Opetussuunnitelmien toteutumisen arviointi opiskelijoiden arvioimana

Opetussuunnitelmien toteutumisen arviointi opiskelijoiden arvioimana Loppuraportti FUAS-liittouman opetussuunnitelmien arvioinnin kolmannesta vaiheesta Heikkilä Sara Ignatius Jaana Kuisma Pirjo Kullaslahti Jaana Liljander Tuija Nieminen Leena

1 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Arviointityöpajojen valmistelu ja toteutus... 3 3. Seminaaripäivän valmistelu ja toteutus... 4 4. Keskeiset tulokset ja kehittämiskohteet... 4 4.1. Opetus- ja toteutussuunnitelmat... 4 4.1.1. Opetussuunnitelma... 5 4.1.2. Toteutussuunnitelma... 5 4.2. Yhteys työelämään... 6 4.3. Opetus ja ohjaus... 7 4.4. Osaamisen arviointi... 8 5. Opetussuunnitelmien toteutumisen arviointitulosten hyödyntäminen... 9 Liitteet: Liite 1: Opiskelijat opetussuunnitelmien toteutuksen arvioijina seminaari; kutsu ja ohjelma

1. Johdanto 2 FUAS-liittoumassa on toteutettu yhteistä opetussuunnitelmien (OPS) arviointia syksystä 2014 lähtien. OPS-arvioinnin ensimmäinen vaihe toteutettiin marraskuussa 2014. Arvioinnin kohteena oli OPS-työ ja arvioijina olivat henkilöstön edustajat. Toinen vaihe toteutettiin huhtikuussa 2015. Tällöin arvioinnin kohteena oli OPS:ien työelämäkompetenssit ja arvioijina työelämän edustajat. Syksyllä 2015 toteutettu opetussuunnitelmien toteutusten arviointi toteutettiin opiskelija-arviointina. Tämä arviointi oli kolmivaiheisen opetussuunnitelmien arviointiprosessin vaiheista viimeinen. Arvioinnin kolmanteen vaiheeseen osallistui kustakin jäsenkorkeakoulusta yksi koulutus. Koulutusten opiskelijat toteuttivat oman arviointityöpajan, joiden tuloksia käsiteltiin yhteisessä kutsuseminaarissa 11.11.2015. Seminaarin keskiössä olivat opiskelijoiden esittämät yhteenvedot toteutetuista arvioinneista ja näiden pohjalta käyty avoin keskustelu.vuosina 2011 2012 toteutetun Curriculum Review n tuloksena suositeltiin opetussuunnitelmien arviointia FUAS-yhteistyössä. Lisäksi arviointi liittyy kunkin liittouman jäsenkorkeakoulujen valmistautumiseen laatujärjestelmien kansainvälisiin auditointeihin vuonna 2016. Arvioinnin lähtökohtana olivat aiemmat arvioinnit, niissä esiin nousseet kehittämiskohteet sekä muut ajankohtaiset OPS:ien kehittämistarpeet. Kolmessa vaiheessa toteutetussa arvioinnissa hyödynnettiin kehittävän arvioinnin periaatteita ja siinä pyrittiin tunnistamaan arvioinnin kohteen vahvuudet, hyvät käytänteet sekä kehittämiskohteet. OPSarvioinnin kaikissa vaiheissa hyödynnettiin Osaamisperusteisuus korkeakouluissa (ESR)-hankkeen (2012 2014) puitteissa tuotettua opetussuunnitelmien arviointikriteeristöä. Kolmivaiheisen arviointiprosessin toteuttaminen antaa merkittävää palautetietoa opetussuunnitelmien edelleen kehittämiseksi. Tässä raportissa on kerrottu tarkemmin arvioinnin kolmannen vaiheen toteutuksesta syksyllä 2015. Arvioinnin ensimmäisestä vaiheesta nousseet kehittämistoimenpiteet työstettiin jäsenkorkeakoulujen yhteiseen OPS-työn kehittämisen työkirjaan, jota on tässä arvioinnin kolmannessa vaiheessa tarkasteltu ja päivitetty.

