Hämeen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Lahti 21.8.2015 Antti Ihalainen Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus Metsäsuunnittelu ja metsävarannot
AMO-Häme = Kanta-Häme ja Päijät-Häme Metsäkeskus Häme-Uusimaa AMO-Häme: Kanta-Häme: Forssa Hattula Hausjärvi Humppila Hämeenlinna Janakkala Jokioinen Loppi Riihimäki Tammela Ypäjä Päijät-Häme: Asikkala Hartola Hollola Heinola Hämeenkoski Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä Metsäkeskus Häme-Uusimaa: Asikkala Askola Forssa Hartola Hattula Hausjärvi Hollola Humppila Hyvinkää Hämeenlinna Heinola Janakkala Jokioinen Järvenpää Karkkila Kerava Hämeenkoski Kärkölä Lahti Loppi Lohja Myrskylä Mäntsälä Nastola Nurmijärvi Orimattila Padasjoki Pornainen Pukkila Riihimäki Sysmä Tammela Tuusula Vihti Ypäjä Maakuntatulokset alueellisen metsäohjelman kannalta keskeiset, entisen metsäkeskusaluejaon mukaiset tulokset mukana esityksessä aikasarjatarkastelun vuoksi. 2 15.9.2015
Metsäkeskus Häme-Uusimaa - pinta-alatietoa Asikkala Askola Forssa Hartola Hattula Hausjärvi Hollola Humppila Hyvinkää Hämeenlinna Heinola Janakkala Jokioinen Järvenpää Karkkila Kerava Hämeenkoski Kärkölä Lahti Loppi Lohja Myrskylä Mäntsälä Nastola Nurmijärvi Orimattila Padasjoki Pornainen Pukkila Riihimäki Sysmä Tammela Tuusula Vihti Ypäjä Maapinta-ala 1,428 milj.ha Metsätalousmaata 950 000 ha eli 66 % maa-alasta Sisältää suojelualueet Metsämaata 923 000 ha, josta puuntuotantoon käytettävissä 97 % Koko maa Häme-Uusimaa 84.4 89.7 9.1 6.5 2.6 7.7 0.0 20.0 40.0 60.0 80.0 100.0 Puuntuotannossa Rajoitetusti puuntuotannossa Ei puuntuotannossa 3 15.9.2015
AMO Häme: pinta-alatietoa Kanta-Häme: Forssa Hattula Hausjärvi Humppila Hämeenlinna Janakkala Jokioinen Loppi Riihimäki Tammela Ypäjä Päijät-Häme: Asikkala Hartola Hollola Heinola Hämeenkoski Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä Maapinta-ala 1,032 milj. ha, osa-alueet 520 000 ha ja 512 000 ha Metsätalousmaata 706 000 ha (68 %) Kanta-Häme 343 000 ha Päijät-Häme 363 000 ha Sisältää suojelualueet Metsämaata 686 000 ha, josta puuntuotantoon käytettävissä 97 % Kanta-Häme 332 000 ha (95,8 %) Päijät-Häme 354 000 ha (98,6 %) Koko maa Häme 84.8 88.5 6.2 9.1 2.8 8.6 0 20 40 60 80 100 Puuntuotannossa Rajoitetusti puuntuotannossa Ei puuntuotannossa 4 15.9.2015
Puuston tilavuus ja kasvu metsä- ja kitumaalla Metsäkeskus Häme Uusimaa Tilavuus VMI10 2004-2008: 145 milj. m 3, 158,6 m 3 /ha Tilavuus VMI11 2009-2013: 150 milj. m 3 (keskivirhe 2,2 %), 160,2 m 3 /ha 1960-lukuun (VMI5) verrattuna puuston määrä 1,4-kertaistunut Kasvu VMI10: 6,61 milj. m 3 /v, 7,2 m 3 /ha/v Kasvu VMI11: 7,15 milj. m 3 /v, 7,6 m 3 /ha/v 1960-lukuun verrattuna kasvu 1,5-kertaistunut Puuston tilavuus puulajeittain milj. m 3 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 40.3 42.0 74.0 71.7 9.5 VMI10 VMI11 12.1 12.1 13.8 Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Muu lehtipuu 9.1 10.4 5
