Lapsen huostaanotto vanhemman kriisinä

VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Lapsen huostaanotto vanhemman kriisinä VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijä: Virpi Kujala

SISÄLTÖ Vanhemman kriisin käsitteleminen ryhmässä Miten ero lapsesta vaikuttaa vanhempaan? Vanhemman reaktiot kriisin eri vaiheissa

KANNUSTAVA JA MYÖNTEINEN VUOROVAIKUTUS LÄHTÖKOHTANA Ohjaajan asenteet ja käsitykset vanhemmista, vaikuttavat siihen, millaiseksi vuorovaikutus ryhmässä muodostuu. Onko tarvetta uudelleen määritellä? Tunnista omat asenteesi ja käsityksesi sekä tehtäväsi ja roolisi erilaisuus verrattuna muuhun työhön. Näe hyvät asiat ja onnistumiset, vahvista niitä. Sinun ei tarvitse tietää totuutta. Näytä että pidät vanhemmista ja olet heidän puolellaan. Ole läsnä, kuuntele, kannusta, luo suhde vanhempaan.

KANNUSTAVA JA MYÖNTEINEN VUOROVAIKUTUS LÄHTÖKOHTANA Myönteinen puhe lasten ja vanhempien suhteesta ja hyvien hetkien muistaminen lasten kanssa ovat tärkeitä. Vanhempien omat kokemukset ovat keskiössä. Korosta ja osoita jo toimivaa se vahvistuu, vanhempi tulee tietoisemmaksi mitä tekee. Kokemuksien jakaminen, vertaisuus, myös suhteessa ryhmänohjaajaan. Läsnäolo ja aitous. Ohjaajakin kertoo jotain omasta itsestään.

VANHEMPAA AUTTAA RYHMÄSSÄ Kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen Todesta ottaminen Kokemusten, ajatusten ja tunteiden (häpeä, syyllisyys, viha, suru) jakaminen Toisten kokemusten kuuleminen Yksinäisyyden, häpeän, syyllisyyden, vihan ja surun ote vähenee Oikean tiedon saaminen

VANHEMMAN KRIISIN KÄSITTEMINEN RYHMÄSSÄ Koko ryhmäprosessi tukee kriisin käsittelyssä Oman tarinan kertominen ja toisten tarinoiden kuuleminen En ole yksin. Oman lapsesta eroon joutumisen aiheuttaman kriisin käsitteleminen On normaalia reagoida. Ymmärryksen saaminen lapsen tilanteeseen. Lapsikin reagoi, lapsellekin tilanne on kriisi. Tulevaisuusperspektiivin avautuminen sekä vanhemmuuden että oman elämän osalta Elämä jatkuu, lapsi kasvaa ja vanhemmuudessa on vaiheita.

MITÄ ERO LAPSESTA VOI AIHEUTTAA VANHEMMALLE? Eristäytyminen ja entistä suuremmat vaikeudet Mielenterveysongelmien paheneminen - itsemurhariski Lääkkeiden väärinkäyttö Alkoholin- ja huumeidenkäytön aloittaminen tai lisääminen Päihdeongelmasta kuntoutuminen hidastuu Syyllisyys ja häpeä estävät puhumasta asiasta Yksinäisyys korostuu Elämästä katoaa merkitys Itsearvostus voi täysin romahtaa Täydellisesti hylätyksi tulemisen kokemus Millään ole enää mitään väliä Vaikutukset asumiseen ja taloudelliseen tilanteeseen

VANHEMMAN EROKRIISI Ero lapsesta on raju puuttuminen vanhemman elämän ydinalueelle, muutos on suuri Vanhemmalta menee kontrollin tunne ei ole pystynyt eikä pysty vaikuttamaan tilanteeseen, elämä ei ole hallittavissa Vanhemman kannalta tilanne on ennustamaton ja yllättävä, vaikka olisi ollut tiedossa ja odotettavissakin -> ei voi valmistautua riittävästi Päällekkäisiä kriisejä kuormittamassa Elämältä putoaa pohja. Toivottomuus, pelko ettei selviä

KRIISI JA KRIISIN VAIHEET Kriisi (traumaattinen) on epätavallinen tilanne, joka aiheuttaa voimakkaita reaktioita epätavalliseen tilanteeseen. Voimakkaat tuntemukset ovat normaali tapa reagoida. Kriisi järkyttää elämän tasapainoa ja saattaa nostaa pintaan myös vaikeita asioita menneisyydestä. Kriisin vaiheet: - Sokkivaihe, reaktiovaihe, käsittelyvaihe ja uudelleen suuntautumisen vaihe - Jokaisella vaiheella on oma tarkoituksensa ja tehtävänsä