2. Arviointityöpajojen valmistelu ja toteutus 3 FUAS-liittouman OPS-arvioinnin työryhmä suunnitteli koulutuskohtaisissa työpajoissa käsiteltävät teemat Osaamisperusteisuus korkeakouluissa (ESR)-hankkeessa luotujen osaamisperustaisen opetussuunnitelmatyön ja opetussuunnitelman kriteeristön pohjalle. Kuudesta keskeisestä kriteeristä (koulutuksen perustehtävä, työelämärelevanssi, kokonaisvaltainen linjakkuus, pedagogiikka, ohjaus ja arviointi) muokattiin arviointityöpajojen teemat: opetus- ja toteutussuunnitelmat, yhteys työelämään, opetus ja ohjaus sekä osaamisen arviointi. Kunkin teeman käsittelyä helpottamaan luotiin apukysymyksiä, jotka on lueteltu taulukossa alla. Taulukko 1. Arviointikehikko OPETUS- JA TOTEUTUSSUUNNITELMAT Opetussuunnitelma Miten olet käyttänyt opetussuunnitelmaa? Kuinka hyvin tunnet opetussuunnitelman? Mitä merkitystä opetussuunnitelmalla on sinulle? Miten selkeästi ja ymmärrettävästi tutkinnon tuottama osaaminen on kuvattu opetussuunnitelmassa? Miten opetussuunnitelma mahdollistaa henkilökohtaiset valinnat? Pystytkö tunnistamaan sinulla jo olevaa osaamista opetussuunnitelman avulla? Toteutussuunnitelma Vastaavatko toteutussuunnitelmat opetussuunnitelmaa? Miten hyödynnät toteutussuunnitelmia? Miten toteutussuunnitelmat palvelevat opintojesi suunnittelua? Miten sinut on opiskelijana otettu mukaan toteutuksien suunnitteluun? Miten kehittäisit toteutussuunnitelmia? YHTEYS TYÖELÄMÄÄN Miten selkeästi ja ymmärrettävästi opetussuunnitelmassa on kuvattu opintojen yhteys työelämän osaamis- ja tehtäväalueisiin? Miten työelämäyhteistyö on näkynyt käytännön toteutuksessa? Miten opinnot mahdollistavat oman työelämäverkostosi rakentamisen? Miten voit hyödyntää omaa osaamistasi työelämässä jo opintojen aikana? Miten voit hyödyntää aiemmin ja opintojen aikana kertyvää työelämäosaamista opinnoissasi AHOT)? OPETUS JA OHJAUS Miten opintojen käytännön toteutus on vastannut toteutussuunnitelmia? Miten hyvin opetuksen käytännön toteutus on mahdollistanut osaamistavoitteiden saavuttamisen? Miten oppimista ja osaamisen kehittymistä on käytännössä ohjattu suhteessa tutkinnon osaamistavoitteisiin? Mitkä ovat olleet opetuksen ja ohjauksen parhaita käytänteitä? Miten kehittäisit opetuksen ja ohjauksen käytännön toteutusta? OSAAMISEN ARVIOINTI Oletko saanut riittävästi tietoa osaamisen arvioinnista ja osaamisen osoittamisesta opetuksen alkaessa? Miten arviointia ja palautetta osaamisen kehittymisestä on käytännössä toteutettu? Miten osaamisen arvioinnin käytännön toteutus on vastannut toteutussuunnitelmaa? Miten käytetyt arviointimenetelmät ja kriteerit ovat auttaneet oman osaamisen arvioinnissa ja osaamisen näkyväksi tekemisessä? Jäsenkorkeakoulut määrittelivät itse arviointiin osallistuvan koulutuksen ja osin niissä huomioitiin jäsenkorkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinnin tutkintotavoitteisen koulutuksen näytöiksi valikoituneet koulutukset. Arviointien kohteena olivat vuoden 2014 opetussuunnitelmat ja arvioijina olivat toisen vuoden opiskelijat. HAMKista arviointiin osallistui Maaseutuelinkeinojen koulutus (maatilatalous ja hevostalous), LAMKista Pakkaus- ja brändimuotoilun koulutus ja Laureasta Sairaanhoitajakoulutus (Tikkurilan kampuksen opiskelijat). Opetussuunnitelmien toteutumisen arvioinnin koulutuskohtaiset arviointityöpajat toteutettiin jäsenkorkeakouluissa 26 29.10.2015. Niihin osallistui yhteensä lähes 90 opiskelijaa kolmesta mukana olleesta koulutuksesta. Työpajoissa koulutusten opiskelijat arvioivat omaa koulutustaan em. kriteeristön ja apukysymysten mukaisesti. Kunkin työpajan veti ko. koulutuksen asiantuntijat apunaan FUAS-liittouman OPSarvioinnin työryhmän jäsenet. Kustakin arviointityöpajasta kirjoitettiin raportit em. kriteerit ja apukysymykset huomioiden. Lisäksi raporteista koottiin yhteenveto, jota käytettiin apuna yhteisen seminaaripäivän suunnittelussa.

