Limingan keskustelutilaisuuspäivän raportti 2012 Arviointiteemana Nuorisolain 8 toteutuminen eli nuorten kuuleminen sekä mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä- ja politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn Raportti on kirjoitettu 1.3.2012 pidetyn keskustelutilaisuuden pohjalta. Tilaisuuden tavoitteena oli koota kunnan nuoret ja päättäjät yhteen keskustelemaan kunnan nuorisotyöhön liittyvistä asioista, jotka nuoret halusivat nostaa keskusteltavaksi. Keskustelutilaisuus oli järjestykseltään ensimmäinen. Tilaisuus alkoi nuorten osalta jo klo 9.00. Paikalle saapui 29 nuorta. Heistä kaikki edustivat jotain nuorten vaikuttajaryhmää elli nuorisovaltuustoa, nuorisotalon talotoimikuntaa tai koulun oppilaskunnan hallitusta. Nuorten työskentelyä ohjaamassa oli nuoriso-ohjaaja Milla Kakko ja nuorisosihteeri Raija Palsa. Avustajina tilaisuudessa olivat nuorisotoimen nuorisotyöntekijät Ville Lipsanen, Antti Ritola ja Niko Sarajärvi. Aluksi nuorille kerrottiin lyhyesti päivän aikataulu, sisältö ja tavoitteet. Nuorisovaltuusto oli etukäteen valinnut teemat, joita keskustelutilaisuudessa käsitellään. Tilaisuudessa työskenneltiin pienryhmissä ja lopulta teemaryhmissä. Työskentely aloitettiin pienryhmätyöskentelyllä eli nuoret oli jaettu summassa neljään eri ryhmään. Näissä ryhmissä nuoret pohtivat työkirjapohjille kaikkia neljää eri teemaa, jotka olivat harrastusmahdollisuudet, nuorten kuuleminen, koulutusmahdollisuudet ja nuorten työllistyminen. Kaikista aiheista nuoret äänestivät olivatko ne järjestetty hyvin vai huonosti Limingassa ja mitä parannusehdotuksia näihin voisi olla. Kaikki osallistujat saivat käyttää puheenvuoron. Kun kaikki teemat oli käsitelty jokaisessa ryhmässä, kokosimme teemaryhmät. Jokaisesta ryhmästä kerättiin siis teemoittain työkirjapohjat yhteen kasaan ja jokainen sai mennä valitsemaansa ryhmään teemoittain mikä itseään kiinnosti. Kun ryhmät olivat kasassa, alettiin työstää teemoja pääseikkoihin eli ryhmä kävi läpi jokaisen työkirjan ja kirjasi ylös eniten ylösnousseet asiat. Keskellä päivää klo 11 pidimme luovan tauon eli ruokailimme, jonka jälkeen jatkoimme aiheiden työstämistä. Nuoret tekivät teemoista 1-3 kysymystä päättäjille, kirjoittivat ne fläpille ja antoivat numeron (1-4, jossa 4 on paras) eli miten tämä kyseinen asia on kunnassa hoidettu. Päättäjät (5 henkilöä) saapuivat paikalle klo 12. Päättäjiä edusti 3 virkamiestä (kunnanjohtaja, työpajan vastaava ohjaaja, kulttuurijohtaja) sekä 2 valtuutettua (kunnanvaltuuston puheenjohtaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja). 3 päättäjää saapuivat paikalle keskustelutilaisuuden alkaessa (sivistysjohtaja, tekninen johtaja, kunnanvaltuuston valtuutettu). He kävivät nuorten päättämät aiheet läpi omassa ryhmässään nuoriso-ohjaaja Milla Kakon kanssa. Myös he antoivat numeroarvosanan aiheille. Samaan aikaan nuoret valmistelivat omassa ryhmässään puheenvuoroja tilaisuutta varten.
