Espoon kaupunki Pöytäkirja 212

Transkriptio

1 Sivu 1 / / Suomenkielisen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palveluverkkojen kehittämisen yleiset periaatteet Valmistelijat / lisätiedot: Juha Hovinen, puh Anne Peltonen, puh Juha Nurmi, puh Kaisu Toivonen, puh Titta Tossavainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko hyväksyy osaltaan liitteen mukaiset suomenkielisen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palveluverkkojen järjestämisen yleiset periaatteet ja esittää tilapalvelut-liikelaitokselle niiden huomioimista kaupungin tilaverkon ja tilojen kehittämisessä. Periaatteiden mukaiset yksikkökohtaiset ratkaisut esitetään tarveselvityksinä lautakunnan ja hankesuunnitelmina kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston erikseen päätettäviksi. Palveluverkkojen- ja suuralueiden kapasiteettitarve tarkistetaan vuosittain väestö- ja asiakasennusteiden perusteella. Käsittely Puheenjohtaja Hopsun, Kujalan ja Thure-Toivasen kannattamana teki ehdotuksen asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi siten, että esitystä täydennetään vaikutusten arvioinnilla. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan palautusehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi lautakunnan yksimielisesti hyväksyneen puheenjohtajan palautusehdotuksen. Päätös Liite palautti yksimielisesti asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että esitystä täydennetään vaikutusten arvioinnilla. 2 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palveluverkkojen kehittämisen yleiset periaatteet

2 Sivu 2 / 2 Selostus Valtuusto on 2010 hyväksynyt Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetilan Sivistystoimen palveluverkon rakentuminen ohjelmoidaan pääasiassa tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesitysten perusteella. Viimeisin investointiesitys koskee vuosia ja ulottuu siten valtuuston hyväksymää tavoitetilaa pitemmälle tulevaisuuteen. Kaupunkirakenne ja palvelujen saavutettavuus tulevat muuttumaan merkittävästi sekä väestönkasvun että uusien joukkoliikenneratkaisujen johdosta. Lisäksi suomenkielisen taiteen perusopetuksen siirtyminen kulttuurilautakunnalta opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle 2014, 2015 voimaan astunut varhaiskasvatuslaki, 2015 hyväksytty kulttuuristrategia KulttuuriEspoo2030, 2016 voimaan astunut opetussuunnitelma ja kaupungin TATU-ohjelma edellyttävät palveluverkkojen periaatteiden määrittelyä vuotta 2020 pitemmälle. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen palveluverkko; kehittämisen lähtökohdat, tarpeet ja edellytykset Vuonna 2015 varhaiskasvatusikäisistä (10 kk - 6 v) lapsista 71 prosenttia käytti varhaiskasvatuspalveluja. Heistä 66 % oli kunnallisissa päiväkodeissa, 6 % kunnallisessa perhepäivähoidossa, 14 % ostopalvelupäivähoidossa sekä 14 % yksityisen hoidon tuella. Lisäksi 21 prosenttia varhaiskasvatusikäisistä lapsista oli kotihoidon tuella. Joulukuussa 2015 avointen varhaiskasvatuspalvelujen kerhotoiminnassa oli 409 lasta ja asukaspuistoissa ja avoimissa päiväkodeissa keskimäärin käyttäjää päivässä. Osa kaupungin varhaiskasvatuksen tiloista on rakennettu varta vasten tätä toimintaa varten, osa toiminnasta on sovitettu alun perin muuta toimintaa varten rakennettuihin tiloihin. Varhaiskasvatuksen nykyinen palveluverkko ei ole kysyntään nähden riittävä. Lapsia on sijoitettu ns. poikkeusjärjestelyihin varhaiskasvatustiloihin esimerkiksi perustamalla saliryhmiä tai lisäämällä lasten ja hoito- ja kasvatushenkilöstön määrää nykyisissä ryhmätiloissa. Syksyllä 2016 noin 200 lapsen varhaiskasvatuspaikka on järjestetty poikkeusjärjestelyin. Varhaiskasvatusikäisten lasten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2021 mennessä noin 810 lapsella ja vuoteen 2026 mennessä määrä kasvaa noin 540 lapsella lisää. Kapasiteetin lisäystarve vastaa noin 10 uuden päiväkodin lisätarvetta 7-ryhmäisen päiväkodin koolla laskettuna vuoteen 2026 mennessä. Varhaiskasvatuksen kunnallisten toimipisteiden rakentamisen ajoitusta voidaan tapauskohtaisesti arvioida uudelleen, jos alueelle toteutuu yksityistä varhaiskasvatusta. Samaan aikaan osa jo olevasta tilakapasiteetista on peruskorjausten johdosta poissa käytöstä ja toiminnan ja talouden kannalta epätarkoituksenmukaisia toimipisteitä tulee voida korvata tarkoituksenmukaisilla.

