Espoon kaupunki Pöytäkirja 28.09.2016 Sivu 1 / 118 Kokoustiedot Aika 28.09.2016 keskiviikko klo 17:40-22:35 tauko 19.55-21.05 Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. krs, 02770 Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Sanna Lauslahti, puheenjohtaja Simon Elo Toni Seppänen Nina From Inka Hopsu Antti Kainulainen Kaija Kalliola Jarmo Nieminen Tiina Kujala Merja Vuori Henrik Vuornos Jukka Niemelä Arto Turunen Tiina Thure-Toivanen Harri Waltari Muut saapuvilla olleet Jukka Vilske kaupunginhallituksen edustaja Sampo Suihko sivistystoimen johtaja, poistui klo 22.05 :n 152 käsittelyn jälkeen Timo Ketonen talous- ja hallintojohtaja, poistui klo 21.30 :n 144 käsittelyn jälkeen Kaisu Toivonen suomenkielisen opetustoimen johtaja, poistui klo 22.30 :n 171 käsittelyn jälkeen Titta Tossavainen suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila kehittämispäällikkö, poistui klo 22.20 :n 171 käsittelyn jälkeen Juha Nurmi kehittämispäällikkö, poistui klo 22.30 :n 171 käsittelyn jälkeen Markku Kälviä henkilöstön edustaja, poistui klo 22.30 :n 171 Tapio Erma lukiolinjan päällikkö, poistui klo 21.45 :n 151 käsittelyn jälkeen Maija Lehtinen toimitusjohtaja, poistui klo 18.35 :n 172 käsittelyn jälkeen Juha Hovinen suunnittelupäällikkö, poistui klo 22.10 :n 154 käsittelyn jälkeen Kaisa Alaviiri aluepäällikkö, poistui klo 17.45 :n 172 käsittelyn aikana Ruohonen Oskari nuorisovaltuuston edustaja, poistui
Espoon kaupunki Pöytäkirja 28.09.2016 Sivu 2 / 118 klo 22.30 :n 171 käsittelyn jälkeen Heli Holm tiedotuspäällikkö, poistui klo 22.30 :n 171 käsittelyn jälkeen Tuija Seppänen sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja 28.09.2016 Sivu 3 / 118 Allekirjoitukset Sanna Lauslahti puheenjohtaja Tuija Seppänen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 30.09.2016 Henrik Vuornos Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2015 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 7.10.2016 osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. Krs, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 28.09.2016 Sivu 4 / 118 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 141 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 6 142 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 7 143 1-3 Vuoden 2017 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä 8 talousarvioehdotus ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelma, opetus- ja 144 varhaiskasvatuslautakunnan lausunto 18 Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesityksestä vuosille 2017-2026 145 4 Painotetun opetuksen oppilasvalintaperusteiden 33 muuttaminen 146 5 Montessoriopetuksen oppilasvalintaperusteiden 39 uudistaminen 147 6 Kaksikielisen opetuksen (suomi-englanti) 42 oppilasvalintaperusteiden muuttaminen 148 7 Ruotsin kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteiden 47 muuttaminen 149 varhaiskasvatuslautakunnan kokousaikataulu 53 kevätkaudella 2017 150 Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien 55 hyväksyminen lukuvuodeksi 2017-2018 151 Lukuvuoden 2017-2018 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä 59 perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa 152 Valtuustokysymys lasten turvallisuudesta päivähoidossa 65 153 Jousenkaaren koulun opetuksen järjestäminen lukuvuoden 70 2017-2018 alusta alkaen 154 8 varhaiskasvatuslautakunnan lausunto 74 Karamäen päiväkodin korvaavan uudisrakennuksen hankesuunnitelmasta 155 9 Oikaisuvaatimus erityisluokanopettajan viran täyttämättä 77 jättämisestä ja määräaikaisen tuntiopettajan valinnasta (työavain 3-924-16) 156 Oikaisuvaatimus iltapäivätoimintapaikkapäätöksestä 84 (Hösmärinpuiston koulu) 157 Oikaisuvaatimus iltapäivätoimintapaikkapäätöksestä 87 (Tiistilän koulu) 158 Oikaisuvaatimus iltapäivätoimintapaikkapäätöksestä 89 (Postipuun koulu) 159 Oikaisuvaatimus iltapäivätoimintapaikkapäätöksestä 91 (Matinlahden koulu) 160 Oikaisuvaatimus iltapäivätoimintapaikkapäätöksestä 93 (Iivisniemen koulu) 161 Oikaisuvaatimus iltapäivätoimintapaikkapäätöksestä 95 (Kirstin koulu) 162 Oikaisuvaatimus iltapäivätoimintapaikkapäätöksestä 97 (Tähtiniityn koulu) 163 Oikaisuvaatimus iltapäivätoimintapaikkapäätöksestä 99 (Jalavapuiston koulu) 164 Oikaisuvaatimus iltapäivätoimintapaikkapäätöksestä 101
Espoon kaupunki Pöytäkirja 28.09.2016 Sivu 5 / 118 (Hösmärinpuiston koulu 2) 165 Karakallion koulun johtokunnan henkilökunnan 103 varaedustajan vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali 166 Mikkelän koulun johtokunnan henkilökunnan edustajan ja 104 henkilökunnan varaedustajan vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali 167 Perkkaanpuiston koulun johtokunnan henkilökunnan 105 edustajan vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali 168 Ruusutorpan koulun johtokunnan henkilökunnan 106 varaedustajan eroanomus ja täydennysvaali 169 Päätökset ja kirjelmät 107 170 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä 108 peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset 171 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen viranhaltijoiden sekä 110 varhaiskasvatusjaoston päätökset 172 Kokouksessa kuultavat selostukset 112
Espoon kaupunki Pöytäkirja 141 28.09.2016 Sivu 6 / 118 141 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus on kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 22.9.2016 päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Esityslista on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 4, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )
Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 28.09.2016 Sivu 7 / 118 142 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Henrik Vuornos.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 28.09.2016 Sivu 8 / 118 1669/2016 02.02.00 143 Vuoden 2017 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä talousarvioehdotus ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelma, opetus- ja Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 Kaisu Toivonen, puh. 09 816 52000 Anne Peltonen, puh. 050 320 9753 Annika Latva-Äijö, puh. 046 877 3538 Armi Salminen, puh. 046 877 1353 Jaana Turunen, puh. 050 395 2154 Kirsti Askolin, puh. 09 816 52161 Marjo Sotala-Solovjew, puh. 050 395 2165 Tuija Lindstedt, puh. 09 816 52230 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko tekee vuoden 2017 talousarviota ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelmaa koskevan esityksen kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen valmistelua varten liitteiden mukaisesti. Toimialalle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. Käsittely Hopsu puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Lautakunta lisää opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan talousarvioesitykseen 8,7 miljoonaa euroa ja torjuu näin esitetyt leikkaukset. Puheenjohtaja Hopsun ja Vuoren kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen : Varhaiskasvatuksessa ei tule kasvattaa ryhmäkokoja. Varhaiskasvatuksen roolia osana lapsen polkua kohti koulua on ennemmin vahvistettava. Esimerkiksi oppimisvaikeudet voidaan tunnistaa jo varhaiskasvatuksessa, ja tukea ja vahvistaa lapsen oppimistaitoja tulevaa opinpolkua varten. Opetuksen tuntiresurssista ei tule säästää tilanteessa, jossa peruskoulut ja lukiot ovat toimeenpanemassa uutta opetussuunnitelmaa ja uussuomalaisten määrä ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä lisääntyy. Uudet opetussuunnitelmat lähtevät yksilöllisistä opinpoluista, jolloin opettajalla tulee olla vähintään yhtä paljon aikaa oppilasta kohden kuin on nykyisin. Samoin uudet opetussuunnitelmat tuovat uusia taitovaatimuksia opettajille, joten on varmistettava, että opettajilla on mahdollisuus täydentää osaamistaan. Tinkiminen jakotunneista, ryhmäkokojen kasvattaminen ja resurssiopettajamallin käytön
Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 28.09.2016 Sivu 9 / 118 vähentäminen olisi lyhytnäköistä, ja kallista pitkällä aikavälillä. Oppilasmäärän kasvaminen tarkoittaa jo 5,8 milj. euron säästöjä opetustoimessa. Säästöt tulee hakea muista kohteista. Jos valtuusto päätyy säästöihin opetuksen ja varhaiskasvatuksen puolella, niin lautakunta suosittelee seuraavaa järjestystä säästöille: Lautakunta toivoo, että sisäisistä palveluista haetaan 3 000 000 euron säästöt suomenkielisen opetuksen puolella sekä 700 000-900 0000 euron säästöt varhaiskasvatuksen puolella. Ruokahuollossa säästöjä ei tule tehdä raaka-aineita heikentämällä. Sisäisten palveluiden tulee kantaa oma osuutensa säästövaateista suhteessa niiden aiheuttamiin kustannuksiin. 1. Uusi tuntijako 120 000 euroa 2. Varhaiskasvatuksen ohjaustunnit 300 000 euroa ja lisääntyneen kerhotoiminnan tuomat säästöt 300 000 euroa 3. Kuljetukset 479 000 euroa 4. Kieliluokkien lisätunnit 210 000 euroa 5. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset 50 000 euroa 6. Erityisopetuksen käyttämättä jääneet jakotunnit 150 000 euroa 7. Toisen luokan oppilaita otetaan iltapäivätoimintaan vain täydentämään vajaita ryhmiä (160 000 euroa) 8. Lautakunta priorisoi kotihoidon tuen Espoo-lisän säästöt ensisijaisiksi, mikäli säästöt asetetaan vastakkain varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen, subjektiivisen päivähoito-oikeuden tai opetuksen tuntiresurssin kanssa. Lautakunta toivoo, että Espoo-lisän säästöjen malli tuodaan lautakuntaan käsiteltäväksi. Kalliola teki seuraavan lisäysehdotuksen: Vaihtoehto 4: Opetustoimen budjettikehykseen lisätään oppilasmäärän kasvua vastaava määräraha. Kotihoidontuen Espoo-lisä säilytetään ennallaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty yksi muutosehdotus ja kaksi lisäysehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että Kalliolan lisäysehdotus raukeaa kannattamattomana. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Hopsun muutosehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja totesi, että puheenjohtajan tekemää lisäysehdotusta on vastustettu, ja tämän johdosta on äänestettävä. Äänestyksessä puheenjohtajan lisäysehdotuksen puolesta äänesti 11 jäsentä, yksi jäsen vastusti lisäysehdotusta ja yksi jäsen äänesti tyhjää. Puheenjohtaja totesi lisäysehdotuksen tulleen hyväksytyksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 28.09.2016 Sivu 10 / 118 Kokouksessa tehdyt muutokset ja lisäykset on huomioitu pöytäkirjan liitteissä. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Esittelijä jätti eriävän mielipiteensä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätökseen. Kalliola jätti eriävänä mielipiteenään opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätökseen seuraavaa: Opetus ja varhaiskasvatuslautakunnan ei tule asettaa perheiden lastenhoitovalintoja eriarvoiseen asemaan, vaan tukea puolueettomasti ja mahdollisimman tasapuolisesti perheitä. En voi yhtyä lautakunnan päätökseen, joka on poistamassa tai heikentämässä kotona lastaan hoitavien Espoo-lisää, jotta päivähoitoa voitaisiin antaa joillekin perheille enemmän kuin lain sallimat 20 viikkotuntia. Espoossa noin 5000 lasta hoidetaan kotona. Heidän vanhempansa näkevät vaivaa sen eteen, että voivat antaa lapselleen hyvän kotikasvatuksen. He ovat Espoo-lisänsä ansainneet. Lautakunnan päätös on kotihoitoa syrjivä ja espoolaisia eriarvoistava. Päätös teki vuoden 2017 talousarviota ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelmaa koskevan esityksen kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen valmistelua varten liitteiden mukaisesti. lisäsi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan talousarvioesitykseen 8,7 miljoonaa euroa, mikä huomioitu liitteessä, ja torjui näin esitetyt leikkaukset. Toimialalle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. Lisäksi opetus- ja totesi, että varhaiskasvatuksessa ei tule kasvattaa ryhmäkokoja. Varhaiskasvatuksen roolia osana lapsen polkua kohti koulua on ennemmin vahvistettava. Esimerkiksi oppimisvaikeudet voidaan tunnistaa jo varhaiskasvatuksessa, ja tukea ja vahvistaa lapsen oppimistaitoja tulevaa opinpolkua varten. Opetuksen tuntiresurssista ei tule säästää tilanteessa, jossa peruskoulut ja lukiot ovat toimeenpanemassa uutta opetussuunnitelmaa ja uussuomalaisten määrä ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä lisääntyy. Uudet opetussuunnitelmat lähtevät yksilöllisistä opinpoluista, jolloin opettajalla tulee olla vähintään yhtä paljon aikaa oppilasta kohden kuin on nykyisin. Samoin uudet opetussuunnitelmat tuovat uusia taitovaatimuksia opettajille, joten on varmistettava, että opettajilla on mahdollisuus täydentää osaamistaan. Tinkiminen jakotunneista, ryhmäkokojen kasvattaminen ja resurssiopettajamallin käytön vähentäminen olisi lyhytnäköistä, ja kallista pitkällä aikavälillä. Oppilasmäärän kasvaminen tarkoittaa jo 5,8 milj. euron säästöjä opetustoimessa. Säästöt tulee hakea muista kohteista. Jos valtuusto päätyy säästöihin opetuksen ja varhaiskasvatuksen puolella, niin lautakunta suosittelee seuraavaa järjestystä säästöille:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 28.09.2016 Sivu 11 / 118 Lautakunta toivoo, että sisäisistä palveluista haetaan 3 000 000 euron säästöt suomenkielisen opetuksen puolella sekä 700 000-900 0000 euron säästöt varhaiskasvatuksen puolella. Ruokahuollossa säästöjä ei tule tehdä raaka-aineita heikentämällä. Sisäisten palveluiden tulee kantaa oma osuutensa säästövaateista suhteessa niiden aiheuttamiin kustannuksiin. 