HAM M ARSTRÖM PUHAK KA P FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympätistötolmi Ä//1-?40,1A Asfatunnus d D 0 a -. a 4 1 (18) Vaasan hallinto-oikeudelle 2h 09 :91? Asia Dnro Vastine ympäristölupa -asiassa tehtyihin valituksiin. Etelää-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt asiassa vastinetta 7.8.2012 päivätyllä kirjeellään ESAVI/489/04.08/2010 Valituksenalainen päätös Vastineen antaja / luvan hakija Asiamies ja prosessiosoite Valitukset Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 108/2012/ 1, annettu 18.6.2012 Envor Biotcch Oy, kotipaikka Forssa Gäljempänä " Envot" ) Asianajajat Kari Marttinen ja Suvi Marttinen Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy Bulevardi 1 A, 00100 Helsinki Puhelin (09) 474 21, telefax (09) 474 2222 Sähköposti etunimi.su kunimi@hpplaw.h 1. Hämeen elinkeino -, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue 2. Forssan kaupungin ympäristölautakunta Vaatimukset Envor pyytää, että Vaasan hallinto-oikeus hylkää asiassa tehdyt muut valitukset ja muuttaa valituksenalaista päätöstä Envorin valituksessaan esittämällä tavalla.
HAM M ARSTRÖM P UHAK K A P AR TNE RS 2 (18) VASTINEEN PERUSTELUT 1 Taustaa Envor on 28.4.2010 toimittanut Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympätistönsuojelulain (86/2000, "YSL") mukaisen hakemuksen, joka koskee toimintaa ja toiminnan olennaista muuttamista Envorin biojätteiden ja lietteiden käsittelylaitoksella Forssan Kiimassuon Envitech - alueella. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 18.6.2012 entamallaan päätöksellä nro 108/2012/1 myöntänyt Envorille ympätistöluvan biojätteen käsittelylaitoskokonaisuuden toimintaan. Laitoskokonaisuus käsittää seuraavat päätoiminnot : renderöintilaitos, biokaasulaitos, biojäte -etanolilaitos, lietelaitos, kompostointilaitos ja sekajätteen käsittely. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksessään myöntänyt Envorille YSL 101 :n mukaisen toiminnan aloittamisluvan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta olemassa olevien toimintojen osalta. Envorin biojätteen jätteenkäsittelylaitos sijaitsee Forssan kaupungissa Kiimassuon Envitech -alueella noin kolmen kilometrin etäisyydellä Forssan kaupungin keskustasta lounaaseen hakijan omistamilla kiinteistöillä Rnro:t 61-405-12-2, 61-405-10-1, 61-405-3-175 sekä 61-405-1-308, osoitteessa Voimalankatu 56. Envorin biohajoavan materiaalin käsittelyn laajennus- ja kehittämishankkeeseen on sovellettu ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (486/1994, "YYA-laki") mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Hajuhaitat ovat merkittävin Envorin toiminnasta aiheutuva ympäristövaikutus, mikä on tyypillistä tämänkaltaisille jätteenkäsittelytoiminnoille. Envor on aiemmin käsitellyt kerätyn materiaalin kompostoimalla, mutta on vuonna 2008 alkaneen laajennusinvestoinnin jälkeen siirtynyt asteittain materiaalin biokaasuprosessointiin, joka vähentää merkittävästi toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja. Envor on valittanut Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle. Envotin valitus koskee päätöksessä asetettujen hajua koskevien lupamääräysten lisäksi jälkikypsytyksessä sallittua massamäärää. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä ovat Envorin lisäksi valittaneet Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Gäljempänä " ELY-keskus") sekä Forssan kaupungin ympäristölautakunta (jäljempänä " ympäristölautakunta" ). Envor vastaa alla valituksiin ja toteaa jo tässä kohdin, että ELY-
HAM M ARSTRÖM PUHAK K A P ART NE RS 3(18) keskuksen ja ympäristölautakunnan valituksissa esitetyt vaatimukset ovat ensinnäkin kohtuuttomia, eivätkä vaatimukset ole ympäristön kannalta perusteltuja. Lisäksi Envorin mukaan valituksissa ei lainkaan ole huomioitu sitä, että Envorin toiminta on ympäristön kannalta suotavaa ja biokaasuproscssilla on pystytty merkittävästi lisäämään toiminnan ympäristöystävällisyyttä esimerkiksi vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi on pystytty osoittamaan jo merkittävä hajuhaittojen vähentymä vuoden 2012 aikana, kun biokaasuprosessi on ollut täysimittaisesti käytössä ja kompostoinnissa käsiteltäviä massoja on pystytty vähentämään. Envorin tavoitteena on edelleenkin vähentää kompostointia merkittävästi alle nyt haettujen lupamäärien. Envorin toiminnan kannalta on kuitenkin tärkeää turvata nykyisten prosessien toiminta haetuilla lupamäärillä. 