Organisaation rakentaminen. Ohjausryhmä /ps Mukana kursivoituja täydennyksiä henkilöstöinformaation jälkeen

Samankaltaiset tiedostot
YHTEISTOIMINTA-ALUEEN SUUNNITTELU Vastaukset ohjausryhmän antamiin tehtäviin

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintasopimus. Esitys Antero Alenius + työvaliokunta

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet


Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

Sote ja maku mielenterveyden ja psykologian alan näkökulma

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN

Sosiaalipalveluiden ohjauksen ja valvonnan ajankohtaispäivä kunnille ja yksityisille palvelujen tuottajille

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Yhteistoiminta-alueen organisaation rakentaminen. Organisaatioseminaari Paavo Salli

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtakunnallinen kansanterveyspäivä

PERUSTURVAOSASTON ALAISTEN TOIMINTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2019

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

PERUSTURVAOSASTON ALAISTEN TOIMINTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2018

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

PALVELUSOPIMUS LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

KAINUUN PERHEKESKUKSET

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Lapin aluehallintovirasto

Toimintakyky ja sosiaalinen turvallisuus työryhmän nykytilan kuvaus

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi


Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Kouvolan päihdestrategia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi

Verkostokokous Lahti Lääkintöneuvos Timo Keistinen

KYSELYN PERUSTIEDOT. Kyselyn vastausaika Kysely toteutettiin verkkokyselynä. 183 kuntaa vastasi, vastausprosentti n.

EVA osana Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Päätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Työsuunnitelma. Lapin sotetuotantoalue. Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti Tapio Kekki

Miten on järjestetty Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelut?

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

Terveyden edistämisen laatusuositus

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Terveydenhuoltolaki STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Transkriptio:

Organisaation rakentaminen Ohjausryhmä 9.3.2011/ps Mukana kursivoituja täydennyksiä 8.3.2011 henkilöstöinformaation jälkeen 1

Kokonaisuus 1000 työntekijää 130 000 000 euron liikevaihto Vaaditaan, että järjestelmät on suunniteltu ja hallinnolliset sekä johtamisprosessit toimivat että toiminnan linjaukset on suunniteltu ja vahvistettu että 2

Organisaation suunnittelu Tehtävänä määrittää keskeiset ajatukset siitä, mitä asiakaspalvelua varten rakenne tehdään Kokonaisuuden muodostavat samaan asiakasarvoa aikaansaavaan arvoketjuun kuuluvat toiminnot. 9.3.2011 Ohjausryhmän keskustelu, taloustyöryhmälle tehtävä 24.3.2011 Ohjausryhmässä luonnos organisaatiorakennetta koskevaksi ratkaisuksi. Kokouksessa seminaariosio, työryhmien puheenjohtajat alustajina. Lisätietoa rajapinta-analyyseissä, perustehtäväluonnoksissa sekä visio 2020 rakennuspuissa. Maaliskuussa kaksi työryhmien kokousta Yhteistyötoimikunnat ja henkilöstöinfo 5.4.2011 7.4.2011 ratkaisu ja ehdotus kunnanhallitusten ja valtuustojen hyväksyttäväksi, samalla yhteistoimintasopimus 3

So-te ydinprosessi Henkilöstöinfo 27.1.2011 Osaprosessit, joille valtuustot syksyllä 2011 vahvistavat kuntien kesken sovittavat tavoitteet ja määrärahat Kotihoito ja ikäihmisten palvelut, valtuustot Avoterveydenhuolto ja vuodeosastot, valtuustot Perhe- ja sosiaalipalvelut, valtuustot Ympäristöterveydenhuolto, valtuustot 4

Sosiaali-ja terveyspalvelut Kutsu organisaatioseminaariin 21.2.2011 Muutoskohdat vahvennettu Osaprosessit, joille valtuustot syksyllä 2011 vahvistavat kuntien kesken sovittavat tavoitteet ja määrärahat Ikäihmisten palvelut, valtuustot Perusterveydenhuolto ja erikoislääkäripalvelut, valtuustot Prosessien välinen yhteistyö! Perhe- ja sosiaalipalvelut, valtuustot Ympäristöterveydenhuolto, valtuustot 5

Sosiaali-ja terveyspalvelut Henkilöstöinformaatio 8.3.2011 Ratkaisua odottavat kohdat vihreällä alleviivattuina Perusteluista pääosa työryhmien esittämiä Osaprosessit, joille valtuustot syksyllä 2011 vahvistavat kuntien kesken sovittavat tavoitteet ja määrärahat Ikäihmisten palvelut/kotiin vietävät palvelut, valtuustot Perusterveydenhuolto, valtuustot (ohjausryhmä tarkisti 25.2.2011 nimeä) Laitospalvelut/ ei erillistä laitospalvelukokonaisuutta Terveyskeskussairaala Vanhainkodit Perhe- ja sosiaalipalvelut, valtuustot Lapsiperheiden palvelut/ sisältö? Äitiys- ja lastenneuvola Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Kasvatus- ja perheneuvola Lapsiperheiden kotipalvelu Perheoikeudelliset palvelut Koulun sosiaalityö Ympäristöterveydenhuolto, valtuustot Prosessien välinen yhteistyö! 6