1. Uusi tuntijako 120 000 euroa 2. Varhaiskasvatuksen ohjaustunnit 300 000 euroa ja lisääntyneen kerhotoiminnan tuomat säästöt 300 000 euroa 3. Kuljetukset 479 000 euroa 4. Kieliluokkien lisätunnit 210 000 euroa 5. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset 50 000 euroa 6. Erityisopetuksen käyttämättä jääneet jakotunnit 150 000 euroa 7. Toisen luokan oppilaita otetaan iltapäivätoimintaan vain täydentämään vajaita ryhmiä (160 000 euroa) 8. Lautakunta priorisoi kotihoidon tuen Espoo-lisän säästöt ensisijaisiksi, mikäli säästöt asetetaan vastakkain varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen, subjektiivisen päivähoito-oikeuden tai opetuksen tuntiresurssin kanssa. Lautakunta toivoo, että Espoo-lisän säästöjen malli tuodaan lautakuntaan käsiteltäväksi. Esittelijä jätti eriävän mielipiteensä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätökseen. Kalliola jätti eriävänä mielipiteenään opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätökseen seuraavaa: varhaiskasvatuslautakunnan ei tule asettaa perheiden lastenhoitovalintoja eriarvoiseen asemaan, vaan tukea puolueettomasti ja mahdollisimman tasapuolisesti perheitä. En voi yhtyä lautakunnan päätökseen, joka on poistamassa tai heikentämässä kotona lastaan hoitavien Espoo-lisää, jotta päivähoitoa voitaisiin antaa joillekin perheille enemmän kuin lain sallimat 20 viikkotuntia. Espoossa noin 5000 lasta hoidetaan kotona. Heidän vanhempansa näkevät vaivaa sen eteen, että voivat antaa lapselleen hyvän kotikasvatuksen. He ovat Espoo-lisänsä ansainneet. Lautakunnan päätös on kotihoitoa syrjivä ja espoolaisia eriarvoistava. Liite Oheismateriaali 1 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön talousarvioesitys vuosille 2017-2019 2 Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön talousarvioesitys vuosille 2017-2019 3 Äänestyslista - Sivistystoimen lautakuntakohtainen/tulosyksikkökohtainen kehysjako Selostus
Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 28.09.2016 Sivu 12 / 118 Vuosien 2015-2018 Espoo-strategian ja vuoden 2017 taloussuunnitelman käsittely sivistystoimen lautakunnissa sisältää seuraavat vaiheet: - Espoo-strategia sekä talousarvioehdotus ja toimintasuunnitelma (09/2016) - Käyttösuunnitelmat (02/2017) Sivistystoimen tuloskortti 2017 Näkökulma 1 - Resurssit ja johtaminen Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että sivistystoimen toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Tuottavuutta parannetaan yhdellä prosentilla alentamalla keskeisten palvelujen yksikköhintoja. Henkilötyön tuottavuutta parannetaan yhdellä prosentilla ja työhyvinvointi kasvaa yhdellä yksiköllä edellisvuoteen verrattuna. Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 12 päivää. Sivistystoimen yhteisen palveluverkon asiakashyöty paranee ja toimialan johtaminen on tavoitteellista. Näkökulma 2 - Asukkaat ja palvelut Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että nuorten itsenäistymistä tuetaan antamalla valmiuksia koulutukseen, työelämään, asumiseen ja arjen hallintaan. Vuonna 2017 tavoitteena on, että nuoret kokevat itsensä merkityksellisenä osana yhteiskuntaa. Kaikille peruskoulun päättäneille alle 18 -vuotiaille tarjotaan koulutus-, lisäopetus- tai työpajapaikat. Myös yhteisötakuun ohjausmalli luodaan ja sen toimenpiteiden vaikuttavuusmittarit on käyttöönotettu. Maahanmuuttajien erityistarpeet huomioidaan kaikissa sivistystoimen palveluissa. Asukkaat ja asiakkaat osallistuvat sivistystoimen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Sivistystoimessa toteutuvat tasa-arvoiset tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuudet. Näkökulma 3 - Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että Espoo on Suomen osaavin kaupunki. Vuonna 2017 Oppiva Espoo on tunnettu paikallisesti ja kansainvälisesti. Jokaisessa tulosyksikössä toteutetaan yksi Oppiva Espoo -ydinteemaa edistävä toimenpide. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU 2) tavoitteita ja linjauksia Kestävä rahoitustasapaino, jossa kaupungin vuosikatteen tavoitetaso on 270 milj. euroa vuoteen 2020 mennessä. Sivistystoimen osuus vuosikatteen parantamisesta on 4 milj. euroa. Kaupungin investoinnit ovat keskimäärin enintään 280 milj. euroa vuosittain. Palvelutaso ja -tarjonta määritellään väestökasvun tuoma palvelutarve ja lainsäädäntö huomioiden. Pyritään kustannusvaikuttaviin palveluratkaisuihin.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 28.09.2016 Sivu 13 / 118 Lakiperusteisten palvelumaksujen ja taksojen korotusten yhteydessä huomioidaan vapautukset ja huojennukset sekä tulotaso ja varallisuus. Lisäksi arvioidaan maksujen korotusten vaikutukset eri asiakasryhmille. Arvioidaan ei-lakisääteisten maksullisten palvelujen maksujen taso suhteessa tuotantokustannuksiin. Palveluverkon uudistamista jatketaan ensisijaisesti Länsimetron kehityskäytävään ja raideliikenteeseen sekä muuhun joukkoliikenteeseen tukeutuen. Palvelujen järjestämisessä käytetään kustannusvaikuttavia tuotantotapoja. Palvelujen järjestämiskustannukset/asukas eivät kasva vuosien 2016-2019 aikana. Kustannustehokkuutta parannetaan digitalisoinnin avulla. Sivistystoimen kehys Sivistystoimen kehyksen loppusumma vuodelle 2017 on 710,9 milj. euroa. Sivistystoimen vuoden 2017 kehystä rasittaa sisäisten toimitilavuokrien kasvun yhteensä noin 2,9 milj. euroa ja Espoon tietotekniikan vertailukelpoisen kasvun noin 2,2 milj. euroa. Kilpailukykysopimus alentaa sivistystoimen henkilöstökuluja arviolta yhteensä 2,7 milj. euroa vuonna 2017. Lomarahan 30 prosentin leikkaus alentaa maksettavia lomarahoja yhteensä noin 3,8 milj. euroa. Kaupunkitasoisena tavoitteena on parantaa vuoden 2016 toimintakatetta 15 milj. euroa alkuperäisestä talousarviosta, joka on myös kehysvalmistelun lähtökohtana ja toimialojen tulo- ja menokehyksien pohjana. Sivistystoimen osuus tästä tavoitteesta on 4 milj. euroa, joka on jo vähennetty vuoden 2017 menokehyksestä. Espoon tietotekniikan laskutusperusteita korjattiin siten, että kustannukset kohdistustuvat toimialoille todellisen aiheuttamisperiaatteen mukaan. Tekninen korjaus muutti toimialojen toimintamenokehyksiä, mutta kaupunkitasolla vaikutus on neutraali. Tämä tekninen muutos pienensi sivistystoimen kehystä noin 2,7 milj. euroa. Samalla kun toimintaan käytettävissä oleva budjetti pienenee, lasten määrä varhaiskasvatuksessa, oppilaiden määrä kouluissa sekä asiakkaiden määrä liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalveluissa kasvaa. Palvelut toteutetaan toimintaa tehostamalla, mutta annetussa kehyksessä pysyminen edellyttää myös toiminnan sopeuttamista, joka toteutetaan siten, että se mahdollisimman vähän vaikuttaa palvelun laatuun.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 28.09.2016 Sivu 14 / 118 Henkilöstö Uudet virkojen ja toimien esitykset perustuvat oppilas- ja lapsimäärien kasvuun opetuksen ja varhaiskasvatuksen tulosyksiköissä. Suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasmäärät kasvavat lukuvuonna 2017 2018. Oppilasmäärän kasvu edellyttää uusien opettajan virkojen perustamista. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä esitetään lakisääteisen henkilöstömitoituksen mukaisesti vakansseja toiminnan käynnistämiseen uusissa päiväkodeissa. Nimikemuutokset liittyvät toimintojen ja tehtävien uudelleen organisointeihin. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö Suomenkielisen opetuksen talousarvioesitys on 304 041 000 euroa ja tulotavoite 8 619 000 euroa. Talousarvioesitys sisältää kilpailukykysopimuksen mukaiset leikkaukset 3,3 milj. euroa ja sisäisten ICT-kustannusten leikkaukset 2,5 milj. euroa. Lisäksi talousarvioon sisältyy 5,7 milj. euron sopeutus, joka voidaan toteuttaa mm. seuraavilla vaihtoehtoisilla tavoilla: Esittelijän ehdottamassa vaihtoehdossa 1 perusopetus toteutetaan lautakunnan hyväksymällä uudella tuntijaolla, mistä säästyy 120 000. Avustajapalveluja leikataan syksystä 2017 10 % ja kohdennetaan tarkemmin, josta säästyy 390 000 euroa. Sähköisistä ylioppilaskirjoituksista säästetään 50 000 euroa. Perusopetuksessa kieliluokkatunnit poistetaan (210 000 euroa) ja erityisluokkien jakotunnit poistetaan (700 000 euroa). Oppilaan tarvitsema tuki järjestetään entistä useammin omalla lähikoululla, josta säästyy 150 000 euroa. Oman äidinkielen opetuksen ryhmäkokoja kasvatetaan ja ylläpito-opetus lopetetaan (120 000 euroa). Koulukuljetuksista säästetään 479 000 euroa. Perusopetuksen yleisopetuksen tuntiresurssista säästetään 5 % (1 803 000 euroa) ja lukion tuntiresurssista 7 % (542 000 euroa). Iltapäivätoiminnan asiakasmaksut korotetaan lakisääteiseen maksimiin (1 000 000 euroa) ja 2. luokan oppilaita otetaan iltapäivätoimintaan vain täydentämään vajaita ryhmiä (160 000 euroa). Kaikki edellä mainitut toimenpiteet toteutettaisiin syksystä 2017 alkaen. Perusopetuksen 5 % tuntiresurssileikkaus tarkoittaa suurempia ryhmäkokoja. Kielten opetus tapahtuisi yleisopetuksen luokissa jakotunteina ja katsomusaineiden opetus kaikki ikäluokat yhdistävissä ryhmissä. Uuden opetussuunnitelman ja tuntijaon mahdollistamien valinnaisaineiden tuntien järjestäminen vuosiluokille 4-6 heikkenee. Lukiokoulutuksen osalta 7 %:n säästö tarkoittaa keskimäärin 32 kurssin (vuosiviikkotunnin) vähennystä / lukio. Koko suomenkielisen lukiokoulutuksen tasolla vähennys on noin 350 kurssia. Tämä tarkoittaa laskennallisesti noin 18 opettajan vuotuista työpanosta, joka vähentää määräaikaisten ja uusien opettajien tarvetta. Koska pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien osalta ikäluokka jaetaan säästöistä huolimattakin maksimaalisiin ryhmiin, kurssien vähennys vaikuttaa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 28.09.2016 Sivu 15 / 118 erityisesti koulukohtaisten kurssien vähenemiseen. Näitä kursseja ovat mm. soveltavat ja koulukohtaiset syventävät kurssit, ulkomailla toteutettavat kurssit, kielet sekä uuden opetussuunnitelman mukaiset teemaopinnot ja taiteidenväliset kurssit. Iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen korotuksesta on päätetty viimeksi Kaupunginhallituksessa 1.2.2016 38. Tällöin tehtiin ajalla 15.12.2015 3.1.2016 osana IVA -selvitystä asiakaskysely iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten huoltajille. Selvityksen mukaan maksujen korottaminen vähentää osallistumista iltapäivätoimintaan sitä enemmän mitä enemmän maksuja korotetaan siitäkin huolimatta, että asiakasmaksuista on mahdollisuus tietyin edellytyksin saada vapautus- tai huojennus. Vain 2 % kyselyyn vastanneista oli valmiita maksamaan iltapäivätoiminnasta korkeimman mahdollisen asiakasmaksun. Palvelujen järjestämisen näkökulmasta maksujen korottaminen lisää palveluntarvetta koulujen muussa kerhotoiminnassa, asukaspuistoissa, kirjastoissa ja nuorisotoimessa. Maksujen kaksinkertaistaminen olisi yksittäisenä muutoksena ja lisäkustannuksena perheelle merkittävä. Vaikutusten arvioinnin perusteella maksujen kaksinkertaistaminen jättäisi suuren osan lapsista iltapäivätoiminnan ulkopuolelle maksuvapautus- ja maksuhuojennusmahdollisuuksista huolimatta. Vaihtoehto 2 eroaa vaihtoehdosta 1 siinä, että perusopetuksen iltapäivätoiminta lakkautetaan kokonaan (2 255 000 euroa) ja perusopetuksen yleisopetuksen opetustuntiresurssia leikataan 2,5 % (902 000 euroa) ja lukion tuntiresurssia 4,5 % (342 000 euroa) syksystä 2017 alkaen. Lukiossa 4,5 %:n säästön vastaava vaikutus olisi: Keskimäärin 21 kurssia / lukio, 225 kurssia / suomenkielinen opetus, opettajien vuotuinen työajan vähennys 12 opettajaa. Perusopetuksen iltapäivätoiminnan lakkauttaminen johtaa palvelujen kysynnän kasvuun muissa koulupäivän ulkopuolisissa toiminnoissa, kuten koulujen kerhotoiminnassa, asukaspuistoissa, kirjastoissa ja nuorisotoimessa. Osa iltapäivätoimintaan osallistuneista lapsista osallistunee jatkossa yksityisen sektorin järjestämään iltapäivätoimintaan, osa lapsista viettää iltapäivät järjestetyn toiminnan ulkopuolella. Vaihtoehto 3 eroaa vaihtoehdosta 1 siinä, että iltapäivätoimintaan kohdistuvia säästöjä ei toteuteta ja vastaavasti perusopetuksen yleisopetuksen opetustuntiresurssia leikataan 7,7 % (2 758 000 euroa) ja lukion opetustuntiresurssia 9,7 % (747 000 euroa). Lukiossa 9,7 %:n säästön vastaava vaikutus olisi: Keskimäärin 44 kurssia / lukio, 480 kurssia / suomenkielinen opetus, opettajien vuotuinen työajan vähennys 24 opettajaa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 28.09.2016 Sivu 16 / 118 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö Varhaiskasvatusikäinen (10 kk - 6v) suomen- ja vieraskielinen väestö kasvaa vuonna 2017 väestöennusteen mukaan 166 lapsella. Espoon suomen- ja vieraskielisestä varhaiskasvatusikäisistä lapsista noin 94 % on varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa tai lasten kotihoidon tuella. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen talousarvio vuodelle 2017 on noin 208,2 milj. euroa. Talousarvio edellyttää toiminnan tehostamista noin 2,9 milj. eurolla. Kerhotoiminnan laajentaminen ja käytön kasvu sekä lasten kasvun ja oppimisen tuen rakenteiden uudistaminen tehostavat toimintaa ja tuovat säästöä noin 0,6 milj. euroa. Talousarvioon sisältyy lisäksi esitys, että elokuusta 2017 alkaen lasten varhaiskasvatusoikeus muutetaan varhaiskasvatuslain mukaiseksi sekä kunnan järjestämässä että yksityisessä varhaiskasvatuksessa ja, että kolme vuotta täyttäneiden lasten kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa aletaan noudattaa päivähoitoasetuksen mukaista suhdelukua (1:8). Säästövaikutus vuodelle 2017 on noin 2,3 milj. euroa. Kokovuotinen säästövaikutus on 5,5 milj. euroa. Varhaiskasvatusoikeuden muuttamisen vaikutuksesta kaikilla lapsilla on edelleen mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen vähintään 20 tuntia viikossa, mikä vastaa esi- ja alkuopetuksen tuntimäärää. Muutos rajaa lasten vanhempien valintaoikeutta. Varhaiskasvatuksen järjestämisvaihtoehdot on uudistettava siten, että varhaiskasvatuksen tavoitteet toteutuvat kaikkien lasten osalta lasten varhaiskasvatusajasta riippumatta ja että vaihtoehdot soveltuvat perheiden erilaisiin tilanteisiin. Suhdeluvun muutoksen vaikutuksesta kolme vuotta täyttäneiden lasten määrä suhteessa kasvatushenkilöstöön kasvaa. Päiväkodeissa korostuu pedagogiikan johtamisen taito ja kasvatushenkilöstön osaaminen, jolloin henkilökunnan koulutustason ylläpito ja nostaminen on jatkossa entistäkin tärkeämpää. Osaan päiväkotitiloista ei voi sijoittaa lisää lapsia. Vaihtoehtona lain mukaisen varhaiskasvatusoikeuden sekä asetuksen mukaisen suhdeluvun käyttöön otolle on lasten kotihoidon tuen kuntalisän (Espoo-lisä) euromäärän pienentäminen, kohdentamisen muuttaminen tai luopuminen kuntalisän käytöstä kokonaan. Kotihoidon tuen kuntalisän (Espoo-lisä) muutos 1.3.2017 alkaen (vaihtoehtoisia toteutustapoja): Kustannussäästö Kokovuotinen v. 2017 säästö a) Espoo-lisä 100 / alle 3 v perheen nuorin lapsi/ kk 2,1 M 2,5 M b) Espoo-lisä 200 / alle 2 v perheen nuorin lapsi/ kk 0,8 M 1,0 M
Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 28.09.2016 Sivu 17 / 118 c) Espoo-lisän maksamisesta luovutaan kokonaan 4,7 M 5,6 M Kaikissa vaihtoehdoissa muutos on laskettu toteuttavaksi 1.3.2017. Lisäksi on arvioitu, että noin 120 alle kolmevuotiasta lasta ja heidän sisaruksiaan siirtyy kotihoidon tuelta kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Espoo-lisän kaikki muutosvaihtoehdot vaikuttavat perheiden toimeentuloon ja heille tulee arvioitavaksi, miten lasten varhaiskasvatus ja hoito järjestetään muutoksen jälkeen. Osa vanhemmista aientaa työhön tai opiskelemaan menoa, ja varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä kasvaa. Osa jatkaa lasten hoitamista kotihoidon tuella, vaikka tulot pienenevät. Kotihoidon tuella olevien lasten vanhemmat voivat olla myös työssä, kun he eivät hae lapselleen kunnallista tai yksityistä varhaiskasvatuspaikkaa. Muutos vaikuttaa Espoon talouteen tässä esitettyjen säästöjen lisäksi verotulojen kasvuna ja mahdollisesti myös toimeentulotuen kysynnän muutoksena.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 28.09.2016 Sivu 18 / 118 3326/2016 02.02.00 144 varhaiskasvatuslautakunnan lausunto Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesityksestä vuosille 2017-2026 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Hovinen, puh. 09 816 85031 Anne Peltonen, puh. 050 320 9753 Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko antaa osaltaan selostusosan mukaisen lausunnon Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesityksestä vuosille 2017-2026. Käsittely Vuornos Hopsun ja Niemisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Jupperin koulu lisätään investointilistan kaudella 2017-2026 toteutettaviin hankkeisiin. Waltari puheenjohtajan, Hopsun ja Niemisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Nykyisellä investointiohjelmalla peruskorjausvelka tulee kasvamaan koko suunnittelukauden. Tämä lisää riskiä suunnittelemattomiin väistötilanteisiin. Samalla ei varauduta lainkaan uusien asuinalueiden koulu- ja päiväkotitarpeeseen. Jos hankkeita ei toteuteta Tilapalvelutliikelaitoksen esitystä nopeammin, Espoossa loppuvat koulu- ja päiväkotipaikat jo 2020-luvun alussa. Lautakunta edellyttää, että Tilapalvelut-liikelaitos ja valtuusto huomioivat tämän investointiohjelmasta päätettäessä. Hopsu Waltarin kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: s.3 viimeinen kappale Karhusuon koulun yläkoulupaikat tarvitaan käyttöön vuoteen 2020 mennessä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on jätetty kolme lisäysehdotusta. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Vuornoksen lisäysehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 28.09.2016 Sivu 19 / 118 Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Waltarin lisäysehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Hopsun lisäysehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös antoi osaltaan selostusosan mukaisen lausunnon Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesityksestä vuosille 2017-2026. Lisäksi opetus- ja päätti, että Jupperin koulu lisätään investointilistan kaudella 2017-2026 toteutettaviin hankkeisiin. Lisäksi opetus- ja totesi, että nykyisellä investointiohjelmalla peruskorjausvelka tulee kasvamaan koko suunnittelukauden. Tämä lisää riskiä suunnittelemattomiin väistötilanteisiin. Samalla ei varauduta lainkaan uusien asuinalueiden koulu- ja päiväkotitarpeeseen. Jos hankkeita ei toteuteta Tilapalvelutliikelaitoksen esitystä nopeammin, Espoossa loppuvat koulu- ja päiväkotipaikat jo 2020-luvun alussa. Lautakunta edellyttää, että Tilapalvelut-liikelaitos ja valtuusto huomioivat tämän investointiohjelmasta päätettäessä. Lisäksi opetus- ja totesi, että Karhusuon koulun yläkoulupaikat tarvitaan käyttöön vuoteen 2020 mennessä. Oheismateriaali Selostus - Tilapalvelut-liikelaitoksen 3.6.2016 päivätty investointiesitys vuosille 2017-2026 - Asiakasennuste 2017-2026 Sivistystoimi on 27.4.2016 toimittanut Tilapalvelut-liikelaitoksen pyynnöstä oman esityksensä toimitilainvestoinneiksi vuosille 2017-2026. Sivistystoimen esitykset hankkeiden ajoitukseksi valmistellaan kaupungin viralliseen väestöennusteen perusteella laadittavien asiakasennusteiden ja -seurannan, palveluverkkotavoitteiden, palvelujen edellyttämien toiminnallisten tavoitteiden ja Tilapalvelut-liikelaitoksen raportoimien peruskorjausten kiireellisyyden perusteella. Esitykset koskevat uusia toimitiloja, vanhojen toimitilojen peruskorjauksia ja laajennuksia sekä tilojen käyttötarkoituksen muutoksia, vastaavat väestönkasvun edellyttämään toimitilatarpeeseen, toimintaympäristön muutoksiin, esimerkiksi kunnallisen perhepäivähoidon vähenemiseen, ja antavat mahdollisuuden luopua toiminnallisesti epätarkoituksenmukaisista, huonokuntoisista tai kalliista toimitiloista.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 28.09.2016 Sivu 20 / 118 Palveluverkon ja palvelualueiden rakennushankkeet linkittyvät toisiinsa ja esitykset peruskorjauksiksi ajoitetaan sivistystoimen esityksissä niin, että väistötiloina voidaan käyttää kustannustehokkaasti valmistuneita uusia tiloja tai toisen hankkeen valmistuessa vapaaksi jääviä tiloja. Investointitarkastelussa varmistetaan tarvittavat peruskoulupaikat oppilaan asuntoalueella, terveellinen sisäilma ja lakisääteinen oikeus päivähoitopaikkaan. Muutokset toimialan esittämiin hankkeiden ajoituksiin aiheuttavat varhaiskasvatukselle ja opetukselle ylimääräisiä kustannuksia, toiminnallisia ongelmia ja terveydellisiä riskejä. Tilapalvelut-liikelaitos on antanut 3.6.2016 päivätyn investointiesityksen vuosille 2017-2026 (oheismateriaalina). Investointiesityksessä on esitetty hankekohtaisten investointiesitysten lisäksi 2,0 M suuruinen säännöllinen vuosittainen määräraha palveluverkkomuutosten toteuttamiseksi pienten toimialoilta toiselle siirtyvien tilojen muutos- ja korjaustöitä varten sekä 6,7 M suuruinen säännöllinen vuosittainen määräraha elinkaarta jatkaviin investointeihin. Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesitys vastaa sivistystoimen esitystä valmistumisvuoden osalta seuraavien hankkeiden osalta: Hanke Valmistumisvuosi Pohjois-Tapiolan päiväkoti, uudisrakennus 2017 Paapuurin päiväkoti, uudisrakennus 2017 Kirkkojärven päiväkoti, korvaava uudisrakenus 2017 Järvenperän asukaspuisto ja nuorisotila, muutos 2017 Päivänkehrän koulu, perusparannus 2017 Haukilahden päiväkoti, korvaava uudisrakennus 2018 Kirstin koulu ja päiväkoti, perusparannus 2018 Mankkaan päiväkoti, perusparannus ja laajennus 2019 Karamäen päiväkoti, korvaava uudisrakennus 2019 Viherlaakson koulu ja lukio, perusparannus 2019 ja laajennus Tuomarilan koulu, perusparannus ja laajennus 2020 Monikko, korvaava uudisrakennus 2020 Meri-Matti, uudisrakennus 2020 Laajalahden koulu, perusparannus ja laajennus 2020 Meritorin koulu, perusparannus 2021 Kilon koulu, perusparannus ja laajennus 2021 Mikkelän koulu, perusparannus 2021 Uusi korvaava päiväkoti Matinkylään 2021 Tapiolan päiväkoti, perusparannus 2022 Hösmärin päiväkoti, perusparannus 2023 Perkkaanpuiston koulun laajennusosan 2023 muutostyö päiväkodiksi Uusi korvaava päiväkoti Soukka-Kivenlahti- 2023 alueelle Niipperin päiväkoti, perusparannus 2024 Kipparin päiväkoti, perusparannus 2024 Jousenkaaren koulu, peruskorjaus ja laajennus 2024 Aamunkoiton päiväkoti, perusparannus 2025 Espoonlahden päiväkoti, perusparannus 2025
Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 28.09.2016 Sivu 21 / 118 Friisilän päiväkoti, perusparannus 2025 Viherrannan päiväkoti, perusparannus 2025 Laurinlahden koulu, perusparannus 2025 Toppelundin koulu, perusparannus 2025 Järvitorpan päiväkoti, perusparannus 2026 Nuottakunnan päiväkoti, perusparannus 2026 Lakelan päiväkoti, korvaava uudisrakennus 2026 Lintukoto päiväkoti, peruskorjaus tai uudisrakennus 2026 Westendinpuiston päiväkoti, laajennus 2026 Eestinkallion koulu, perusparannus 2026 Karamzinin koulu, perusparannus 2026 Lähderannan koulu, perusparannus ja laajennus 2026 Pohjois-Tapiolan koulu ja lukio, perusparannus 2026 Olarin koulu ja lukio, perusparannus 2027 Leppävaaran lukio, perusparannus ja laajennus 2027 Tilapalvelut-liikelaitos on aikaistanut investointiesityksessään seuraavien hankkeiden ajoitusta: Hanke Valmistuminen sivistystoimen investointiesityksessä 27.4.2016 Meritorin koulu, perusparannus 2022 2021 Valmistuminen Tilapalvelutliikelaitoksen investointiesityksessä 3.6.2016 Tilapalvelut-liikelaitos on myöhentänyt investointiesityksessään seuraavien hankkeiden ajoitusta: Hanke Valmistuminen sivistystoimen investointiesityksessä 27.4.2016 Valmistuminen Tilapalvelutliikelaitoksen investointiesityksessä 3.6.2016 Nuumäen päiväkoti, uudisrakennus 2016 2017 Suviniityn vuorohoitopäiväkoti, uudisrakennus 2017 2019 Jupperin päiväkoti, perusparannus 2018 2019 Matinraitin päiväkoti ja asukaspuisto, uudisrakennus 2018 2019 Soukankujan päiväkoti, perusparannus 2018 2019 Vermon päiväkoti, korvaava uudisrakennus 2018 2019 Karhusuon päiväkoti, uudisrakennus 2019 jälkeen 2026 Karhusuon koulu ja kirjasto, korvaava uudisrakennus 2020 2023 Nauriskasken koulu ja päiväkoti, korvaava 2020 2023 uudisrakennus Metsolan päiväkoti, korvaava uudisrakennus 2020 2025 Niittykummun päiväkoti, perusparannus ja 2021 2022 laajennus Sunan koulu, perusparannus ja mahdollinen 2021 2025 laajennus Haukilahden koulun ja lukion kiinteistö, 2021 jälkeen 2026 perusparannus ja laajennus Tiistilän koulu, muutos ja laajennus 2022 2023 Perkkaan koulu ja päiväkoti, korvaava uudisrakennus 2022 2024 Aarrekartan päiväkoti, uudisrakennus 2022 jälkeen 2026 Nepperinportin päiväkoti ja koulutilat 2023 ei ajoitusta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 28.09.2016 Sivu 22 / 118 Tähtiniityn koulu, peruskorjaus tai korvaava 2023 2026 uudisrakennus Veljeskulman päiväkoti, uudisrakennus 2023 jälkeen 2026 Sepänkylän päiväkoti, uudisrakennus 2023 jälkeen 2026 Uusi korvaava päiväkoti Leppävaaraan 2023 jälkeen 2026 Saarnilaakson koulu, yläkoulun laajennus 2023 jälkeen 2026 Niittykummun koulun kiinteistö, perusparannus 2023 jälkeen 2026 ja laajennus Rehtorintien koulukiinteistö, perusparannus 2023 jälkeen 2026 Espoon yhteislyseon lukion laajennus 2025 2026 Vallipuiston päiväkoti, perusparannus 2025 2026 Jupperin koulu, perusparannus ja laajennus 2026 jälkeen 2026 Nöykkiön koulu, perusparannus 2026 jälkeen 2026 Niipperin-Koillis-Espoon koulu, korvaava uudisrakennus 2026 jälkeen 2026 Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesityksen rakenne ja esitystapa Kaupungin väestönkasvu ja toimipisteiden korjaustarve ovat jatkuvia. Tilapalvelut-liikelaitoksen koulujen ja varhaiskasvatuksen toimipisteiden vuosittaisiin investointeihin käyttämät resurssit ovat kuitenkin vaihdelleet huomattavasti budjetoinnin, hankkeiden keskeytysten ja hankkeiden viivytysten johdosta. Investointisuunnitelman toteutuksen tulee vastata palvelu- ja korjaustarvetta. Lautakunta esittää, että hankkeiden väistötilojen kustannukset esitettäisiin investointiesityksissä asianomaisten hankkeiden kustannusten yhteydessä, jolloin olisi paremmat edellytykset arvioida kunkin hankkeen ajoitusesityksen tarkoituksenmukaisuutta ja taloudellista kannattavuutta. Paremman ajoituksen avulla vältettäisiin väliaikaisratkaisujen kustannukset. Alueelliset riippuvuudet ja ajoitukset uudis- ja perusparannushankkeiden kesken olisi huomioitava investointiesityksessä kokonaisuutena siten, että kaavoitus, uudishankkeet, tilapäisten lisätilojen tarve, lähialueiden perusparannukset ja niiden väistötilat suunniteltaisiin kokonaistaloudellisesti sekä niin, että prosessit toteutuisivat tarkoituksenmukaisesti ja toiminnan järjestämisen edellyttämät tilantarpeet turvattaisiin kaikissa vaiheissa. Lautakunta esittää myös, että yhteishankkeissa Tilapalvelut-liikelaitos erittelisi eri toimialojen ja eri tulosyksiköiden osuudet investoinneissa kokonaisuuden ymmärtämiseksi ja hallinnan helpottamiseksi. Suurin osa kaupungin kustannuksista muodostuu toimipisteen elinkaaren aikana rakennuksen valmistumisen jälkeen. Vaihtoehtoisten tilanhankintatapojen vertailu tulisi laatia kannattavuuslaskelmilla ja siirtyä Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiperusteisesta päätöksenteosta kaupunkitasoiseen kokonaistaloudellisesti merkitsevämpään elinkaariperusteiseen päätöksentekoon.