2 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja yrnpåristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueen valitus 2.1 Toiminnan hajuyksikköraja-arvot 2.2 Envorin vastine ELY-keskus vaatii, että lupamäätäyksiin lisätään renderöintilaitokselle ja biojäte-etanolilaitokselle käsittelyvelvoitteita ja erilliset hajuyksikkörajat. Perusteluina ELY-keskus esittää, että Envorin toiminnot ovat aiheuttaneet merkittäviä hajuhaittoja. Mikäli hajuhaittaa ilmenee, on valvonnan kannalta oleellista tunnistaa, miltä laitokselta mahdollinen hajuhaitta aiheutuu. Ympätistölupapåätöksessä tulee asettaa sekä kompostointi-, lietteenkäsittely -, biokaasu -, renderöinti - ja vesi enkäsittelylaitokselle omat erilliset hajukaasujen käsittelyvelvoitteet ja hajuyksikkörajat. Erillisillä velvoitteilla voidaan prosessin aiheuttamat haitat paremmin tunnista ja tehdä korjaavia toimia. Envor toteaa, että ympäristölupahakemuksessa on esitetty laitoskohtaiset toimenpiteet hajukaasujen käsittelylle. Lupamääräys 8 koskee kompostointilaitosta, märkien lietteiden käsittelytilaa, biokaasulaitosta sekä käsittelyhalleja ja siinä annetaan niitä koskevat hajupäästöjen raja-arvot, jotka Envorin omassa valituksessa ovat osin valituksenalaisia. Lietteenkäsittelylaitoksella ja renderöintilaitoksella tulee olemaan käytössä biosuodattimet hajun poistamiseksi. Lietteenkäsittelylaitos on olemassa oleva prosessi, jolla on jo entuudestaan ollut toteutettuna pienikokoinen biosuodatin. Prosessi on kuitenkin sen tyyppinen, että sieltä ei synny merkittävää määrää poistoilmaa ja sen ei tästä syystä ole aiemminkaan todettu olevan hajuhaittojen aiheuttaja. Prosessia ei käytännössä ole operoitu biokaasulaitoksen valmistuttua, mutta sen säilyttäminen varajärjestelmänä ja luvan piirissä on perusteltua. Hajulähteenä sitä voi verrata normaalin asuinkiinteistön viemärintuuletusputkeen.
H A M M A R S T R Ö M P U H A K K A P A R T N E R S 4(18) Envorin mukaan ympäristöluvassa asetetut ilmapäästöjä koskevat lupamääräykset ovat riittävät eikä laitoskohtaisia hajuyksikköraja-arvoja tule asettaa. ELY-keskuksen vaatimien raja-arvojen asettaminen ei ole tarkoituksenmukaista, koska toiminnan merkittävin hajuhaitan lähde on jatkossakin kompostin jätkikypsytys ulkona aumoissa kompostointikentällä. Kompostoinnista aiheutuvat hajut minimoidaan suorittamalla tarvittavat toimenpiteet hajujen leviämisen kannalta sopivien sääolosuhteiden aikana eli ottaen huomioon muun muassa tuuliolosuhteet, jotta haju ei leviä ympäristöön. Envor on tehnyt toimenpiteitä vähentääkseen kompostoinnista aiheutuvia hajuhaittoja ottamalla käyttöön hajunpoistokemikaalin, jota ruiskutetaan kompostiaumoihin käännön yhteydessä ja kesällä 2010 kompostin seulonta siirrettiin katettuun tilaan. Kompostoinnissa on lisäksi alettu lisätä kalkkia hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Toteutettujen toimenpiteiden sekä erityisesti biokaasulaitoksen käyttöönoton myötä, kun kompostoitavan massan määrä on vähentynyt, on saavutettu hyvät tulokset hajuhaittojen vähentymisen myötä. Vaikka kompostointilvtoksen rakennettu kapasiteetti on 30 000 t/a, on Envor lähtenyt omatoimisesti alentamaan luvassa kapasiteetin aktiiviprosessin osalta 20 000 tonniin. Tämä tulee vähentämään jatkossa selkeästi toimintojen aiheuttamaa hajukuormitusta, koska määrän vähentäminen tulee edelleen jatkossa väistämättä vähentämään myös jälkikypsennyksessä olevan kompostin määrää. Envor haluaa kuitenkin säilyttää nyt haetussa luvassa jälkikompostoinnin määrän 30 000 tonnissa, koska kompostointi on hidas prosessi kokonaiskeston ollessa jopa yli vuoden. )älkikompostoinnin suorittamiseen, kuten myös kompostin lannoitteena pelloille toimittamiseen voi sateisena vuonna tulla merkittävää viivettä ja pahimmillaan ne voivat estyä, mikä on luvituksessa huomioitava. Envotilla on rakennettuna 30 000 tonnin kapasiteetti, minkä järkevällä käytöllä voidaan riski haittojen syntymiseen minimoida. Myös renderöintilaitos ja biojäte -etanolilaitos aiheuttavat jonkin verran hajupäästöjä, mutta kuten Envorin YVA -selostuksen s. 116 hajumallinnuksesta käy ilmi, niiden hajupäästöt ovat minimaaliset. Renderöintilaitoksen hajupäästöt hajumallinnuksen vaihtoehdossa 3 ovat vain 10,72 % ja biojäte -etanolilaitoksen 0,41 % kokonaiskuomtituksesta. Kompostoinnin osalta hajupäästöt ovat taas 85,58 % kokonaiskuomutuksesta. Tämä osoittaa, että toiminnan suurin hajukuormitus aiheutuu kompostoinnista, jonka osalta kuormitus kuitenkin vähenee edellä kuvattujen toimenpiteiden seurauksena ja ennen kaikkea kun toiminnassa siirrytään yhä suuremmissa määrin biokaasuprosessiin. Edellä esitetyn perusteella ympäristölupaan vaatimat muutokset eivät ole tarpeellisia pilaantumisen ehkäisemiseksi ottaen huomioon määräysten kohteena olevien toimintojen vaikutus ympäris-
