090 377938 8.0 9.6 8.7 53.6 54.4 54.0 V.... 3592 54772 :KJl070 246069 4.7 5.8 5.7 57.0 59. 57.6 V.... 22746 22867 26826 38026 0:7 0.8 0.9 37.5 39.0 38.7 X.... 8265 22795 283 29289 0.7 0.6 0.7 3.8 3.8 9.6 X.... 4442 586 59087 73668.6.7.7 74.8 74.8 72.5 XL... 2884 23825 267296 340466 7. 7.7 7.8 50.8 50.2 47.4 X.... 625 2558 2744 3379 0.6 0.6 0.7 80.4 8.6 80.6 X.... 35945 3928 546 63536.2.6.5 63.4 62.6 6. XV.... 50 8880 8762 3255 0.5 0.6 0.7 87.9 80.7 8. 9 XV.... 34707 347282 408859 5084.5. 8. 5 48.7 50.6 48.6 XV.... 690443 706020 78728 960945 23.5 22.8 22. 66. 65.3 63.5 XV.... 43685 307555 320407 585899 3.9 9.3 3.5 58.7 48.0 5. 4 XV.... 30202 3638 62659 20343 4.3 4.7 4.7 86.4 85.9 87.4 XX... 4078 8003 5395 653 0.2 0. 0. 6.4 4.7 0.6 XX... 480 45987 527 63055.4.5., 74.5 75.4 72. XX.... 496 33 259 540 0.0 0.0 0.0 87. 87.2 79.4 Koko tuonti Hela importen Total 0 imports 30330300406734596684347485 00.0 00.0 00.0 53.8' 5. 6 5. 969 J. Elävät eläimet; eläin tuotteet Levande djur; anlmaliska produkter.. Kasvituotteet Vegetabiliska produkter. Eläin- ja kasvirasvat ja ~öljyt ym. Anima iska och vegetabilisk:a fetter och oljor m.m. V. Elintarviketeollisuuden tuotteet; juomat ym.; tupakka Produkter av ivsmedelsindustrl; drycker m.m.; tobak V. Kivennäistuotteet Mineraliska produkter V. Kemian teollisuuden ja siihen liittyvän teollisuuden tuotteet Produkter av kemiska och närstående industrier V. Muovit ym.; luonnonkautsu, synteettinen kautsu ym. Plaster m.m.; naturlig kautschuk, syntetiskf gummi m.m. V. Vuodat, nahat ja turkisnahat ym. Hudar, skinn, läder, pälsskinn m.m. X. Puu ja puuteokset; korkki ym. Trä och varor därav; kork m.m. X. Paperinvalmistusaineet; paperi ja pahvi ym. Material för papperstllverkning; papper och papp m.m. X. Tekstiiliaineet ja -tavarat Tekstilmaterial och -varor X. Jalkineet, päähineet ym. Skodon, huvud-. bonader m.m. X. Teokset kivestä ym.; keraamiset tuotteet; lasi ja lasitavarat Varor av sten och andra mineraliska ämnen; keramiska produkter; glas och varor av glas m.m. XV. Luonnonhelmet,jalo- ja puolijalokivet, jalometallit ym.; metalliraha Naturpärlor, ädelstenar och smyckestenar, ädla metaller m.m.; mynt XV. Epäjalot metallit ym. Oädla metaller m.m. XV. Koneet ja mekaaniset laitteet; sähkötarvikkeet ym. Maskiner och mekaniska apparater; elektriskt material m.m. XV. Kuljetusneuvot Transportmedel XV. Optiset, valokuvaus-, mittaus-, lääkeopilliset ja muut kojeet ja laitteet; kellot; soittimet ym.; niiden osat Optiska, foto-, mätnings-, medlcinska m.m. instrument och apparater; ur; musikinstrument m.m.; delar tili dem XX. Aseet ja ammukset; niiden osat Vapen och ammunition; delar tili dem XX. Erinäiset tavarat Diverse varor XX. Taideteokset, kokoelma- ja antiikkiesineet Konstverk, föremål för samlingar samt antikvlteter