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 28.09.2016 Sivu 23 / 118 Investointiohjelman terveysvaikutukset Investointiohjelman sisällöllä on vaikutuksia kuntalaisten ja kaupungin työntekijöiden terveyteen. Investointiohjelman tulee taata riittävät, ajanmukaiset, turvalliset ja terveelliset kasvu-, oppimis-, liikunta-, palveluja työympäristöt. Tilojen tulee tukea lasten, oppilaiden, opiskelijoiden, muiden kuntalaisten ja henkilökunnan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Vuoden 2016 aikana on siirretty kolme koulua (Karhusuon, Niipperin ja Jousenkaaren koulut) etukäteen suunnittelematta nopeaan väistöön. Tämä kertoo korjausten ajoitusten, korjausvajeen hoidon ja investointiohjelman epäonnistumisesta. Lautakunta on huolestunut koulujen ja varhaiskasvatuksen oppimis- ja työympäristöjen terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Hoitamattomat sisäilmaongelmat altistavat kuntalaiset ja henkilökunnan terveysriskeille. Huonokuntoisten toimipisteiden kiireellisten peruskorjausten myöhentäminen on kiinteistöjen käyttäjätahoille myös toiminnallinen ja taloudellinen riski. Kaupunginhallitus on 3.6.2013 hyväksynyt sisäisten toimitilavuokrien muodostumisen. Sen mukaan pääomavuokrana peritään 3% korjausvastuuta. Lautakunta edellyttää, että Tilapalvelut-liikelaitos käyttää laskuttamansa korjausvastuun korjauksiin. Sivistystoimen periaatteita ja tavoitteita Kaupunki voi luopua sellaisista Y-tonteista tai muuttaa sellaisten Y-tonttien käyttötarkoitusta, jotka ovat sivistystoimen palveluverkon kannalta lian pieniä tai muuten epätarkoituksenmukaisia. Uusilla rakennettavilla alueilla tulee mahdollistaa alusta alkaen hyvinvointia edistäviä puitteita, esimerkiksi juurtumista ja arkea tukevia vapaa-ajan tiloja ja tukea paikallisten yhteisöjen syntymistä ja yhteistoimintamahdollisuuksia. Sivistystoimen omassa investointiesityksessä on esitetty, että tiivistyvän kaupunkirakenteen alueilla olemassa olevien koulujen oppilaskapasiteettia lisätään ja oppimisympäristöjä uudistetaan väistämättömien peruskorjausten yhteydessä. Uusia kouluja rakennetaan pääsääntöisesti vain uusille rakennettaville alueille, kuten Suurpelto, Finnoo ja Kera. Lukiopaikkojen määrää kasvatetaan yksikkökokoja kasvattamalla lisäämättä lukioiden määrää. Meri-Matti ja Leppävaaran koulukeskus Monikko ovat esimerkkejä investointikustannuksia merkittävästi alentavista sivistystoimen TATU-hankkeista, joissa yksi rakennushanke korvaa useita erillisiä rakennushankkeita. Pyrkimyksenä on luoda perusopetukselle yhtenäisiä peruskouluja ja pystyä luopumaan mahdollisuuksien mukaan sellaisista pienistä alakouluista, joita ei voida laajentaa. Koulujen mitoitusta tarkastellaan huomioiden uuden 2016 opetussuunnitelman ja digitalisaation tuomat muutostarpeet. Sivistystoimi kehittää mahdollisuuksia osoittaa kouluihin niiden alkuperäistä mitoitusoppilasmäärää tehokkaampaa käyttöä. Soveltuvin osin
Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 28.09.2016 Sivu 24 / 118 huomioidaan myös opetushallituksen uudet tilantarvesuositukset. Tilankäyttöä tehostetaan yksikkökokoja kasvattamalla, pedagogisin keinoin, oppilaaksiottoa tehostamalla ja opetuksen järjestämisen keinoin. Lukioverkon tavoitetilana vuonna 2026 pidetään palveluverkkoa, jossa kaikissa lukioissa on vähintään 160 aloituspaikkaa sellaisilla sijainneilla, joihin on hyvät julkisen liikenteen kulkuyhteydet. Sivistystoimi hyödyntää Länsimetroa Etelä-Espooseen muodostettavan koulutus- ja palvelukäytävän mahdollistajana. Koulurakennuksista luodaan monipuolisia palvelutiloja, joiden käyttäjiä ovat kaikki sivistystoimen neljä lautakuntaa, viisi tulosyksikköä ja kuntalaiset. Palveluverkon ratkaisussa etsitään synergiaetuja muiden koulutuksen järjestäjien tilojen ja toiminnan kanssa. Oppimista ja opiskelua tukevia tilaratkaisuja voidaan toteuttaa myös esimerkiksi liikuntatiloissa ja urheilupuistoissa. Taiteen perusopetuksen toimitiloina hyödynnetään koulujen ja oppilaitosten tiloja sekä käytetään olevia taiteen perusopetuksen omia toimipisteitä. Palvelut ja tilat edistävät hyvinvointia, osallisuutta, vuorovaikutusmahdollisuuksia, elinikäistä oppimista sekä KulttuuriEspoo2030 tavoitteita. Sivistystoimi on esittänyt uusia varhaiskasvatuksen tiloja kasvavan väestön alueille. Lisäksi pyritään palveluverkon rakenteelliseen uudistamiseen epätarkoituksenmukaisia ja toimintakustannuksiltaan kalliita toimipisteitä korvaavilla uudisrakennuksilla. Toimintakustannusten pienentyessä nämä investointikustannukset maksavat itsensä nopeasti takaisin. Koko- ja osa-aikaisen varhaiskasvatuksen rinnalla tarjotaan avoimen varhaiskasvatuksen palveluja, joihin sisältyvät asukaspuistot, avoimet päiväkodit ja kerhotoiminta. Ilta- ja ympärivuorokautisia varhaiskasvatuspalveluja järjestetään keskitetysti. Yksityiset päiväkodit, ryhmäperhepäiväkodit ja kotona työskentelevät perhepäivähoitajat ovat osa palveluverkostoa. Tilankäyttöä tehostetaan kasvattamalla yksikkökokoa. Esitettävät uudet kunnalliset päiväkodit toteutetaan 6-10 -ryhmän päiväkoteina, olevia toimipisteitä laajennetaan ja palveluverkkoa harvennetaan. Palvelu säilytetään lähipalveluna. Kunnallisen päiväkodin kanssa samalla tontilla sijaitsevia kilpailutettuja päiväkoteja otetaan omaan käyttöön, jolloin tehostetaan toimintaa olevilla paikoilla. Vastaavasti pieniä päiväkotitiloja luovutetaan joko yksityisen hoidon tuen päiväkotikäyttöön tai kilpailutettaviksi ostopalveluiksi siten, että näiden muutosten myötä kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspaikkojen kokonaismäärä pysyy vähintään nykytasolla. Asukaspuistoverkon kehittämisellä vähennetään päiväkotiverkon tarvittavaa volyymiä. Epätarkoituksenmukaisista vuokra- ja osaketiloista ja väliaikaisista siirtotiloista luovutaan. Palvelutarpeen kasvu ja toimitilahankkeiden ajoitus varhaiskasvatuslautakunnan tulee huolehtia siitä, että se voi tarjota koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämiseksi tarpeelliset ja tarkoituksenmukaiset toimipaikat olevassa kaupunkirakenteessa, tiivistyvillä alueilla ja rakennettavilla uusilla alueilla. Peruskouluikäisille
Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 28.09.2016 Sivu 25 / 118 tulee tarjota lähikoulupaikka ja alle kouluikäisille lainmukainen varhaiskasvatuspaikka. Espoossa on 16.9.2016 tilanteen mukaan 78 suomenkielistä peruskoulua, joissa opiskelee yhteensä 27 204 oppilasta ja 11 suomenkielistä päivälukiota, joissa opiskelee yhteensä 4 585 opiskelijaa. Syksyllä 2016 väistötiloissa opiskelee 2 962 oppilasta ja opiskelijaa 14 kouluyksikössä, mikä on 9% perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilas- ja opiskelijamäärästä Perusopetuksen oppilasmäärien arvioidaan kasvavan vuoteen 2021 mennessä noin 3 100 oppilaalla ja vuoteen 2026 mennessä määrä kasvaa noin 770 oppilaalla lisää. Kapasiteetin lisäystarve vastaa noin 13 koulun lisätarvetta nykyisellä koulujen keskikoolla kuvattuna vuoteen 2026 mennessä. Lukioiden opiskelijamäärän arvioidaan kasvavan noin 620 opiskelijalla vuoteen 2021 mennessä ja vuoteen 2026 mennessä määrä kasvaa noin 580 opiskelijalla lisää. Syksyllä 2016 noin 200 lapsen varhaiskasvatuspaikka on järjestetty poikkeusjärjestelyin. Varhaiskasvatusikäisten lasten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2021 mennessä noin 810 lapsella ja vuoteen 2026 mennessä määrä kasvaa noin 540 lapsella lisää. Kapasiteetin lisäystarve vastaa noin 10 uuden päiväkodin lisätarvetta 7-ryhmäisen päiväkodin koolla laskettuna vuoteen 2026 mennessä. Varhaiskasvatuksen kunnallisten toimipisteiden rakentamisen ajoitusta voidaan tapauskohtaisesti arvioida uudelleen, jos alueelle toteutuu yksityistä varhaiskasvatusta. Samaan aikaan osa jo olevasta tilakapasiteetista on peruskorjausten johdosta poissa käytöstä ja toiminnan ja talouden kannalta epätarkoituksenmukaisia toimipisteitä tulee voida korvata tarkoituksenmukaisilla. Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesitys ei lisää perusopetuksen oppilaskapasiteettia vuosina 2017-2019. Sen mukaan 2017 valmistuu ja otetaan takaisin käyttöön vain peruskorjattu Päivänkehrän koulu, 2018 valmistuu ja otetaan takaisin käyttöön vain peruskorjattu Kirstin koulu ja 2019 valmistuu ja otetaan takaisin käyttöön vain peruskorjattu Viherlaakson koulu. Investointimäärärahan raami on riittämätön opetuksen ja varhaiskasvatuksen toiminnan tilatarpeisiin ja heikentää siksi niiden toimintaedellytyksiä. Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesitys ei vastaa palvelujen tarpeeseen niillä olevilla alueilla, joissa väestö ja lasten ja nuorten määrä kasvaa. Toimintaa joudutaan järjestämään myös toiminnallisesti ja taloudellisesti epätarkoituksenmukaisissa toimipisteissä. Talonrakennushankkeiden, ja peruskorjausten suunnittelun ja toteutuksen tulee edetä niin, että opetuksen ja varhaiskasvatuksen tulosyksiköille
Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 28.09.2016 Sivu 26 / 118 pystytään järjestämään väistötilat mahdollisimman tehokkaasti olemassa olevaa palveluverkkoa hyödyntäen pitkäjänteisen suunnitelman mukaan. Investointien epätarkoituksenmukainen ajoitus on jo aiheuttanut huomattavia ylimääräisiä kuluja tarvittujen lyhytaikaisten väliaikaisten korvaavien hätäratkaisujen johdosta. Investointiesitys ei anna myöskään edellytyksiä varautua lakisääteisten palvelujen järjestämiseen uusilla rakennettavilla alueilla Suurpellossa, Finnoossa eikä Kerassa. Investointihankkeiden ajoituksen tulee vastata kasvavaa palvelutarvetta ja mahdollistaa samalla peruskorjattaville toimipisteille kohtuuhintaiset väistötilat. Koulujen ja varhaiskasvatuksen tilojen rakennushankkeiden tulee valmistua pääsääntöisesti siten, että uudet tilat saadaan käyttöön viimeistään elokuun alussa valmiiksi kalustettuina. Näin vältetään kesken toimintakauden vaikeat väliaikaiset tilajärjestelyt ja sekä toiminnan järjestäjille että asiakkaille. Pihat, kentät ja muut ulkoalueet voidaan viimeistellä kesäaikaan laadullisesti paremmin kuin talvikauden aikana. Sekä Tilapalvelut-liikelaitokselle että sivistystoimelle tulee osoittaa riittävät omat resurssit hankkeiden valmisteluun, suunnitteluun ja toteuttamiseen aikataulussa. Koulujen ja päiväkotien väistötilajärjestelyt tulee suunnitella riittävän ajoissa, jotta lasten ja huoltajien elämää ei tarpeettomasti vaikeuteta. Toimitilojen valmistumis- ja käyttöönottoajankohtien tulee olla hyväksyttyjen hankesuunnitelmien mukaisia. Rakennusten tulee olla käyttöön luovutettaessa valmiita eikä keskeneräisiä. Menettelytavat ja vuokravaikutukset Osa Espoon Y-tonttivarannosta on perustamisolosuhteiltaan erityisen kallista. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen viranomaiskäytäntö edellyttää maan muita kaupunkeja suurempia ja kalliimpia väestönsuojia, jotka ovat normaaliaikoina vaikeasti hyödynnettävissä. Rahoituskustannukset rasittavat lainoilla rahoitettavia yhtiöhankkeita. Lyhytaikaisina uudis- tai vuokratiloina toteutetut parakki-, viipale- ja modulikoulut, siirtokelpoiset päiväkodit sekä elinkaarihankkeet ovat osoittautuneet huomattavan kalliiksi. Lautakunta pyytää, että teknisen ja ympäristötoimen piirissä kehitetään kaavoituksen, maanhankinnan, viranomaiskäytäntöjen, hankeajoituksen ja tilahankkeiden toteutusmuotojen valintojen avulla käyttäjälle edullisempia ratkaisuja mieluummin kuin tinkimällä tilojen tarkoituksenmukaisesta laajuudesta ja toiminnallisesta laadusta. Pohjois-Espoo, Keski-Espoo ja Kauklahti Keski-Espoon alueella on nyt varhaiskasvatuksessa hoitopaikkavajetta ja 17 epätarkoituksenmukaista toimipistettä. Väestöennusteen mukaan Keski- ja Pohjois-Espoossa varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2021 mennessä noin 30 lapsella ja vuoteen 2026 mennessä lasten määrä säilyy ennallaan. Ennuste ei ota vielä huomioon Pohjois- ja Keski-Espoon osayleiskaavan uusia asukastavoitteita.