3 Sivu 3 / 3 Espoonlahden alue Espoonlahden aluekehittämisprojektin mukaan jo rakennetuille alueille tavoitellaan tiivistävän asuntorakentamisen keinoin noin uutta asukasta. Sen lisäksi Finnoon-Kaitaan alueelle kaavoitetaan uutta asuntorakentamista jopa uudelle asukkaalle. Espoonlahden alueella on nyt 43 kunnallista päiväkotitilaa, 22 kunnallista ryhmäperhepäivähoitotilaa, 6 avoimen varhaiskasvatuksen tilaa, 10 Espoon kaupungin tiloissa toimivaa ostopalvelupäiväkotia ja 13 yksityistä päiväkotia. Kunnallisia perhepäivähoitajia alueella on 4 ja yksityisiä 42. Kunnallisten päiväkotien ja avoimen varhaiskasvatuksen tilojen yhteydessä on 13 kerhoa. Espoonlahden alueella on nyt varhaiskasvatuksen hoitopaikkojen vajetta ja 10 epätarkoituksenmukaista toimipistettä. Väestöennusteen mukaan Espoonlahden varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 110 lapsella ja vuoteen 2026 mennessä 60 lapsen verran lisää. Ennuste ei ota vielä täysin huomioon Finnoon-Kaitaan uutta rakennettavaa aluetta. Keski- ja Pohjois-Espoon alue Kaupunginhallitus on hyväksynyt Keski- ja Pohjois-Espoon osayleiskaavan tavoitteet, joiden tarkoituksena on mahdollistaa uutta asukasta Koillis-Espooseen, uutta asukasta Luoteis- Espooseen ja uutta asukasta tiivistyvän Keski-Espoon alueelle 2050 mennessä. Keski- ja Pohjois-Espoon alueella on nyt 35 kunnallista päiväkotitilaa, 20 kunnallista ryhmäperhepäivähoitotilaa, 5 avoimen varhaiskasvatuksen tilaa, 6 Espoon kaupungin tiloissa toimivaa ostopalvelupäiväkotia ja 8 yksityistä päiväkotia. Kunnallisia perhepäivähoitajia alueella on 30 ja yksityisiä 53. Kunnallisten päiväkotien ja asukaspuistojen yhteydessä on 112 kerhoa. Keski-Espoon alueella on nyt varhaiskasvatuksessa hoitopaikkavajetta ja 17 epätarkoituksenmukaista toimipistettä. Väestöennusteen mukaan Keski- ja Pohjois-Espoossa varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2021 mennessä noin 30 lapsella ja vuoteen 2026 mennessä lasten määrä säilyy ennallaan. Ennuste ei ota vielä huomioon Pohjois- ja Keski-Espoon osayleiskaavan uusia asukastavoitteita. Leppävaaran alue Leppävaaran aluekehittämisprojektin mukaan alueella tavoitellaan tiivistävän rakentamisen keinoin noin uutta asukasta. Sen lisäksi kaupunginhallitus on hyväksynyt Keran osayleiskaavaehdotuksen nähtäville ja alueen asemakaavoitusta laaditaan

