Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg

Samankaltaiset tiedostot
Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Neurofarmakologian perusteita

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

Unen kemia. Katsaus. Vireyttä lisäävät välittäjäaineet

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Uni ja vuorokausirytmit

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia

HERMOSTON FYSIOLOGIA II

Hermosto. Enni Kaltiainen

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Hermoston toiminnallinen jako

umpieritysjärjestelmä

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka

Nikotiiniriippuvuus - tupakkariippuvuuden neurobiologiaa

TIOPERAMIDIN VAIKUTUS ETANOLIN STIMULOIMAAN DOPAMIININ VAPAUTUMISEEN ACCUMBENS-TUMAKKEESSA

REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman

Kivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys

Tupakkariippuvuus ja aivot. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos Helsingin yliopisto

MITEN LÄÄKE VIE TIETOISUUDEN? Deksmedetomidiinin ja propofolin vaikutukset fysiologiseen vireystilansäätelyjärjestelmään

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen

Unen fysiologiaa ja tavallisimmat unihäiriöt. Salla Lamusuo Neurologian erikoislääkäri, TYKS Unilääketieteen erityispätevyys

Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät

Neuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali

UNI JA ANESTESIA. Maria Mäkelä. Syventävien opintojen kirjallinen työ. Tampereen yliopisto. Lääketieteen laitos

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus

Essential Cell Biology

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio

Tunnetut endokannabinoidireseptorit

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Mikkeli

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT

EEG EEG EEG EEG EEG EEG. Mika Kallio LT Kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri. Electron Encephalon Graphia. Aivosähkökäyrä

Dopamiinin neurokemia, sen vaikutukset ihmisen toimintaan ja huumausaineiden käyttöön

Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa

Hermoston välittäjäainepitoisuuksien sähkökemialliseen mittaamiseen käytettävät elektrodit

Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?

Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3)

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin

Hermosto (L/H1k) ydinaines

Neurobiologia L/H1k-L/H2s

Alkoholin keskushermostovaikutukset ja riippuvuuden kehittyminen

Martti Attila, Erja Kuusela, Marja Raekallio ja Outi Vainio (toim.) Eläinanestesiologia

ASETYYLIKOLIININ NIKOTIINIRESEPTORIT VÄLITTÄJÄAINEIDEN VAPAUTUMISEN SÄÄTELIJÖINÄ

Tupakkariippuvuus (ja sen seuraukset)

Psykoosit. Psykoosin määritelmä. Mistä tämä johtuu?

Alkoholin keskushermostovaikutukset ja riippuvuuden kehittyminen. Petri Hyytiä, FT, dosentti, yliopistotutkija Biolääketieteen laitos/farmakologia

Psykoosilääkkeet Antipsykootit. Pekka Rauhala

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Ihmisen endokriiniset rauhaset

Sympatomimeetit ja sympatolyytit

Motoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?

STRESSIN FYSIOLOGINEN VAIKUTUS UNEEN, MUISTIIN JA OPPIMISEEN

Depression ja ahdistuneisuuden neurobiologiaa

Oppimisen psykologia Nina Sajaniemi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen

Neuronin fysiologia 3. Ionikanavat Ligandi aktivoidut

Kolinergiset α6*-nikotiinireseptorit ja niihin vaikuttavat yhdisteet: kokeelliset ja kliiniset käyttömahdollisuudet

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset

AKTIIVINEN ELÄMÄNTAPA, UNI JA AIVOT

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I. Taksonomiaa ja vertailua

KIVUN JA MASENNUKSEN YHTEISET NEUROBIOLOGISET TEKIJÄT

KandiakatemiA Kandiklinikka

HERMOSTON FYSIOLOGIA I

PÄIHTEIDENKÄYTÖN TAUSTALLA OLEVAT MUUTOKSET AIVOJEN VIESTINVÄLITYKSESSÄ

Reseptorit. -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat

Uusia lähestymistapoja aivojen rappeutumistaudien hoidossa

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy T syksy 2004

Yleisanestesian komponentit. Yleisanestesian toteutus. Propofoli. Hypnootit laskimoanestesiassa