Ikäihmisten palvelut/kotiin vietävät palvelut Ikäihmisten palvelut Selkeästi määritelty, mitä palveluja ja mihin tarkoitukseen/kenelle tuotetaan missäkin prosessissa; asukkaiden näkökulmasta sekä henkilökunnan osaamisen ja yhteistyön näkökulmasta Ne palvelut, joita ei itse pysty vanhana hoitamaan, ovat yhden prosessin sisällä keskitetysti. Sisältää vanhainkodit, joka on todennäköisesti vähenevä palvelumuoto Kotiin vietävät palvelut Ei ihmisten erottelua iän perusteella, eri-ikäisille viedään palveluja kotiin Ei sisällä vanhainkoteja, jotka ovat laitospalvelujen kokonaisuudessa Luonnostelu johtopäätösten perusteluiksi: Nimikysymykseen vaikuttaa, muodostavatko laitospalvelut kokonaisuutensa vai ei. Jos eivät, vanhainkoti/tehostettu palveluasuminen painottaa kokonaisuutta niin, että nimenä voisi olla Ikäihmisten palvelut Johtamisrooleista ja tiimirakenteista sekä rajapintoja ylittävistä tiimeistä on meneillään oma selvittämis- ja kehittämistyönsä, joka valmistunee strategiaseminaariin 9.6.2011, viimeistään syksyllä 2011. Johtopäätös: 7

Laitospalvelut/ ei erillistä laitospalvelukokonaisuutta Missä vanhainkodit? Laitospalvelut Terveyskeskussairaala ja vanhainkodit muodostavat saumattoman kokonaisuuden, samankaltaisten laitostoimintojen kehittämiskokonaisuuden Koottu yksikkö edistää toimintaa, jossa lääkärit ja muut asiantuntijat kiertävät, mutta potilasta ei kuljeteta laitosten välillä paikasta toiseen, esimerkiksi vanhainkodista sairaalaan ja takaisin Osaprosessin johtajana ylilääkäri Ei erillistä laitospalvelukokonaisuutta, vanhainkodit ikäihmisten palveluprosessissa Valtakunnallisena suuntauksena on korvata vanhainkotipalvelu tehostetulla palveluasumisella Ei tarvitse muuttaa hoitopaikasta toiseen, vaan kunnon heiketessä palvelua lisätään tarpeen mukaan siihen paikkaan, missä asuu Intervallipaikkoja omaishoitajien jaksamisen tukemiseksi Vältetään vastuurajapinta intervallipaikkojen ja laitospaikkojen väliltä Selkeys asiakkaan näkökulmasta Iäkkäiden neuvontapalvelujen tuottaminen (TerveydenhoitoL 20 ) päivätoiminnassa, ikäpisteessä, kotikäynneillä, geriatrisessa tutkimus- ja kuntoutusyksikössä, muisti- ja mielipisteessä sekä kaikissa asiakaskontakteissa. Siis ikäihmisten palvelut- prosessin eri osissa. Yhteistyö tässä sosiaalihuollon kanssa. STM (HeSa 25.2.2011) suosittelee kalliista pitkäaikaishoidosta luopumista ja viimeisten vuosien elämistä samassa paikassa. Hoivapalveluyritysten kasvu, kilpailuttaminen ja pelisääntöjen selkeyttäminen. 8

Laitospalvelut/ ei erillistä laitospalvelukokonaisuutta Missä vanhainkodit? Luonnostelu johtopäätösten perusteluiksi: Näkemykset, ettei potilasta siirretä ja kuljeteta, ovat esillä molemmissa vaihtoehdoissa. Johtamisrooleista ja tiimirakenteista on meneillään oma selvittämis- ja kehittämistyönsä, joka valmistunee strategiaseminaariin 9.6.2011, viimeistään syksyllä 2011. Sama koskee rajapinta-analyysejä ja prosessien kehittämistä niiden yli. Asiantuntijoiden liikkuvuuden periaate tulisi saattaa vallitsevaksi niissä. Yksi suunnittelu- ja kehittämistehtävä syntyy siitä, että perusterveydenhuollon palveluja tarvitaan sekä kaupungin omistamissa että yksityisissä asumisyksiköissä. Kokonaisvastuu palvelujen järjestämisen näkökulmasta ikäihmisten asumispaikkaan liittyvillä palveluilla tulisi olla kootusti yhdessä paikassa, koska hoivapalvelumarkkinat kasvavat. Muita, kuin ikäihmisiä, on tämän palvelun kohteena niin vähän, että nimeksi voitaisiin ottaa Ikäihmisten palvelut, koska pääpaino on asumispalveluissa ja hoidon lisäämisessä siihen tarpeen mukaan. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on yhtä tärkeätä kehittää rajapintaa ylittävää saumattomuutta kuin perusterveydenhuollon ja ikäihmisten palvelujen välillä on. Terveyskeskussairaalan tulisi lääketiedekeskeisenä toimintana olla osana perusterveydenhuollon palveluja. Lääketieteelliset linjaukset, konsultaatiot ja vastaanottotyyppiset toiminnot suunnitellaan tässä prosessissa. Johtopäätös: 9