S milj.. Raudan ja teräksen sekä -teosten tuonnin arvo nousi 69 milj., tuonnin määrä lisääntyi n. 53000 tonnia. Myös höyrykattiloiden, koneiden ja mekaanisten laitteiden sekä sähkökoneiden ja -laitteiden tuonnin arvo nousi n. 74 milj. ja määrä n. 2000 tonnia. Kemian teollisuuden tuotteiden määrä väheni 07000 tonnia, mutta arvo nousi lähes 47 milj. ; niistä tärkeimpiä olivat epäorgaaniset ja orgaaniset yhdisteet, lääkkeet, pesuaineet sekä valokuvaus- ja elokuvaustarvikkeet. Helsingin tuonnin osuus koko maan tuonnista pysyi v. 969 miltei samana kuin edellisenä vuonna, ja varsinkin. elintarviketeollisuuden tuotteiden, kuljetusvälineiden, puun ja puuteosten sekä optisten, valokuvaus- yms. kojeiden ryhmissä oli pääkaupungin osuus koko maan vastaavasta tuonnista kasvanut. Kivennäistuotteet, tekstiilitavarat, epäjalot metallit sekä muovi ja kautsu olivat niitä ryhmiä, joiden tuonnin osuus oli alentunut, samoin kasvistuotteet sekä koneet ja mekaaniset laitteet. Tärkeimpien yksityisten tavaralajien ja tavararyhmien tuontipaljous ja -arvo v. 967-69 käy ilmi taulukosta 0.
6 0. Tärkeimpien tavarain tuontipaljous ja -arvo vuosina 967-69 mportmängder 000 -värden för de vikligaste varuslagen åren 967-69 Quantity and value 0/ the most important commodities imported in 967--69 Tavaralaji Varuslag Commodity Suolet Tarmar... Kukkasipulit, koristekasvien taimet ym. Blomsterlökar, plantor av prydnadsväxter m.m...;... Hedelmät ja marjat Frukter och bär... Kahvi, paahtamaton Kaffe, orostat... Tee Te... Mausteet Kryddor..., Öljysiemenet ja -hedelmät. Oljehaltiga frön och frukter...:'... Rasvaiset kasviöljyt, juoksevat tai jähmeät Vegetabiliska feta oljor, flytande eler fasta... Sokeri Socker... Kaakao ja kaakaovalmisteet Kakao och beredningar av kakao... Kasviksista, hedelmistä yms. valmistetut tuotteet Beredningar av köksväxter, frukter o.dyl.... Alkoholijuomat Alkoholdrycker... Tupakka, valmistamaton Tobak, oarbetad... Antrasiitti, muu kivihiili ja koksi Antracit, annat stenko och koks... Moottori- ja polttoöljy Motor- och brännolja... Bensiini l ) Bensin )...,... Voiteluöljyt Smörjoljor... Lääkkeet Läkemedel.... Pigmentit, värit, lakat ym. Pigment, färger, lacker m.m.... Valokuvaus- ja elokuvausvalmisteet Fotografiska och kinematografiska produkter... Muovit ja -tuotteet Plaster samt varor av dem... Kautsu ja -teokset Kautschuk och -arbeten.... Siitä: Därav: auton ulkorenkaat däck för bil... Vuodat ja nahat Hudar och skinn... Turkisnahat ja turkikset. Pälsskinn och pälsvaror... Tekokuidut. Konstfibrer...:.. Painotuotteet ym. Tryckalster m.m...... Villa Ull... Villa- ja karvalanka Garn av ull och av djurhår... Villa- ja karvakankaat Tyger av ull och av djurhår Puuvillalanka Bomullsgarn och -tråd... Puuvillakankaat Bomullstyger... Linoleumi yms. tuotteet Linoleum o.dyl. tillverkningar... Neuletuotteet, vaatteet, vuode- ja talousliinavaatteet Trikåvaror, kläder, säng- och hushållslinne... Kiviteokset Varor av sten... Rauta ja teräs sekä rauta- ja terästeokset Järn och stål samt varor av järn och stål... Kupari ja -teokset Koppar och -tillverkningar... Alumiini ja -teokset Aluminium och -tillverkningar ') 000 Paljous, tonnia, ton Quanlity, tons Arvo. Värde Valu. 000 marks 967 968 969 967 968 969 872 345 23249 46462 455 65 67688 09 2939 2263 48235 478 704 37253 205 3075 42063 50679 50 770 2684 8294 9400 050 5468 4685 5323 33050 8666 2908 23643 