TerveysKampus esittelyaineisto 25.9.2015
Esityksen sisältö: Sote-uudistuksen vaikutukset Palvelujen sijoittuminen Taloudelliset vaikutukset
Esityksen sisältö: Sote-uudistuksen vaikutukset Palvelujen sijoittuminen Taloudelliset vaikutukset
Sote-uudistus pähkinänkuoressa 1 / 2 julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne perustuu kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin = Suomeen perustetaan max. 19 itsehallintoaluetta. vastaavat kaikkien julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan (myös muita tehtäviä) Uudistuksen toteuduttua kunnat ja kuntayhtymät eivät enää järjestä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Sote-alueet tuottavat alueensa palvelut itse tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia Hallitusohjelman mukaan tulevilla itsehallintoalueilla on omat vaalit ja valtuusto. Rahoitusvaihtoehtoina ovat ensisijaisesti mallit, joissa valtio on rahoittajana. Samalla määritellään, millä perusteilla rahoitus kohdennetaan eri sote-alueille.
Sote-uudistus pähkinänkuoressa 2 / 2 Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja halutaan vahvistaa ASIAKAS ON YKKÖNEN Tavoitteena on vahvistaa perustason sote-palveluita ja turvata ihmisten nopea hoitoonpääsy Sote-palveluja ei olla uudistuksella karsimassa eikä hyvinvointiyhteiskunnan mallia olla ajamassa alas! Hallitus uudistaa sairaaloiden työnjakoa siten, että osa vaativasta erikois-sairaanhoidosta keskitetään sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa erityisvastuualueille. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät yhtenäistetään järjestämisvastuussa olevilla alueilla Palvelujen digitalisointi ja uudet tuottamisen mallit Hallinto- ja rahoitusrakenteet uudistetaan
Mistä syntyvät säästöt ja palvelujen digitalisointi Hallinto kevenee Palvelut voidaan toteuttaa uudella tavoin ilman nykyisiä hallinnollisia raja-aitoja Sosiaali- ja terveysalan henkilöstö voi toimia joustavasti yliorganisaatiorajojen Toiminnan talouden ennakoitavuus paranee, koska palvelutarpeen satunnaisvaihtelu vähenee tai jopa häviää. Suuret odotukset sähköisille palveluprosesseille ja muodoille Tulee vaatimaan ensin järjestelmäinvestointeja, mutta tuottaa myöhemmin tehokkuutta, taloudellisuutta Kansalaisten omaan aktiivisuuteen perustuvien uusien palvelumuotojen avulla on mahdollista vähentää ennaltaehkäisevästi palveluiden kasvavaa tarvetta. Myös lainsäädäntöä uudistetaan siten, ettei se aseta esteitä uusien palvelumuotojen kehittämiselle ja sähköisten palveluiden hyödyntämiselle.
Sote uudistus tarkoittaa meille Meillä palvelut ovat hallitusohjelman tarkoittamia perustason palveluja, joita vahvistetaan mm. erikoissairaanhoidon perustason palveluilla ( = meillä peruserikoissairaanhoito) Suurin vaikutus on hallintopalveluihin, koska hallintorakenteet tullaan keskittämään / uudistamaan (Kampushankkeessa huomioitu) Riski koskee raskasta kirurgiaa eli tekonivelleikkauksia, jotka tullaan keskittämään koko maassa vain muutamaan sairaalaan (esim. Coxa, Tampere). Teknologian kehittyessä myös leikkaustoiminta muuttaa muotoaan, huomioidaan suunnitelmissa Päivystyksen kaltainen akuuttivastaanotto meillä jatkuu, koska meillä on psykiatrian osastohoitoa sekä muuta vuodeosastotoimintaa Psykiatrian osastohoito on paikallista perustason palvelua, koska se tukee avohoitopainotteista mttpalvelua (valtakunnallinen linjaus) ja psykiatrian osastohoito pitää on välittömässä yhteydessä somaattisten sairauksien hoidon kanssa (valtakunnallinen linjaus) Akuutti vuodeosastohoito pitää on paikallista perustason palvelua (tukee omaisten osallisuutta ja läheisyyttä potilaan hoidossa) Sosiaalihuollon palvelut on paikallista perustason palvelua, lähellä asiakasta
Esityksen sisältö: Sote-uudistuksen vaikutukset Palvelujen sijoittuminen Taloudelliset vaikutukset
Sairaalarakennuksen kunto Sairaalarakennus on korjattavissa, mutta korjausaste nousee korkeaksi. Rakennukseen on tehtävä: kaikkien ulkoseinien ja ala- ja yläpohjaliitosten tiivistäminen mukaan lukien ikkuna- ja oviaukot, tekniset läpiviennit ja liikuntasaumat kaikkien rakennusaineisten hormien avaaminen ja purkaminen sekä ilmayhteyksien katkaisuilmanvaihtojärjestelmän lisäinvestoinnit ilmanvaihdon tasapainottamiseksi ja vuotoilman estämiseksi lattioiden pintamateriaalien uusiminen suurelta osin (ominaishaju-, elinkaari- tai kosteusvaurioperusteet) kellarin ottaminen kokonaan pois käytöstä
Kontit, väistötilat ja sairaalan tyhjeneminen Konttikylä 32 mtt-vastaanottotilaa väliaikaisissa konteissa vuoden 2017 loppuun Koljonvirran osastot Väliaikaisratkaisuin Avin valvonnassa, siirto 2017 Purje hajautettuna 06/2016 saakka, uudet tilat oltava viimeistään 10/2016 Yksittäistiloja, Ohjuri, tietohallinto jne Vuokrattuna tiloja eripuolelta kaupunkia sisäilmaongelmien takia Ei huomioitu sisäilmaongelmien aiheuttamaa tyhjenemistä!
