MUISTIO 2/2017 1 Aika 06.02.2017 klo 08:30-10:15 Paikka Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, Helsinki Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 9 Kokouksen avaus 3 10 Alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin tilannekatsaus sote- ja maakuntauudistukseen 4 11 Sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamisen riskianalyysi 6 12 Uudenmaan maakunnan organisaatiorakenteen valmistelutilanne 7 13 Kokouksen ydinviesti ja kokouksen päättäminen 9
MUISTIO 2/2017 2 Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Ansalehto-Salmi Irja Vantaa, kesk. Enroth Matti Helsinki, kok. Hakola Juha Helsinki, kok. Havula Tapio Mäntsälä, kesk. Heijnsbroek-Wirén Mia Loviisa, r. Herttuainen Auli Mäntsälä, vas. Jalonen Jaakko Porvoo, sd. Juurikkala Timo Vantaa, vihr. Karhuvaara Arja Helsinki, kok. Karimäki Johanna Espoo, vihr. Karjalainen Anne Kerava, sd. Kommonen Ulla Vihti, vas. Krohn Minerva Helsinki, vihr. Markkula Markku Espoo, kok. Mäkelä Outi Nurmijärvi, kok., puheenjohtaja Raatikainen Mika Helsinki, ps. Sainio Jari Vantaa, sd. Salonen Pasi Vihti, ps. Taipale Kaarin Helsinki, sd. Poissa Blomqvist Thomas Raasepori, r. ilmoittanut esteestä Frosterus Anu Karkkila, vihr. Heinäluoma Eero Helsinki, sd. ilmoittanut esteestä Muu Aronkytö Timo muutosjohtaja Sovala Markus muutosjohtaja Savolainen Ossi maakuntajohtaja, Uudenmaan liitto, esittelijä Kanerva Inka muutosjohtajien tuki, Uudenmaan liitto Tikkanen-Pietikäinen Inka muutosjohtajien tuki, Uudenmaan liitto, siht Autioniemi Paula hallinto- ja talousjohtaja, Uudenmaan liitto Eskelinen Juha johtaja, aluekehitys, Uudenmaan liitto Vikman-Kanerva Merja johtaja, aluesuunnittelu, Uudenmaan liitto Elo Seija viestintäpäällikkö Paqvalin Rolf eritysasiantuntija Pöysti Tuomas alivaltiosihteeri, projektinjohtaja Läsnä asialistan kohdassa 2
MUISTIO 2/2017 3 9 06.02.2017 Kokouksen avaus Puheenjohtaja Outi Mäkelä toteaa läsnäolijat ja avaa kokouksen. Päätös ehdotuksen mukaan.
MUISTIO 2/2017 4 10 06.02.2017 Alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin tilannekatsaus sote- ja maakuntauudistukseen Alivaltiosihteeri, projektinjohtaja Tuomas Pöysti on kutsuttu poliittisen n kokoukseen antamaan katsauksen sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaiseen tilanteeseen. Käsittely: Poliittinen merkitsee katsauksen tiedoksi. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti antoi katsauksen sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketin tarkentuneeseen aikatauluun seuraavasti: Hallitus antaa 23.2.2017 eduskunnalle esityksensä maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi ja niihin liittyviksi laeiksi. Lakeja on yhteensä 34, joista keskeisimmät ovat maakuntalaki, sotejärjestämislaki ja maakuntien rahoituslaki. Viime viikolla annettiin valinnanvapauslaki lausunnoille. Lausunnot pyydetään 28.3.2017 klo 16.15 mennessä ja hallituksen esitys annetaan eduskunnalle huhtikuun lopussa. Maakunta- ja soteuudistukseen liittyvät ns. substanssilainsäädännön muutosehdotukset on myös tarkoitus saada lausunnoille maaliskuussa. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös aluekehitys- ja kasvupalvelulaki, joka sisältää pääkaupunkiseudun erillisratkaisun kasvupalveluissa. Tuomas Pöysti kertoi tässä yhteydessä, että hallitus on hyväksynyt pääkapunkiseudun ns. kasvupalveluita koskevan esityksen edellytyksellä, että malli mahdollistaa kumppanuuden maakunnan kanssa ja että kuntayhtymän tehtävät pysyvät rajattuina. Poliittisen n jäsenten Tuomas Pöystille esittämät kysymykset koskivat mm. koko uudistuksen ja kasvupalvelu-ratkaisun perustuslaillisuuden varmistamista, valtakunnallisten palvelukeskusten roolia ja työnjakoa suhteessa maakuntaan uudistuksen toteutusvaiheessa sekä uudistuksen toteutuksen mahdollisia siirtymäaikoja. Siirtymäaikojen osalta Pöysti totesi, että hallitus pitäytyy aikaisemmin linjaamissaan uudistuksen aikatauluissa, eli maakuntien palvelutoiminta alkaa 1.1.2019, valinnanvapaus tulee voimaan 1.1.2019 ja sosiaali- ja terveydenhuollon suoran valinnan palvelut olisi siirrettävä sosiaali- ja terveyskeskusten tuotantovastuulle viimeistään 1.1.2021. Muutosjohtaja Markus Sovala toi puheenvuorossaan esiin Uudenmaan projektille laaditun riskikartan, jossa taulukot näyttävät tällä hetkellä varsin huolestuttavilta vaikutuksiltaan vakavien häiriöiden osalta. Riskien rajoittamiseksi pitäisi valtakunnallisessa valmistelussa karsia ja lykätä uudistuksista aivan kaikki asiat jonka toteuttaminen ei ole aivan välttämätöntä 2019 sekä varmistaa riittävä valtion rahoitus Uudenmaan muutoshankkeen toteuttamiselle. Sote-muutosjohtaja Timo Aronkytö toi uudistuksen toteutuksen aikatauluun liittyen esiin tarpeen huomioida sote-yhtiöittäminen ohjeistuksena uudistuksen kansallisessa tiekartassa.
MUISTIO 2/2017 5 Päätös ehdotuksen mukaan.
MUISTIO 2/2017 6 11 06.02.2017 Sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamisen riskianalyysi Esivalmistelun kuntajohtajakokouksessa ja virkamiesjohtoryhmässä sovittiin 25.1.2017, että Uudenmaan sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamiselle tehdään riskianalyysi. Uudistukseen sisältyy merkittäviä hallinnollisia ja taloudellisia riskejä myös siinä tilanteessa, että toiminnot siirretään maakunnalle sellaisenaan. Riskikartoituksen ensimmäisessä työversiossa on tunnistettu ja luokiteltu riskejä huomioiden kuntajohtajilta ja virkamiesjohtoryhmän jäseniltä saatu palaute. Riskejä on tunnistettu neljästä näkökulmasta: 1. Kunnan ja maakunnan asukkaat 2. Henkilöstö (henkilöstöä luovuttavat organisaatiot ja maakunta) 3. Tehtäviä luovuttavat organisaatiot 4. Pystytettävä maakunta Riskikartoitus kohdistuu uudistuksen valmisteluprosessiin ja maakunnan käynnistämiseen liittyviin riskeihin. Tarkoitus on, että kuntajohtajakokous sekä virkamiesjohtoryhmä tarkentavat ja päivittävät asiakirjaa kansallisen ja alueellisen valmistelun edetessä. Sen on tarkoitus toimia valmistelussa yhtenä seurannan, johtopäätösten ja toimenpiteiden työkaluna. Otsikkotasoinen yhteenveto riskikartoituksen tuloksista on asialistan oheismateriaalina. Poliittinen merkitsee riskikartoituksen tiedoksi. Valmistelija: Inka Tikkanen-Pietikäinen, 040 554 5538 Käsittely: Hallintopäällikkö Inka Tikkanen-Pietikäinen selosti laaditun riskitaulukon keskeisiä huomoita. Käydyssä keskustelussa korostettiin sitä, että tunnistetuille riskeille löydetään yhteisesti hyväksytyt riskienhallintakeinot ja -toimenpiteet mutta myös sitä, että uudistuksen mahdollisuuksista ryhdytään muodostamaan alueellista näkemystä. Ehdotuksena nostettiin esiin, että projekti järjestäisi vielä kevään aikana kuntapäättäjille visiointityöpajoja yhteisen tahtotilan löytämiseksi. Näiden työpajojen tärkein näkökulma olisi maakunnan ja kunnan asukkaat. Oheismateriaali Päätös ehdotuksen mukaan. Soma-valmistelu ja maakunnan toiminnan käynnistyminen: Riskikartoitus 2017-2019, pol. ohry 6.2.2017