H A M M A R S T R Ö M P U H A K K A P A R T N E R S 5(18) 2.3 Jätteiden vastaanotto ja käsittely 2.4 Envorin vastine töön kokonaisuutena YSL 43 :n 1 ja 3 momenteissa tarkoitetulla tavalla, joten vaatimus tulee hylätä. ELY-keskus vaati, että laitoskokonaisuudella vastaanotettavien jätteiden vastaanotto ja käsittely tulee tehdä sisätiloissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteita noudattaen. Tällöin vältyttäisiin ELY-keskuksen mukaan em. hajuhaitoilta sekä ympäristön roskaantunuselta. Envor toteaa, että suurin osa laitosalueelle tuotavasta biojätteestä otetaan vastaan biokaasulaitoksellẹ Biokaasulaitokselle toimitettavat jätteet otetaan vastaan pääosin suljetussa hallissa ja jätteet johdetaan suoraan sisäaltaisiin. Envorin toiminnassa jätteiden vastaanotto ja käsittely tapahtuu siten käytössä olevissa katetuissa varastoissa. Kuten edellä kohdassa 2.2 on esitetty, merkittävin hajunlähde Envorin toiminnassa on kompostointi, joten sen vähentäminen johtaa samalla merkittävästi toiminnasta aiheutuvan hajuhaitan vähenemiseen. Envor huomauttaa, että lupamääräysten on ensinnäkin oltava YSL 43 :n 1 momentin mukaan tarpeellisia pilaantumisen ehkäisemiseksi. Näin ollen, jotta varastointi ja käsittely voitaisiin edellyttää tapahtuvan sisätiloissa, olisi pystyttävä osoittamaan, että toiminnasta aiheutuu ympäristöluvan mukaisesti toimittaessa laitoksen ympäröivillä ja hajulle altistuvilla alueilla sellaista hajuhaittaa, joka ylittää kohtuullisena pidetyn rajan. Lisäksi YSL 43 :n 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Toiminnanharjoittajalta ei voida edellyttää sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat täysin kohtuuttomia ottaen huomioon toimenpiteistä saatavat hyödyt niistä aiheutuviin kustannuksiin verrattuna. Kyseessä on ympäristöluvanvarainen toiminta, joten siitä aiheutuvia haittoja ei ole mahdollista kohtuullisin kustannuksin, jos ylipäänsä kokonaan estää. Toiminnan haittojen aiheutumisen ehkäiseminen kokonaan on täysin kohtuuton ja epärealistinen vaatimus, eikä sitä voida hyväksyä. Lisäksi Envor toteaa, että myös muiden alueella toimivien yritysten jätteiden käsittelyä harjoitetaan ulkona, kuten yleisesti toimitaan, eikä jätteiden käsittelyn ole edellytetty tapahtuvan sisätiloissa. Envor toteaa, että vaatimus on täten ristiriidassa yleisen käytännön kanssa. Sisätiloissa tapahtuvaa jätteen vastaanottoa on edellytetty silloin, kun kyseessä on esi merkiksi sianhetelannan vastaanotto. Nyt kysymyksessä oleva biojäte on
HAM M ARSTRÖM P UHAK K A P AR TNE RS 6 ( 1 8 ) 2.5 Jälkikompostointikentän tiiviysvaatimus pääosin elintarvikkeista syntyvää biojätettä, jollaista on tavanomaisesti otettu vastaan kaatopaikoilla ja ulkoilmassa. Envor katsoo, ettei sen vastaanottoa tai käsittelyä näin ollen myöskään yhdenvertaisuuden vuoksi tule velvoittaa luvassa siirtämään kokonaan sisätiloihin, vaan lupamääräyksiä on kokonaisuutena, ottaen huomioon myös hakemuksessa esitetty toimintamalli, pidettävä tättävinä hajuhaittojen estämiseksi Envorin toiminnassa. Edellä esitetyn perusteella Envor katsoo, että ELY-keskuksen vaatimusten toteuttaminen edellyttäisi kohtuuttomia kustannuksia niistä saatavaan hyötyynnähden, eikä tällaista lupamääräystä ole YSL 43 :n 3 mo. mentin nojalla mahdollista asettaa, etenkin kun otetaan huomioon alueen muille toimijoille asetetut vaatimukset jätteen käsittelyssä. Envorin mukaan alueelta ei aiheudu ympäristön roskaantumista ELYkeskuksen väittämällä tavalla. Väite on perusteeton. Kuten edellä on osoitettu. ELY-keskuksen vaatimukset ovat kohtuuttomia ja roskaantumista koskeva väite petusteeton, joten ne tulee hylätä. ELY-keskuksen mukaan jälkikompostointikenttää koskeva tiiviysvaatimus tulee muuttaa. Ympäristölupapäätöksen mukaan jälkikompostointi tulee tapahtua vesitiiviisti pinnoitetulla alueella. Ympäristölupahakemuksesta tehdyssä lausunnossaan 7.10.2011 (HAMELY/12/07.00/2012;YSO/323/2011) ELY-keskus on todennut, että kompostointikentältä aiheutuu valumia ja kuormitusta läheiseen ojastoon ja sitä kautta Loimijokeen. ELYkeskuksen mukaan asfaltin tulee olla laadultaan sellaista, että se kestää kompostimassoista johtuvaa kemiallista kuormitusta ja että rakenne kestää myös kompostien kääntämisen ja työskentelyn aiheuttamaa mekaanista kuormitusta. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen tekemässä kuormitus - ja vesistötarkkailuraportissa (2011) todettiin seuraavaa: "Kompostialueen jätevesien esikäsittelylaitoksen alta pumpattavan pohjaveden laatu osoitti pohjaveden voimakasta likaantumista. Todennäköisin kuormituslähde on Envorin kompostointikentän pintarakenteen lävitse suotautuneet vedet. Laitoksen kuormitus etelänpuoleiseen ojaan oli vähentämistoimenpiteistä huolimatta edelleen kasvussa, eikä alapuolisen vesistön veden laadussa ole tapahtunut merkittävää paranemista." 2.6 Envorin vastine Envor katsoo, että kompostointikenttää ei tule määrätä uudelleen pinnoitettavaksi, koska se on rakennettu aiemman ympäristöluvan määräys-
HAM M ARSTRB M P UHAK K A P A RT NE RS 7(18) ten mukaisesti eikä nyt puheena olevassa muutoshakemuksessa ole esitetty sellaista muutosta, joka olisi kohdistunut kompostikenttään tai sen käyttöön sen vaikutuksia lisäävästi. Näin ollen siitä ei voida määrätä aiemmasta luvassa poiketen. Luvassa annetaan uudet määräykset niistä toiminnoista, joihin muutosta on haettu, mistä taas kompostikentän osalta ei ole kysymys. Kompostikentällä on tällä hetkellä nykyisen voimassa olevan ympäristöluvan mukainen yksinkertainen asfaltti joka jatkossakin riittää, etenkin kun käsittely vielä vähenee. Lupaviranomainen ei ole edellyttänyt kompostointikenttää uudelleen pinnoitcttavaksi. Envorin ympäristöluvan lupamääräyksen 12 mukaan jälkikompostointi tulee tapahtua vesitiivästi pinnoitetulla alueella, minkä vaatimuksen kenttä täyttää. Valumien estämiseksi alueen eteläreunaan on lisäksi rakennettu betonireunus. ELY-keskuksen mukaan kompostointikentältä on todettu aiheutuvan suotovesivalumia läheiseen ojaan ja sitä kautta Loimijokeen. Envor korostaa, että toiminnanharjoittajalle velvoitetarkkailua suorittavan vesiensuojeluyhdistyksen vuosiraportissa on esitetty vain epäilys suotovesivalumien aiheutumisesta kompostointikentältä. Samalla alueella, noin 100-500 metrin etäisyydellä, sijaitsee muun muassa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n kaatopaikka, Suomen Etityisjäte Oy:n ongelmajätekaatopaikka ja pilaantuneen maan käsittelyalue sekä useita muita jätteenkäsittelylaitoksia. Alueella on käynnistetty selvitys yhteistarkkailun toteutuksesta, minkä avulla voitaisiin päästöjen lähteet selvittää tarkemmin, jotta niiden aiheutumista voitaisiin rajoittaa jatkossa tehokkaammin. Ennen päästölähteiden selvittämistä ja suotovesiä koskevan selvityksen valmistumista ei ole tiedossa, mistä suotovedet tulevat. Kevään 2012 mittaustuloksissa on selkeää parannusta jo suoritettujen toimenpiteiden ansiosta. Alueella olleita ns. pohjavesiputkia on myös korjattu, koska ne eivät ole olleet todellisia pohjavesiputkia vaan suoalueelle näytteenottoa helpottamaan painettuja putkia, jolloin näyte on todellisuudessa edustanut suoalueen murtovettä. Näiden muutosten johdosta saatavat tulokset tulevat näkyviin vasta kuluvan syksyn näytteenoton johdosta. Alueella on siirrytty yhteistarkkalluun kuluvan vuoden alusta, tulosten paremman tulkinnan saavuttamiseksi. Envorin jätevesilaitoksen alta kuivausvedestä saadut tulokset eivät voineet johtua Envorin kompostointikentältä, koska jätevesilaitoksen ja kompostikentän välissä kulkee katualue ja sitä lähinnä olevalla kompostikentän alueella ei ole tehty varsinaista kompostointia viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Näin ollen ei ole perusteita edellyttää Envoria tiivistämään kompostikenttää, koska suotovedet saattavat olla peräisin muilta lähistöllä sijaitsevilta laitoksilta ja koska kompostointia on tarkoitus jatkossa edelleen vähentää. Lupahakemuksessa ei myöskään ole ollut kysymys kompostointikentän aiemman luvan mukaan tehtyjen rakenteiden uudelleen rakentamisesta, mitä ELY-keskuksen vaatimus käytännössä merkitsisi.