KRIISIN VAIHEISIIN VOI JUUTTUA Psyykkinen sokki TARKOITUKSENA on suojata mieltä sellaiselta tiedolta, jota se ei pysty ottamaan vastaan Jos suoja ei toimi, mieli voi hajota Jos käsittely juuttuu sokkivaiheeseen, kokemus kapseloituu (tosiasioiden kieltäminen osittain tai kokonaan, muistin pätkittäisyys tai unohtaminen) Jos käsittelyä ei tapahdu, voi seurauksena olla psyykkisiä häiriöitä Reaktiovaihe TARKOITUKSENA on tulla tietoiseksi siitä, mitä todella on tapahtunut ja sen merkityksestä itselle ja elämälle Oireet ja reaktiot jäävät päälle, posttraumaattinen stressihäiriö Oireiden hoitaminen ei auta Alkuperäiseen kokemukseen liittyvien ajatusten ja tunteiden purkaminen on tarpeen Totuutta ei pystytä psykologisesti hyväksymään Katkeruus ja viha

KRIISIN VAIHEISIIN VOI JUUTTUA Työstämis- ja käsittelyvaihe TARKOITUKSENA on entisestä luopuminen, suruprosessin läpikäyminen ja voimakkaiden tunteiden ja vaikeiden kokemusten työstäminen sekä uuden ennakoiminen ja siihen sopeutuminen SURUUN JUUTTUMISESTA seuraa: - Ei pysty irrottamaan otetta menetyksestä - Masennus ja toivottomuus - Aloite- ja toimintakyvyttömyys VOIKUKKIA-ryhmä Mahdollistaa ja tukee vanhemman ja lapsen eroon liittyvien asioiden kohtaamisen ja käsittelyn sekä auttaa vanhempaa etenemään omassa prosessissaan.

VANHEMPI SOKKIVAIHEESSA Muuttunut tietoisuus -> ei pysty tallentamaan mieleen asioita esim. sos.toimen palavereissa, ei muista Epätodellinen olo Voiko tämä olla totta? Unenomainen olotila -> reagoimattomuus, tapahtumat tuntuvat etäisiltä ja pirstaleisilta Muuttunut käsitys ajasta -> ei hahmota ajankulua, ei osaa kuvata tapahtumia järjestyksessä, jotkut asiat pikkutarkasti mielessä, jotkut puuttuvat kokonaan Tunteiden puuttuminen -> ei yhteyttä omiin tunteisiin Puuttuva kyky tehdä päätöksiä -> vajaa toimintakyky

VANHEMPI SOKKIVAIHEESSA Lapsen poissaolo ja huostaanoton todellisuus iskevät tajuntaan, vaikka tapahtuma olisikin ollut tiedossa Lapseen liittyvät muistot täyttävät mielen Koti ja ympäristö muistuttavat kipeästi lapsesta Lapsen olosuhteet ja sijaisvanhempien/sijaishuoltajien kyky pitää huolta lapsesta mietityttävät Touhuilua ja pakenemista muihin asioihin tai lamaannusta Ei pysty keskittymään kunnolla mihinkään Ajatukset harhailevat Fyysisiä oireita

VANHEMPI REAKTIOVAIHEESSA Vaikea kohdata todellisuutta, että lapsi on sijoitettu ja tyytyä siihen Halu taistella ja vastustaa Voimakkaita tunteita, tunteiden vuoristorata Syyllisten etsintä ja viha ulkopuolisia kohtaan Vihaa, suuttumusta, katkeruutta -itseviha ja itsesyytökset -viranomaisia kohtaan -lasta kohtaan jne.