86037 5435 5607 2709 476 526 6 08 33 9825 09294 34463 2 485 24439 3239 8860 3946 298 8604 454 390 0353 430 0462 0252 27005 20308 826 066 3204 4703 737 860 49 8072 45285 826 745 376 4749 5834 980 28506 62534 3855 756 66785 6920 770 48588 8353 6787 368 94 3050 3382 697 93 880 224 722 2970 24 3955 5985 757 58200 22209 7552 445 5 3406 397 723 686 857 6 300 2565 2506 4864 204 666 280 24490 3558 7 880 3558 2408 82334 7 374 34 587 38 367 2032 65578 26363 9779 272 78 4033 44 606 86 729 263 206 2493 3744 5432 27265 32934 9275 9960 62057 80 26779 6272 92 3682 26885 755 342 5099 0860 7588 572 5558 5639 35635 663 368 44475 3008 2963 220 7258 803 8349 5668 64395 9806 248755 2 53 264247 92505 2608 9 938 396 7 860 48 36 7 286 63 5644 20444 43532 5004 2370 23393 4052 96745 6023 6338 2380 989 4654 644 4522 3356 2572 3093 59203 2840 24970 9780 43535 435 44538 0 53 45788 222 780 5530 3549 252 3750 5434 3333 875 5688 95753 23764 284674 5847 66555 Jatkoa Forts. Contd.
7 0. Jatkoa Forts. Tavaralaji Varuslag Paljous, tonnia, ton Arvo. Värde 000 967 968 969 967 968 969 Työvälineet Arbetsredskap... Höyrykattilat, koneet ja mekaaniset laitteet; niiden osat Angpannor, maskiner och mekaniska apparater; delar tili dem... Sähkö koneet, -laitteet ja -tarvikkeet; niiden osat Elektriska maskiner, apparater och elektriskt material; delar tili dem... Traktoritl) Traktorer ).... Autotl) Automobiler ).... Auton alustatl) Automobilunderreden ).... Auton kumirenkaiset pyörät ym. osat Hjul med gum miringar o.a. delar tili automobiler... Moottori- ja polkupyörät sekä mopeditl) Motorcyklar, cyklar och mopeder )... Niiden irralliset osat ja tarvikkeet Lösa delar och tillbehör tili dem... Alukset ) Fartygl)... Optiset, valokuvaus- ja elokuvaus-, lääkeopilliset ym. kojeet ja laitteet Optiska, fotografiska och kinematografiska, medicinska o. dyl. instrument och apparater... Kellot ja niiden osat Ur och delar tili dem... 278 46505 7468 475 2984 2043 7730 3769 450 8668 2302 972 42927 6368 400 26374 864 7052 522 59 375 2252 2 379 26 506 3 435 5 750 475535 54296 9980 5379 37895 2768 984 237 532 3337 2673 230485 29236 0764 40289 4575 2754 2567 3049 272 922 27495 5329 42227 5664 2447 3399 25839 97 579 8 853 579 849 39296 62540 335543 42764 75627 73835 70056 3327 3430 7637 45499 22253 3. Vienti Export-Exports Yksityiskohtaiset tiedot Helsingin viennistä v. 969 julkaistaan tauluosaston taulussa 2, jossa kustakin tavaralajista ilmoitetaan maasta viety määrä ja sen arvo. Taulussa ilmoitetaan vain ne tavaranimikkeet, joissa vientiä kertomusvuonna oli. Samaten kuin viralliseen kauppatilastoon, on tähän tauluun vientitayarana merkitty kaikki se ulkomaille viety tavara, joka on viety vapaasta liikkeestä. Tavarain hintavaihteluiden vaikutus viennin arvoon voidaan poistaa tarkoituksenmukaisten hintaindeksien avulla. Seuraavassa asetelmassa esitetään tullihallituksen tilastotoimiston,vuoden 962 hintojen nojalla laskemat erikoisindeksit tärkeimmille vientit;lvararyhmille. ll. Viennin indeksilovut tavararyhmitläin ndextal ("dr exporten enligt varogropper Priceindices by groups 0/ commodities exported 962 Maataloustuotteet Lantbruksprodukter... 00 Metsätaloustuotteet Skogshushållningsprodukter... 00 Teollisuustuotteet ndustriprodukter... 00 Muut tavarat B ) Andra varorb),... 00 964, 965 08 2 09 5 07 3 08 3 966 967, 968 969-6 09 32,' 28 2 4 27 28 2 6 36 42 2 5 36 4 2 ) kp 5t. ') Käytetty ylelsindeksiä Använt totalindex