3. Seminaaripäivän valmistelu ja toteutus 4 Opiskelijat opetussuunnitelmien toteutuksen arvioijina seminaari toteutettiin Laurean Tikkurilan kampuksella 11. 11. kello 12.00 15.45. Seminaaripäivän ohjelmarungon muodosti mukana olleiden koulutusten arviointiworkshoppien tulosten esittely ja näiden pohjalta käyty kalamalja-keskustelu. Lisäksi seminaarissa kuultiin kaksi asiantuntijapuheenvuoroa; Aija Töytäri, opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoi teemasta Mitkä hallitusohjelman kärkihankkeet edistävät korkeakoulujen kehittämistä? ja Leo Aarnio, tutkija Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiöstä kertoi ja keskustelutti osallistujia teemasta Miten hyödyntää uraseurantatietoa opetuksessa ja opiskelussa? Edellä mainittujen asiantuntijoiden ja koulutusten arviointityöpajojen tulokset esitelleiden opiskelijoiden lisäksi seminaariin kutsuttiin kunkin jäsenkorkeakoulun koulutuksen vararehtorit, koulutuksen asiantuntijoita, jäsenkorkeakoulujen laatuvastaavat ja opiskelijakuntien edustajat. Tilaisuuteen osallistui kaikkiaan 31 henkilöä. Kuva 1. Seminaaripäivän keskustelua kalamaljassa 4. Keskeiset tulokset ja kehittämiskohteet Arvioinnin keskeiset tulokset on kerätty opiskelijoiden työpajapäivistä ja yhteisen seminaarin keskusteluista. Tuloksissa tuodaan esille seikkoja, jotka ovat nousseet esiin kaikissa jäsenkorkeakouluissa. Tulokset on listattu arviointityöpajojen teemojen mukaisesti. Huomionarvoista on, ettei kolmen eri korkeakoulun ja kolmen eri koulutuksen arvioinneista nousseiden tulosten välillä ollut suuria eroja ja päätulokset oli helposti löydettävissä. Tämä tuli esille sekä arviointityöpajojen raporteista kuin myös seminaaripäivän keskusteluissa. Tulosten yhteyteen on kirjattu lainauksia arviointityöpajojen raporteista sekä arviointityöpajojen esittelyistä ja keskusteluista 11.11. järjestetyssä seminaarissa. Kommentit on kirjattu mahdollisimman autenttisina. 4.1. Opetus- ja toteutussuunnitelmat Linjakkuutta kartoitettiin opetussuunnitelmista ja toteutussuunnitelmista.

4.1.1. Opetussuunnitelma Arvioinnin mukaan opiskelijat tuntevat opetussuunnitelmat melko huonosti ja niitä käsitellään usein vain opintojen alussa. Koska opiskelijat eivät tunne opetussuunnitelmia riittävästi, eivät he osaa suunnitella opintojaan omatoimisesti ja henkilökohtaisten valintojen teko on vähäistä. Opetussuunnitelmien toteutumista arvioineet toisen vuoden opiskelijat näkivät kuitenkin hyvänä, että ensimmäiset lukukaudet toteutetaan yhtenevästi ja opintojen valinnaisuus lisääntyy vasta opintojen edetessä. Kaiken kaikkiaan opiskelijat toivoivat opetussuunnitelmia käsiteltävän heidän kanssaan enemmän. Lisäksi he totesivat, että opettajilta saatavat tai eri tietojärjestelmissä olevat tiedot saattavat erota ja siten hämmentää opiskelijoita. Opiskelijat eivät myöskään koe tietojärjestelmiä helpoiksi käyttää ja opetussuunnitelmien tiedot saattavat ovat puutteellisia, esim. tarkkojen aikataulujen osalta. Opetussuunnitelma ei ole meille kovin tuttu, olemme nähneet sen ehkä joskus opintojen alussa.tähän asti opinnoissa olemme menneet valmiin suunnitelman mukaan, sooloilu eli oman tien kulkeminen vaikuttaa todella hankalalta. Alussa suunniteltu järjestys ja aikataulut, myöhempinä vuosina enemmän valinnaisuutta. 