milj. m3 Puuston tilavuus ja kasvu metsä- ja kitumaalla Koko AMO-Häme: 113 milj. m 3, 163 m 3 /ha Kanta-Häme: 55 milj. m 3, 163 m 3 /ha Päijät-Häme: 58 milj. m 3, 162 m 3 /ha Koko AMO-Häme: 5,3 milj. m 3 /v, 7,6 m 3 /ha/v Kanta-Häme: 2,5 milj. m 3 /v, 7,5 m 3 /ha/v Päijät-Häme: 2,7 milj. m 3 /v, 7,7 m 3 /ha/v 30 Puuston tilavuus puulajeittain 25 20 15 10 Mänty Kuusi Koivu Muu lehtipuu 5 0 Kanta-Häme Päijät-Häme 6
1959 1964 1969 1974 1979 1984 1989 1994 1999 2004 2009 2014 mill.m3/v Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Metsäkeskus Häme-Uusimaa Puuston kasvu ja poistuma Häme-Uusimaa, Puulajit yhteensä 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kasvu Poistuma Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma ovat olleet noin 93 % kasvusta, vuosina 2013 ja 2014 kasvun suuruiset 7 15.9.2015
1959 1964 1969 1974 1979 1984 1989 1994 1999 2004 2009 2014 mill.m3/v Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, mänty Puuston kasvu ja poistuma Häme-Uusimaa, Mänty 2 1 0 Kasvu Poistuma Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma on ollut noin 90 % kasvusta, vuonna 2014 lähes kasvun suuruinen 8 15.9.2015
1959 1964 1969 1974 1979 1984 1989 1994 1999 2004 2009 2014 mill.m3/v Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, kuusi Puuston kasvu ja poistuma Häme-Uusimaa, Kuusi 5 4 3 2 1 0 Kasvu Poistuma Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma on ollut keskimäärin noin kasvun suuruinen, vuonna 2014 jonkin verran kasvua suurempi 9 15.9.2015
1959 1964 1969 1974 1979 1984 1989 1994 1999 2004 2009 2014 mill.m3/v Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, lehtipuut Puuston kasvu ja poistuma Häme-Uusimaa, Lehtipuut 2.5 2 1.5 1 0.5 0 Kasvu Poistuma Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma on ollut keskimäärin noin 88 % kasvusta, vuonna 2014 93 % kasvusta 10 15.9.2015
Osuus, % % Kehitysluokkien osuudet 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Metsäkeskus Häme-Uusimaa 2.8 1.9 22.9 23.2 19.7 Uudistusalat Taimikot Nuoret kasvatusmetsiköt Varttuneet kasvatusmetsiköt Uudistuskypsät metsiköt 24.4 33.4 38.8 VMI10 VMI11 17.8 15.3 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 AMO-Häme Kanta-Häme Päijät-Häme 39.0 39.3 23.6 24.4 20.4 19.5 15.7 15.5 1.3 2.0 Uudistusalat Taimikot Nuoret kasvatusmetsiköt Varttuneet kasvatusmetsiköt Uudistuskypsät varttuneet kasvatusmetsät lisääntyneet, uudistuskypsät vähentyneet (MK-alue) Kanta- ja Päijät-Hämeessä sama khlk-jakauma (VMI11) 11 15.9.2015