Äitiys- ja lastenneuvola Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Kasvatus- ja perheneuvola Perhepalvelujen kokonaisuus Mahdollistaa lapsiperheiden palvelukokonaisuuden suunnitelmallisen kehittämisen haasteina syrjäytymisen torjuminen ja suurten terveyserojen kaventaminen. Kontaktipinta kaikkiin, varhaisen puuttumisen helpottuminen. Kasvatustoiminta ja perhedynamiikka. Prosessien kehittämisessä ei tule lähteä rajapinnoista, vaan asiakaslähtöisestä tavasta kehittää palveluja. Moniammatillinen synerginen johtoryhmä Asetuksen vaatimus terveydenhoitajien erikoistumisesta: Lapset/aikuiset Ennalta ehkäisevälle lastensuojelulle merkitystä, ei rajapintoja Uusi johtamisjärjestelmä terveydenhuollon näkökulmasta Kasvatus- ja perheneuvola voi kuulua osaksi lapsiperheiden palvelujen kokonaisuutta Perusterveydenhuollon kokonaisuus Terveydenhoitotyön kokonaisuuden johtaminen on osa terveydenhuollon kokonaisuutta. Lähes jokaisella terveydenhoitajalla useita toimenkuvia, liikkumista työpisteiden välillä. Yhteistyövelvoite ja yhteistyön kehittäminen eri prosessien välillä. Tilastoinnin helppous Terveydenhuollon hoitoketjujen pth-esh kokonaisuus Yhteistyö varhaiskasvatuksen, lastensuojelun, muun sosiaalihuollon, erikoissairaanhoidon sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa Kansanterveyslain mukaan neuvolat kuuluvat perusterveydenhuoltoon ja ylilääkärin alaisuuteen 10

Äitiys- ja lastenneuvola Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Kasvatus- ja perheneuvola Luonnostelua perusteluiksi: Talousarvioasetelma joudutaan määrittämään pohjaksi johtamisroolien ja tiimirakenteiden suunnittelulle. Uudella yhteistoiminta-alueella olisi tärkeätä kehittää uutta sosiaali- ja terveystoimen integraatiota. Sosiaalisten ongelmien lisääntymisen ja niistä johtuvien kustannusten kasvun hillitsemiseksi olisi palveluja järjestävän tahon perusteltua kehittää uusia toimintamalleja. Asetuksen mukainen terveydenhoitajien erikoistuminen tulisi ottaa tarkemmin selvitettäväksi ja kehitettäväksi jatkovalmistelussa. Mm. lastensuojelun ongelmat ovat yhteiskunnallisesti ja yksilökohtaisesti niin pahoja, että järjestelyjä tulisi tehdä niiden ennalta ehkäisemiseksi. Varsin usein kysymys on varhaisista viesteistä ja tiedosta varhaisen puuttumisen mahdollistamiseksi. Kysymyksessä on merkittävä ihmisten elämänhallinnan vahvistamiseen liittyvä tehtävä, jossa onnistumiseen kohdistetaan yhteistoiminta-alueen seurannassa erityistä huomiota. Tällä perusteella olisi otsikossa mainitut toiminnot sijoitettava talousarvioasetelmassa osaksi lapsiperheiden palvelujen kokonaisuutta. Johtamisrooleista ja tiimirakenteista on meneillään oma selvittämis- ja kehittämistyönsä, joka valmistunee strategiaseminaariin 9.6.2011, viimeistään syksyllä 2011. Sama koskee rajapinta-analyysejä ja prosessien kehittämistä niiden yli. Johtopäätökset: 11