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 28.09.2016 Sivu 27 / 118 Väestöennusteen mukaan Keski- ja Pohjois-Espoossa perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 680 oppilaalla ja vuoteen 2026 mennessä noin 150 oppilasta lisää. Kasvu kohdentuu Keski- Espoon oppilasalueelle, jossa erityisesti yläkoulutilat ovat loppumassa nopeasti. Kaupunginhallitus on 30.11.2015 hyväksynyt Keski- ja Pohjois-Espoon osayleiskaavan tavoitteet, joiden tarkoituksena on mahdollistaa 20 000 uutta asukasta Koillis-Espooseen, 30 000 uutta asukasta Luoteis- Espooseen ja 10 000 uutta asukasta tiivistyvän Keski-Espoon alueelle 2050 mennessä. Entinen Auroran päiväkoti toimi Karamzinin koulun tontilla olevassa suojellussa puurakennuksessa, jonka käyttötarkoitus vaihdetaan Järvenperän asukaspuistoksi ja nuorisotilaksi. Auroran päiväkodin toiminta on siirtynyt uudistiloihin elokuussa 2016. Kirkkojärven päiväkoti on sisäilmaongelmien vuoksi poistettu käytöstä ja tarvitsee korvaavan tilan ilman viivytyksiä. Samalla toteutetaan asukas- ja nuorisotila alueella, jolla on Espoossa vähiten nuorisotiloja suhteessa nuorten määrään. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston 24.3.2014 hyväksymän Kirkkojärven päiväkodin hankesuunnitelman mukaan kohde olisi otettu käyttöön elokuussa 2016. Toimitilojen rakentaminen on käynnissä ja Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesityksessä valmistuminen on 2017. Suviniityn päiväkoti ja neuvola tulevat yhdelle lapsirikkaimpia alueita. Valtuuston 24.3.2014 hyväksymän hankesuunnitelman mukaan kohde valmistuu 2016. Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesityksessä valmistuminen on 2019. Vuorohoidon tarve kasvaa ja palvelua varten tarvitaan asianmukaiset tilat viivytyksettä. Lautakunta ei hyväksy viivästystä hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan. Vuorohoito tapahtuu nyt ostopalveluna (35 lasta) ja palveluntuottaja varautunut lopettamaan toimintansa vuonna 2017. Tämän jälkeen lähimmät vuorohoitoa tarjoavat yksiköt ovat Leppävaaran keskustassa ja Espoonlahdessa Suomenojalla. Niiden kapasiteettia ei saada lisättyä tarvittavalla paikkamäärällä, joten Espoon keskuksessa joudutaan turvautumaan väliaikaisjärjestelyihin vuorohoidon järjestämisessä. Lisäksi alueella on useita epätarkoituksenmukaisia toimitiloja, joiden käytön lopettaminen siirtyy Suviniityn rakentamisaikataulun muutoksen seurauksena. Karhusuon koulun korvaava uudishanke on kriittinen, koska alueen koulut ovat täynnä ja koulu tarvitaan myös mahdollistamaan Mikkelän koulun korjauksen väistöä. Erityisesti yläkoulukapasiteetti on nopeasti loppumassa. Valtuusto on 25.4.2016 hyväksynyt hankesuunnitelman, jonka mukaan kohde valmistuu 2020. Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesityksessä valmistuminen on 2023. Myös Karhusuon
Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 28.09.2016 Sivu 28 / 118 päiväkodin valmistuminen on Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesityksessä viivästetty vuoteen 2023. Saarnilaakson koulun laajennuksen ajoitus on kriittinen, koska alueen yläkoulukapasiteetti on nopeasti loppumassa. Oppilaspaikkojen kasvava tarve ei kestä Tilapalvelut-liikelaitoksen esittämää viivästystä. Valtuusto on 9.11.2015 hyväksynyt Kirstin koulun ja päiväkodin hankesuunnitelman, jonka mukaan kohde valmistuu 2018 ja otetaan käyttöön 2019. Tuomarilan koulu on kiireellinen perusparannuskohde ja alueen kasvava oppilasmäärä edellyttää lisätilaa. Sunan koulun tulevat väistöt toteutuvat kustannustehokkaimmin Tuomarilan ja Kirstin korjattuihin ja laajennettuihin kouluihin. Investointiesityksessä Tuomarilan koulun valmistuminen on 2020. Kauklahden koulut ovat täynnä eikä alueelle ole esitetty uusia rakennushankkeita. Ajan mittaan tämä ei riitä. Asemakaavoituksessa on ollut vireillä koulutonttien lisääminen alueella. Espoonlahden alue Espoonlahden alueella on nyt varhaiskasvatuksen hoitopaikkojen vajetta ja 10 epätarkoituksenmukaista toimipistettä. Väestöennusteen mukaan Espoonlahden varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 110 lapsella ja vuoteen 2026 mennessä 60 lapsen verran lisää. Ennuste ei ota vielä täysin huomioon Finnoon-Kaitaan uutta rakennettavaa aluetta. Väestöennusteen mukaan Espoonlahden perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 350 oppilaalla ja sen jälkeen kasvu tasaantuu. Oppilasmäärä kasvaa erityisesti Saunalahden alueella. Länsimetron jatkeen varrelle ollaan kaavoittamassa runsaasti lisää asuntoja, mikä pitkällä aikavälillä kasvattaa oppilasmääriä huomattavasti. Espoonlahden aluekehittämisprojektin mukaan jo rakennetuille alueille tavoitellaan tiivistävän asuntorakentamisen keinoin noin 27 000 uutta asukasta. Sen lisäksi Finnoon-Kaitaan alueelle kaavoitetaan uutta asuntorakentamista jopa 20 000 uudelle asukkaalle. Saunalahden ja Tillinmäen väestöennuste osoittaa lasten ja oppivelvollisuusikäisten määrän huomattavaa kasvua. Saunalahden koulun valtionavustuspäätöksessä edellytetään, että koulun tiloissa olevat kolme päivähoitoryhmää siirretään pois määräaikaan mennessä tai tiloja vastaava osuus valtionavustuksesta joudutaan maksamaan takaisin. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston 11.11.2013 hyväksymän Paapuurin päiväkodin uudishankkeen hankesuunnitelman mukaan kiireellinen kohde olisi jo rakennettu ja otettu käyttöön 2015. Tilapalvelutliikelaitoksen investointiesityksessään valmistuminen on 2017.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 28.09.2016 Sivu 29 / 118 Suomenkielinen varhaiskasvatus tarvitsee päiväkodin käyttöönsä mm. Saunalahden koulun päiväkotitiloista luopumisen johdosta. Kaupunginhallitus on 29.8.2016 hyväksynyt päiväkodin rakentamisen käynnistämisen. Sivistystoimen investointiesityksessä on esitetty Latokasken koulun ja päiväkodin perusparannuksesta luopumista ja korvaavaa Nauriskasken uudiskoulua ja päiväkotia, joka palvelee saavutettavuudellaan paremmin myös Tillinmäen kasvavaa aluetta. Sivistystoimen esityksessä valmistuminen on 2020, Tilapalvelut-liikelaitoksen esityksessä 2023. Hanketta ei voi viivästyttää, koska alueen oppilaspaikat ovat loppumassa. Investointiohjelmassa tulee varautua myös uuden rakennettavan Finnoo- Kaitaa alueen palveluihin. Alueen rakentamisen alkuvaiheessa uudet lapsiasukkaat voivat mennä Iivisniemen ja Kaitaan kouluihin, mutta päiväkoti tarvitaan omalle alueelle. Asemakaavassa on varattu Y-tontti koulukeskukselle, johon yhtenäisen peruskoulun lisäksi sijoitetaan päiväkoti ja mahdollisesti kirjasto ja nuorisotilat. Ajan mittaan on varauduttava muihin uusiin päiväkoteihin ja kahteen uuteen kouluun, jotka tarvitaan mahdollisesti jo 2020-luvulla. Matinkylä-Olarin alue Matinkylä-Olarin alueella ei ole vapaata varhaiskasvatuksen hoitopaikkakapasiteettia. Epätarkoituksenmukaisia toimipisteitä on 11. Väestöennusteen mukaan Matinkylä-Olarin alueella varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2021 mennessä noin 350 lapsen verran ja vuoteen 2026 mennessä noin 240 lapsen verran lisää. Väestöennusteen mukaan Matinkylä-Olarin alueella perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 740 oppilaalla ja vuoteen 2026 mennessä noin 240 oppilasta lisää. Kasvu tapahtuu pääosin Suurpelto-Henttaan alueella. Matinkylän aluekehittämisprojektin mukaan jo rakennetuille alueille tavoitellaan tiivistävän asuntorakentamisen keinoin 13 000 uutta asukasta ja lisäksi uudelle rakennettavalle alueelle Suurpeltoon 15 000 uutta asukasta. Matinkylän nykyinen asukaspuistorakennus on erittäin huonokuntoinen, alueella on Espoon alueista toiseksi vähiten kunnallisia päivähoitopaikkoja suhteessa lasten määrään, useat toimipaikat on muutettu päiväkotikäyttöön muusta toiminnasta ja ovat pieniä ja epätarkoituksenmukaisia. Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesityksessä Matinraitin päiväkodin ja asukaspuiston uudishanketta on siirretty vuoteen 2019. Rakentaminen tulee aloittaa 2017. Määräaikaisia vuokrasopimuksia on lähivuosina päättymässä ja varhaiskasvatuksen tehokkaampi järjestäminen edellyttää epätarkoituksenmukaisista, pienistä tiloista luopumista.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 28.09.2016 Sivu 30 / 118 Väestömäärältään voimakkaasti kasvavan alueen koulut ovat lähes täynnä myös Opinmäen ensimmäisen rakennusvaiheen valmistuttua 2015. Tiistilän kouluun tarvitaan lisää alakoulukapasiteettia ja Opinmäen toinen rakennusvaihe olisi mahdutettava 10-vuotisinvestointikauden hankkeeksi. Olarissa voidaan luopua paikoitustalon Papinniityn koulun tiloista sen jälkeen, kun Päiväkehrän koulun peruskorjaus on valmis kesällä 2017. Kaupunginhallitus on 29.8.2016 esittänyt valtuustolle Meri-Matin hankesuunnitelman hyväksymistä ja kohteen valmistumista 2021. Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesityksessä valmistuminen on 2020. Hanke kytkeytyy ajoituksellisesti Olarin koulun ja lukion ja Haukilahden koulun ja lukion kiinteistöjen korjaukseen ja käyttöön sekä Komeetan koulun tontin käyttöön. Perusopetuksen tilat Opinmäessä loppuvat arviolta kesällä 2020 ja Olarin lukiolta vapautuvat tilat tulisi jo tällöin saada perusopetuksen käyttöön. Tapiolan alue Kaupungin varhaiskasvatuksen hoitopaikkavajeesta puolet koskee Tapiolan aluetta, jossa on myös 9 epätarkoituksenmukaista toimipistettä. Väestöennusteen mukaan Tapiolan alueella varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 110 lapsella ja vuoteen 2026 mennessä noin 210 lapsen verran lisää. Väestöennusteen mukaan Tapiolan alueella perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 490 oppilaalla ja vuoteen 2026 mennessä noin 200 oppilasta lisää. Suurinta kasvu on länsimetron läheisyydessä. Väestöennuste ei ota vielä huomioon Otaniemen asuntokaavoitusta. Tapiolan aluekehittämisprojektin mukaan jo rakennetut alueet tulevat tiivistymään 8 500 uudella asukkaalla ja lisäksi Otaniemeen tavoitellaan 7 500 uutta asukasta 2030 mennessä. Alueen peruskorjausta odottavia koulukohteita ovat Haukilahden koulun ja lukion, Jousenkaaren koulun, Aarnivalkean koulun ja Niittykummun koulun kiinteistöt. Varhaiskasvatuksen ei ole mahdollista tehdä Tapiolan alueella nykyisten huomattavien poikkeusjärjestelyjen lisäksi uusia poikkeusjärjestelyjä. Huonokuntoinen Haukilahden päiväkoti ja Kaislikon avoin päiväkoti korvataan suuremmalla uudisrakennuksella, joka valmistuu 2018. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston 11.11.2013 hyväksymän Pohjois-Tapiolan päiväkodin peruskorjauksen ja laajennuksen hankesuunnitelman mukaan kohde olisi otettu käyttöön elokuussa 2016. Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesityksessä valmistuminen on 2017. Tapiolan alueella tulee käyttää hyväksi Mankkaan päiväkodin laajentaminen sekä hyödyntää olevien Metsolan päiväkodin, Jousenkaaren, Veljeskulman ja Westendinpuiston tontit varhaiskasvatuksen toiminnan laajentamiseen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 28.09.2016 Sivu 31 / 118 Niittykummun metroasemaa ympäröivän alueen asemakaavassa on annettu mahdollisuus laajentaa Niittykummun koulun kiinteistöä tulevan peruskorjauksen yhteydessä. Sivistystoimen esityksessä valmistuminen ajoittuu vuoteen 2021, Tilapalvelut-liikelaitoksen esityksessä toteutuminen on 2026 jälkeen. Sivistystoimen esityksessä Niittykummun päiväkodin peruskorjausta ja laajennusta on esitetty valmistuvaksi 2021, Tilapalvelutliikelaitoksen esityksessä 2022. Itäinen ja läntinen Leppävaara Leppävaaran alueella on varhaiskasvatuksessa hoitopaikkavajetta ja 25 epätarkoituksenmukaista toimipistettä. Väestöennusteen mukaan Leppävaaran alueella varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2021 mennessä noin 200 lapsella ja vuoteen 2026 mennessä noin 230 lapsen verran lisää. Väestöennusteen mukaan Leppävaaran alueella perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 880 oppilaalla ja vuoteen 2026 mennessä noin 250 oppilasta lisää. Kasvu tapahtuu Itäisen Leppävaaran alueella. Leppävaaran aluekehittämisprojektin mukaan alueella tavoitellaan tiivistävän rakentamisen keinoin noin 17 000 uutta asukasta. Sen lisäksi kaupunginhallitus on 26.1.2016 hyväksynyt Keran osayleiskaavaehdotuksen nähtäville ja alueen asemakaavoitusta laaditaan osayleiskaavan rinnalla. Tavoitteena Keran alueelle on 14 000 uutta asukasta. Keran alueella ei ole nyt kunnallisia palveluita ja investointiohjelmassa on varauduttava alueelta puuttuvien palveluiden järjestämiseen. Viherlaakson koulu ja lukio on kiireellinen peruskorjauskohde, joka pystyy toimimaan väistötiloissa toistaiseksi. Peruskorjauksen yhteydessä lisätään tiloja lukiota varten vastaamaan lukiopaikkojen lähivuosien kasvua. Huonokuntoiset Veräjäpellon koulu ja Leppävaaran koulu korvataan uudisrakennuksella nykyisellä tontillaan, koulun vanhin osa tarvitsee peruskorjauksen. Veräjäpellon koulun käytöstä on luovuttu lähes kokonaan. Monikon rakennushanke on kriittinen, koska alueen nykyiset tilat eivät riitä kasvavalle oppilasmäärälle. Nuumäen päiväkoti valmistuu 2017. Mäkkylän huonokuntoisen päiväkodin korvaa uusi Vermon päiväkoti, jonka valmistumista Tilapalvelut-liikelaitos on esittänyt myöhennettäväksi vuoteen 2019. Peruskorjausta odottavat Perkkaanpuiston päiväkoti ja koulu sijaitsevat Kehä 1:n melu- ja hiukkasalueella. Tilat korvataan sijainniltaan paremmalle tontille rakennettavilla uudella Perkkaan koululla ja päiväkodilla. Nykyinen tontti voidaan osoittaa uuteen käyttöön, josta kaupunki saa tuloja. Perkkaan alueen väestömäärä kasvaa lähivuosina merkittävästi ja uuden koulun ja päiväkodin valmistuminen on ajoitettava asuntorakentamisen toteutumisen mukaan. Tilapalvelut-liikelaitos on investointiesityksessään
Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 28.09.2016 Sivu 32 / 118 viivästyttänyt Perkkaan koulun ja päiväkodin valmistumista vuoteen 2024. Viivästettynä hanke ei vastaa väestö- ja asiakasennusteen mukaiseen oppilaspaikkatarpeeseen ajoissa. Perkkaanpuiston päiväkoti on (90 lasta) on kuntonsa vuoksi riskikohde. Varhaiskasvatuspaikkoja on poikkeusjärjestelyin muissa alueen toimipaikoissa eikä pienistä epätarkoituksenmukaisista tiloista ole toistaiseksi mahdollista luopua. Tiedoksi - Maija Lehtinen, Tilapalvelut-liikelaitos - Antti Mäntynen, Tilapalvelut-liikelaitos - Reijo Yrjölä, Rakennuttaminen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 28.09.2016 Sivu 33 / 118 2760/2016 12.01.00.00 145 Painotetun opetuksen oppilasvalintaperusteiden muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Jemina Sirviö, puh. 043 8265234 Merivuokko Gould, puh. 043 825 1832 Tero Latvala, puh. 043 826 5256 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen 1. hyväksyy uudet painotetun opetuksen oppilasvalintaperusteet liitteen mukaisesti, 2. päättää, että uudet painotetun opetuksen oppilasvalintaperusteet tulevat voimaan 1.1.2017 siten, että niitä noudatetaan kevään 2017 oppilaaksiotossa, 3. kumoaa 20.10.2011 140 ja 23.10.2013 208 tehdyt päätökset sekä 29.9.2011 124 tehdyn päätöksen oppilasvalintaperusteiden osalta, 4. päättää, että uudet painotetun opetuksen oppilasvalintaperusteet korvaavat koulujen johtokuntien hyväksymät nykyiset painotusten valintaperusteet, 5. toteaa, että koulujen johtokunnat voivat päättää oppilasvalintaperusteita tarkentavista perusteista, kuten hakemusten ja/tai valintakokeiden pisteytyksestä. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 4 Painotetun opetuksen oppilasvalintaperusteet 1.1.2017 alkaen - Vanhojen ja uusien painotetun opetuksen oppilasvalintaperusteiden vertailu
Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 28.09.2016 Sivu 34 / 118 Selostus Sovellettava lainsäädäntö ja ohjeet Perusopetuslain 4 :n 1 momentin mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta. Perusopetuslain 6 :n 2 momentin mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan. Perusopetuslain 28 :n 2 momentin mukaan oppivelvollinen voi pyrkiä oppilaaksi muuhun kuin perusopetuslain 6 :n 2 momentin tarkoittamaan kouluun. Hakijoihin on tällöin sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Valintaperusteista ja -kokeesta tulee ilmoittaa etukäteen. Kunta voi päättää, että sen järjestämään opetukseen otetaan ensisijaisesti kunnassa asuvia lapsia. Perusopetuslain 30 :n 3 momentin mukaan opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Espoossa on mahdollista pyrkiä perusopetuslain 28 :n nojalla kolmannelta luokalta alkaen matemaattis-luonnontieteelliseen ja musiikkipainotettuun opetukseen sekä seitsemänneltä luokalta alkaen matemaattis-luonnontieteelliseen, musiikki-, kuvataide-, ilmaisutaide-, informaatioteknologia-, tanssi- tai liikuntapainotettuun opetukseen. Kuhunkin painotettuun opetukseen on joko lautakunnan tai kyseistä painotusta tarjoavien koulujen johtokuntien päättämät oppilasvalintaperusteet. - Pohjois-Tapiolan koulun johtokunta on päättänyt 29.9.2004 oppilasvalintaperusteet, joita noudatetaan valittaessa oppilaita Pohjois- Tapiolan koulun ilmaisutaidepainotettuun opetukseen seitsemännelle luokalle. - Saarnilaakson koulun johtokunta on päättänyt 28.9.2009 oppilasvalintaperusteet, joita noudatetaan valittaessa oppilaita informaatioteknologiapainotettuun opetukseen seitsemännelle luokalle. - Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on päättänyt 29.9.2011 124 tanssipainotetun opetuksen oppilasvalintaperusteet, joita noudatetaan valittaessa oppilaita Mainingin tanssipainotettuun opetukseen seitsemännelle luokalle. - Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on päättänyt 20.10.2011 140 painotetun opetuksen oppilasvalintaperusteet, joita noudatetaan valittaessa oppilaita seitsemännelle luokalle matemaattisluonnontieteelliseen, musiikki-, kuvataide-, ja liikuntapainotettuun opetukseen sekä valittaessa oppilaita kolmannelle luokalle matemaattis-luonnontieteelliseen ja musiikkipainotettuun opetukseen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 28.09.2016 Sivu 35 / 118 - Kilonpuiston koulun johtokunta on päättänyt 11.9.2012 oppilasvalintaperusteet, joita noudatetaan valittaessa oppilaita Kilonpuiston koulun ilmaisutaidepainotettuun opetukseen seitsemännelle luokalle. - on päättänyt 23.10.2013 208 oppilasvalintaperusteet, joita noudatetaan valittaessa oppilaita liikuntapainotettuun opetukseen seitsemännelle luokalle. Päätös on kumonnut 20.10.2011 140 päätetyt valintaperusteet liikuntapainotetun opetuksen osalta. - Meritorin koulun johtokunta on päättänyt 4.12.2014 oppilasvalintaperusteet, joita noudatetaan valittaessa oppilaita Meritorin koulun matemaattis-luonnontieteelliseen opetukseen kolmannelle luokalle. Painotettuun opetukseen perustettavat ryhmät ja opetukseen valittavien oppilaiden vähimmäis- ja enimmäismäärät päätetään vuosittain lautakunnassa oppilaaksiottoa koskevien ennakoivien päätösten yhteydessä. Muutostarpeet Painotetun opetuksen nykyiset oppilasvalintaperusteet ovat toimineet pääsääntöisesti hyvin eikä tarvetta suurille sisällöllisille muutoksille ole. Uuden perusopetuksen opetussuunnitelman myötä oppilasvalintaperusteissa on kuitenkin tarpeen tehdä joitain muutoksia. Samalla on tarkoituksenmukaista tehdä tarkennuksia kouluilta ja huoltajilta saatujen palautteiden perusteella sekä koota kaikki painotetun opetuksen oppilasvalintaperusteet yhdelle asiakirjalle. Muutostarpeita on käsitelty suomenkielisen opetuksen tulosyksikön johdossa. Jäljempänä ehdotettavat muutokset on valmisteltu suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ja opetusta tarjoavien koulujen rehtoreiden yhteistyönä. Ehdotettavat muutokset 1. Arvosanoista luopuminen valintaperusteena Nykyisissä kuvataide-, informaatioteknologia- ja liikuntapainotetun opetuksen seitsemännen luokan oppilasvalintaperusteissa hakijan alakoulun arvosanaa käytetään määrittämään hakijan pistemäärä ja/tai ratkaisemaan tasatilanteessa olevien hakijoiden keskinäinen järjestys. Myös matemaattis-luonnontieteellisen opetuksen kolmannen luokan oppilasvalintaperusteissa hakijan toisen luokan väliarvioinnin matematiikan arvosanaa käytetään hakijan pisteiden määrittelyssä. Uuden perusopetuksen opetussuunnitelman myötä väliarviointi toteutetaan vuosiluokkien 1-6 oppilaiden kohdalla arviointikeskusteluna. Koulu voi halutessaan täydentää
Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 28.09.2016 Sivu 36 / 118 arviointikeskustelua antamalla kuudennen luokan oppilaalle numeerisen välitodistuksen. Koska oppilaille ei pääsääntöisesti anneta enää numeerisia välitodistuksia, arvosanoja ei voida käyttää jatkossa oppilasvalintaperusteena. Oppilaiden valinta perustuu jatkossa hakemuksesta ja/tai valintakokeesta saataviin pisteisiin ja tasatilanteessa hakijoiden keskinäisen järjestyksen ratkaisee arpa, ellei kyseisen painotuksen kohdalla ole määritelty toisin. 2. Yleisperiaatteiden kirjaaminen Oppilasvalintaperusteisiin pyritään mahdollisuuksien mukaan lisäämään yleisperiaatteet, joita noudatetaan kaikkien ikäryhmien tai painotusten kohdalla. Yleisperiaatteet koskevat esimerkiksi haku- ja valintakoepäivien määrittämistä, varasijalistan muodostamista, toisessa kunnassa asuvien oppilaiden valitsemista, koulumatkaetuutta, sisarusperusteen soveltamista ja muuttavia oppilaita. Nykyisissä painotetun opetuksen valintaperusteissa on määritelty periaatteita erikseen jokaisen painotuksen kohdalle. Osa periaatteista soveltuu kaikkiin painotuksiin. Uusiin oppilasvalintaperusteisiin on tarkoituksenmukaista lisätä yleisperiaatteet, joita noudatetaan kaikkien painotuksien kohdalla. 3. Varasijalistan muodostaminen Nykyisissä painotetun opetuksen oppilasvalintaperusteissa valintaperusteet täyttävistä hakijoista, jotka eivät ole tulleet valituiksi oppilaspaikkojen rajallisen määrän takia, ei ole kaikkien painotusten kohdalla mahdollista muodostaa varasijalistaa. Uusiin oppilasvalintaperusteisiin on tarkoituksenmukaista lisätä kohta, jonka mukaan niistä valintaperusteet täyttävistä hakijoista, jotka eivät ole tulleet valituiksi oppilaspaikkojen rajallisen määrän takia, muodostetaan varasijalista kokonaispistemäärän mukaisessa järjestyksessä siten, että espoolaiset hakijat ovat etusijalla. Oppilaspaikkojen vapautuessa, oppilaita valitaan varasijalistan mukaisessa järjestyksessä elokuun loppuun asti, jolloin varasijalista raukeaa. 4. Liikuntapainotetun opetuksen oppilasvalintaperusteiden muuttaminen Liikuntapainotettua opetusta tarjotaan tällä hetkellä Leppävaaran ja Espoon yhteislyseon kouluissa. Oppilasvalinnassa noudatetaan lautakunnan 23.10.2013 208 päättämiä oppilasvalintaperusteita. Lautakunta on päättänyt 18.5.2016 80 Leppävaaran koulun osallistumisesta urheiluyläkoulukokeilun hakuun ja urheiluyläkoulutoiminnan aloittamisesta 1.8.2017 alkaen, mikäli
Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 28.09.2016 Sivu 37 / 118 kulttuuriministeriö myöntää koululle kokeiluluvan. Kokeiluluvan myötä urheiluyläkoululuokan oppilaaksiotossa sovelletaan Suomen Olympia komitean valtakunnallisia urheiluyläkoulujen oppilasvalintaperusteita yli kuntarajojen. Seitsemännelle luokalle siirtyvät voivat hakea jatkossa erikseen Suomen Olympia komitean urheilu- ja liikuntaluokalle sekä kunnan omaan liikuntapainotettuun opetukseen. Jotta hakijoiden ei tarvitse osallistua kahteen erilliseen valintakokeeseen hakiessaan näihin molempiin painotuksiin samanaikaisesti, Espoon liikuntapainotetun opetuksen oppilasvalintaperusteita on tarpeen muuttaa vastaamaan Suomen Olympiakomitean valtakunnallisia oppilasvalintaperusteita, kuitenkin siten, että kunnan omaan liikuntapainotettuun opetukseen ovat etusijalla espoolaiset hakijat eikä hakijoiden tule osallistua urheilukoeosioon. Kunnan järjestämä liikuntapainotettu opetus toteutetaan edelleen lautakunnan hyväksymän Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. 5. Kokeilulupaan tai valtakunnallisiin oppilasvalintaperusteiin perustuva oppilasvalinta Kokeilupien ja/tai valtakunnallisiin oppilasvalintaperusteisiin perustuvien oppilasvalintojen varalta uusiin painotetun opetuksen oppilasvalintaperusteisiin on tarpeen lisätä tämän huomioiva kohta. 6. Muuttavat oppilaat Espooseen ja Espoon sisällä muuttaa jatkuvasti oppilaita, jotka hakevat eri painotuksiin. Nykyisissä painotetun opetuksen oppilasvalintaperusteissa ei ole kirjattu oppilasvalintaperusteita tai yleisesti noudatettavia periaatteita muuttavien oppilaiden osalta. Hakijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi uusiin painotetun opetuksen oppilasvalintaperusteisin on tarpeen lisätä muuttavien oppilaiden oppilasvalintoja koskevat kohdat, joiden mukaan - Espoon sisällä muuttava oppilas voidaan valita huoltajan hakemuksesta toiseen vastaavaa painotettua opetusta tarjoavaan kouluun, jos opetusryhmässä on vapaita oppilaspaikkoja - Espooseen kesken lukuvuoden muuttava oppilas voidaan valita huoltajan hakemuksesta painotettuun opetukseen, jos hän on opiskellut vastaavassa painotetussa opetuksessa edellisessä asuinkunnassaan ja opetusryhmässä on vapaita oppilaspaikkoja. Espoosta pois muuttavan oppilaan osalta uusiin oppilasvalintaperusteisiin ei ole tarpeen tehdä lisäystä. Espoosta pois muuttavan oppilaan uusi asuinkunta vastaa perusopetuslain 4 :ssä säädetyn mukaisesti oppilaan perusopetuksen järjestämisestä. Jos oppilas haluaa jatkaa koulunkäyntiään Espoossa, oppilas voi jatkaa huoltajan hakemuksesta toissijaisena hakijana nykyisessä koulussaan
Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 28.09.2016 Sivu 38 / 118 kuluvan lukuvuoden loppuun. Tulevien lukuvuosien osalta oppilaan tulee hakea kyseiseen kouluun suomenkielisen opetuksen tulosyksikön määrittäminä hakuaikoina ja hänet voidaan ottaa Espooseen toissijaisena hakijana ainoastaan, jos opetusryhmissä on vapaita oppilaspaikkoja espoolaisten oppilaiden jälkeen. 7. Lautakunnan päätösten kumoaminen ja koulujen johtokuntien hyväksymien oppilasvalintaperusteiden korvaaminen Lautakunnan 20.10.2011 140 ja 23.10.2013 208 päättämät erilliset painotusta koskevat päätökset kumotaan tarpeettomina. Lautakunnan 29.9.2011 124 tekemä päätös kumotaan siltä osin kun siinä on päätetty oppilasvalintaperusteista. Nyt tehtävä päätös korvaa koulujen johtokuntien tekemät painotetun opetuksen oppilasvalintaperusteita koskevat päätökset. Peruskoulujen johtokunnilla on Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 13 :n perusteella mahdollisuus päättää oppilasvalintaperusteita tarkentavista perusteista, kuten hakijoiden hakemuksesta ja/tai valintakokeesta saamien pisteiden määrittelystä. Johtokuntien päättämät tarkentavat perusteet eivät saa olla ristiriidassa lautakunnan päättämien oppilasvalintaperusteiden kanssa tai muutoin lainvastaisia. 8. Oppilasvalintaperusteisiin kuulumattomien kohtien poistaminen Huoltajia tiedotetaan painotetun opetuksen hakumenettelyistä ja niihin liittyvistä määräajoista huoltajille postitettavissa koulutusta esittelevissä oppaissa, Wilman kautta jaettavilla esitteillä, kaupungin verkkosivuilla ja painotetun opetuksen tiedotustilaisuuksissa. Nykyisten oppilasvalintaperusteiden sisältämät huoltajille suunnatut hakuohjeet ja yksityiskohtaiset selostukset oppilasvalintamenettelystä on tarpeen poistaa valintaperusteisiin kuulumattomina kohtina. 9. Muut muutokset Nykyisissä oppilasvalintaperusteissa käytettyä terminologiaa on tarpeen tarkistaa siten, että se vastaa kaikkien painotuksien kohdalla perusopetuslain 28 :ssä säädettyä. Tiedoksi - Peruskoulut
Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 28.09.2016 Sivu 39 / 118 2760/2016 12.01.00.00 146 Montessoriopetuksen oppilasvalintaperusteiden uudistaminen Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Aaro Partanen, puh. 050 356 9862 Eeva-Maija Sinisalo, puh. 050 518 4272 Jemina Sirviö, puh. 043 8265234 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen 1. hyväksyy uudet montessoriopetuksen oppilasvalintaperusteet liitteen mukaisesti, 2. päättää, että uudet montessoriopetuksen oppilasvalintaperusteet tulevat voimaan 1.1.2017 siten, että niitä noudatetaan kevään 2017 oppilaaksiotossa, 3. päättää, että uudet montessoriopetuksen oppilasvalintaperusteet korvaavat koulujen johtokuntien hyväksymät montessoriopetuksen valintaperusteet, 4. toteaa, että koulujen johtokunnat voivat päättää oppilasvalintaperusteita tarkentavista perusteista, kuten hakijoiden pisteiden määrittelystä. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 5 Montessoriopetuksen oppilasvalintaperusteet 1.1.2017 alkaen - Nykyiset montessoriopetuksen valintakriteerit Sovellettava lainsäädäntö ja ohjeet Perusopetuslain 4 :n 1 momentin mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta. Perusopetuslain 6 :n 2 momentin mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan. Perusopetuslain 28 :n 2 momentin mukaan oppivelvollinen voi pyrkiä oppilaaksi muuhun kuin perusopetuslain 6 :n 2 momentin tarkoittamaan
Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 28.09.2016 Sivu 40 / 118 kouluun. Hakijoihin on tällöin sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Kunta voi päättää, että sen järjestämään opetukseen otetaan ensisijaisesti kunnassa asuvia lapsia. Perusopetuslain 30 :n 3 momentin mukaan opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Espoossa on mahdollista pyrkiä perusopetuslain 28 :n nojalla montessoriopetukseen ensimmäiseltä luokalta alkaen. Niittykummun ja Ruusutorpan koulujen johtokuntien yhteisesti päättämät montessoriopetuksen oppilasvalintaperusteet ovat oheismateriaalina. Montessoriopetukseen perustettavat ryhmät ja opetukseen otettavien oppilaiden vähimmäis- ja enimmäismäärät päätetään vuosittain lautakunnassa oppilaaksioton ennakoivien päätösten yhteydessä. Muutostarpeet ja valmistelu Montessoriopetuksen nykyiset oppilasvalintaperusteet ovat toimineet pääsääntöisesti hyvin eikä tarvetta suurille sisällöllisille muutoksille ole. Oppilasvalintaperusteisiin on tarpeen tehdä kuitenkin joitakin pienimuotoisia muutoksia kouluilta, huoltajilta ja montessoriopetuksen kannatusyhdistykseltä saatujen palautteiden perusteella sekä korvata koulujen johtokuntien päättämät oppilasvalintaperusteet nyt tehtävällä lautakunnan päätöksellä. Oppilasvalintaperusteisiin ehdotettuja tarkennuksia ja muutoksia on käsitelty suomenkielisen opetuksen tulosyksikön johdossa. Jäljempänä ehdotettavat muutokset on valmisteltu suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ja opetusta tarjoavien koulujen rehtoreiden yhteistyönä. Ehdotettavat muutokset 1. Yleisperiaatteiden kirjaaminen Oppilasvalintaperusteisiin pyritään mahdollisuuksien mukaan lisäämään yleisperiaatteet, joita noudatetaan kaikkien ikäryhmien kohdalla. Yleisperiaatteet koskevat esimerkiksi hakupäivien määrittämistä, varasijalistan muodostamista, toisessa kunnassa asuvien oppilaiden ottamista, koulumatkaetuutta, sisarusperusteen soveltamista ja muuttavia oppilaita. Nykyisissä montessoriopetuksen oppilasvalintaperusteissa ei ole kirjattu yleisperiaatteita. Uusiin montessoriopetuksen oppilasvalintaperusteisiin on tarkoituksenmukaista lisätä yleisperiaatteet, joita noudatetaan otettaessa oppilaita vuosiluokille 1-6. 2. Varasijalistan muodostaminen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 28.09.2016 Sivu 41 / 118 Nykyisissä montessoriopetuksen oppilasvalintaperusteissa valintaperusteet täyttävistä hakijoista, jotka eivät ole tulleet valituiksi oppilaspaikkojen rajallisen määrän takia, ei ole mahdollista muodostaa varasijalistaa. Uusiin oppilasvalintaperusteisiin on tarkoituksenmukaista lisätä kohta, jonka mukaan niistä valintaperusteet täyttävistä hakijoista, jotka eivät ole tulleet valituiksi oppilaspaikkojen rajallisen määrän takia, muodostetaan varasijalista valintaperusteiden mukaisessa järjestyksessä siten, että etusijalla ovat espoolaiset hakijat. Oppilaspaikkojen vapautuessa, otetaan oppilaita vapautuneille paikoille varasijalistan mukaisessa järjestyksessä elokuun loppuun asti, jolloin varasijalista raukeaa. 3. Pedagogisesta kartoituksesta ja haastattelusta luopuminen Nykyisten montessoriopetuksen oppilasvalintaperusteiden mukaan ilman montessoritaustaa hakeville oppilaille suoritetaan ns. pedagoginen kartoitus ja haastattelu, jonka tarkoituksena on selvittää montessoriopetukseen hakeutumisen syy ja opetusmuodon tuntemus, sitoutuminen montessoriopetukseen, hakijan sosiaaliset taidot ja pedagoginen soveltuvuus oppimismenetelmään. Koska oppilasvalinnan perusteena ei ole valintakoe, pedagogisesta kartoituksesta ja haastattelusta on tarkoituksenmukaista luopua. 4. Koulujen johtokuntien hyväksymien oppilasvalintaperusteiden korvaaminen Nyt tehtävä päätös korvaa koulujen johtokuntien tekemät päätökset montessoriopetuksen oppilasvalintaperusteista. Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 13 :n mukaan koulujen johtokunnat voivat päättää oppilasvalintaperusteita tarkentavista perusteista, kuten hakemuksen pisteyttämisestä. Johtokuntien päättävät tarkentavat perusteet eivät saa olla ristiriidassa lautakunnan päättämien oppilasvalintaperusteiden kanssa eivätkä ne saa olla muutoin lainvastaisia. 5. Muut muutokset Tiedoksi Oppilasvalintaperusteissa käytettävä terminologia on tarpeen muuttaa vastaamaan perusopetuslain 28 :ssä säädettyä. - Peruskoulut
Espoon kaupunki Pöytäkirja 147 28.09.2016 Sivu 42 / 118 2760/2016 12.01.00.00 147 Kaksikielisen opetuksen (suomi-englanti) oppilasvalintaperusteiden muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Jemina Sirviö, puh. 043 8265234 Päivi Pelli-Kouvo, puh. 043 826 7063 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen 1. hyväksyy uudet kaksikielisen opetuksen (suomi-englanti) oppilasvalintaperusteet liitteen mukaisesti, 2. päättää, että uudet oppilasvalintaperusteet tulevat voimaan 1.1.2017 alkaen siten, että uusia oppilasvalintaperusteita noudatetaan kevään 2017 oppilaaksiotossa otettaessa oppilaita kaksikieliseen opetukseen, 3. kumoaa 21.10.2015 173 ja 7.4.2009 5 tehdyt päätökset, 4. toteaa, että koulujen johtokunnat voivat päättää oppilasvalintaperusteita tarkentavista valintaperusteista, esimerkiksi hakijoiden hakemuksesta ja/tai valintakokeesta saamien pisteiden määrittelystä. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 6 Kaksikielisen opetuksen oppilasvalintaperusteet 1.1.2017 alkaen - Kaksikielisen opetuksen oppilasvalintaperusteet otettaessa oppilaita 1. luokalle (21.10.2015 173) - Kaksikielisen opetuksen oppilasvalintaperusteet otettaessa oppilaita 7. luokalle (7.4.2009 5) Selostus Sovellettava lainsäädäntö ja ohjeet Perusopetuslain 4 :n 1 momentin mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 147 28.09.2016 Sivu 43 / 118 Perusopetuslain 6 :n 2 momentin mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan. Perusopetuslain 28 :n 2 momentin mukaan oppivelvollinen voi pyrkiä oppilaaksi muuhun kuin perusopetuslain 6 :n 2 momentin tarkoittamaan kouluun. Hakijoihin on tällöin sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Valintaperusteista ja -kokeesta tulee ilmoittaa etukäteen. Kunta voi päättää, että sen järjestämään opetukseen otetaan ensisijaisesti kunnassa asuvia lapsia. Perusopetuslain 30 :n 3 momentin mukaan opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Espoossa on mahdollista pyrkiä perusopetuslain 28 :n nojalla kaksikieliseen opetukseen (suomi-englanti) ensimmäiseltä luokalta alkaen. on päättänyt 21.10.2015 173 kaksikielisen opetuksen (suomi-englanti) oppilasvalintaperusteet otettaessa oppilaita ensimmäiselle luokalle. Suomenkielinen opetuslautakunta on päättänyt 7.4.2009 5 kaksikielisen opetuksen (suomi-englanti) oppilasvalintaperusteet otettaessa oppilaita seitsemännelle luokalle. Kaksikielisen opetuksen perustettavat opetusryhmät ja opetukseen otettavien oppilaiden vähimmäis- ja enimmäisoppilasmäärät päätetään vuosittain lautakunnassa. Muutostarpeet Nykyiset kaksikielisen opetuksen (suomi-englanti) oppilasvalintaperusteet ovat toimineet pääosin hyvin eikä tarvetta suurille sisällöllisille muutoksille ole. Uuden perusopetuksen opetussuunnitelman myötä oppilasvalintaperusteissa on kuitenkin tarpeen tehdä joitain muutoksia otettaessa oppilaita seitsemännelle luokalle. Samalla on tarkoituksenmukaista tehdä joitakin tarpeellisia tarkennuksia ja/tai muutoksia kouluilta ja huoltajilta saatujen palautteiden perusteella. Jäljempänä ehdotetut muutokset on valmisteltu yhteistyössä suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ja opetusta tarjoavien koulujen rehtoreiden/koulunjohtajien kanssa. Ehdotettuja muutoksia on käsitelty suomenkielisen opetuksen tulosyksikön johdossa. Ehdotettavat muutokset 1. Arvosanoista luopuminen valintaperusteena otettaessa oppilaita seitsemännelle luokalle Nykyisissä kaksikielisen opetuksen oppilasvalintaperusteissa hakijan kuudennen luokan englannin kielen ja suomen kielen viimeisin
Espoon kaupunki Pöytäkirja 147 28.09.2016 Sivu 44 / 118 arvosana ratkaisee tasatilanteessa olevien hakijoiden keskinäisen järjestyksen otettaessa oppilaita seitsemännelle luokalle. Uuden perusopetuksen opetussuunnitelman myötä väliarviointi toteutetaan vuosiluokkien 1-6 oppilaiden kohdalla arviointikeskusteluna. Koulu voi halutessaan täydentää arviointikeskustelua antamalla kuudennen luokan oppilaalle numeerisen välitodistuksen. Koska oppilaille ei pääsääntöisesti anneta enää numeerisia välitodistuksia, arvosanoja ei voida käyttää jatkossa oppilasvalintaperusteena. Hakijoiden keskinäisen järjestyksen ratkaisee tasatilanteessa jatkossa arpa. 2. Varasijalistan muodostaminen otettaessa oppilaita seitsemännelle luokalle Nykyisten kaksikielisen opetuksen oppilasvalintaperusteiden mukaan niistä valintaperusteet täyttävistä hakijoista, jotka eivät tule valituiksi rajallisen oppilasmäärän takia, ei ole mahdollista muodostaa varasijalistaa otettaessa oppilaita seitsemännelle luokalle. Uusiin oppilasvalintaperusteisiin on tarpeen lisätä kohta, jonka mukaan niistä valintaperusteet täyttävistä hakijoista, jotka eivät ole tulleet valituiksi oppilaspaikkojen rajallisen määrän takia, muodostetaan varasijalista arvonnan mukaisessa järjestyksessä siten, että espoolaiset hakijat ovat etusijalla. Oppilaspaikkojen vapautuessa, oppilaita otetaan varasijalistan mukaisessa järjestyksessä elokuun loppuun asti, jolloin varasijalista raukeaa. 3. Taustapisteistä luopuminen otettaessa oppilaita kaksikieliseen opetukseen ensimmäiselle luokalle Nykyisten kaksikielisen opetuksen oppilasvalintaperusteiden mukaan kaksikieliseen opetukseen otetaan ensisijaisesti lapsia päiväkotien kielikylpyryhmistä ja vieraskielisistä päiväkodeista. Tausta voi olla myös esikoulu tai vastaava ulkomailla tai muulla tavalla hankittu kielitaito. Huoltajan hakemukseen merkitsemien päiväkoti- ja taustatietojen perusteella hakijalle määritellään 0-6 taustapistettä mm. sen perusteella, kuinka kauan hakija on ollut nykyisessä päiväkodissaan. Hakijan taustapisteitä käytetään oppilasvalinnan perusteena tilanteissa, joissa hakijoita on enemmän kuin oppilaspaikkoja ja tilanteissa, joissa valintaperusteet täyttävistä hakijoista on muodostettu varasijalista. Hakijoiden taustapisteiden kautta on pyritty varmistamaan, että opetukseen otettava oppilas osaa englantia ja kykenee opiskelemaan vuosiluokilla 1-2 pääosin englannin kielellä. Koska kaikkien hakijoiden englannin kielen taito testataan lautakunnan 21.10.2015 173 päätöksen mukaisesti englannin kielen peruskäsitteistöä ja kielitaitoa kartoittavalla kokeella, taustapisteistä on tarkoituksenmukaista luopua