H A M M A R S T R Ö M P U H A K K A P A R T N E R S 8 ( 1 8 ) Myös lupaviranomainen on ymmärtänyt vaatimuksen asettamisen olevan täysin kohtuuton ja lainvastainen, koska ELY-keskus on jo ympäristölupaa haettaessa vaatinut kompostikentän uudelleen pinnoittamista ja että sen on oltava kaksinkertainen. Vaatimuksesta huolimatta lupaviranomainen ei tällaista vaatimusta ole hyväksynyt, koska se ei täytä YSL:n 43 :n vaatimuksia pilaantumisen ehkäisemiseksi annettavista tarpeellisista lupamääräyksistä. Envor katsoo, että lupamääräyksen 12 toisessa kappaleessa asetettu vaatimus, jonka mukaan jålkikompostointialueen asfaltoinnin kunto on tarkistettava ja tarkistuksesta on laadittava selvitys ulkopuolisen asiantuntijan toimesta on riittävä täyttämään myös ELYkeskuksen valituksessaan esittämät vaatimukset. Lupamääräyksen perusteluissa todetaan, että: "selvityksessä mahdollisesti havaitut vuotokohdat on korjattava ja/tai alue asfaltoitava uudelleen ELY-keskuksen vaatimalla pinnoitteella," Näin ollen selvityksen perusteella on mahdollista tehdä tarvittavat toimenpiteet, jos sellaisiin on ympäristönsuojelullista tarvetta, joten ELY-keskuksen vaatimus on tarpeettomana hylättävä. 2.7 Lietelaitoksen ja jätevesien esikäsittelylaitoksen altaiden kunto ELY-keskus toteaa, että ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 12 mukaan jälkikompostointialueen asfaltoinnin ja sen betonisten sade- ja sulamisvesien keräysaltaiden kunto on tarkistettava ja tarkistuksesta on laadittava selvitys ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. ELY-keskuksen mukaan myös lietelaitoksen ja jätevesien esikiisittelylaitoksen altaiden kunto tulisi edellyttää selvitettäväksi ja tarvittaessa kunnostettavaksi. ELY-keskuksen mukaan tämä on perusteltua kuormitus- ja vesistötarkkailuraportin (2011) tulosten perusteella. 2.8 Envotin vastine Altaiden puhdistus ja kunnon tarkistus suoritetaan vuosittain Envotin omasta toimesta vapaaehtoisesti. Havaitut puutteet on näiden yhteydessä korjattu ja altaiden toimintaa, kuten kiintoaineen ja roskien pääsyn estoa altaisiin tehostettu, mikä on vähentänyt riskiä muun muassa altaiden tukkeutumiseen ja sitä kautta tehostanut niiden toimintaan. Envor voi jatkossa informoida ELY-keskusta tulevista huonoista, jolloin heidän edustajansa voi halutessaan tulla tekemään tarkastuksen näiden yhteydessä. Edellä esitetyistä syistä määräys lietelaitoksen ja jätevesien esikäsittelylaitoksen altaiden kunnon selvittämiseksi ja kunnostamiseksi ei ole tarpeellinen YSL 43 :n 1 momentin tarkoittamalla tavalla, joten vaatimus tulee hylätä. 2.9 Jätevesien raja-arvot ELY-keskus vaatii, että ympaastälupaan lisätään erillinen lupamääräys, jossa asetetaan uudet kuormitus- ja pitoisuusraja-arvot muodostuvalle jätevedelle kun renderöinti- ja biojäte-etanolilaitosten toiminta alkaa.
HAM M ARSTRÖM PUHAK K A P AR TNE RS 9(18) Ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 11 kuormitus - ja pitoisuusrajaarvot on annettu nykytilanteen perusteella eli kun toiminnassa ovat biokaasu-, kompostointi- ja lietelaitos. ELY-keskuksen mukaan näitä rajaarvoja ei voida pitää riittävinä, koska renderöinti - ja biojäteetanoblaitosten toimintaa ei ole vielä aloitettu. Envorin ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (2011) todetaan, että muun muassa kuurnarenderöinnissä syntyvät prosessi- ja pesuvedet johdetaan biokaasulaitokseln. Biokaasulaitokselle ja edelleen Forssan jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden määrä ja laatu tulee olla selvillä, jotta ympäristöluvassa voidaan lupamääräyksin asettaa raja-arvot biokaasulaitokselta Forssan jätevedenpuhdistamolle johdettavalle jätevedelle. Mikäli jäteveden määrä ja laatu eivät tule muuttumaan nykyisestä, tulee se ilmetä lupapäätöksestä. ELYkeskuksen mukaan on epätodennäköistä, että toimintojen lisääntyessä (esikäsittelyt 40 000 t ja 50 000 t) nämä eivät vaikuttaisi lainkaan muodostuvaan jäteveden laatuun tai määrään. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen kuormitus - ja vesistötarkkailuraportin (2011) mukaan Envorin jätevesi muodostaa merkittävän osan Forssan jätevedenpuhdistamolle tulevasta jätevedestä ja on vaikeuttanut jätevedenpuhdistamon toimintaa. Ympäsistöluvan lupamääräyksessä tulee esittää ne kuormitus- ja pitoisuusraja -arvot, jotka tulee auttaa kun koko laitoskokonaisuus on toiminnassa. 