4 Sivu 4 / 4 osayleiskaavan rinnalla. Tavoitteena Keran alueelle on uutta asukasta. Keran alueella ei ole nyt kunnallisia palveluita. Leppävaaran alueella on nyt 43 kunnallista päiväkotitilaa, 22 kunnallista ryhmäperhepäivähoitotilaa, 6 avoimen varhaiskasvatuksen tilaa, 10 Espoon kaupungin tiloissa toimivaa ostopalvelupäiväkotia ja 13 yksityistä päiväkotia. Kunnallisia perhepäivähoitajia alueella on 4 ja yksityisiä 42. Kunnallisten päiväkotien ja avoimen varhaiskasvatuksen tilojen yhteydessä on 13 kerhoa. Leppävaaran alueella on varhaiskasvatuksessa hoitopaikkavajetta ja 25 epätarkoituksenmukaista toimipistettä. Väestöennusteen mukaan Leppävaaran alueella varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2021 mennessä noin 200 lapsella ja vuoteen 2026 mennessä noin 230 lapsen verran lisää. Matinkylä-Olarin alue Matinkylän aluekehittämisprojektin mukaan jo rakennetuille alueille tavoitellaan tiivistävän asuntorakentamisen keinoin uutta asukasta ja lisäksi uudelle rakennettavalle alueelle Suurpeltoon uutta asukasta. Matinkylän alueella on nyt 22 kunnallista päiväkotitilaa, 4 kunnallista ryhmäperhepäivähoitotilaa, 2 avoimen varhaiskasvatuksen tilaa, 10 Espoon kaupungin tiloissa toimivaa ostopalvelupäiväkotia ja 14 yksityistä päiväkotia. Kunnallisia perhepäivähoitajia on kaksi ja yksityisiä 14. Asukaspuistojen ja päiväkotien tiloissa toimii lisäksi 3 kerhoa. Matinkylä-Olarin alueella ei ole vapaata varhaiskasvatuksen hoitopaikkakapasiteettia. Epätarkoituksenmukaisia toimipisteitä on 11. Väestöennusteen mukaan Matinkylä-Olarin alueella varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2021 mennessä noin 350 lapsen verran ja vuoteen 2026 mennessä noin 240 lapsen verran lisää. Tapiolan alue Tapiolan aluekehittämisprojektin mukaan jo rakennetut alueet tulevat tiivistymään uudella asukkaalla ja lisäksi Otaniemeen tavoitellaan uutta asukasta 2030 mennessä. Tapiolan alueella on nyt 20 kunnallista päiväkotitilaa, 8 kunnallista ryhmäperhepäivähoitotilaa, 3 avoimen varhaiskasvatuksen tilaa, 13 Espoon kaupungin tiloissa toimivaa ostopalvelupäiväkotia ja 10 yksityistä päiväkotia. Kunnallisia perhepäivähoitajia on 7 ja yksityisiä 32. Kunnallisissa päiväkodeissa ja asukaspuistojen yhteydessä on 8 kerhoa. Kaupungin varhaiskasvatuksen hoitopaikkavajeesta puolet koskee Tapiolan aluetta, jossa on myös 9 epätarkoituksenmukaista toimipistettä.