1 000 ha 90 Metsänhoidollinen tila AMO-Häme 80 70 60 50 40 30 5-vuotiskauden tehdyt Lähin 5-vuotiskausi, muut Lähin 5-vuotiskausi, myöhässä 20 10 0 Taimikonhoito Ensiharvennus Muu harvennus Taimikonhoitotarve tulevalla 5-vuotiskaudella noin 80 % ja ensiharvennustarve noin 60 % suurempi kuin viimeisen 5 vuoden aikana tehty taimikonhoito/ensiharvennus Kanta-Hämeessä lisäystarve suhteessa isompi kuin Päijät-Hämeessä Jo myöhässä olevia taimikonhoitoja 21 000 hehtaaria ja ensiharvennuksia 20 000 hehtaaria 12 15.9.2015
Laatua alentavat tuhot puuntuotannon metsämaalla aiheuttajaryhmittäin (1000 ha) AMO-Häme 22 Abioottiset tuhot Ihmisen toiminta 55 13 Hirvi Muut selkärankaiset Hyönteiset 14 Sienet 4 12 1 6 Kilpailu Tunnistamaton Laatua alentaneita tuhoja yhteensä 125 000 ha, 19 % puuntuotannon metsämaan alasta. Yleisimmät tuhon tunnistetut aiheuttajat: abioottinen tuho (myrsky, lumi), hirvieläimet, ihmisen toiminta (korjuuvauriot, istutusmutkat?) ja sienitaudit. 13 15.9.2015
m 3 /ha Lahopuustoa seurattu 1990-luvulta lähtien Metsäkeskus Häme-Uusimaa 5 4 3 Maapuu 2 Pystypuu 1 0 VMI9 VMI10 VMI11 Lahopuuston määrä kasvanut voimakkaasti viimeisen 15 vuoden aikana Nyt 4,6 m 3 /ha metsä- ja kitumaalla Koko AMO-Hämeen alueella 4,9 m 3 /ha Kanta-Hämeessä 4,2 m 3 /ha Päijät-Hämeessä 5,5 m 3 /ha 14 15.9.2015
Hakkuumahdollisuusarvioiden taustaoletukset - Käsittelyvaihtoehtojen simuloinnissa sovellettiin metsien käsittelyohjeita (Äijälä ym. 2014) olettaen tällä hetkellä vallitsevan metsien käsittelyn jatkuvan - Laskelmissa on otettu huomioon tehdyt päätökset metsien suojelusta ja muista käyttömuodoista sekä niistä aiheutuvat metsien käytön rajoitukset - Ilmaston ja puiden kasvuntason oletetaan pysyvän kuluneen 30 vuoden keskimääräisellä tasolla Laskelma NT SK Teknistaloudelliset oletukset alueellisten (laskelma-alue Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntien alue) hakkuumahdollisuuksien määrityksessä Tavoitteena suurin puuntuotannosta saatava nettotulo (ilman kertymä- tai tulorajoitteita). 5% tuottovaatimus Tavoitteena suurin teknistaloudellisesti kestävä aines- ja energiapuun hakkuukertymä. 4 % tuottovaatimus. TH Tulevaisuuden hakkuukertymät noudattavat Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueella vuosina 2011-2013 toteutuneeksi arvioitua ainespuukertymän ja energiapuun käytön tasoa (arvio perustuu maakunnallisiin markkinahakkuutilastoihin ja metsäkeskuksittaisiin kertymätilastoihin). 4 % tuottovaatimus (TH+) Laskelma tehtiin koko Etelä-Suomen alueelle. Vuosille 2011-2020 lisättiin 2011-2013 toteutuneeseen kertymätasoon havukuitupuu 6 milj.m³ ja vuodesta 2021 eteenpäin 12 milj. m³/v ja energiapuuta vuosille 2011-2020 2,5 ja vuodesta 2021 eteenpäin 5 milj. m³/v. Laskelmassa ei edellytetty alueittaista tasaisuutta. 15 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 15.9.2015