Hankesuunnitelman toteutuminen Iisalmen terveyskeskuksessa integraatio ja palveluiden keskittäminen Keskitetään tk:n ulkopuolelle Mielenterveyspalve luiden vastaanotot 2016 sairaalalla, terveyskeskuksella ja konteissa. Tavoitteena keskittää yhteen paikkaan. Kaaviossa huomioitu jo työterveyshuollon siirtyminen Ylä-Savon sairaanhoidon tukisäätiön omistamaan kiinteistöön
Toteuttamisaikataulu Hankepäätös, Ylä-Savon SOTE MT-rakennus Toteutushanke Rahoituslinjaukset ja aluehallintouudistus Itsehallintoalueiden siirtymäja muutoshallinnot Valmistelut sote -tehtävien siirrosta itsehallintoalueille Uusi järjestämismalli toiminnassa Hankepäätös, Iisalmen kaupunki Iisalmen terveyskeskuksen tilamuutokset (vuodeosastot, avovastaanotot, akuutti) LUMA ISA:ssa vielä olevat toiminnat Toteutushanke (EA, röntgen, laboratorio, leikkaus välinehuolto, fysioterapia, kiinteistöhuolto, apteekki, arkisto, tilapalvelu, tietohallinto jne. ) Hallintopalvelut Toteutushanke tarvittaessa Toteutushanke tarvittaessa Kankaan alueen toiminnot (kotihoito, sosiaalipalvelut, yms.) 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2022
Vaihtoehto A Hankepäätös, Ylä-Savon SOTE 2018 Hankepäätös, Iisalmen kaupunki 2015 2017 2017 2016..2019 Kun koko sairaalarakennus päätetään säilyttää, on MT:n tilojen lisäksi korjattava loputkin tilat kuntoon. Korjaamaton osa on hankkeen ajan terveysriski
Hankepäätös, Ylä-Savon SOTE Vaihtoehto B 2017 2018 Toiminta jatkuu 2020 saakka Hankepäätös, Iisalmen kaupunki Investoinnin voi tehdä myös SOTE 2017 2018 2015 2017 2019..2020 Kun MT-palvelut on sijoitettu sairaalaan, seuraavaksi on tehtävä tarvittava uudisosa ennen sairaalan korjauksen jatkamista. Korjaamaton osa on hankkeen ajan terveysriski. Sairaalan jäävät toiminnot sijoitetaan rakennuksen ehdoilla.
Toiminta jatkuu 2020 Vaihtoehto C Hankepäätös, Iisalmen kaupunki 2015 2017 Hankepäätös, Ylä-Savon SOTE 2019..2020 2017 2018 Vain suunta päätetään kerralla. Jokainen investointipäätös on erillinen, joka pystyy reagoimaan ajantasaisiin tarpeisiin.