VANHEMPI REAKTIOVAIHEESSA TUNTEITA: Syyllisyys Häpeä Ahdistus Pelko Pelko ja syyllisyys omasta vihaisuudesta Suru Itkeminen, itkuisuus Helpotuksen tunne FYYSISIÄ REAKTIOITA: - Vapina - Pahoinvointi - Sydänvaivat - Huimaus - Väsymys - Univaikeudet, painajaisunet - Syömishäiriöt - Lihassäryt

VANHEMPI REAKTIOVAIHEESSA Oman kriisireagoimisen seurauksena myös - Viranomaisten välttelyä - Lapsen tapaamisen välttelyä - Vaikeus kohdata sijaishuoltajia - Eristäytyminen ja yksinäisyys, koska ei pysty kertomaan tilanteesta muille, ei edes lähimmille - Pelkoa siitä, mitä muut ajattelevat itsestä - Tilanteen läpikäymistä uudelleen ja uudelleen pakonomaisesti Mitä olisin voinut tehdä toisin? - Vakuuttelua, että onkin parempi, että lapsi on poissa

VANHEMPI TYÖSTÄMIS- JA KÄSITTELYVAIHEESSA Mieli sulkeutuu, kääntyy sisään päin Vetäytyminen ihmissuhteista ja toiminnoista Tulevaisuuden perspektiivin puuttuminen Etäisyyden luominen tapahtumaan Muisti- ja keskittymisvaikeudet jatkuvat Ärtyisyyttä, oma kestokyky koetteilla Ihmissuhteet koetuksella oman voinnin takia

VANHEMPI TYÖSTÄMIS- JA KÄSITTELYVAIHEESSA Masentuneisuutta, masennus Tunteita, ettei välitä kenestäkään tai mistään Ei kannattaisi edes nousta sängystä, mikään ei kiinnosta. Kelvottomuuden ja arvottomuuden tunteita Voi olla itsetuhoisia ajatuksia tai itsemurhayrityksiä Yksinhuoltajana epätoivoisen yksinäistä ilman lapsia, joista on huolehdittava

VANHEMPI TYÖSTÄMIS- JA KÄSITTELYVAIHEESSA Elämä tuntuu autiolta ja tyhjältä ulkoisesti ja sisäisesti Tilanteen muutosyrityksiä Syyllisyydentunteita siitä, että elämä toisaalta tuntuu helpommalta ilman lasta Toisaalta surua ja ikävää siitä, että lapsi on poissa

VANHEMPI UUDELLEEN SUUNTAUTUMISEN VAIHEESSA Vaikka vanhempi ei voi hyväksyä lapsen sijoitusta, hän hyväksyy sen tapahtuneena tosiasiana, osana itseä ja elämänkulkua Ei ole jatkuvia, pakonomaisia ja ahdistavia ajatuksia lapsen sijoituksesta Lapsen sijoitusta voi ajatella tai olla ajattelematta Lapsen sijoitus ei vaikuta merkittävästi omaan minäkuvaan, siihen mitä ajattelee itsestä

VANHEMPI UUDELLEEN SUUNTAUTUMISEN VAIHEESSA Vanhemmuuteen on tullut näköalaa myös tulevaisuudessa, samoin muuhun elämään Vanhemmuus ei ole lakannut olemasta, vaan jatkuu koko elämän ajan. Kiinnostus ja voimat lapsen tapaamisiin ja tapaamisista tehtyjen sopimusten noudattamiseen on syntynyt Aikaa ja voimia tapaamisiin on jopa enemmän kuin ennen lapsen sijoitusta Lapsen kanssa vietetty aika on hyvää Tapaamisten jälkeinen aika ei ole ahdistavaa

VANHEMPI UUDELLEEN SUUNTAUTUMISEN VAIHEESSA Voi huomata, että itse ja lapsi tarvitsee myös muita ihmissuhteita Voimia selvitellä asioita, joiden vuoksi lapsesta eroon joutuminen tapahtui Huomaa, että lapsi tarvitsee vanhempaansa aina, olipa tämä läsnä arkielämässä tai ei Alkaa mahdollisuus olla etävanhempana lapsen kehitystä tukien niiden voimien ja mahdollisuuksien mukaan, jotka nyt ovat olemassa

LÄHTEITÄ Salli Saari, dosentti, psykologi, Kriisityön koulutuspäivä, Jyväskylä 30.9.2010 pp-esitys. Salli Saari. Kuin salama kirkkaalta taivaalta: kriisit ja niistä selviytyminen. Otava, 2003 Salli Saari (toim.). Hädän hetkellä: psyykkisen ensiavun opas. (toim.) Duodecim : Suomen Punainen Risti, 2009 Kriisityön kehittäminen huostaanotossa. kartoitusta ja kehittämistarpeita, Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaalialan kehittämishanke, Lastensuojelun kehittämisohjelma, Huostaanottotyöryhmä, Juha Jokinen 7.12.2004 Eija Palosaari. Lupa särkyä. Kriisistä elämään. Edita. 2007.