2.10 Envorin vastine Jätevesistä on annettu lupamääräys 11, jossa toiminnan jätevesille on asetettu kahdet eri aikana saavutettavat kuormitusraja-arvot. Raja-arvot koskevat myös renderöinti - ja biojäte -etanolilaitosten toiminnasta aiheutuvan kuormitusta, joten ELY-keskuksen vaatimus sisältyy osin jo nykyisellään lupamääräykseen. Lupamääräyksessä asetetaan lisäksi Envorille velvollisuus laatia selvitys toimenpiteistä joilla varmistetaan, että jätevesien johtaminen Forssan jätevedenpuhdistamolle voidaan toteuttaa kaikissa tilanteissa siten, että jätevedenpuhdistamo pystyy käsittelemään sinne johdettavat jätevedet jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksen lupamääräyksiä noudattaen. Lupamääräyksen mukaan selvitys tulee toimittaa ELY-keskukselle, joten ELY-keskus voi antaa määräyksiä selvityksen perusteella. Envor katsoo, että lupamääräys 11 on erittäin kattava ja siinä määrätään perusteellisesti Envorin jätevesien käsittelystä. Lupamääräyksessä määrätään nimenomaan, että jätevesien laatu, määrä tai niiden vaihtelut eivät saa aiheuttaa haittaa viemäriverkostolle, jätevedenpuhdistamolle tai lietteen hyötykäytölle. Jäteveden on täytettävä myös vesihuoltolaitoksen teollisuusjätevesisopimuksessa asettamat vaatimukset. Noudattamalla ympäristöluvan jätevesien käsittelystä annettua lupamääräystä ja voimassa
HAM M ARSTRÖM P UHAK K A P ART NE RS olevia säännöksiä ei toiminnasta aiheudu YSL:n vastaista haittaa. Envorin mukaan ELY-keskuksen vaatimus tulee näin ollen hylätä. Envor toteaa lisäksi, että luvan mukaiset arvot on määtitetty yhteistyössä Forssan Kaupungin / vesilaitoksen ja Envorin välillä tehtyjen selvitysten ja jätevedenkäsittelyn tehostamissuunnitelmien perusteella. Menettely on sovittu yhdessä aluehall intoviraston ja ELY:n edustajien kanssa. 3 Forssan kaupungin ympåristölautakunnan valitus 3.1 Lupamääräyksiä koskevat yleiset vaatimukset 3.2 Envorin vastine Ympäristölautakunta vaatii, että päätöksen lupamääräyksiä tulee lisätä ja muuttaa, jotta lupa esitetylle toiminnalle voitaisiin myöntää. Ympäristölautakunnan mukaan päätökseen tulee lisätä selkeät, pilaantumista ehkäisevät, määräykset renderöintilaitokselle, biojäte-eanolilaitokselle ja laajennerulle jätevesien esikäsittelylaitokselle, jotka ovat uusia toimintoja. Ympäristölauakunnan mukaan lupamääräyksiä on muutettava ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja valvonnan helpottamiseksi. Suuri osa lupamääräyksistä on samoja kuin voimassa olevassa luvassa. Jo nyt luvan valvonta ja toiminnan aiheuttaman pilaantumisen ehkäisy on ollut vaikea osin johtuen tulleinnanvaraisisa määräyksistä. Ympäristölautakunnan vaatimus on hyvin yksilöimätön, eikä yleispiirteisessä vaatimuksessa selkeästi tuoda esille ja konkretisoida, millä tavalla lupamääräyksiä pitäisi muuttaa ja tarkentaa. Envor katsoo, että ympäristöluvassa on annettu riittävän selkeät lupamääräykset toiminnalle ja että toiminta täyttää YSL 42 :ssä säädetyt luvan myöntämisen edellytykset, aivan kuten lupaviranomainen ympäristölupapäätöksessä on todennut. Noudattamalla voimassa olevia säännöksiä ja ympäristöluvan lupamääräyksiä, on toiminnalle voitu myöntää YSL:n mukainen lupa ja ympäristölauakunnan vaatimukset tulee hylätä. 3.3 Käsiteltävien jätteiden määrien jakautuminen eri toimintoihin Ympäristölauakuna vaatii, että päätöksessä tulee yksiselitteisesti määritellä toiminnan laatu ja laajuus jätejakeittain. Ympäristölautakunta perustelee vaatimustaan sillä, että jos prosessien keskinäiset suhteet voivat vaihdella, niin mahdollisesti jonain vuonna laitoksella voidaan käsitellä sekajätettä yli 20 000 ja toisena vuonna kompostointilaitoksella käsitellä jätetä yli 20 000 tonnia. Jota toiminnan valvontaa voidaan tehdä ja mahdollisia haittoja ehkäistä, eri toimintojen laa-