5 Opetussuunnitelmia hyödynnetään oman osaamisen tunnistamisessa mm. arviointitilanteissa ja kuvaamaan omaa osaamista, joskin päiväopiskelijat hyödyntävät aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (AHOT) vain vähän. AHOTointia vaikeuttaa, se että opetussuunnitelmat sisältävät paljon myös opiskelijoille vierasta kieltä, joka ei aukea heille. Lisäksi opintotarjonnan tulisi olla aiemmin tiedossa, jotta opiskelijat voivat suunnitella ja tunnistaa omaa osaamistaan ajoissa. Olemme käyttäneet opetussuunnitelmaa oman osaamisen arvioinnin tukena. Osaamisen kuvaus tulee olla selkeästi kuvattuna moduuleissa, jotta ihminen osaa tunnistaa, että hänellä on jo osaaminen. Opiskelijoiden osaamistavoitteet ajoittain vaikealukuisia, halutaan käytännönläheisyyttä ja selkeää kieltä. Hyvinä käytänteinä mainittiin HAMKin maaseutuelinkeinojen koulutuksessa käytössä olevat moduulikortit, joissa on pelikortteihin kuvattu kukin moduuli ja opiskelijat voivat muodostaa mahdollisia opintopolkuja konkreettisesti kortteja yhdistelemällä. Opetussuunnitelmaan kuuluvat moduulit on esitelty moduulikorteissa ja kortit on hyvin tallessa. Kaiken kaikkiaan opetussuunnitelmat nähtiin hyödyllisiksi niin opintojen suunnittelun, etenemisen kuin arvioinninkin kannalta. Mukana olleet henkilöstön jäsenet totesivat opetussuunnitelman roolin muuttuneen yhä positiivisemmaksi ja sen olevan hyvä henkilöstön yhteinen työkalu. Sekä henkilöstö että opiskelijat toivoivat kuitenkin opiskelijoiden ja työelämän yhä aktiivisempaa roolia opetussuunnitelmien laadinnassa. Kun koulutuksen arvioinnissa otetaan opiskelijat ja sidostyhmät mukaan, niin olisi hyvä, että heidät otettaisiin mukaan jo opetussuunnitelmien tekoon. 4.1.2. Toteutussuunnitelma Toteutussuunnitelmat käydään pääasiassa läpi opintojen alussa. Opiskelijat kertoivat, toteutussuunnitelmien selkeyttävän arjen opiskeluja hyvin, joskin totesivat niiden olevan vaihtelevasti kirjoitettuja. Opiskelijat kaipasivat etenkin tarkempien aikataulujen kirjaamista hyvissä ajoin, jotta he voisivat suunnitella opintojaan ja muuta elämäänsä paremmin. Etenkin opintojen läsnäolovelvoitteesta kaivattiin tietoa. Ongelmalliseksi opiskelijat näkivät, etteivät toteutussuunnitelmat pidä aina paikkaansa. Tutustumalla toteutussuunnitelmiin orientoidumme tuleviin opintoihin. Toteutussuunnitelma on hyvin informatiivinen; näkee tulevat opinnot, aikataulut, tavoitteet, laajuudet ym.. Olisi varmaan hyödyllistä jos moduulin alussa käytäisiin tavoitteet ja työtavat perusteellisesti läpi.