Tässä raportissa esitellään nuorten ja päättäjien arviot kysymyksiin. Nuorten ja päättäjien vastaukset kerättiin keskustelutyökirjamenetelmällä, jossa ensin pyydettiin kyllä/ei - perusteluja. Perustelujen jälkeen ryhmä neuvotteli yhteisen vastauksen. Yhteisen vastauksen perusteella ryhmät antoivat numeroarvionsa palvelujen toteutumisesta. Alla olevassa pylväsdiagrammissa esitetään nuorten ja päättäjien arviot peruspalvelujen laadusta. Pisteet palvelujen tilanteesta Limingassa Nuorten kuuleminen Nuorten työllistäminen Koulutusmahdollisuudet Harrastusmahdollisuudet 1 2 3 4 Päättäjät (sin) Nuoret (pun) TYÖKIRJAPOHJIEN YHTEENVETO Koulutusmahdollisuudet (nuorten nro 3, päättäjien 4 ) NUORET + - +Hyvä peruskoulutus -10-luokka +Kiva kun on Luovi -Ylä- ja ala-astelaisille omat tilat, vaikka +Hyvä lukio yhtenäiskoulu -Ammattistartti ja enemmän ammatillisia jatkoopiskelumahdollisuuksia -Lukion alakerros täynnä ala-astelaisia +Kempeleestä löytyy kaikki +Löytyy ala- ja yläaste, lukio turvallisuusalan oppilaitos +Jopo luokka -Ei oo kymppiluokka -10-luokka Liminkaan! liian suuret 1-6-luokat luokat voisi laittaa pienempiin ryhmiin ja työllistää Liminkaan enemmän opettajia -Rantakylä, Ketunmaa ja Ala-Temmes, miten yhdistetyt luokat toimivat? (kokeet, vanhempainillat, opetus?) -Mutta yhtenäiskoulu 1-9 sama koulu, samat naamat -Ei 10-luokkaa, Kempeleen 10-luokat +Luovi täynnä ja pitää sitte valita semmonen koulu, ammatinvalinta, josta ei tykkää
Mitä kehitettävää toiminnossa on? 10-luokka tai ammattistartti PÄÄTTÄJÄT +hyvät puitteet -teknologia pitäisi ottaa paremmin käyttöön +peruskoulu, lukio, taidekoulu, opetuksessa turvallisuusala, musiikkiopisto, luovi -erikoistuminen puuttuu (esim peliala) -tämän kokoiseksi kunnaksi hyvä! -urheiluakatemia voisi olla ei voi tarjota samaa kuin kaupungit Nuorten työllistäminen (nuorten nro 2, päättäjien 3 ) NUORET + - +pääsee yleensä töihin -liian pienet palkat -nuoremmillekki töitä -yritykset ei anna helposti töitä +kesällä on töitä -kunnan kesätyöt annetaan vuonna 2012 1996 syntyneille ja ylijääneet kesätyöpaikat annetaan -95 syntyneille, vaikka -95 syntyneet saa töitä muualtaki kunnan ulkopuolelta +hyvä, että tuetaan yrityksiä, että työpaikkoja on +kaikki saavat jossain vaiheessa kesätöitä -enemmän kesätyöpaikkoja 15-vuotiaille kesätöitä/mahdollisuuksia -työmahdollisuuksia muulloinkin kuin kesäisin (viikonloput ja kausilomat) Mitä kehitettävää toiminnossa on? Oisko mahollista, että koulukausina saisi töitä 1-2 tuntia viikko muutaki ko 4h? Miksi ylijääneitä kesätyöpaikkoja ei voi antaa vuotta nuoremmille (eli vuonna 2012-97- syntyneille) Uusia kesätyöpaikkoja. PÄÄTTÄJÄT +prosentuaalisesti hyvä -nuoret ja työpaikat eivät kohtaa +mahdollisuuksia paljon, -oma vastuu, nuoret ei kiinnostuneita +kesätöitä eniten seudulla -konkreettinen apu hankala +valmius liikkumaan myös kunta- -voisi olla jokin työvoimapankki nuorille rajojen ulkopuolelle -haasteet syrjäytymisvaarassa olevat nuoret +etsivä työ hyvin hoidettu -opinto-ohjaukseen panostusta Kysymys nuorille: Mikä työ kiinnostaa?