UUDET I.V.-ANESTEETIT

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Alzheimerin taudin lääkkeet

Pia Soronen (FM, LK, väitellyt)

Varhainen vuorovaikutus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus

Aivoja ja muistia koskevaa keskeistä sanastoa

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017

Iho ja psyyke. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Hakanto, Aleksi Karhunen, Lassi Rauvala, Eemeli Unihäiriöisen potilaan tutkiminen, ohjaus ja osteopaattinen hoito Tapaustutkimus

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Masennuslääkkeet. Pekka Rauhala

NEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN

HERMOSTON TOIMINTA & FYSIOLOGIAA - kertausta

Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING

Lääkkeet muistisairauksissa

SOSIAALISET AIVOT. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Nina

KIRJALLISUUSKATSAUS HISTAMIININ H3-RESEPTORI LÄÄKEKEHITYKSEN KOHTEENA KOKEELLINEN OSA

Aminohapot ja proteiinit

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto

Transkriptio:

Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg

Tausta

Viestintämuodot

Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella keskimäärin 10 000-15 000 (10 4 ) per neuroni Tämän hermoverkon (10*10 12 *10 4 ) toiminta = aivotoiminta

Sähköisen viestinkulun perusta Sähköinen viesti aksonia pitkin synapsiin Synapsissa muuttuu kemialliseen muotoon Väittäjäaine ylittää synapsiraon Sitoutuu postsynaptisen kalvon reseptoriin Viesti jatkaa matkaa/aiheuttaa muutoksia geenien luennassa

Välittäjäaineet, erilaisia jakoja Nopea Hidas Eksitatorien Glutamaatti NA, 5-HT, DA, HA, orexin Inhibitorinen GABA, glysiini Huom. Sama välittäjäaine voi olla sekä eksitatorinen että inhibitorinen riippuen reseptorista Reseptorit: ligand-gated tai metabotrooppinen

Viestin voimistaminen

Viestien yhdistäminen

Geenin luenta

Viestiä voidaan moduloida monella tavalla

Verkon toimintaedellytykset Riittävästi energiaa -synapsien muodostus ja ylläpito Sopiva reagointiherkkyys (vireystila) - tärkeisiin asioihin kyettävä reagoimaan, muuten säästettävä energiaa

Vireystilojen kirjo Kooma Anestesia -eri syvyysasteet Uni -eri tyypit ja syvyysasteet Valve - eri vireystasoja

Vireystilan modulointi Aivokuori pidettävä sopivassa vireystilassa Perustila: korkea aktivoitumiskynnys ( hyperpolarisaatio ) Moduloivat välittäjäaineet alentavat aktivoitumiskynnystä

AIVOKUORI ETUAIVOJEN POHJA HYPOTALAMUS TALAMUS ACh, Glutamate Adenosiini NO GABA LH Orexin VLPOA GABA TM Histamine HYPOTH. NUCLEI GHRH... RETICULAR NUCLEUS GABA AIVORUNKO LDT/PPT Ach RAPHE 5-HT LOCUS COERULEUS NA

Aivorungon säätelykeskukset

Hypotalamuksen säätelykeskukset Oreksiini Histamiini

Etuaivojen pohjan säätelykeskukset Kolmenlaisia soluja: Ach, GABA ja glutamaatti Adenosiini Typpioksidi (NO)

Talamus

Talamokortikaalinen piiri Talamus on aistitiedon portti aivokuorelle

Talamussolujen sähköinen aktiivisuus

Talamokortikaalinen piiri Tooninen aktiivisuus: valve -TC solu välittää tietoa aivokuorelle Bursting aktiivisuus: uni -TC solu ei välitä tietoa