Opettajat ilmoittavat toteutuksen eri menetelmin esim. Pepin TOTSU, Reppu-kurssit, muut kurssikuvaukset (kirjallinen ja suullinen). Tietoa löytyy nyt liian monesta kohdasta (Optima, live.laurea, Winha, Jobstep ms.). Aikataulut tulevat niin myöhään, että on hankala suunnitella syventäviä opintoja. Aikataulut vaikeasti haettavissa. Riippuu paljon opettajasta toiset noudattavat tarkkaan ja toiset eivät ollenkaan. 6 Opiskelijat kokivat mahdollisuutensa vaikuttaa opintojen toteutukseen vähäisiksi ja eivät halua osallistua vain tulevia opiskelijoita hyödyttävään kehittämiseen. Mukana olleet opiskelijat kertoivat, että ovat kiinnostuneita opintojen suunnitteluun osallistumisesta. Mahdollisuus vaikuttaa toteutukseen ei konkretisoidu opintojen alussa, mutta toteutuskohtaisesti sellaisia annetaan. Kehittämistä on tiedonkulussa. Opiskelijoina emme tiedä kaikkia mahdollisuuksiamme omien toteutussuunnitelmien, HOPSien tai harjoittelupolkujen suhteen. Opiskelijat toivoivat erityistä huomiota kiinnitettävän opintojaksojen järjestykseen, jotta opittavat taidot karttuvat loogisessa järjestyksessä. Kurssien järjestys epälooginen välillä, mitä taitoja tarvitaan alussa ja arvioidaanko taitoja vai projektia, jos ko. taitoa ei ole ollut vielä lukujärjestyksessä. Hyvänä käytänteenä opiskelijat näkivät pienempien opintojaksojen yhdistämisen laajemmiksi kokonaisuuksiksi, joissa yhdistyy esim. suunnittelu, toteutus, työelämäyhteistyö ja asiakaskontaktit. Yhdistelmäkurssit hyvä asia, mutta vaatii opettajilta yhteistyötä, jotta tavoitteet toteutuvat ja ovat selkeät. 4.2. Yhteys työelämään Opiskelijat totesivat, että yhteys työelämään on huomioitu opinnoissa, joskaan sitä ei ole kuvattu heille riittävän selkeästi. Harjoittelut nähtiin selkeimpänä työelämäyhteistyön muotona. Harjoittelujen lisäksi opiskelijat ovat suunnitelleet projekteja työelämäasiakkaille, toteuttaneet työelämälähtöisiä projekteja ja toimeksiantoja, käyneet tutustumiskäynneillä, kuulleet vierailijaluennoitsijoita, osallistuneet julkisiin kilpailuihin sekä järjestäneet alan avoimia ovia. Opiskelijat kokivat työelämän kanssa toteutetut projektit erityisen mielekkäiksi, motivoiviksi ja hyödyllisiksi oman ammatillisen kehityksensä kannalta ja toivoivat niitä lisättävän. Yhteys työelämään ei selviä opetussuunnitelmasta. Opinnot mahdollistavat verkostoitumisen muodostamista ja koemme että siitä on tulevaisuudessa hyötyä. Työelämässä voi hyvin hyödyntää omaa osaamista ja harjoittelut mahdollistavat työelämäverkostoitumisen. Työelämän kanssa toimiminen on näkynyt toteutuksessamme vahvasti erilaisten projektien kautta ja mahdollistavat täysin oman osaamisen käytön. On ollut miellyttävää huomata, miten paljon opetusta on jo kehitetty harjoittelun työelämäohjaajien mielestä. Projekteissa on usein mukana yritys tai asiakas ainakin taustalla yhteys ja motivaatio opiskeluun on hyvä, vaikka ei olisikaan oikea tilaava asiakas. Opiskelijat kokivat myös, että opiskelu tiimeissä valmentaa hyvin työelämään. Lisäksi he totesivat työelämäprojektien auttavan hahmottamaan kuvaa työelämästä. Yhteys työelämään tarkoittaa muiden kollegoiden eli opiskelijoiden osaamisen hyödyntämistä yhteistyön kautta ja on suora linkki tulevana työelämäverkostona. Totta kai on edullista että joillain tiimin jäsenistä on myös käytännön kokemusta ja sitä kautta näkemystä ns. arjesta. Työelämäyhteys projektien aiheissa luo vahvan uskon tulevaisuuteen, vaikka ei ole vielä konkreettisia suhteita työelämään, niin on selkeä käsitys siitä missä voisi olla tulevaisuudessa töissä.