Harrastusmahdollisuudet ( nuorten nro 3, päättäjien 3 ) NUORET + - -Ei ole koripalloa -Tupoksessa ei ole mitään potkunyrkkeilyä, nyrkkeilyä -Ei ole tarpeeksi harrastuksia +liikuntaa on, urheilua, musiikkia -Nuokkari ei ole viikonloppuisin auki, ei ole mitään kulttuuriakin on, kuntosalit, nuorisotilat paikkaa nuorisolle! +nuoret harrastaa paljon -ratsastus maksaa paljon ->ei siis sellasta harrastemeininkiä -esim. hevoset montako ratsastuskilpailua on? Ei yhtään. -kehitystä pikkulajeihin -tupos ja alatemmes joutuu tulemaan keskustaan asti -tukeeko kunta jäähallia? -missä tupostien pyörätie!! ei valoja, +hyvät liikuntatilat +Tupoksesta ja Limingasta löytyy nuokkarit ja kuntosalit +skeittiparkki tuloillaan -huono lajivalikoima Liian vähän kulttuuritapahtumia nuorille -Nuorten oma näytelmäpiiri on saatava -vanhan kirjaston paikalle tilat nuorille!! -harrastusmahdollisuuden infoamista joka paikkaan!! -ei ole tarpeeksi vapaa-ajan toimintaa -enemmän vapaita salivuoroja nuorille -Limingan nuokkari paremmalle paikalle ja pidemmät aukioloajat -lumilautabokseja rantakylään talvisin -jäähallille enemmän vapaita vuoroja nuorille Mitä kehitettävää toiminnossa on? Kunta voisi esim. äänestystekniikalla valita edes yhden nuorten haluaman harrastusmahdollisuuden Kunta voisi Tupoksessa antaa omille nuorille omia mahdollisuuksia harrastuksiin. Kunta vois auttaa yrityksiä (ratsastus esim.) Tiet kuntoon Tupostie PÄÄTTÄJÄT + - +on balettia, partiota, frisbeegolfia -liikuntapuolella korjattavaa (lajeja laajemmin) -tiedottamista parantaa!!
Nuorten kuuleminen ( nuorten nro 3, päättäjät 3 ) NUORET PUUTTUU! PÄÄTTÄJÄT + nuoria kuullaan herkällä korvalla -hiljaisten ääni ei kuulu? +esimerkkinä tupoksen nuorisotalo, skeittiparkin rakentaminen +nuorisovaltuusto +aloitekanava NUORTEN JA PÄÄTTÄJIEN KESKUSTELUTILAISUUS LIMINGASSA torstaina 1.3.2012 Tilaisuuden avaus: Nuoriso-ohjaaja Milla Kakko avasi tilaisuuden ja toivotti nuoret, virkamiehet ja päättäjät tervetulleeksi tilaisuuteen. Milla Kakko toimi tilaisuuden puheenjohtajana ja kertoi myös taustat tapahtuman järjestämiseen. Läsnäolijat esittelivät itsensä. Paikalla oli osallistujien lisäksi myös liikuntapaikkamestari ja 4h vs. toiminnanjohtaja P = päättäjä N= nuori Keskustelu: Koulutusmahdollisuudet N: Miten käy niille, jotka eivät saa jatko-opiskelu paikkaa ja lähin kymppiluokka on Kempeleessä. Yleensä vain pari liminkalaista pääsee sinne, joten Limingan oma kymppiluokka olisi todella hyvä, koska aina jää niitä, jotka eivät pääse minnekkään opiskelemaan, joten vuosi ei menisi turhaan kotona oleskellessa. Ja jos ammattikouluun hakee, ei menetä kolmea pistettä. P: Kymppiluokkalaisille on aina tarvetta. Jouduimme päättämään jopo luokan tai kymppiluokan väliltä ja jopoluokalle huomattiin olevan enemmän tarvetta. Uskoisin, että kymppiluokka on jossain välissä aivan realistinen ajatus. Limingassa satsataan paljon nuoriin, jotka ovat alle 17-vuotiaita ilman opiskelu paikkaa, kuten työelämän harjoittelua, opiskelupaikkoja haetaan yhdessä ja muuta rakentavaa tekemistä. Työnhakutaitoja opetellaan. Kymppiluokasta oleva huoli ja tarve on todellinen, mutta jos luokalle tulee vain pari niin se ei ole taloudellisesti järkevä. Limingassa kuitenkin hyvin suuri osa nuorista pääsee opiskelupaikkaan, jonne on halunnutkin. N: Entä jos tulisi Limingan ja Lumijoen yhteinen kymppiluokka?