8 Taulukosta 2 käy ilmi vuosien 964-69 vienti käyvin hinnoin ja vuoden 962 hinnoin. Hintoja muunnettaessa on käytetty edellisellä sivulla olevia erikoisindeksilukuja. Viennin volyymi v:n 962 hintojen mukaan on edellisestä vuodesta voimakkaasti noussut. 2. Katsaus Helsingin vientiin vuosina 962-69 Återhlick. på exporten &ån Helsingfors åren 962-69 Survey of exports from Helsinki in 962---(j9 Viennin arvo käyvin hinnoin Lisäys (+) tai vähentyminen (-) Hlnta- Vuosi Expor!ens värde enligt ökning (+) eiler minskning (-) ndeksi') gängse prlser Ar Prisindex') Value 0/ exports ncrease (+) or decrease (-) Year at current prices Price indices') 962-= JOO milj. millions 0/ marks % 962 42.4 +. +.8 00 964 454.4 40.8 9.9 08 965 465.5. 2.4 3 966 524.6 + 59. + 2.7 2 967 523.7-0.9-0.2 5 968 756.2 232.5 44.4 36 969 984.4 + 228.2 + 30.2 4 Viennin arvo v:n 962 hinnoin % v:n 962 Expor!ens värde enlig! vientiarvosta 962 års priser % av 962 års Value 0/ exports exportvärde at 96z prius Per unt 0/ the value 0/ 96z exports milj. n2.4 00.0 422.6 02.5 43. 00.2 465.6 2.9 450. 09. 555.4 34.7 698.7 69.4 Taulukosta 3 näkyy absoluuttisin ja suhdeluvuin, miten Helsingin vienti v. 966--69 jakautui eri tavararyhmien kesken. Siitä nähdään myös, kuinka suuri osuus Helsingin viennin arvolla kussakin tavararyhmässä oli koko maan vastaavasta vientiarvosta. Helsingin kautta tapahtuva vienti on tilastovuonna noussut markkamääräisesti 22889662, 30.2%, edellisestä vuodesta, mutta sen osuus koko maan viennistä oli noussut vain vajaan %-yksikön. Helsingin osuus kasvoi jonkin verran v. 969 ryhmissä,, V, V, V, X, XV ja XV, mutta aleni miltei kaikissa muissa ryhmissä. Markkamääräistä nousua oli miltei kaikkien tavar'aryhmien viennissä, eniten kuitenkin puun ja puuteosten, tekstiilien, epäjalojen metallien, koneiden ja mekaanisten laitteiden sekä kuljetusvälineiden ryhmissä. Paperiteollisuuden tuotteiden sekä puutavaran yhteinen osuus Helsingin viennistä oli v. 969 alentunut 33.9%:sta 29.o%:iin. Kirjoitus- ja painopaperin vientiarvo oli laskenut n. 2 milj. sekä sanomalehtipaperin lähes 6 milj.. Lankkujen viennin arvo kasvoi.5 milj., lautojen n. 3 milj. ja vanerin 20.6 milj.. Samoin paperivanukkeen vienti oli noussut n. 0 milj., n. 6 milj. Q'lk:lla. Raaoissa minkin nahoissa oli yli 62000 kpl, 2.5 milj. :n vähennys, mutta sen sijaan muokattujen minkin nahkojen viennin arvo oli noussut. Voin vienti lisääntyi 5.5 milj. ja arvo 7.4 milj.. Tekstiilien vienti nousi yli 26 milj. :lla. Epäjaloja metalleja vietiin lähes 3 milj. :lla ja paperikoneita ja niiden osia n..2 milj. :lla enemmän kuin v. 968. Kuparin ja -teosten vienti kasvoi n. 7 milj.. Uusvienti kasvoi jatkuvasti, ja sen tärkeimpiä artikkeleita olivat edelleen tekstiilit, jalkineet, huonekalut, kautsu- ja