Mihin diffuusia hermoverkkojen modulaatiota tarvitaan? Perustoimintatason viritys: matala, jos ympäristössä ei aihetta muuhun Korkea kun tarvitaan toimenpiteitä esim. ravinnon saantiin, puolustukseen tai lisääntymiseen liittyen Tavoittavat suuria neuronijoukkoja kerralla korkea divergenssi

Keskeiset tehtävät Vireystilan säätely Mielialan säätely? Uni-valverytmin säätely Eri järjestelmillä myös erityistehtäviä mm. plastisuuden, oppimisen ja muistin ja motoriikan säätelyssä

Miksi monta järjestelmää tekee samaa asiaa? Vireystilan ylläpito keskeistä elämän säilymiselle: jos laskee liikaa, eliö ei pysty elämää säilyttäviin tehtäviin Toisaalta korkeaa vireystilaa ei pystytä ylläpitämään jatkuvasti (korkea energiakustannus, muita syitä?) Jos yksi järjestelmä pettää, toinen ottaa sen tehtävät

Monet lääkeaineet kohdistuvat näihin järjestelmiin Mielialalääkkeet Muut psyykenlääkkeet Piristeet Kipulääkkeet Anestesia-aineet Huumausaineet

Tauko? Moduloivat järjestelmät

Yhteenveto Aminergiset - Noradrenaliini - Serotoniini - Dopamiini - Histamiini Kolinergiset -asetyylikoliini Peptidergiset - Oreksiini - Huom. Myös hypothalamuksen dopamiini-prolaktiini, CRH-ACTH-kortisoli, LHRH-LH/FSHtestosteroni/estrogeeni, GHRH-GH hormoniakselit - Sekä lisämunuaisytimen adrenaliini/autonominen hermosto

Historiaa

Klassinen retikulääriformaatio (Moruzzi & Magoun 1949-1950)

Nykytieto: monta rinnakkaista diffuusia modulatorista järjestelmää Monoamiinit: - histamiini - noradrenaliini - serotoniini - dopamiini Asetyylikoliini Peptidit: - oreksiini

Järjestelmät

Noradrenerginen järjestelmä - locus coeruleus (sinitäplä) - alfa1, alfa2, beta1, beta2-reseptorit (alfa2 = mm. autoreseptori) - valppaus, stressi, hormonit, plastisuus LC Lisäksi medullassa hypotalamuksen hormoneja ohjaava NA-tumake

LC neuronit aktiivisia Uusi, kivuton sensorinen ärsyke eläimen normaalissa ympäristössä Inaktiivisia kun eläin löhöää toimettomana ruokaansa sulatellen LC aktivaatio tekee neuronit alttiimmiksi sensoriselle stimulaatiolle

Dopamiinin ja noradrenaliinin metabolia Tyrosiini tyrosiinihydroksyylaasi L-DOPA L-DOPA dopadekarboksylaasi Dopamiini Jatkuu noradrergisissä soluissa: Dopamiini dopamiinibetahydroksylaasi Noradrenaliini (synteesi synaptisissa vesikkeileissä)

Locus Coeruleus: alfa2-autoreseptorit hillitsevät LC:n toimintaa (sedaatio) Alfa2-agonistit: Klonidiini, detomidiini, medetomidiini Alfa2-antagonistit: johimbiini, atipametsoli

Locus coeruleus ja HPA-akseli vuorovaikutus

Dopamiinijärjestelmä D1, D2, D3-reseptorit VTA: ventraalinen tegmentaalinen alue - limbiseen järjestelmään prefrontaalikuoreen SN: substantia nigra -striatumiin Hypotalamuksen DA-tumakkeet hypofyysiin TIDA VTA: mielihyvä, tuska SN: motoriikka (parkinson ym.) Hypotalamus: stressi, prolaktiinin säätely ym.