Kun opiskelijoilta kysyttiin aiemmin ja opintojen aikana kertyneen työelämäosaamisen hyödyntämisestä opinnoissa AHOToinnin kautta, he totesivat sen olevan mahdollista, joskin vaikeaa ja työlästä. AHOTointi nähtiin helpoimpana, kun opintojen osaamiskuvaukset on kirjattu mahdollisimman yksiselitteisesti. Seminaaripäivän keskusteluissa todettiin, että korkeakoulujen AHOTointikulttuuria tulisi kehittää ja nyt tulisi toteuttaa rohkeita kokeiluja toimivien ratkaisujen löytämiseksi. AHOT-prosessi hankala, on vain helpompaa mennä kursseille. Osaamisen kuvaus tulee olla selkeästi kuvattuna moduuleissa, jotta opiskelija osaa tunnistaa, että hänellä on osaaminen. 7 4.3. Opetus ja ohjaus Opiskelijat totesivat toteutusten vastaavan pääasiassa suunnitelmia, mutta poikkeuksiakin on heidän opinnoissaan ollut. Opiskelijoiden mukaan opettajan rooli on merkittävä ja toteutuksen riippuvan paljon opettajan aktiivisuudesta ja läsnäolosta. Opiskelijat toivoivatkin opettajille aktiivista roolia, niin oppimisen tukena kuin heidän kysymyksiin vastaamisessa. Pääteemat toteutuu todennäköisesti ihan hyvin. Opetussuunnitelman tavoitteiden täyttyminen on hyvin pitkälti opettajasta riippuvaista. Yhden opintojakson käytännön toteutus ei vastannut lainkaan toteutussuunnitelmaa; sisältö ja kurssin suoritusvaatimukset olivat kohtuuttomia. Opinnoilta opiskelijat toivoivat enemmän opetus- ja oppimismenetelmien vaihtelua ja tekemistä pienissä sykleissä. Opiskelijat kokivat pitkät luennot puuduttaviksi, joskin teoriaopetuksen tarpeelliseksi. Opiskelijoiden mielestä asiantuntijaluennoitsijoiden käyttö on hyväksi opettajan työn tukena. Käytännön töiden kautta oppiminen on tehokasta. Ryhmätöitä paljon: ei aina ehdi paneutua kunnolla tehtävään eikä muiden töihin ehdi kunnolla tutustua. Luentojen määrä kokonaisuutena on hyvä, mutta ajoitusta pitäisi kehittää, max. 1/2 päivää ja loppupäivä yhdessä tiimityöskentelyä. Hyvä opetusmenetelmä = lyhyt teoria ja sitten käytännön kautta tehtävä teoria. Oppimisen kannalta olisi tärkeää saada luentojen kautta asiantuntijoiden kokemuksia ja mielipiteitä aiheista. Asiantuntijat osaavat herättää mielenkiinnon ja innostuksen. Tieto pitäisi saada sovellettua nopeammin luentojen kautta esim. monta tehtävää pitkin teoriakurssia parempi kuin pitkä luento ja yksi iso tehtävä. Koulutuksen tietojärjestelmät ovat usein opiskelijoille sekavia. Opiskelijat toivovatkin selviä kansiorakenteita sekä toteutussuunnitelmien ja arviointiperusteiden helppoa saatavuutta. Lisäksi opiskelijat painottivat, että verkossa annettavien tehtävänantojen tulee olla tarkempia. Ohjelmat hämmentävät entisestään. Moodlesta näkee suhteellisen hyvin - kunhan sen löytää - arviointiperusteet ja moduulista riippuen aikataulun. Olisi suotavaa, että opettajat käyttäisivät enimmäkseen samoja sovelluksia (moodle, skype, google yms.). Tehtävien antoja pitäisi kehittää, että tiedetään aina, mikä on tavoitteena. Opiskelijat toivoivat, että opintojen aikataulujen suunnitteluun kiinnitetään erityisesti huomiota, jotta heillä on aikaa oppia ja tehdä tehtävät huolella. Lisäksi opiskelijat painottivat kuormituksen eli opintopisteiden määrän ja tehtävän työn suhteen tarkistamista. Tämä on tärkeää opiskelun kuormittavuuden, jaksamisen ja opintoihin keskittymisen kannalta. Opintopistekokonaisuuteen on tungettu liikaa asiaa opintopisteisiin nähden, jolloin ei pysty keskittymään olennaisiin osaamistavoitteisiin. Tällä hetkellä liian laajoja opintokokonaisuuksia liian lyhyessä ajassa.