kivennäistuotteet sekä lasi, taide- ym. esineet. Uusia aluksia, joiden arvo oli yhteensä 47.5 milj., vietiin ulkomaille kertomusvuonna kuusi. Edellisestä vuodesta oli uusien alusten vientiarvo noussut n. 53 milj.. Suurimmat niistä olivat V/O Sudoimporti"n v. 966 Neuvostoliittoon tilaamasta viidentoista asuntolaivan sarjasta aikaisemmin toimitettujen yhdeksän lisäksi v. 969 Valmetin telakalla valmistuneet 4500 bruttotonnin Vaga, shim ja Gauja sekä saman yhtiön Wärtsilän Hietalahden telakalta tilaama 946 vetoinen polaarijäänmurtaja Vladivostok, joka päätti viiden tilatun sisaraluksen sarjan. Niistä ensimmäinen, Moskva, luovutettiin v. 960. Wärtsilän Helsingin telakka luovutti joulukuussa 969 Ruotsin merenkulkuhallituksen tilaaman jäänmurtaja Njordin. Tärkeimpien tavarain vientipaljous ja -arvo v. 967~9 käy ilmi taulukosta 4. ') Muunnettuja raha-arvoja laskettaessa ei ole käytetty näitä vaan asetelman osoittamia ndeksilukuja Vld omräkningen av värdebeloppen har dessa indextai ej kommit tili användning, u!an indextalen i tablå n:o. For the computatlon 0/ the converted values in he ntxt column tht indius in tabit have bun ustd insttoo 0/ thtse indius.
9 3. Viennin raha-arvo tavararyhmittäin vuosina 966-69 ja prosentteina Helsingin koko viennistä sekä koko maan viennistä vuosina 965-69 Värdet av exporten efter varugrupper åren 966-69 och i procent av stadens hela exportvärde 000 av motsvarande ta rör hela landet åren 965-69. Value 0/ exports in 966-69 by groups 0/ commodities and per cent 0/ the total exports 0/ the City and 0/ the whole country in 965-69 Absoluuttiset luvut. Absoluta tai Absolutt numbtrs Koko maan vasfaavasta Ryhmä n:o') Helsingin koko' viennistä viennistä Grupp slffra') Av hela exporten från Av hela landets mot- 000 marks Group numbtr Helsingfors svarande export Of total txports of tht City Of tota txports of tht wholt country % 966 967 968 969 965-{i7 968 969 965-{i7 968 969... 37609 456 47677 54828 8.0 6.3 5.6 25.6 27. 28.8... 608 2579 434 9058 0.6 0.2 0.9 22.2 3.0 9.6... 265 6230 8024 8560 0.6. 0.9 32.2 53.6 52.4 V... 2700 0004 522 2673.0 2.0 2.2 20.9 29. 30.8 V... 2207 2660 3663 5970 0.6 0.5 0.6 4.7 4.8 5.0 V... 2945 4070 2049 30642 2. 2.8 3. 4.9 6.4 9. V... 4567 6703 8264 4 008.0..4 7.8 6.8 7.5 V... 39968 445 23275 24520 4.9 3. 2.5 25.7 4.5 5.5 X... 6346 58946 92202 426 2.4 2.2.3 7.0 8. 8. X... 30397 22665 64023 748 22.0 2.7 7.7 4.8 5.4 5.0 X.... 27550 3238 50523 7677 5.5 6.7 7.8 6. 7.3 7.2 X... 573 5502 6232 084 0.9 0.8. 22.2 4.5 7.0 X.... 3400 5786 2084 22090 2.9 2.7 2.2 48.2 45.6 40.5 XV... 3085 2446 865 7385 0.6. 0.8 6. 0 72.8 60.4 XV... 27243 2404 37403 6829 4.5 4.9 6.9 7.7 8.2. 4 XV... 80365 6692 92675 25880 3.5 2.2 2.8 2.2 7.0 6.2 XV... 4648 65234 2078 7 734 4. 6.0 7.5 25.4 23.0 29.9 XV... 7248 7403 0427 779.5...7 60.4 46. 42.6 XX... 3564 4887 6058 6838 0.9 0.8 0.7 52.8 5. 36.8 XX... 836 568 8507 22255 2. 2. 2.3 34.5 3. 3 25.9 XX.... 43 239 390 300 0.0 0.0 0.0 0.0 59.9 58. Koko vienti Hela exporten Total 0/ exports 524587 523675 75668 984358 00.0 00.0 00.0 0.,. 0.8 ') Kg. s. 5 Se s. 5.