5 Sivu 5 / 5 Väestöennusteen mukaan Tapiolan alueella varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 110 lapsella ja vuoteen 2026 mennessä noin 210 lapsen verran lisää. Saavutettavuus ja sijoittuminen Varhaiskasvatuksessa palvelujen saavutettavuus on keskeinen asia. Nykyisin lähes koko väestö sijoittuu enintään kolmen kilometrin säteelle lähimmästä varhaiskasvatuksen toimipaikasta. Yksikkökokojen kasvattaminen merkitsee palveluverkon harventamista kuitenkin niin, että palvelu säilytetään edelleen välittömänä tai alueellisena lähipalveluna. Ilta- ja ympärivuorokautisessa varhaiskasvatuksessa on noin kaksi prosenttia kaikista varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Varhaiskasvatuspalveluja tarvitaan tulevaisuudessa enenevässä määrin myös iltaisin, viikonloppuisin ja öisin. Näitä palveluja ei ole toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista järjestää lähipalveluna, vaan sijoittuminen tulee suunnitella palvelualuetta ja koko Espoota silmällä pitäen ja niin, että ne ovat hyvin saavutettavissa joukkoliikennevälineillä. Suurimmalle osalle lapsista, jotka tarvitsevat kasvun ja oppimisen tukea, tuki järjestetään normaalin toiminnan yhteydessä lähipalveluna. Joissakin tapauksissa tukea tarvitsevien lasten keskittäminen on välttämätöntä lasten tuen tarpeen monimuotoisuuden vuoksi. Koko- ja osa-aikaisen varhaiskasvatuksen rinnalla tarjotaan avoimen varhaiskasvatuksen palveluja, joihin sisältyvät asukaspuistot, avoimet päiväkodit ja kerhotoiminta. Palvelut on kohdennettu erityisesti kotona oleville lapsille ja vanhemmille sekä asukaspuistojen toiminta myös pienille koululaisille. Niiden hyvä saavutettavuus kävellen tai joukkoliikenteellä on kaikkien asiakasryhmien näkökulmasta olennaista. Avoimen varhaiskasvatuksen kehittäminen on kustannustehokasta ja se edistää osaltaan kotona olevien lasten ja vanhempien hyvinvointia ja usein myös myöhentää lapsen siirtymistä kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. Avoimen varhaiskasvatuksen palvelut järjestetään palvelualuetasoisina. Tilankäytön tehostaminen Tilankäyttöä voidaan tehostaa kasvattamalla ryhmäkokoja. Tämä edellyttää, että Espoo ottaa käyttöön päivähoitoasetuksen antaman mahdollisuuden kasvattaa ryhmäkokoja yli 3-vuotiaiden lasten ryhmien osalta. Tilankäytön tehostaminen edellyttää toimipaikkakohtaista tilojen kartoitusta ja lapsimäärän arviointia kussakin tilassa. Palveluverkon rakenteellinen uudistaminen Nykyinen palveluverkko on muotoutunut vuosikymmenten kuluessa. Vuonna 1996 päivähoito-oikeus laajeni koskemaan kaikkia alle kouluikäisiä lapsia. Tuolloin Espoossa oli kova pula päivähoitopaikoista ja lain toteuttamiseksi jouduttiin turvautumaan nopeisiin tilaratkaisuihin.

6 Sivu 6 / 6 Päivähoitokäyttöön otettiin myös tiloja, jotka oli suunniteltu johonkin muuhun toimintaan. Espoon varhaiskasvatuksen palveluverkolle on tyypillistä, että toimipaikkoja on paljon ja suuri osa niistä on suhteellisen pieniä. Päiväkodeista lähes puolet on toimitiloja, joihin voidaan sijoittaa enimmillään noin 60 lasta ja Espoossa on paljon ryhmäperhepäiväkoteja, joihin voidaan sijoittaa enimmillään 12 lasta/toimipaikka. Näissä toimipaikoissa on varhaiskasvatuksessa yhteensä noin lasta. Pienissä yksiköissä varhaiskasvatuksen järjestäminen on pedagogisen toiminnan järjestämisen kannalta haavoittuvampaa ja kalliimpaa muun muassa korkeampien henkilöstö-, ateria- ja siivouskustannusten vuoksi. Varhaiskasvatuksessa on meneillään rakennemuutos, jossa lapsista yhä useampaa haetaan päiväkoteihin. Palvelutarjonta on myös monipuolistunut ja pedagoginen toiminta korostunut varhaiskasvatusta ohjaavan lainsäädännön muutosten vuoksi. Esiopetuksesta on tullut velvoittavaa. Perhepäivähoito (hoitajan kotona tapahtuva sekä ryhmäperhepäivähoito) on menettämässä kiinnostavuutensa muun muassa aukioloaikojen rajoittuneisuuden vuoksi. Myös vuonna 2015 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain tavoitteiden