P: Olen joissakin kunnissa huomannut, että on tehty työpajan ja kymppiluokan kanssa yhteistyötä. Se on toimiva, mutta ei taloudellisesti kannattava. Etsivät: Uskon että kymppiluokkaan olisi tulijoita jos sinne tulisi oppilaita Limingasta, Tyrnävältä ja Lumijoelta. Nuoret ilman opiskelupaikkaa eivät saa myöskään minkäänlaisia tukia. P: noin vuosi sitten opetushallituksen kanssa käytiin asiasta keskustelua, mutta he ovat sitä mieltä, ettei sille ole täällä tarvetta. N: Onko reilua, että ala-asteelaiset ovat jaettu pitkin koulukeskusta. Onko esimerkiksi turvallista leikkiä lukion edustalla, onko siinä hyvä leikkiä välitunneilla. Esim. Tupoksessa on ala-asteelaisia yläasteelaisten seassa? P: Nykyään ei enää ole erilleen ylä- ja ala-astetta. On myös huomattu, että kun kyseiset luokat ovat sekaisin niin sillä on rauhoittava vaikutus molempiin. Tiedätte, että meillä oppilasmäärät kasvavat koko ajan ja kaikki tilat pitää käyttää, koska muuten tila loppuu kesken. Koitamme koko ajan luoda nuorille ja lapsille paremmat puitteet, esim. skeittipuisto ja niin edelleen. N: Mielestäni rauhoittavaa vaikutusta ei ole ollenkaan, koska pienet leikkivät ja juoksevat jalkoihin. Silloin kun yhteiskoulu rakennettiin päätittekö miten säännöt tulevat menemään. Tai miltä ala-asteelaisista tuntuu olla isojen seurassa. P: Se on tilakysymys, sillä esim. Limingassa meillä ei kouluissa tilat riitä. N: Olisko sitten mahdollista että ala-asteelaiset menisivät vaikka leikkimään ala-asteen tiloihin? P: Se on koulun asia. Minusta tuo on hyvä ajatus ja jos vielä saadaan pihat tehtyä kuntoon ja se kuulostaisi aivan luontevalta. N: Esim. Tupoksessa on todella paljon tyhjiä luokkia niin miksi se yläaste on sitten ammuttu täyteen? P: Enpä osaa sanoa. Kyseessä saattaa olla väärinkäsitys, kuten ulkoilutunnit jne. Kaikille tiloille kyllä pitäisi kyllä olla jatkuvaa käyttöä. N: Miksei luokkia voisi vaikka eritellä erikerroksiin? P: täytyy ottaa huomioon että on olemassa erikoisia luokkatiloja kuten musiikin luokka jne. Kannattaa ilman muuta keskustella siitä koulussa, koska me ei voida niihin täältä käsin vaikuttaa. N: Onko pienkoulujen opetus tarpeeksi kattava? Kun kouluissa on sekaluokkia opiskelija pulan takia, niin onko se hyöty vai haitta? P: Valtuustohan linjasi sen, että pienet koulut ainakin toistaiseksi säilytetään. Perusteltiin lähinnä sillä, että ne ovat pieniä kouluyhteisöjä ja lapset saavat tulla tuttuun ympäristöön. Opetus on ainakin tarpeeksi tasokasta mutta erilaiset tarvikkeet saattavat olla vanhat, ja sisäliikunta tilat ovat ainakin todella huonot. Mutta ulkoilutilat ovat todella hyvät. Uskoisin, että siellä oppilaat saavat aivan yhtä hyvää opetusta. Meillä pienet koulut ja isot tasot ovat pärjänneet aivan yhtä hyvin kaikissa kisoissa. Jotkut oppilaat viihtyvät paremmin pienessä ja jotkut isossa koulussa. N: Onko tiloissa tehty