milj. m³/v 10 9 8 7 Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien alueen ainespuun ja ainespuukokoisen energiapuun hakkuumahdollisuusarviot 2011-2040 Taloudellisesti ei hakkuukypsää Kestävyystavoitteiden vaikutus Hakkuumahto 6 5 4 3 Ainespuureservi Ainespuukokoinen energiapuu Kuitu Tukki 2 1 0 NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ - koko Etelä-Suomen alueelle laskettu TH+ ratkaisu myöhentää hieman Hämeen 1.kauden hakkuita hakkuiden kohdistuessa aluksi TH+ hakkuutavoitteiden ja -rajoitteiden seurauksena kuitupuuvaltaisemmille alueille 16 2011-2020 2021-2030 2031-2040 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 15.9.2015
Suurimman kestävän kertymän 2011-2020 ja vuosina 2011-2013 toteutuneiden ainespuuhakkuiden ero milj. m³/v 2011-2013 toteutunut hakkuukertymä vs. SK vuosille 2011-2040 milj. m³/v +0,10 +0,05 +0,17 +0,09 +0,20 +0,22 1.60 1.40 1.20 1.00 0.80 E-S +15,5 P-S + 6,5 22,0 0.60 0.40 0.20 0.00 Mät 2011-2040 Kut 2011-2040 Let 2011-2040 Mäk 2011-2040 Kuk 2011-2040 Lek 2011-2040 Päijät-Häme 0.29 0.78 0.14 0.24 0.48 0.34 Kanta-Häme 0.30 0.72 0.13 0.26 0.46 0.28 Tot. 2011-2013 0.49 1.45 0.11 0.41 0.75 0.39 17 0,68 Hämeen maakuntien alueella toteutuneeksi (2011-2013) arvioidun ainespuukertymän ero suurimman kestävän ainespuun seuraavan 30 vuoden (2011-2040) keskimääräiseen kertymään on 0,8 milj. m³/v. Ainespuukokoista energiarunkopuuta (ei sis. yo. lukuihin) on SK ratkaisussa lisäksi 0,23 milj. m³/v. Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 15.9.2015
Ainespuukertymä TH- ja SK-ratkaisuissa hakkuutavoittain ja kasvupaikoittain 2011-2040 milj. m³/v 3.50 TH milj. m³/v 3.50 SK 3.00 3.00 2.50 2.50 2.00 2.00 1.50 1.50 1.00 1.00 0.50 0.50 0.00 Uh Kh Uh Kh Uh Kh 2011-2020 2021-2030 2031-2040 Kangas 2.59 0.71 2.28 0.92 2.09 1.19 Turve 0.19 0.12 0.30 0.11 0.22 0.12 0.00 Uh Kh Uh Kh Uh Kh 2011-2020 2021-2030 2031-2040 Kangas 3.11 0.72 2.84 1.14 2.73 1.31 Turve 0.30 0.15 0.32 0.15 0.33 0.17 Uh = uudistushakkuu, Kh = kasvatushakkuu - SK ratkaisun hakkuumahdollisuuksien kasvu toteutuneeseen tasoon (TH) nähden lähinnä kankaiden uudistushakkuissa 18 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 15.9.2015
Metsänkäsittelyoletusten vaikutus Aines- ja energiapuukertymän (sis. myös pienpuun) runkotilavuus - olettaen, että nykyisin vallitseva metsien käsittely jatkuu - olettaen mahdollisiksi myös nykyistä käytäntöä aiempi uudistaminen ja ns. väljennyshakkuut milj. m³/v NT milj. m³/v SK 8.0 8.0 7.0 7.0 6.0 5.0 Päijät-Häme 6.0 5.0 4.0 3.0 2.0 1.0 Kanta-Häme 4.0 3.0 2.0 1.0 Päijät-Häme Kanta-Häme 0.0 2011-2020 2021-2030 2031-2040 0.0 2011-2020 2021-2030 2031-2040 19 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 15.9.2015
milj. m³/v Metsähake- ja polttopuukertymä 2011-2040 2.00 1.50 1.00 0,94 Kannot Hakkuutähde 0.50 Harvennuspuu 0.00 NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ Tot. 2011-2013 2011-2020 2021-2030 2031-2040 - ainespuukertymän kasvaessa (SK ja NT-ratkaisut) energiapuuta korjataan selvästi toteutunutta enemmän - enemmän myös kuin TH ja TH+ ratkaisuissa, hakkuutähteestä ja kannoista 20 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 15.9.2015