saavuttaminen perhepäivähoidossa on haasteellista. Tällä hetkellä uudet päiväkodit toteutetaan pääasiallisesti 6-8 ryhmän päiväkoteina. Suunnittelussa otetaan huomioon tilojen monimuotoisuus ja joustavuus sekä pienryhmätoimintaan painottuva pedagogiikka. Jatkossa päiväkodit pyritään toteuttamaan ensisijaisesti 8 10 ryhmän päiväkoteina. Yksikkökoon suurentaminen merkitsee palveluverkon harventamista ja päiväkodeille varattavien tonttien riittävää kokoa. Tällaisia tontteja tulee kaavoittaa riittävästi keskeisille, helposti joukkoliikenteellä saavutettaville alueille. Edelleen on suositeltavaa rakentaa päiväkoti- ja koulutiloja samaan yhteyteen, jolloin saadaan paremmat mahdollisuudet kasvatuksen ja opetuksen jatkumon toteuttamiselle. Pienistä ensisijaisesti vuokratiloissa toimivista epätarkoituksenmukaisista päiväkodeista ja ryhmäperhepäiväkodeista luovutaan mahdollisimman pian. Toimipisteet ja tontit, joista luovutaan, voidaan ottaa muuhun käyttöön. Espoossa on myös toimitilakokonaisuuksia, joissa samalla tontilla kunnan oman päiväkodin kanssa on ostopalveluna toteutettua varhaiskasvatusta. Jatkossa ostopalvelulle pyritään järjestämään korvaavat tilat muualta. Palveluntuottajille tarjotaan ensisijaisesti mahdollisuus siirtyä yksityisen hoidon tuen palveluntuottajaksi korvaavissa tiloissa. Toisena vaihtoehtona tutkitaan mahdollisuutta jatkaa toimintaa ostopalveluna. Tilajärjestelyt selkiyttävät niin kunnallista kuin yksityistä toimintaa. Kunnalle järjestely mahdollistaa tehokkaamman toiminnan suunnittelun. Järjestely antaa kunnalle myös mahdollisuuden kehittää ja laajentaa yksikön toimintaa taloudellisesti tehokkaalla tavalla ja samalla turvaa yksityisen varhaiskasvatuksen jatkumisen.

7 Sivu 7 / 7 Yksityisten päiväkotien merkitys Yksityisen varhaiskasvatuksen osuus on tällä hetkellä noin 30 %, kun mukaan lasketaan sekä ostopalveluna että yksityisen hoidon tuella järjestetty varhaiskasvatus. Ostopalveluissa varhaiskasvatuspaikkojen määrä on pysynyt viime vuodet samalla tasolla. Tavoitteena on, että yksityisen varhaiskasvatuksen painopiste siirtyy ostopalvelusta yksityisen hoidon tuen suuntaan. Yksityisten päiväkotien hakeutumista Espooseen edistetään myöntämällä päiväkodin käynnistämiseen ns. starttirahaa, jolla palveluntuottaja voi osittain rahoittaa toimitilojen, irtaimiston ja välineistön hankintaa. Yksityisille palveluntuottajille on myös luovutettu Y-tontteja uusien päiväkotien rakentamista varten. Tavoitteena on luoda tonttien hakumenettely, jolla yksityistä palvelutuotantoa kohdennetaan suunnitelmallisesti alueille, joilla varhaiskasvatuksen kysyntä kasvaa tai on jo nykyisellään merkittävää. Myös yksityisen hoidon tuen harkinnanvaraisia kunnallisia lisiä kehitetään siten, että yksityinen varhaiskasvatus olisi nykyistä laajemman asiakaskunnan vaihtoehto. Yksityisen hoidon tuella toimivissa päiväkodeissa asiakkaan osuus kustannuksista on joka tapauksessa suurempi kuin kunnallisessa ja ostopalveluna järjestetyssä varhaiskasvatuksessa. Lisäksi yksityiset päiväkodit valitsevat asiakkaansa itse eikä kunnalla ole mahdollisuutta osoittaa asiakkaita niihin. Näin ollen tämä palvelu ei ole mahdollinen kaikille asiakkaille ja sitä pitääkin kehittää kunnallisen toiminnan rinnalla täydentämään kunnallista varhaiskasvatusta. Suurten asuntorakentamiskohteiden yhteydessä pyritään sitouttamaan toteuttajat siihen, että niihin sisällytetään varhaiskasvatuksen tilojen rakentamista. Vieraskielinen ja vaihtoehtopedagoginen varhaiskasvatustoiminta järjestetään yksityisenä. Suomenkielisen perusopetuksen palveluverkko; lähtökohdat, tarpeet ja edellytykset Syyskuussa 2016 Espoossa on 78 kunnallista suomenkielistä peruskoulua, joissa opiskelee yhteensä oppilasta. Koulujen keskikoko on noin 350 oppilasta. Koulujen tonteilla voi olla useita rakennuksia ja koulut voivat toimia useissa rakennuksissa. Pitkäaikaiset koulukiinteistöt ovat pääsääntöisesti kaupungin tai kaupungin omistamien yhtiöiden omistuksessa.