Dopamiinijärjestelmä Substatia nigra (projektio striatumiin): motorinen säätely (liikkeen aloitus) VTA (projektiot frontaaliaivokuoreen ja limbiseen järjestelmään) mesolimbinen dopamiinijärjestelmä: mielihyvä palkkiojärjestelmä, addiktio Hypothalamuksen dopamiinijärjestelmä TIDA: prolaktiinin erityksen säätely Useat skitsofrenian hoitoon tarkoitetut lääkkeet ovat D2 reseptori antagonisteja

Dopamiinin ja noradrenaliinin metabolia

Serotoniinijärjestelmä - keskiviivan eli raphe-tumakkeet - kraniaalinen ja kaudaalinen ryhmä - valve, stressi, mieliala (kran.) - kivun modulaatio, motoriikka (kaud.) Lukuisia reseptorityyppejä 5-HT1A, B, D (inhib.) 5-HT2A, C (excit.) 5-HT-3 (ionoforiin, excit.) sekä muita

Serotoniinijärjestelmä Kaudaaliset tumakkeet: kivun säätely selkäytimen tasolla Rostraaliset tumakkeet: vigilanssitason säätely, mielialan säätely

Serotoniinin metabolia Tryptofaani tryptofaanihydroksylaasi 5-hydroksitryptofaani (5-HTP) 5-HTP 5-HTTPdekarboksylaasi 5-hydroksitryptamiini (5-HT, serotoniini)

Asetyylikoliinijärjestelmä - etummainen ryhmä: basal forebrain - taaimmainen ryhmä: LDT, PPT - LDT-PPT ohjaa etummaista ryhmää - valve, vireys, kognitio (Alzheimer!), REM-uni Muskariinireseptorit keskeisempiä aivoissa kuin nikotiinireseptorit Lukuisia M- reseptorityyppejä, eksitoivia sekä inhiboivia

Kolinerginen järjestelmä Etuaivojen pohjaosa (basal forebrain) ihmisellä nukleus basalis Meynert (projektiot aivokuorelle ja hippokampukseen) - oppiminen ja muisti?, vireystila Ponsin LDT/PPT tumakkeet (projektiot thalamukseen ja BF:ään): - Sensoristen impulssien läpipääsyn säätely, REM unen säätely

Asetyylikoliinin metabolia Koliini + AcetylCoA kolinasetyltransferaasi Asetyylikoliini Asetylkolinesteraasi hajottaa (koliini+etikkahappo)

Histamiinijärjestelmä tuberomamillaaritumakkeet H1-, H2-, H3-reseptorit mm. valve, verenpaine

Histamiini erittyy valveen aikana

Hypokretiini = oreksiini: peptiderginen diffuusi modulatorinen järjestelmä Oreksiini A ja B = hypokretiini 1 ja 2 - ravinnonotto - valve - muita autonomisia funktioita

Oreksiiniradat aivoissa

Psykoaktiiviset molekyylit Vaikuttavat välittäjäaineiden pitoisuuteen synapsissa Useat vaikuttavat modulatorisiin järjestelmiin, erityisesti noradrenaliini-, serotoniini- ja dopamiinisynapseihin

Psykoaktiiviset molekyylit LSD hallusinogeeni. Serotoniinin kaltainen rakenne vaikuttaa aivojen serotoniinijärjestelmän kautta Kokaiini piriste. Estää dopamiinin takaisinoton synapsiraosta Amfetamiini piriste. Estää dopamiinin ja noradrenaliinin takaisinoton synapsiraosta

Psykiatriset sairaudet Skitsofrenia dopamiinijärjestelmä - Lääkket D2 antagonisteja Masennus serotoniinijärjestelmä - Lääkkeet serotoniinin takaisinoton estäjiä Paniikkihäiriöt HPA-akseli - Lääkkeet GABA-A reseptorin toimintaa moduloivia

Tietoisuus KESKEISIÄ KOMPONENTTEJA Informaation käsittely useilla aivoalueilla Informaation integrointi Yhteydet eri aivoalueiden välillä

Wake Tässäkö tietoisuuden salaisuus? -aivojen stimulointi valveessa ja unen aikana Sleep Massimini et al. Science 2005

Kiitos