paloturvallisuus testejä? Kosteus mittauksia? P: Kun kouluja päätettiin käyttää, niitten tekninen käyttöikä mitattiin ja on laskettu että n.10 vuotta kyseisiä rakennuksia voidaan käyttää ja tutkimus tehtiin noin 2 vuotta sitten. On tietenkin fakta, että vanhoissa rakennuksissa olot ovat aina erilaisia kuin uusissa rakennuksissa. On syytä todeta että kunta ei koskaan itse tee tutkimuksia, vaan ulkopuoliset ammattilaiset. Me emme halua riskeerata nuorten, lasten tai kenenkään terveyttä.
Harrastusmahdollisuudet N: Mitä vanhalle kirjastolle tehdään? Voiko sitä entisöidä jos siitä tehdään tila nuorille, mitä sille tehdään? P: Hyvä että tämä asia nostetaan esille. Tupoksella on erinomaiset tilat. Kun nuorisotiloja rakennetaan, niin se ei ole ihan tavallista näinä aikoina ja Liminka halusi tehdä hyvät tilat. Limingan sinistä taloa suunniteltaessa otettiin huomioon sijainti, koska vieressä on urheilu kenttä ja muut liikunta mahdollisuudet, joten miksi nuorisotalo pitäisi siirtää? N: Lähempänä kylää ja helpompi valvoa P: Onko tilojen valvonta sinisellä talolla kuin vaikeaa? Onko nykyisissä tiloissa jotain toiminnallista ongelmaa? Nuoriso-ohjaaja: on sellaista puhetta, että kylällä nuoret roikkuvat liikaa, ja pitää keskustella ravintoloitsijoiden ja kauppiaiden kanssa. Valvominen on varmaan lähinnä minun ongelma, mutta ei esimerkiksi ei näe ketä tulee sisään, ja tilat ovat aika sokkeloiset. tilat alkavat myös käydä aika ahtaaksi, kun kävijämäärä on lisääntynyt. P: nuorien pitää olla framilla ja esillä, on halu olla siellä missä ihmiset ovat. On suunniteltu että torille tehtäisiin nuotiopaikka, jossa voisi oleskella. Onko se tarve että jokaisella polvella on tarve merkata sitä omaa reviiriä ja kun päätetään, että on nuorisotila, niin sitä on pakko käyttää seuraavat 20 vuotta? N: Nuorisotalo on syrjässä kylältä ja monilla nuorilla on ongelma, että ei jaksa lähtä kylältä liikkumaan nuorisotalolle. Luultavasti tulisi enemmän kävijöitä kun nuorisotalo olisi lähempänä kylää. P: On monia ryhmiä, jotka haluaisivat käyttää tilaa. siinähän olisi kerhotilaa sun muuta. Uusi kirjasto pyritään avaamaan keväällä, ja perälle pyritään avaamaan pelitila, jossa on muun muassa liikuntapelejä ja nyrkkeilysäkki. Uudesta kirjastosta pyritään tekemään paikka kaikille liminkalaisille, ja toivotaan että myös nuoret löytävät sieltä tekemistä. Vanhasta kirjastosta ollaan ulkona kesäkuuhun mennessä. N: Tuposlaiset joutuvat tulemaan Liminkaan harrastuksien takia, koska Tupoksessa on niin vähän harrastusmahdollisuuksia. Miksi harrastusmahdollisuudet painottuvat Limingan keskustaan? P: harrastuksia tarjoavat Limingan niittomiehet, limingan naisvoimistelijat ja limingan kiekko. Miksipä tupoksen tiloja ei voisi hyödyntää, mutta vielä ei ole löytynyt konseptia, että mitä liikuntamahdollisuuksia sinne voisi tuoda. Mitä harrastuksia tupokseen pitäisi