Puuston tilavuuden kehitys 2011-2041 milj. m³ 140.0 120.0 100.0 80.0 60.0 40.0 20.0 0.0 VMI11 NT SK TH TH+ 2011 2041 Lehtipuu 26.0 24.2 23.4 29.2 25.4 Kuusi 55.0 45.7 59.8 65.1 60.7 Mänty 32.2 18.7 22.7 30.8 31.9 Puuston keskitilavuus: 2011: 162 m³/ha (puuntuotannon metsämaa 162 m³/ha) 2041: NT 126 (120), SK 151 (146) ja TH 179 (174) m³/ha 21 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 15.9.2015
Metsien ikärakenteen kehitys 2011 2041 121 101 120 81 100 61 80 41 60 21 40 0-20 121 101 120 81 100 61 80 41 60 21 40 0-20 121 101 120 81 100 61 80 41 60 21 40 0-20 35 30 25 20 15 10 5 0 5 10 15 20 25 30 35 35 30 25 20 15 10 5 0 5 10 15 20 25 30 35 35 30 25 20 15 10 5 0 5 10 15 20 25 30 35 Ikäluokan osuus (%) metsämaan pinta-alasta 2011 ja 2041 NT SK TH 22 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 15.9.2015
Yhteenveto METSÄKESKUS: - puuston tilavuuden lisäys 1960-luvulta 40 %, kasvun lisäys 50 %. - poistuma ollut 2000-luvulla lähes ja viime vuosina kasvun suuruinen AMO-MAAKUNTA: - Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 113 milj. m 3 (163 m 3 /ha) ja kasvu 5,3 milj. m 3 /v (7,6 m 3 /ha/v) - taimikonhoidoissa lisäystarve noin 80 % ja ensiharvennuksissa noin 60 %, lahopuuta metsä- ja kitumaalla keskimäärin 4,9 m 3 /ha - vuosien 2011-2013 toteutunut ainespuun hakkuukertymä (3,6 milj. m³/v) on n. 0,7 milj. m³/v pienempi kuin suurin kestävä ainespuuarvio (4,3 milj. m³/v). - Ainespuukokoista energiarunkopuuta SK arviossa on lisäksi 0,2 milj. m³/v - jos jatketaan vuosien 2011-2013 hakkuukertymätasolla, niin puuston kokonaismäärä ja niin muodoin myös keskitilavuus lisääntyvät 10 % vuoteen 2041 - TH -ratkaisuun nähden hakkuiden lisäysmahdollisuudet uudistushakkuissa - uudistushakkuiden kasvun vuoksi SK ratkaisu on hieman puuvarantoa pienentävä - laskelmissa oletetaan nykyisen maankäytön jatkuvan, jos maata siirtyy pois puuntuotannosta tai rajoitettuun käyttöön, niin hakkuumahdollisuudet vastaavasti pienenevät - hakkuumahdollisuusarviot on laskettu taloudellisen kannattavuuden mukaisesti ottamatta kuitenkaan huomioon - hintaa lukuun ottamatta - puumarkkinoita tai niiden toimijoita 23 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 19.5.2015
Jakeiden ohjautumiseen vaikuttavia tekijöitä Keskimääräiset korjuu- ja kuljetuskustannukset? Tukkirunkojen keskijäreys? Raaka-ainetarve ja sivutuotteet per sahatavara-m³? Tukkipuu Saha Metsä Kuitupuu Sellutehdas Metsähake Energialaitos 24 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 19.5.2015
Luke: Metinfo MELA Tulospalvelu http://www.luke.fi/metsat/ http://www.metla.fi/metinfo/mela (http://mela2.metla.fi/mela/tupa/index.php) 25 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 19.5.2015
Kiitos! 26 15.9.2015