4.4. Osaamisen arviointi Opiskelijoilla on tieto arviointikriteereistä ja ne kiinnostavat heitä, mutta arviointi ei aina heistä vastaa kriteerejä ja he eivät tiedä, kuinka arviointi käytännössä tehdään. Opiskelijat eivät myöskään aina näe yhteyttä saamansa palautteen ja numeerisen arvosanan välillä. Hyvä jos käydään arviointi alussa, mutta mitkä ovat tekijät loppupalautteessa, jotka on huomioitu arvosanassa. 8 Opiskelijat toivoisivat lisää henkilökohtaista palautetta oppimisestaan ja osaamisestaan niin opintojen aikana kuin niiden lopussa. Saatu palaute auttaa opiskelijoita tunnistamaan omaa osaamista ja osaamisen vajeita ja siten auttaa kehittymään. Välikritiikit ja välivaiheet - nähdään mitä muut tekevät, voidaan tehdä vertaisarviointia, mahdollisuus jakaa ideoita, joutuu vastaamaan kysymyksiin omista ideoista, mikä kehittää omaa ajattelua ja osaamista. Ensimmäisen moduulin alussa homma takkuili, mutta nykyisessä moduulissa palautetta otetaan vastaan jo huomattavasti paremmin. Välipalaute ja face to face -palaute opetuksen aikana auttaa kehittämään omaa osaamista.

5. Opetussuunnitelmien toteutumisen arviointitulosten hyödyntäminen 9 Opetussuunnitelmien toteutusten arvioinneissa oli löydettävissä yhteisiä kehittämiskohteita ja vahvuuksia. Yhteiset vahvuudet ja kehittämiskohteet on koottu taulukkoon alle. Taulukko 2. Yhteiset vahvuudet ja kehittämiskohteet Opetus- ja toteutussuunnitelmat VAHVUUDET Toteutussuunnitelmat käydään läpi opintojen alkaessa Pienempien opintojaksojen yhdistäminen laajemmiksi kokonaisuuksiksi KEHITTÄMISKOHTEET Toteutussuunnitelmien taso vaihtelee ja aikataulujen tulisi olla tarkemmin kirjattu Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Opintojen looginen etenemisjärjestys Yhteys työelämään VAHVUUDET Yhteys työelämään huomioitu opinnoissa hyvin KEHITTÄMISKOHTEET Lisää projekteja työelämän kanssa AHOToinnin kehittäminen Opetus ja ohjaus VAHVUUDET Toteutukset vastaavat pääasiassa suunnitelmia Asiantuntijoidenkäyttö opetuksen tukena KEHITTÄMISKOHTEET Opettajan aktiivisempi rooli oppimisen tukena Enemmän vaihtelua menetelmiin ja oppimista pienissä sykleissä Toteutusta tukevat järjestelmät opiskelijalähtöisemmiksi Aikataulutus ja työmäärän suunnittelu (kuormittavuus) Osaamisen arviointi VAHVUUDET Opiskelijoilla on tieto arviointikriteereistä Saatu palaute auttaa opiskelijoita kehittymään KEHITTÄMISKOHTEET Arviointi ei linjassa kriteerien tai saadun palautteen kanssa Opiskelijat eivät tiedä kuinka arviointi toteutetaan Opiskelijat toivovat lisää henkilökohtaista palautetta oppimisestaan ja osaamisestaan Yhdessä toteutettu arviointi ja avoin keskustelu toivat jälleen esiin myös jäsenkorkeakoulukohtaisia opetussuunnitelmien vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Yhteinen arviointi mahdollisti oppimisen kumppaneiden hyvistä käytänteistä. Kumppaneiden kanssa toteutettu arviointi tuotti monipuolisempaa arviointi- ja benchmarking-tietoa kuin mitä amkien sisäinen arviointi olisi tuottanut. Jäsenkorkeakoulut vastaavat kuitenkin itse opetussuunnitelmiensa kehittämistyöstä ja jäsenkorkeakoulut hyödyntävät tuloksia omien laatujärjestelmien mukaisesti. Ensimmäisiä tulosten mukaisia toimenpiteitä alettiin toteuttaa välittömästi arviointityöpajojen jälkeen. FUAS-liittouman OPS-arvioinnin ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella toteutettiin yhteinen OPS-työn kehittämisen työkirja. Kehittämisen työkirjan mukaisia toimenpiteitä arvioitiin kolmannen vaiheen päätyttyä ja kehittämisen työkirja päivitettiin.