tuoda ja mitä sinne halutaan? N: Limingan kunta ei tue jääkiekko harrastusta ollenkaan. P: kyllä,me tuemme rahallisesti joka vuosi yli 30 tuhatta- 50 tuhatta euroa joka vuosi, osake pääomarahat on laitettu jäähalliin ja korotonta lainaa on annettu jäähalliin, eli kyllä Limingan kunta sitä tukee. N: täällähän on kysymys siitä että urheilutarvikkeita on paljon, mutta tarvikkeitä ei käytetä mihinkään. P: tuo on varmasti totta, toivoisin että niitä käytettäisiin. Pekkakin voisi siihen sanoa, viestinne on ihan hyvä ja jos katsotaan eteenpäin, niin miten toimintaa voisi muokata? Miten toimintaa voisi muokata? Teillä on se paras kuva siitä mitä toimintaa pitäisi järjestää. N: Saako välineitä käyttää kuka vaan? P: kesällä välineitä saa käyttää kello 20 asti kuka vaan viitenä päivänä viikossa, ja paikalla on työntekijä jonka puoleen voi kääntyä. Totta kai välineiden kanssa on tietyt pelisäännöt ja keskustelua pitäisi käydä, että miten välineitä saa käyttöön. N: Kun esimerkiksi kesällä yhdeksän aikaan menee urheilukentälle, niin välineitä ei saa käyttöön, ihan sama minä päivänä paikalle saapuu.
P: Henkilö on paikalla, jonka puoleen voi kääntyä. N: entä sitten liikuntahallin varastossa olevat voimisteluvälineet ja koripallokorit? miksi niitä ei käytetä? kesällä esimerkiksi olisi mukava kokeilla koripalloa, ovatko välineet vain koulun käyttöön? P: Se on sääli jos mahdollisuudet jäävät käyttämättä, asiasta pitäisi tiedottaa paremmin. N: Keneen esimerkiksi nuorisovaltuuston kannattaisi ottaa yhteyttä? P: Udin anttiin ja Janneen siinä sivussa. Etsivät: On järjestetty liikuntakerhoa ala- ja yläaste ikäisille, jossa vedetään kaikenlaista toimintaa. Ala-asteelaisia kyllä näkyy, mutta yläasteelaisia ei näy ollenkaan. tässä tätä haluttua faktatietoa. N: miksi tupoksen liikuntasalin irtopainoja ei saa käyttää? tuntuu että ne ovat siellä vain koristeena. P: on tullut uusi koulu ja uusi Sali, niin on sovittava pelisäännöt ja varmasti saadaan sovittua erilaiset ajat. N: kun valitetaan että urheilukentällä ei käytetä välineitä, niin mielestäni asiaa pitäisi mainostaa enemmän. P: ei sitä hirveästi tiedoteta, mutta toiminto on ollut aina kun urheilukenttä on siellä ollut. Nettiin voisi pistää mainosta asiasta. Nyt kun on syntynyt hyvää keskustelua, niin teidän kannattaa viedä viestiä myös tupoksen liikunnan opettajille ja muulle henkilökunnalle. Mutta nyt kun pitää välittää tietoa, niin mikä teidän mielestänne on fiksu välittää tietoa? N: nuorisovaltuustolla on sivut. Seutunappi ja facebook ovat myös hyviä vaihtoehtoja. N: liikunnan opettajatkaan eivät tunnu tietävän miksi välineet ovat kaapissa, kun on kysytty he eivät tiedä. P: tuntuu käsittämättömältä että kalliita välineitä ei käytetä hyväksi. Nuorten työllistäminen N: nyt on hyvin hoidettu, että kaikki 9-luokkalaiset pääsevät kesätöihin ja että yritykset saavat tukea, mutta