HAM M ARSTRÖM P UHAK K A P AR TNE RS juus tulee määrittää yksiselitteisesti. Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan kyseessä on toimintakokonaisuus, jonka ympäristöhaitat hyvin todennäköisesti korreloivat suorassa suhteessa käsiteltävien jätelaatujen ja määrien kanssa. 3.4 Envorin vastine 3.5 Jätteiden vastaanotto ja varastointi Envor toteaa, että kuten se hakemuksessaan on esittänyt, ympäristöluvan lupamääräyksessä 2 on rajattu vastaanotettavan ja käsiteltävän biohajoavan jätteen kokonaismäärä yhteensä enintään 124 000 tonnin ja sekajätteen määrä enintään 20 000 tonniin vuodessa, joten sekajätettä ei uuden luvan mukaan käsitellä yli 20 000 tonnia vuodessa Envorin tavoitteena on alun perin ollut saada lupa, jossa eri käsittelyvaihtoehtoja ei ole rajattu, vaan käsittelykokonaisuutta säädellään vastaanotettavan jätteen määrän kautta. Kuten ympäristölautakuntakin valituksessaan toteaa, kyseessä on toimintakokonaisuus, joten merkitystä ei ole eri prosesseissa käsiteltävällä määrällä, etenkin nyt kun kompostoinnin määrää on vähennetty ja vähennetään, vaan vastaanotettavan ja käsiteltävän jätteen kokonaismäärällä, jota lupamääräyksen mukaisesti on rajattu. Jätteiden käsittelyn rajaaminen eri prosesseissa hankaloittaisi tehokasta jätteenkäsittelyä, eikä sillä saavutettaisi ympäristön näkökannalta minkäänlaista hyötyä. Näin ollen tällaisia lupamääräyksiä ei tule asettaa, koska ne eivät ole välttämättömiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen näkökannalta, eivätkä ne siten myös, kään täytä YSL:n 43 :ssä säädettyä. Edellisen perusteella vaatimus on YSL:n säännökset huomioiden perusteeton ja se tulee hylätä. Ympäristölautakunnan mukaan määräykseen 5 tulee lisätä konkreettisempia vaatimuksia jätteiden vastaanotosta ja varastoinnista. Ympäristölautakunnan mukaan lupamääräys, jonka mukaan vastaanotettavat jätteet tulee ohjata välittömästi niille osoitettuihin paikkoihin, ei edistä haju - ym. haittojen ehkäisyä millään lailla. Esimerkiksi vaatimuksena voisi ympäristölautakunnan mukaan olla tulevien jätteiden varastointi aina sisätiloissa, nestetuviissä varastosiiloissa tai vastaavissa. Kokemusta toiminta -alueella huonosti toimivista välivarastoista on jo riittävästi. Jälkivalvonnan kautta toistuvasti tapahtuva haittojen toteaminen ja korjausprosessien käynnistäminen on kohtuutonta haitankärsijöiden kannalta.
HAM M ARSTRÖM PUHAKKA P A RT NE RS 12(18) 3.6 Envorin vastine Envor on tulee hy- Vaatimusta jätteiden vastaanotosta ja käsittelystä sisätiloissa käsitellyt edellä kohdassa 2.4. Ympäxistölautakunnan vaatimus lätä mainitussa kohdassa tarkemmin esitetyin perustein. 3.7 Määräyksen 4 ja 6 epäloogisuus 3.8 Envorin vastine Määräyksen 4 mukaan jätteet, joita ei voida luvan mukaan vastaanottaa tai käsitellä laitoksella, tulee toimittaa viipymättä hyväksyttyyn käsittelypaikkaan tai palauttaa haltijalle. Määräyksen 6 mukaan pesuvedet tulee johtaa esikäsittelyn jälkeen Forssan viemäriverkostoon, mikäli jätevedet eivät sisällä jätevedenkäsittelyprosessille haitallisia kemikaaleja. Määräyksen 4 mallin mukaisesti myös määräykseen 6 pitäisi lisätä mainita, mihin nämä haitallisia kemikaaleja sisältävät jätevedet laitetaan. Envor toteaa, ettei lupamääräyksiin 4 ja 6 voida asettaa samanlaista velvollisuutta. Lupamääräys 4 koskee laitoksella käsiteltävien jätteiden laatua ja niiden käsittelyä ja kuten lupamääräyksessä todetaan: "Laitos ei saa ottaa vastaan sellaista jätettä, jossa on mädätysprosessin toimintaa haittaavia tai mädätetyn lietteen hyötykäyttöä estäviä aineita." Tästä johtuen lupamääräys jatkuu edelleen : "Mikäli laitokselle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa tai käsittelyä ei ole tässä päätöksessä sallittu, tulee jäte toimittaa viipymättä hyväksyttyyn käsittelypaikkaan tai laitokseen tai jäte tulee palauttaa sen haltijalle." Envorin laitoksella voidaan käsitellä vain sen käsiteltäväksi tarkoitettua jätettä. Jos laitokselle toimitetaan sen käsittelylle sopimatonta jätettä tai jota ei ole tarkoitus käsitellä laitoksella, tulee jäte toimittaa jätteen haltijalle eli esimerkiksi jätteen tuottajalle tai muulle jätteen haltijalle, jolta jäte on peräisin tai lupamääräyksen mukaisesti hyväksyttyyn käsittelypaikkaan. Tällaista jätettä Envor ei ole velvollinen vastaanottamaan, joten lupamääräys 4 on täysin looginen. Lupamääräyksessä 6 on kyse jätteenkuljetukseen käytettyjen ajoneuvojen jne. pesuvesistä. Lupamääräys 11 koskee jätevesien käsittelyä ja laatua, joten siinä asetetaan niitä koskevat velvoitteet. Lupamääräyksen 11 viidennen kappaleen mukaan : "Jätevedet eivät saa sisältää ongelmajätteitä. Jäteveden pääsy viemänin tulee voida estää välittömästi, jos jäteveden ominaisuudet eivät täytä viemäriin johdettavalle jätevedelle asetettuja vaatimuksia." Näin ollen jätevesiä koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset sisältyvät lupamääräykseen 11, joten ympäristölautakunnan lupamääräystä 6 koskeva vaatimus tulee perusteettomana hylätä.