Espoon kaupunki Pöytäkirja 147 28.09.2016 Sivu 45 / 118 tarpeettomina. Oppilasvalintaperusteita on tarpeen muuttaa siten, että hyväksytysti valintakokeen suorittaneet hakijat otetaan kaksikieliseen opetukseen ensimmäiselle luokalle jatkossa valintakokeen kokonaispistemäärän mukaisessa järjestyksessä. 4. Muuttavat oppilaat ja syksyllä järjestettävä valintakoe Espooseen muuttaa jatkuvasti oppilaita, jotka hakevat englanninkieliseen tai kaksikieliseen opetukseen. Nykyisissä oppilasvalintaperusteissa ei ole määritelty oppilasvalintaperusteita tai yleisesti noudatettavia periaatteita muuttavien oppilaiden osalta. Hakijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi uusiin kaksikielisen opetuksen oppilasvalintaperusteisiin on tarpeen lisätä kohta, jonka mukaan keväällä järjestetyn valintakokeen ajankohtana pysyvästi ulkomailla asuneille sekä kevään hakuajan päätyttyä ja ennen syyslukukauden alkamista Espooseen muuttaneille hakijoille järjestetään ennen lukuvuoden alkamista uusi valintakoe, jos opetusryhmissä on vapaita oppilaspaikkoja. Syksyllä järjestettävään erilliseen valintakokeeseen eivät voi osallistua hakijat, jotka ovat asuneet kevään hakuaikana Espoossa, mutta eivät ole tuolloin hakeneet kaksikieliseen opetukseen tai hakijat, jotka ovat osallistuneet valintakokeeseen ja tulleet hylätyksi. Oppilaspaikat täytetään kevään haussa muodostetulla varasijalistalla olevista ja syksyn valintakokeisiin osallistuneista hakijoista. Syksyn valintakoe järjestetään suomenkielisen opetuksen tulosyksikön määrittelemänä ajankohtana. Valintakokeesta tiedotetaan kaupungin ja koulujen omilla verkkosivuilla. 5. Oppilaiden ottaminen vuosiluokille 2-6 ja 8-9 Nykyisissä kaksikielisen opetuksen oppilasvalintaperusteissa ei ole kirjattu oppilasvalintaperusteita otettaessa oppilaita vuosiluokille 2-6 ja 8-9. Uusiin oppilasvalintaperusteisiin on tarpeen lisätä kohta, jonka mukaan lukuvuoden aikana vapautuneille oppilaspaikoille, jotka eivät ole täyttyneet kesken lukuvuotta Espooseen muuttaneista hakijoista, voidaan ottaa syksyllä järjestettävän valintakokeen perusteella uusia oppilaita, jotka aloittavat kaksikielisessä opetuksessa lukuvuoden alusta alkaen. Syksyllä järjestettävään valintakokeeseen voivat osallistua hakijat, jotka muuttavat Espooseen kevään haun päätyttyä mutta ennen syksyllä järjestettävää valintakoetta. 6. Oppilaiden ottaminen vuosiluokille 1-9 kesken lukuvuoden
Espoon kaupunki Pöytäkirja 147 28.09.2016 Sivu 46 / 118 Jos kaksikielisen opetuksen vuosiluokilla 1-9 vapautuu oppilaspaikka tai -paikkoja kesken lukuvuoden, voidaan oppilaspaikalle ottaa valintakokeen perusteella oppilas, joka on juuri muuttanut tai muuttamassa Espooseen. Rehtori määrittelee valintakokeen ajankohdan. Toisessa kunnassa asuvia hakijoita ei oteta kesken lukuvuoden. 7. Lautakunnan päätösten kumoaminen Lautakunnan 21.10.2015 173 ja 7.4.2009 5 tekemät päätökset kumotaan tarpeettomina. Koulujen johtokunnilla on Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 13 :n perusteella mahdollisuus päättää oppilasvalintaperusteita tarkentavista perusteista, esimerkiksi hakijoiden hakemuksesta ja/tai valintakokeesta saamien pisteiden määrittelystä. Johtokuntien päättämät tarkentavat perusteet eivät saa olla ristiriidassa lautakunnan päättämien oppilasvalintaperusteiden kanssa tai muutoin lainvastaisia. 8. Valintaperusteisiin kuulumattomien kohtien poistaminen Huoltajille postitetaan ennen ensimmäisen ja seitsemännen luokan hakua koulutusta esitteleviä oppaita, joissa tiedotetaan eri hakumenettelyistä opetusmuodoittain ja niihin liittyvistä haku- ja valintakoepäivistä. Huoltajille järjestetään lisäksi ennen hakua tiedotustilaisuus kaksikielisestä opetuksesta. Nykyisten oppilasvalintaperusteiden sisältämät huoltajille suunnatut hakuohjeet ja yksityiskohtaiset selostukset oppilasvalintamenettelyistä ehdotetaan poistettavaksi valintaperusteisiin kuulumattomina kohtina. 9. Muut muutokset Oppilasvalintaperusteisiin on tarpeen tehdä joitain teknisluonteisia tarkennuksia ja ajantasaistaa terminologia vastaamaan perusopetuslain 28 :ssä säädettyä. Tiedoksi - Suomenkieliset peruskoulut
Espoon kaupunki Pöytäkirja 148 28.09.2016 Sivu 47 / 118 2760/2016 12.01.00.00 148 Ruotsin kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteiden muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Jemina Sirviö, puh. 043 8265234 Päivi Pelli-Kouvo, puh. 043 826 7063 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen 1. hyväksyy uudet ruotsin kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteet liitteen mukaisesti, 2. päättää, että uudet oppilasvalintaperusteet tulevat voimaan 1.1.2017 alkaen siten, että uusia oppilasvalintaperusteita noudatetaan kevään 2017 oppilaaksiotossa otettaessa oppilaita ruotsin kielikylpyopetukseen, 3. kumoaa 23.9.2010 6 ja 21.10.2010 4 tehdyt päätökset, 4. toteaa, että koulujen johtokunnat voivat päättää oppilasvalintaperusteita tarkentavista perusteista, kuten hakemuksen ja/tai valintakokeen pisteytyksestä. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 7 Ruotsin kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteet 1.1.2017 alkaen - Ruotsin kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteet otettaessa oppilaita 1. luokalle (23.9.2010 6) - Ruotsin kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteet otettaessa oppilaita 7. luokalle (21.10.20109 4) Selostus Sovellettava lainsäädäntö ja ohjeet Perusopetuslain 4 :n 1 momentin mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 148 28.09.2016 Sivu 48 / 118 Perusopetuslain 6 :n 2 momentin mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan. Perusopetuslain 28 :n 2 momentin mukaan oppivelvollinen voi pyrkiä oppilaaksi muuhun kuin perusopetuslain 6 :n 2 momentin tarkoittamaan kouluun. Hakijoihin on tällöin sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Valintaperusteista ja -kokeesta tulee ilmoittaa etukäteen. Kunta voi päättää, että sen järjestämään opetukseen otetaan ensisijaisesti kunnassa asuvia lapsia. Perusopetuslain 30 :n 3 momentin mukaan opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on päättänyt 23.9.2010 6 ruotsin kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteet valittaessa oppilaita ensimmäiselle luokalle ja vuosiluokille 2-6. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on päättänyt 21.10.2010 4 ruotsin kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteet valittaessa oppilaita seitsemännelle luokalle. Ruotsin kielikylpyopetukseen perustettavat ryhmät ja opetukseen otettavien oppilaiden vähimmäis- ja enimmäismäärät päätetään vuosittain lautakunnassa oppilaaksioton ennakoivien päätösten yhteydessä. Kielikylpypedagogiikan taustaa Kielikylpyopetusta voidaan järjestää kolmen eri mallin mukaisesti: 1. Varhainen täydellinen kielikylpy (early total immersion) Lapsi oppii jo varhain myönteisen asenteen ruotsin kieltä kohtaan, oppii kuuntelemaan ohjeita ruotsin kielellä, kommunikoimaan ruotsiksi sekä saa iloa ruotsin kielestä erilaisten laulujen ja riimitysten avulla. Varhaisessa täydellisessä kielikylvyssä varhaiskasvatus ja esiopetus ovat ainoastaan ruotsin kielellä, alakoulun aikana suomen kielen määrä lisääntyy vuosien myötä. Valtakunnallisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvussa 10 kohdassa 1.1. todetaan, että kotimaisten kielten varhainen täydellinen kielikylpy alkaa aikaisintaan 3-vuotiaana ja viimeistään esiopetuksessa. Ohjelma kestää perusopetuksen loppuun asti. 2. Varhainen osittainen kielikylpy (early partial immersion) Varhainen osittainen kielikylpy alkaa myös päiväkoti-iässä, mutta siinä lasten äidinkieltä eli suomen kieltä käytetään myös osittain ruotsin kielen rinnalla. Joskus käytetään myös nimitystä kielisuihku, jos toiminta on kaksikielistä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 148 28.09.2016 Sivu 49 / 118 3. Viivytetty kielikylpy (delayed immersion) Ruotsinkielinen kielikylpyopetus alkaa vasta 4. tai 5. luokalla tai joissain tapauksissa vasta yläkoulussa. Kielen oppimisen kannalta on kuitenkin aina parempi, mitä aikaisemmassa vaiheessa kielen omaksuminen tapahtuu. Oppilasvalintaperusteiden muutostarpeet Ensimmäisen luokan oppilasvalintaperusteiden osalta on ehdotettu sisällöllisiä muutoksia, jotka mahdollistavat ruotsin kielikylpyopetukseen hakeutumisen nykyistä laajemmin. Uuden perusopetuksen opetussuunnitelman myötä myös seitsemännen luokan oppilasvalintaperusteissa on tarpeen tehdä joitain muutoksia. Samalla on tarkoituksenmukaista yhdistää erilliset ensimmäisen ja seitsemännen luokan oppilasvalintaperusteet samaan asiakirjaan sekä tehdä tarkennuksia kouluilta ja huoltajilta saatujen palautteiden perusteella. Kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteita koskevia muutostarpeita on käsitelty suomenkielisen opetuksen tulosyksikön johdossa. Jäljempänä ehdotettavat muutokset on valmisteltu yhteistyössä suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ja opetusta tarjoavien koulujen rehtoreiden kanssa. Ehdotettavat muutokset 1. Arvosanoista luopuminen valintaperusteena Nykyisissä ruotsin kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteissa hakijan kuudennen luokan ruotsin kielen ja suomen kielen viimeisimpien arvosanojen summa ratkaisee hakijoiden keskinäisen järjestyksen tilanteessa, jossa hakijoita on enemmän kuin oppilaspaikkoja. Uuden perusopetuksen opetussuunnitelman myötä väliarviointi toteutetaan vuosiluokkien 1-6 oppilaiden kohdalla arviointikeskusteluna. Koulu voi halutessaan täydentää arviointikeskustelua antamalla kuudennen luokan oppilaalle numeerisen välitodistuksen. Koska oppilaille ei pääsääntöisesti anneta enää numeerisia välitodistuksia, arvosanoja ei voida käyttää jatkossa oppilasvalintaperusteena. Jos hakijoita on enemmän kuin oppilaspaikkoja, hakijoiden keskinäisen järjestyksen ratkaisee jatkossa arpa. 2. Yleisperiaatteiden kirjaaminen Oppilasvalintaperusteisiin pyritään mahdollisuuksien mukaan lisäämään yleisperiaatteet, joita noudatetaan kaikkien ikäryhmien kohdalla. Yleisperiaatteet koskevat esimerkiksi hakupäivien
Espoon kaupunki Pöytäkirja 148 28.09.2016 Sivu 50 / 118 määrittämistä, varasijalistan muodostamista, toisessa kunnassa asuvien oppilaiden ottamista, koulumatkaetuutta, sisarusperusteen soveltamista ja muuttavia oppilaita. Nykyisissä ruotsin kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteissa ei ole kirjattu yleisperiaatteita. Uusiin oppilasvalintaperusteisiin on tarkoituksenmukaista lisätä yleisperiaatteet, joita sovelletaan otettaessa oppilaita vuosiluokille 1-9. 3. Varasijalistan muodostaminen arvonnan perusteella otettaessa oppilaita seitsemännelle luokalle Nykyisten seitsemännen luokan oppilasvalintaperusteiden mukaan niistä valintaperusteet täyttävistä hakijoista, jotka eivät ole tulleet valituiksi kielikylpyopetukseen rajallisen oppilasmäärän takia, muodostetaan kouluittain varasijalista valintaperusteiden mukaisessa järjestyksessä. Koska uusista valintaperusteista poistetaan ruotsin kielen ja suomen kielen viimeisimpien arvosanojen summan käyttö valintaperusteena, varasijalistan muodostamista koskeva kohta tulee muuttaa. Niistä valintaperusteet täyttävistä hakijoista, jotka eivät ole tulleet valituiksi oppilaspaikkojen rajallisen määrän takia, muodostetaan jatkossa varasijalista arvonnan mukaisessa järjestyksessä siten, että espoolaiset hakijat ovat etusijalla. Oppilaspaikkojen vapautuessa, oppilaita otetaan varasijalistan mukaisessa järjestyksessä elokuun loppuun asti, jolloin varasijalista raukeaa. 4. Lautakunnan päätösten kumoaminen Lautakunnan 23.9.2010 6 ja 21.10.2010 4 ja tekemät päätökset kumotaan tarpeettomina. Nyt tehtävä päätös korvaa myös koulujen johtokuntien oppilasvalintaperusteita tarkentavat päätökset. Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien johtosäännön 13 :n mukaan koulujen johtokunnat voivat päättää oppilasvalintaperusteita tarkentavista perusteista, kuten hakemusten ja/tai valintakokeiden pisteytyksestä. Johtokuntien päättämät täydentävät valintaperusteet eivät saa olla ristiriidassa lautakunnan päättämien oppilasvalintaperusteiden kanssa tai muutoin lainvastaisia. 5. Oppilaiden ottaminen kielikylpyopetukseen ensimmäiselle luokalle ilman ruotsinkielistä taustaa Nykyisten ruotsin kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteiden mukaan ruotsin kielikylpyopetukseen otettavalta oppilaalta edellytetään ruotsinkielistä taustaa. Kielikylpyopetukseen haetaan pääasiassa maksullisista yksityisistä päiväkodeista, joihin kaikilla ei ole mahdollisuutta hakeutua kustannussyistä. Oppilaalla ei ole nykyisten oppilasvalintaperusteiden perusteella mahdollisuutta hakea
Espoon kaupunki Pöytäkirja 148 28.09.2016 Sivu 51 / 118 myöhemmin kielikylpyopetukseen, jos huoltaja ei ole riittävän varhaisessa vaiheessa suunnitellut lapsen koulupolkua. Uusissa ruotsin kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteissa ehdotetaan huomioitavaksi oppilaat, joilla ei ole ruotsinkielistä taustaa. Vastaava malli on käytössä esimerkiksi Vantaalla. Myös Espoon kaksikielisessä opetuksessa (suomi-englanti) on tarkoitus luopua hakijoiden taustapisteistä, jolloin oppilasvalinta perustuu jatkossa ainoastaan hakijoille järjestettävään valintakokeeseen. Oppilasvalintaperusteiden osalta pohdittavana on ollut kaksi eri vaihtoehtoa: etusijajärjestykseen perustuva oppilasvalinta ja valintakokeeseen perustuva oppilasvalinta. Vaihtoehto 1: Etusijajärjestykseen perustuva oppilasvalinta Vaihtoehto 2: Valintakokeeseen perustuva oppilasvalinta