4. Tärkeimpien tavarain vientipajou8 ja -arvo vnosina 967-69 Exportmängder och -värden för de vikligaste varuslagen åren 967-69 Quantity and value 0/ the most important commodities exported in 967-69 20 Tavaralaji Varuslag Commodity Paljous, tonnia, ton Quantity, tons 967 968 969 Arvo. VArde ValUt 000 marks 967 968 969 Voi Smör... Juusto Ost... Vuodat ja nahat Hudar och skinn... Turkisnahat ja turkikset Pälsskinn och pälsvaror... Raakapuu l ) RAvirke l )............ Siitä Därav: 3005 0826 3286 39 29307 paperlpuu l ) pappersved l )... 4 358 Sahattu tai leikattu puu l ) SAgat eiler skuret virke l ) 46 06 Siitä Därav: lankut, soirot ja kapeasoirot, höyläämättömätl) plankor, battens och scantlings, ohyvlade l )... 57 256 laudat ja kapealaudat, höyläämättömät l ) bräder och planschetter, ohyvlade l )........ 68 555 Puuteokset Träarbeten... Siitä Därav: vaneriviilu ja vaneri, ristiinliimattu l ) faner och kryssfaner l )......... 4754 Paperivanuke Pappersmassa... 5 07 Paperi ja pahvi sekä paperivanuke-, paperi- ja pahvi- 629 0777 2726 66 4457 772 055 2048 84 69 43-9 346 20229 75324 77 03 88 9. 99058 8945 27468 7775 6383 4067 47 20788 4457 3720 887 4429 2984 7 3649 904 308 795 528 2526 36858 8576 2974 457 7296 33997 5089 848 57437 7 7 58486 79937 2755 4009 6065 489 2522 539 604 242 teokset Papper och papp samt varor av pappersmassa, papper och papp... 9 309 22249 200075 2469 53750 52785 Siitä Därav: kartonki ja pahvi kartong och papp...... sanomalehtipaperi tidningspapper... kirjoitus- ja painopaperi skriv- och tryckpapper kääre- ja muu paperi pakkaustarkoituksiin. om- 27544 6608 2972 slags- och annat papper för packning.......... 48 442 Hygieeniset ja sanitääri- sekä talousesineet, keraamiset Hygieniska och sanitära artiklar samt hushalsföremål, keramiska... Lasi ja lasiteokset Gas och varor av glas... Kupari ja -teokset Koppar och -tillverkningar... Höyrykattilat, koneet ja mek. laitteet sekä osat 40 2320 58 Angpannor, maskiner och mek. appar. samt delar 5 95 Sähkökoneet, -laitteet ja -tarvikkeet sekä osat Elektriska maskiner, apparater och elektriskt material samt delar... 4 75 Uudet alukset l ) Nya fartyg2)...:... 6 ') k-m" f-m" ") kpl 8t. 25787 4563 7962 35059 30075 40883 602 2833 38 6095 248 475 267 5330 26024 45 52. 43 736 29 464 36 53 35 882 468 297 286 7294 4290 3234 4469 9034 0572 3374 5556 4569 2049 4767 2422 64772 3295 5922 29544 88028 2 398 4 25 25 343 2'{ 903 37 852 5 6 4 953 94379 4750