8 Sivu 8 / 8 Kaupungin kouluverkko on kattava, mutta rakentunut pitkän aikavälin kuluessa paikallista palvelutarvetta vähitellen toteuttaen niin, että kaksi tai useampia kouluja saattaa sijaita lähekkäin toisiaan. Vanhimmat koulut on rakennettu toteuttamaan 1921 oppivelvollisuuslakia, osa on alun perin luvuilla syntyneitä yksityisiä oppikouluja, Espoossa on 1977 lähtien toteutettu peruskoulujärjestelmää. Perusopetuksen palveluverkkoa on kehitettävä vastaamaan kaupungin väestönkasvua ja sen on uudistuttava vastaamaan pedagogisen ja muun toiminnallisen tarpeen ajanmukaistamisen tarpeisiin. Kaupungin TATUohjelma ohjaa lisäksi tilojen aikaisempaa tehokkaampaan käyttöön tiloissa tapahtuvia toimintatapojen muuttamisen kautta. Lähipalvelutarpeen kasvaessa on mahdollista siirtää tarvittaessa alueellista tai kaupunkitasoista palvelua muualle tai alakoulun ylimpien vuosiluokkien oppilaita lähiyläkouluun. Kapasiteetin riittävyydestä huolehditaan myös oppilaaksioton keinoin ohjaamalla oppilaita sinne missä on vapaata kapasiteettia. Toimipisteiden vapaata kapasiteettia otetaan tarvittaessa käyttöön päivittäistä käyttöaikaa laajentamalla tai tiivistämällä sekä hyödyntämällä opetuksessa mahdollisuuksien mukaan ruokailu-, neuvottelu-, auditorio- ja aulatiloja sekä suurten tilojen samanaikaisopetuksen järjestelyillä. Myös ryhmäkokoja säätämällä voidaan vaikuttaa kapasiteetin riittävyyteen. Oppimisympäristöjä kehitetään Espoossa yleisen pedagogisen oppimisympäristösuunnitelman mukaisesti. Jokaiselle uudis- tai peruskorjauskohteelle laaditaan kohdekohtainen pedagoginen toimintakulttuurisuunnitelma yhdessä tarveselvityksen kanssa. Näissä suunnitelmissa otetaan huomioon myös tilojen tehokkaampi ja monimuotoisempi käyttö. Espoonlahden oppilasalue Syksyllä 2016 Espoonlahden alueen peruskouluissa on oppilasta 16 koulussa. Väestöennusteen mukaan Espoonlahden perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 350 oppilaalla ja sen jälkeen kasvu tasaantuu. Oppilasmäärät kasvavat erityisesti Saunalahden-Tillinmäen alueella ja ensi vuosikymmenenä Finnoon- Kaitaan alueella. Ennuste ei ota vielä täysin huomioon Finnoon-Kaitaan uutta rakennettavaa aluetta. Keski- ja Pohjois-Espoon oppilasalueet Syksyllä 2016 Keski- ja Pohjois-Espoon alueen kouluissa on oppilasta 24 koulussa. Väestöennusteen mukaan Keski- ja Pohjois- Espoossa perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 680 oppilaalla ja vuoteen 2026 mennessä noin 150 oppilasta lisää. Kasvu kohdentuu Keski-Espoon oppilasalueelle, jossa erityisesti yläkoulutilat ovat loppumassa nopeasti.