Määritelmiä Terveydenhuoltolaki3 : Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 1) terveyden edistämisellä yksilöön, väestöön, yhteisöihin ja elinympäristöön kohdistuvaa toimintaa, jonka tavoitteena on terveyden, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen sekä terveyden taustatekijöihin vaikuttaminen, sairauksien, tapaturmien ja muiden terveysongelmien ehkäiseminen ja mielenterveyden vahvistaminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen sekä suunnitelmallista voimavarojen kohdentamista terveyttä edistävällä tavalla; 2) perusterveydenhuollolla kunnan järjestämää väestön terveydentilan seurantaa, terveyden edistämistä ja sen osana terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia, suun terveydenhuoltoa, lääkinnällistä kuntoutusta, työterveyshuoltoa, ympäristöterveydenhuoltoa sekä päivystystä, avosairaanhoitoa, kotisairaanhoitoa, kotisairaala- ja sairaalahoitoa, mielenterveystyötä ja päihdetyötä siltä osin kuin niitä ei järjestetä sosiaalihuollossa tai erikoissairaanhoidossa; perusterveydenhuollosta voidaan käyttää myös nimitystä kansanterveystyö; 3) erikoissairaanhoidolla lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon, ensihoitoon, päivystykseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja; 4) erityistason erikoissairaanhoidolla sairaanhoitoa, joka sairauden harvinaisuuden, erikoissairaanhoidon vaativuuden tai erikoissairaanhoidon järjestämisen asettamien erityisten vaatimusten perusteella on sellaiseksi valtioneuvoston asetuksella säädetty; 5) sosiaalihuollolla sosiaalihuoltolain (710/1982) 13 :n 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä ja mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitettua sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämistä; 6) erityisvastuualueella kahden tai useamman sairaanhoitopiirin muodostamaa 12 erikoissairaanhoitolain 9 :n mukaan määrättyä aluetta.

Määritelmiä Laitoshoidolla tarkoitetaan hoitoa ja kuntoutusta sairaalan, terveyskeskuksen tai muun terveydenhuollon toimintayksikön vuodeosastolla tai sitä vastaavissa olosuhteissa (TerveydenhoitoL67 ) Laitoshoidon aikana potilaalle annettavat lääkkeet kuuluvat hoitoa antavan yksikön vastuulle (68 ) 13

Johtamis- Toiminnon ja ohjauksen asiantuntijatehtävät, moniulotteisuus matriisirakenteessa ohjausta monesta suunnasta Lääketieteellinen osaaminen Alueellinen asiakaspalvelu Toiminto Hoito-osaaminen Sosiaalityön osaaminen 14

Johtamisroolit ja tiimirakenteet Roolit määritellään jokaiselle osaprosessille näkökulmina Lääketieteellinen osaaminen Hoito-osaaminen Sosiaalityön osaaminen Alueellinen asiakaspalvelu Johtaja Osaprosessin johtaja, Työyhteisövastuu, Prosessien kehittämisvastuu, Talousvastuu Jäsen Erikoisosaamisen pysyvä edustaja prosessitiimissä tai muussa tiimissä Konsultti Erikoisosaamisen asiantuntija kutsuttaessa Alueellisen koordinaation vastuuhenkilö Kysymyksiä jatkosuunnittelussa: Ovatko alleviivatut roolit oikeita, olisiko rooleja lisättävä? Millaisia tiimejä prosesseissa toimii? Ohjausryhmä pyytää työryhmiä ilmoittamaan 24.3.2011, mitä rooleja se on aikonut käyttää toimialansa suunnittelussa. 15

Muuta Tietohallinto on keskeinen selvittämistehtävä, jota käsitellään jokaisessa laajennetun tilaajarenkaan johtoryhmässä. Ohjausryhmälle 9.3. esitetään, että taloustyöryhmä rakentaa yhdessä työryhmien kanssa talousarvioasetelman edellä selostetulta johtopäätöspohjalta valmiiksi 30.4.2011 mennessä, jotta toukokuussa voidaan henkilöstö sijoittaa rakenteeseen. Talousarvion ja palvelusopimusten vuosittaisen laadintaprosessin kuvaus valmistuu niin, että se voidaan ottaa huomioon kuntien yhteistoimintasopimuksesta ehdotusta tehtäessä. Maaliskuu 2011: Yhteistoimintasopimuksen valmistelua: 7.4.2011 on ohjausryhmässä päätettävä esityksestä kunnanhallituksille ja valtuustoille. Tiedotuslehti jokaiseen talouteen toukokuun lopulla. 16

Ohjausryhmä 9.3.2011 Ohjausryhmä pyytää työryhmiä 18.3.2011 mennessä: tarkistamaan vihreällä merkittyjä vaihtoehtoratkaisuja koskevat tekstit esittämään ehdotuksen perusteluiksi johtopäätöksille tekemään ehdotuksensa johtopäätöstekstiksi 24.3.2011 ohjausryhmän kokouksessa on tarkoitus käsitellä luonnosta organisaatiorakenteeksi ja työvaliokunnan tehtävänä on laatia luonnoksesta sitä ennen ehdotus. 17