10 Taulukko 3. Kehittämisen työkirja Kehittämiskohteen määrityspäivämäärä ja kehittämisfoorumi Määritetty kehittämiskohde Määritetty kehittämistoimenpide Kehittämistoimenpiteen toteuttamis-vastuu, aikataulu Kehittämistoimenpiteen vaikuttavuuden arviointi: menettely, ajankohta Tulos FUAS-OPS - arviointi, itsearviointi ja ristiinarviointi 14.11.2014 OPS-arvioinnin projektiryhmä 18.11.2014 Yhteinen toimintamalli ennakointityöhön - ennakointitiedon hyödyntäminen OPS-arvioinnin 2.vaiheen työelämäarviointi 22.4. (tulevaisuuspaneeli, avoin kaikille) Jatkossa systemaattisesti toteutettavat yhteiset tulevaisuusfoorumit (henkilökunnalle). Toiminnahtaja koordinoi. 22.4.2015 Toteutuneet tulevaisuusfoorumit (palaute) Tulevaisuuspaneeli 22.4.2015 (OPSarviointi 2. yhteydessä). Vuosittaiset tulevaisuus-seminaarit (jäsenkorkeakoulujen johto ja hallitukset). Palvelut yritykselle ja yhteisölle yhteistyöalueen ennakointitiedon tuottaminen yritysten ja yhteisöjen tarpeisiin (osatavoite 2016). FUAS-OPS - arviointi, itsearviointi ja ristiinarviointi 14.11.2014 OPS-arvioinnin projektiryhmä 18.11.2014 Yhteistyömahdollis uuksien tiedottamisen selkiytys (kesäopinnot, virtuaalikampus ja Graduate school) FUAS-www-sivujen informaation ja rakenteen kehittäminen opiskelijaystävällisemmäksi Toiminnanjohtaja koordinoi. Toteutus yhdessä strategisten yhteistyöalueiden vastaavien ja suunnittelijan kanssa. 1.3.2015 mennessä. Kesäopintojen osalta: Kesäopintojen palaute 2015. FUAS-mittarit (Kesä, virtuaali ja Graduate School) Tiedotusta ja tiedotuksen vastuunjakoa selkiytetty ja tiedotusta lisätty, mutta palautteen mukaan tiedotuksen riittävyys pysynyt samana. FUAS-OPS - arviointi, itsearviointi ja ristiinarviointi 14.11.2014 OPS-arvioinnin projektiryhmä 18.11.2014 Sijoittumisseurannan parempi hyödyntäminen Sijoittumisseurannan tulosten analysointi ja esittely tulevaisuusfoorumissa. OPS-arvioinnin projektiryhmä. Osaksi 22.4.OPSarvioinnin työelämäarviointipäiv ää Jatkossa osa vuosittaista FUAStulevaisuusfoorumia. Sijoittumisseurannan tuloksia käsiteltiin tulevaisuuspaneelin yhteydessä 22.4.2015. Sijoittumisseurannan tuloksia hyödynnetään jäsenkorkeakoulujen laatujärjestelmien mukaisesti. FUAS-OPS arviointi, itsearviointi ja ristiinarviointi 14.11.2014 OPS-arvioinnin projektiryhmä 18.11.2014 Arviointimenetelmien kehittäminen FUAS-yhteistyössä Jatkuu osana OPSarviointia. FUAS-laatu- ja tietotuotantoryhmä / projektiryhmä Jäsenkorkeakoulujen laatujärjestelmien kehittyminen. Jatkuu osana FUASlaadunhallintayhteisty ötä. Yhdessä toteutettu kolmivaiheinen OPS-arviointikokonaisuus nähdään erinomaisena, jokaisen jäsenkorkeakoulun toimintaa kehittävänä käytänteenä. Arvioinnin yhteydessä luotiin toimintamalleja ja arviointikehikkoja, joita pystytään hyödyntämään jäsenkorkeakouluissa myös jatkossa. OPSarviointikokonaisuudesta pyritään julkaisemaan artikkeli vuoden 2016 aikana. FUASliittoumayhteistyössä jatketaan toiminnan laadun kehittämistä pohjautuen erityisesti vuonna 2016 toteutettavien laatujärjestelmien auditointien keskeisiin kehittämistuloksiin.

FUAS-liittouman OPS-arviointi Opetussuunnitelmien toteutumisen arviointi opiskelijoiden arvioimana Liite 1 Liite 1: Opiskelijat opetussuunnitelmien toteutuksen arvioijina Seminaari; kutsu ja ohjelma