9 Sivu 9 / 9 Itäisen ja Läntisen Leppävaaran oppilasalueet Syyskuussa 2016 Leppävaaran alueen kouluissa oli oppilasta 16 koulussa. Väestöennusteen mukaan Leppävaaran alueella perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 880 oppilaalla ja vuoteen 2026 mennessä noin 250 oppilasta lisää. Matinkylä-Olarin oppilasalue Syyskuussa 2016 Matinkylä-Olarin alueen kouluissa oli oppilasta 10 koulussa. Väestöennusteen mukaan Matinkylä-Olarin alueella perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 740 oppilaalla ja vuoteen 2026 mennessä noin 240 oppilasta lisää. Kasvu tapahtuu pääosin Suurpelto-Henttaan alueella. Tapiolan oppilasalue Syyskuussa 2016 Tapiolan alueen kouluissa oli oppilasta 12 koulussa. Väestöennusteen mukaan Tapiolan alueella perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 490 oppilaalla ja vuoteen 2026 mennessä noin 200 oppilasta lisää. Suurinta kasvu on länsimetron läheisyydessä. Väestöennuste ei ota vielä täysin huomioon Otaniemen asuntokaavoitusta. Uudet rakennettavat alueet Uusilla Finnoon, Keran, Otaniemen ja Pohjois-Espoon rakennettavilla alueilla tarvittavien peruskoulujen toteuttaminen edellyttää asemakaavoitusta eikä asuntorakentamisen toteutumisen aikataulua luvulla vielä varmuudella tunneta. Taiteen perusopetuksen palveluverkko Taiteen perusopetus on siirtynyt opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan alaisuuteen. Palveluverkon kasvun tarpeeseen vastataan ensisijaisesti hyödyntämällä taiteen perusopetuksen toimitiloina koulujen ja oppilaitosten tiloja, joiden mitoituksessa ja varustelussa otetaan huomioon taiteen perusopetuksen erityiset tarpeet. Lisäksi käytetään olevia taiteen perusopetuksen omia toimipisteitä. Suomenkielisen lukiokoulutuksen palveluverkko; kehittämisen lähtökohdat, tarpeet ja edellytykset Syyskuussa 2016 Espoossa on 11 suomenkielistä päivälukiota, joissa opiskelee yhteensä opiskelijaa. Lukioverkko on painottunut kaupungin eteläosiin.

10 Sivu 10 / 10 Päivälukioiden opiskelijamäärä kasvaa ennusteen mukaan noin opiskelijalla vuoteen 2026 mennessä. Saadun tiedon mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää vuonna 2016 lukiokoulutuksen valtakunnallisten erityistehtävien haun. Suomenkielisessä opetuksessa valmistellaan hakua siten, että erityistä koulutustehtävää haetaan Espoonlahden lukiolle (kieli ja kulttuuri), Etelä- Tapiolan lukiolle (IB), Leppävaaran lukiolle (urheilu), Olarin lukiolle (matematiikka-luonnontiede) sekä Tapiolan lukiolle (musiikki). Ruotsinkielinen palveluverkko Ruotsinkielinen palveluverkko eroaa rakenteeltaan ja kooltaan suomenkielisestä varhaiskasvatus-, koulu ja lukioverkosta. Suhteellisen pieni asiakaskunta saa ruotsinkielisiä palveluita (koulu, varhaiskasvatus, kulttuuripalvelut, nuorisotoiminta, taiteen perusopetus ja Arbis) maantieteellisesti laajalla alueella yhteiskäyttöisissä tiloissa. Rajallinen väestökasvu, maantieteellisesti hajautettu asiakaskunta ja yhteinen hallinto vaikuttavat ruotsinkielisen palveluverkon muotoutumiseen. Svenska rum -lautakunta on hyväksynyt ruotsinkielisen palveluverkon yleiset periaatteet Tiedoksi - Torsti Hokkanen, Kaupunkisuunnittelukeskus - Ossi Keränen, Asemakaavayksikkö - Maija Lehtinen, Tilapalvelut-liikelaitos - Antti Mäntynen, Tilapalvelut-liikelaitos - Reijo Yrjölä, Rakennuttaminen

11 Sivu 11 / 11