MUISTIO 2/2017 7 12 06.02.2017 Uudenmaan maakunnan organisaatiorakenteen valmistelutilanne Maakunnan organisaatiorakenteen ja konsernihallinnon esivalmistelu on käynnistynyt jäsentämällä valmistelun vaiheistusta ja sen viitekehystä. Alustavasti on hahmotettu myös valmistelun ensivaiheessa käytettävää rakennemallia. Organisaatiorakenteen hahmottamisen tulee perustua toiminnan ohjauksen ja johtamisen vaatimuksiin. Tällöin tarkastelu on tehtävä toisaalta alhaalta lähtien palveluista sekä asiakas- ja yhteistyöpinnoista, toisaalta ylhäältä lähtien kokonaisuuden johtamisesta. Esivalmisteluvaiheessa on keskeistä, että hahmotetaan mahdollisimman pitkälle vuoden 2019 alun organisaatio. Laaja uudistus on vaiheistettava, jolloin organisaatiorakenne muuttuu sen eri vaiheissa. Esivalmisteluvaiheessa on oleellista hahmottaa ainakin Vähintään visiona tavoitteena oleva rakenne vuonna 2025, kun maakunta toimii uudistuksen tarkoittamalla tavalla Rakenne 2019, kun maakunta aloittaa toimintansa, jotta tämä rakenne 2019 luo mahdollisimman hyvät edellytykset maakunnan rakenteen kehittymiselle vaiheittain kohti rakennetta 2025 Rakenne 2018, jolla maakunta 1.3.2018 31.12.2018 itsenäisenä toimijana valmistelee maakunnan perustoiminnan varsinaista käynnistämistä siten, jotta se tapahtuu häiriöittä ja katkoksitta. Tällöin rakenteen 2018 tulisi perustua mahdollisuuksien mukaan rakenteeseen 2019. Rakenne 2017, jolla ns. väliaikainen toimielin valmistelee uudistusta 1.7.2017. 1.3.2018. Tällöin sen valmistelutyön tulokset tulisi olla mahdollisimman joustavasti hyödynnettävissä valmistelun seuraavassa vaiheessa. Tälle loisi parhaat edellytykset, jos valmistelussa rakenne 2017 ja rakenne 2018 olisivat logiikaltaan samanlaiset. Organisaatiorakenteen määrittelevät em. tavoitteet sekä uudistuksen toiminnallinen sisältö ja ulkoinen ohjausjärjestelmä. Lähtökohtana on organisaation toiminnan hyvä johdettavuus ja hallinta sekä se, että kukin vaihe luo mahdollisimman hyvän pohjan seuraaville vaiheille. Uudenmaan maakunnan organisaatiorakenteessa on haettava ratkaisua, joka parhaalla tavalla takaa mm. 1. maakunnan järjestämien palvelujen ja muiden tehtävien hoidon vaikuttavuuden sekä taloudellisuuden, 2. maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn tehokkaan edistämisen eri keinoin vaikuttamalla valtion ja kuntien strategioihin sekä päätöksiin. 3. maakuntien yhdessä omistamien palveluorganisaatioiden omistajaohjauksessa Uudenmaan erityisolosuhteiden riittävän huomioimisen. Maakunnan konsernihallinnon rooliin vaikuttaa se, millaiseksi maakunnan asema suhteessa valtioon ja kuntiin tulee muotoutumaan. Konsernihallinto tulee rakentaa yhtenäisellä tavalla ottaen huomioon työjako eri organisaatioiden välillä. Merkittävässä roolissa konsernihallinnon kannalta on
MUISTIO 2/2017 8 tuleva yhteistyö kuntien kanssa niille edelleen jäävissä tehtävissä. Poliittinen merkitsee valmistelutilanteen tiedoksi. Valmistelija: Oheismateriaali Rolf Paqvalin, 045 209 2199 Päätös ehdotuksen mukaan. Organisaatio rakenteen hahmottamisesta 6.2.2017, Paqvalin
MUISTIO 2/2017 9 13 06.02.2017 Kokouksen ydinviesti ja kokouksen päättäminen Poliittinen muotoilee kokouksen ydinviestin, jonka jälkeen puheenjohtaja päättää kokouksen. Poliittinen päätti seuraavasta ydinviestistä: Toisessa kokouksessaan esivalmistelun poliittinen kuuli alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin ajankohtaiskatsauksen sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketin kevään aikatauluun. Keskustelua käytiin tässä yhteydessä erityisesti pääkaupunkiseudun tulevasta erillisratkaisusta ns. kasvupalveluissa, uudistuksen perustuslaillisuudesta sekä uudistuksen tiukasta aikataulusta ja mm. kansallisten palvelukeskusten roolista ja työnjaosta alueellisen valmistelun kanssa. Poliittinen kuuli myös esitykset esivalmisteluprojektin riskianalyysistä ja maakuntaorganisaation valmistelun reunaehdoista.