Esityksen sisältö: Sote-uudistuksen vaikutukset Palvelujen sijoittuminen Taloudelliset vaikutukset
TerveysKampus-hankkeen taloudelliset vaikutukset 25.9.2015 Talousjohtaja Tommi Talasterä tommi.talastera@ylasavonsote.fi 040 712 6970
Yhteenveto ja johtopäätökset Kaikki käsitellyt investointivaihtoehdot ovat laskelmien perusteella kannattavia Investoinnin nettonykyarvon perusteella vaihtoehto C on kannattavin. Vaihtoehto B seuraavaksi kannattavin ja vaihtoehto A kannattamattomin. Investointivaihtoehtojen kannattavuusjärjestys pysyy samana, laskettiinpa toiminnallisten säästöjen toteutuvan suunnitellusti, 80 prosenttisesti tai 60 prosenttisesti Vaihtoehto C:n kannattavuutta lisää entisestään, jos huomioidaan kiinteistöjen peruskorjaus ja/tai saneerausvaihtoehtojen A ja B sisältämä riski saneerauskustannusten kasvamisesta ennakoitua suuremmaksi Investointivaihtoehtojen kannattavuusraja vaihtelee 52-54 % välillä toiminnallisten säästöjen toteutumisen osalta Kiinteistöjen realisoinnista mahdollisesti saatavia tuloja ei ole huomioitu. Asiakaslähtöistä hoivaa ja hyvinvointia
Yhteenveto ja johtopäätökset Kannattavuuslaskelmien tulokset Diskonttokorkona käytetty 5 %, 1+30 vuoden tarkastelujakso Vaihtoehto C (uudisrakentaminen) on kannattavin kaikissa skenaarioissa Seuraavaksi kannattavin on vaihtoehto B (osittainen uudisrakentaminen) Kannattamattomin on vaihtoehto A (saneeraus) Asiakaslähtöistä hoivaa ja hyvinvointia
Yhteenveto ja johtopäätökset Investointikustannukset Vaihtoehto A Kuntayhtymä Peruskorjaus ( korjausvelka ) ISA 11,8 meur Tilamuutoskustannus ISA 4,6 meur Yhteensä 16,4 meur Iisalmen kaupunki Vaihtoehto B Peruskorjaus ITK 2,6 meur Kuntayhtymä Peruskorjaus ( korjausvelka ) ISA 8,5 meur Tilamuutoskustannus ISA 7,1 meur Yhteensä 15,6 meur Iisalmen kaupunki Peruskorjaus ITK ja Vetrea 3,1 meur Vaihtoehto C Kuntayhtymä Uudisrakentaminen ISA 15,8 meur Iisalmen kaupunki Peruskorjaus ITK ja Vetrea 3,1 meur ITK:n laajennusosa 10,8 meur Yhteensä 13,9 meur ITK:n laajennusosa 3,8 meur (investoinnin voi tehdä myös SOTE) Kankaan alue 3,3 meur Yhteensä 10,2 meur Asiakaslähtöistä hoivaa ja hyvinvointia
Yhteenveto ja johtopäätökset Vaikutus kuntien maksuosuuteen Toiminnallisista säästöistä toteutuu 60 % Vaihtoehto A Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä Maksuosuus% -52 % -25 % -13 % -10 % -100 % Vuosina 1-5 keskim./vuosi 269 129 66 52 516 Vuosina 10-14 keskim./vuosi -83-40 -20-16 -159 Vuosina 20-24 keskim./vuosi -102-49 -25-20 -196 Vaihtoehto B Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä Maksuosuus% -52 % -25 % -13 % -10 % -100 % Vuosina 1-5 keskim./vuosi 362 173 88 69 693 Vuosina 10-14 keskim./vuosi -94-45 -23-18 -180 Vuosina 20-24 keskim./vuosi -127-61 -31-24 -243 Taulukoista käy ilmi investoinnin vaikutus kuntien maksuosuuteen investointijakson eri ajankohtina. Positiivinen luku tarkoittaa, että maksuosuus kasvaa ja negatiivinen summa tarkoittaa maksuosuuden pienentymistä. Arvot ovat diskontattuja. Asiakaslähtöistä hoivaa ja hyvinvointia
Yhteenveto ja johtopäätökset Vaikutus kuntien maksuosuuteen Toiminnallisista säästöistä toteutuu 60 % Vaihtoehto C Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä Maksuosuus% -52 % -25 % -13 % -10 % -100 % Vuosina 1-5 keskim./vuosi 884 423 216 169 1693 Vuosina 10-14 keskim./vuosi -250-120 -61-48 -480 Vuosina 20-24 keskim./vuosi -245-117 -60-47 -469 Aluksi investointi lisää kuntien maksuosuutta, mutta myöhemmin pienentää sitä C vaihtoehto pienentää kuntien maksuosuutta eniten tarkastelujaksolla Jos investointia ei tehdä, kuntien maksuosuutta heikentää selvästi tyhjien tilojen kustannukset ja ylläpitoinvestoinnit heikkokuntoisiin rakennuksiin Taulukoista käy ilmi investoinnin vaikutus kuntien maksuosuuteen investointijakson eri ajankohtina. Positiivinen luku tarkoittaa, että maksuosuus kasvaa ja negatiivinen summa tarkoittaa maksuosuuden pienentymistä. Arvot ovat diskontattuja. Asiakaslähtöistä hoivaa ja hyvinvointia
Kysymyksiä ja kommentteja KIITOS! Asiakaslähtöistä hoivaa ja hyvinvointia