olisiko mahdollista että saisi samoja töitä kouluviikoillakin samoihin hommiin, esimerkiksi vanhusten hoito. P: olisiko se suotavaa, kun mielestäni koulupäivät ovat aika pitkiä ja läksyjä on paljon, joten miten siihen saadaan vielä työ kytkettyä. Loma asia on tietysti eriasia, johon saataisiin luotua jokin mekanismi. Joten onko se nyt tarpeellista, kun lomatkin ovat tarkoitettu siihen että virkistäydytään opiskelujen välissä, ja koulupäivät ovat niin pitkiä? N: aika moni on lähdössä muualle opiskelemaan ja tarvisi varmaan rahaa. P: onko kyseessä nyt minkäikäisiä opiskelijoita? N: jos tehtäisiin niin että kunta antaisi yrityksille rahaa, niin yritykset saisivat itse päättää minkä ikäisiä työntekijöitä he haluavat. P: nyt kun on koulutyö, on harrasteita, pitäisi hengailla kavereiden kanssa, joten miten tähän nyt saataisiin vielä työt kytkettyä, joten tuntuu aika hurjalta, että vielä työpäivä tehtäisiin kaikkien noiden päälle. Kyllä töihin pääsy on mahdollista, jos on vain halua ja jaksamista. Työtä voi itse aktiivisesti hakea. Jos viikossa oleva tunti määrä pitäisi jotenkin rajoittaa kohtuulliseen määrään, jotta yhtälö toimii. 4-h: 4H:han tekee paljon yhteistyötä kunnan kanssa esimerkiksi juuri kesätyö asioissa, ja nyt on käynnistynyt kesätyöhanke, jossa tarjotaan ilmaisia koulutuksia, jossa tarjotaan nuorelle ilmainen koulutus, joka maksaisi muualla. Mutta loma-ajat kannattaisi rauhoittaa lomailuun, mutta jos työtä haluaa tehdä voihan sitä tehdä erilaisia sopimuksia, esimerkiksi siivoushommia parikertaa viikossa. Kannattaa tutustua 4h:n palveluihin
P: vanhukset ovat pyytäneet pihanaurausapua ja piha siivous apua keväällä, esimerkiksi ruohonleikkausta. Eli olisiko hyvä että esimerkiksi voisi luoda sellaisen porukan joka sopii että tehdään erinäisiä pikku hommia niille jotka sitä haluavat jos haluaa jtoain pientä tehdä. N: moni yhdeksäsluokkalainen on halunnut tehdä lisätienestiä, ja on mennyt puhelinmyyntiin, mutta se on Oulussa joten se on vielä raskaampaa. Olisi hyvä jos sitä järjestettäisiin Limingassa. N: Onko mahdollista päästä muualle kuin kunnalle kesätöihin, jos ei ole vielä 15-vuotias. P: Kyllä, me tuemme yrityksiä ja se on yrityksistä kiinni. N: Jos on mahdollista järjestää töitä muina lomina kuin kesälomina esimerkiksi 4h kerhotoimintaa, niin eikö näitä kerhoja voisi järjestää jo muutaman viikonloppuna ennen lomaa. 4h: Niin se on pyritty järjestämään Nuorten kuuleminen N: Missä vaiheessa Tupoksen kevyenliikenteenväylän rakennus tapahtuu? P: Siinä vaiheessa että suunnittelu tehty, kunnalla budjetissa varattu rahoja väylän rakennusta varte, mutta rahaa ei ole riittävästi. Rakennuksen vastuu on valtiolla. Valtio vaatii että kunta laittaa myöskin omaa rahaa vähintään 25%. Aloitusraha olemassa, neuvottelut ely-keskuksen kanssa meneillään voidaanko työ aloittaa tänä vuonna. Nuoret voisivat ottaa kantaa ja painostaa valtiota. N: Onko nuoria kuultu Limingan liittymisestä Ouluun? P: Kartta on vasta nähty ja siitä pyydetään lausuntoa. 17. maaliskuuta kuulemistilaisuus johon valmistellaan 4 minuutin puheenvuoroa Limingan kunnan osalta. Valtuustossa ei olla ihan suoranaisesti käsitelty. Nuorisovaltuusto voisi ottaa kantaa ja myös lausua oman mielipiteensä. N: Vaikuttaako tämä mitenkään hyödykkeiden ja palveluiden vähenemiseen? P: Mitä suurempi kunta on, niin palvelut pyrkivät keskittymään sinne missä väki on. Jotka jäävät laiteille jäävät vähemmälle. Pelkona on että jos isoon kuntaan mennään. Jos Liminka siirtyy suur Ouluun on se silloin reuna-alueena. Itsestäänselvyytenä on se että Liminka jää vähemmälle ja kehitys hidastuu. N: Pitäisi tietää mitä palveluja jäisi ja miten kulkuyhteydet toimii. N: Onko totta ettei kunnalla ole varaa kustantaa Tupoksen koulukyytejä? P: Silloin ku puhutaan koulukyydeistä niin ei puhuta pelkästään Tupoksesta vaan koko Limingasta. Kuljetus-sääntöjä uudistettu ja osa tupoksessa ennen kyydin saanneista jäivät ilman. Tupoksessa kustannukset pienemmät, mutta ei voida ajatella pelkästään Tuposta vaan koko kuntaa. N: Voidaanko matkaa mitata muissakin kuin pituudessa ja rahassa, otetaanko huomioon tien kunto. P: Pitää muistaa että kaikki arvioidaan samoilla kriteereillä. Tämä ei ole kysymys jota voidaan ruveta rahanäkökulmasta katsomaan. Kunta ei milloinkaan voi päätöksiä perustaa sillä että minusta tuntuu. Sen täytyy aina olla kovaa faktaa. N: tupoksessa oleva soratie on vaarallinen ja autot ajavat siinä todella lujaa.
P: se on varmasti juuri näin, siinä on vaarallisia tilanteita. Kysymys kuuluu. Mistä se liikenne sinne syntyy? Onko kysymys siitä, että asukkaat itse jotka siellä asuvat ajavat hurjia nopeuksia. Voisiko siellä olevat asukkaat itse ajokäyttäytymisellä siihen vaikuttaa? Tien kunto ei ole paras mahdollinen, siinäkin taas haasteena että se on valtion tie. Valtio ei niille teille tule tekemään yhtikäs mitään. N: Onko koulumatkojen mittaustavat muuttuneet? P: Ne mitataan kouluportilta kotiportille. 5km on se normaali raja valtakunnallisesti, talviraja 4km. Esikoulu ja ala-asteoppilaille 2km. Ehkä on syytä todeta että liminka on omilla päätöksillä valtakunnallisia kilometrirajoja vähentäny ja omilla kustannuksilla enemmän kuin laki välttämättä antaisi. N: Onko tupoksessa huomioitu maatalouskoneiden vaaroja teillä? P: Voitaisko me itse vaikuttaa ajokäyttäytymiseen ja huomioida jalankulkijoita. Pääosa liikenteestä muodostuu asunalueen omasta liikenteestä. N: auraajat eivät auraa tien reunoja ja sitten valitetaan kun lapset ajavat keskellä tietä. P: Valtio päättänyt tien aurauksista, kunnan puolelta niihin todella vaikea vaikuttaa N: eihän tietä valvota millään lailla ja siellä ajetaan hirveää vauhtia. P: Pitäisikö lähestyä sitten poliisia tässä? Tehostaisivat sitä valvontaa.