HAM M ARSTRÖM PUHAKK A P A RT NE RS 13 (18) 3.9 Hajuhaitat Ympäristölautakunnan mukaan hajuhaittojen vähentämistoimet, sekä määrälliset että ladulliset, tulee käsitellä toiminnoittain ja lupamääräyksiin on lisättävä ainakin kertaluoteinen eri laitosten hajuyhdisteiden (rasvahapot mukaan lukien ) laadun ja määrän selvitysvelvollisuus. Määräyksessä 7 kompostointilaitosta ja biokaasulaitosta määrätään käytettäväksi siten, että hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset Tulkintaongelmien välttämiseksi määräyksessä tulee mainita kaikki hajua tuottavat laitokset, kuten jätteiden välivarastointi, renderöintilaitos, biojäteetanolilaitos ja jäteveden esikäsittelylaitos. Määräyksessä 8 on määritelty biosuodattimen toiminnan edellytykset Tässä kohdassa pitää mainita kaikki hajua tuottavat toiminnat yksiselitteisesti ja että näiden laitosten prosessihöytyt ja ulkoilmaan johdettavat poistokaasut on kerättävä ja käsiteltävä niin, että niistä ei aiheudu jatkuvaa tai toistuvaa hajuhaittaa. Haitattomuus tulee todentaa riittävin mittauksin. Kiimassuon alueella vuonna 2010 tehtyjen hajupäästömittausten perusteella Envorin kompostointikentän yhdeksi pahan hajun aiheuttajaksi esitettiin rasvahappoja ja niistä hajuongelmien kannalta merkittävimmäksi todettiin voihappo sen alhaisen hajukynnyksen takia. Määräyksissä ei tätä ole otettu mitenkään huomioon. Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan Envorilla on hyvin hatarat tiedot aiheuttamistaan hajupäästöistä. Kesällä 2011 valmistuneessa Envorin ympäristövaikutusten atviointimenettelyn mukaisessa arviointiselostuksessa tuotiin esille biokaasulaitoksen aiheuttamaa vähempää hajuhaittaa verrattuna kompostointilaitokseen. Kuitenkin esimerkiksi 2.11.2011 tehdyissä mittauksissa biokaasulaitoksen hajupitoisuustulos oli 13 000 hajuyksikköä / m', kun se ympätistölupamääräyksen mukaan ei olisi saanut ylittää 2 500 hajuyksikköä /'. Laitoksen eri toimintojen todelliset hajupäästöt ja erityisesti niiden vähentämiskeinojen vaikuttavuus on selvitettävä. Ympäristölautakunnan mukaan on selvitettävä, niillä keinoin laitoksen on käytännössä mahdollista saavuttaa biosuodattimilla 95 %:n tehokkuus ja päästä enimmillään 2000 hajuyksikköä / m' hajupitoisuuteen. 3.10 Envorin vastine Envor viittaa ensinnäkin edellä kohdassa 2.2 esittämäänsä. Biokaasuprosessin osalta hajuhaittaa aiheuttaa lähinnä mädätteen hygienisointi sekä mädätteen kuivaus lingoilla. Hygienisoinnissa mädäte lämmitetään yhden tonnin ajaksi 70 C -asteen lämpötilaan EU:n eläinperäisten sivutuotteiden käsittelyvaatimusten mukaisesti ja tämän jälkeen mädäte kuivataan n. 30 %:n kuiva-ainepitoisuuteen, jonka jälkeen se lä-
H A M M A R S T R Ö M P U H A K K A P A R T N E R S 14(19) hes hajuttomana voidaan toimittaa sellaisenaan hyödynnettäväksi maatalouteen lannoitteena. Edellä kuvatuissa vaiheissa mädätteestä vapautuu vaaditun lämmityksen johdosta lähinnä ammoniumtyppeä. Biosuodattimen mittaustulos kertoo pistekuorman mitattuna biokaasusuodattimen pinnasta. Haisevan yhdisteen ollessa ammoniakki on sen aistinvarainen havainnointikynnys hyvin alhainen mittauksessa, mutta sitä ei pysty havaitsemaan enää biosuodattimen välittömässä läheisyydessäkään, koska se laimentuu välittömästi ilmaan sekoittuessaan. Envor huomauttaa, että vaikka ympäristölautakunnan mainitsemissa mittauksissa 2.11.2011 biokaasulaitoksen hajupitoisuudelle asetetut rajaarvot ovat ylittyneet, hajuhaitat eivät todellisuudessa ole huomattavissa samassa määrin, kuten edellä on osoitettu. 2.11.2011 tehdyssä hajupitoisuuden mittauksessa ilmeni kuitenkin, ettei biokaasulaitoksen suodattimen biomassan lisääminen ole tuottanut toivottua tulosta hajunpoiston osalta. Envor hakee siksi yhä tehokkaampia ratkaisuja biosuodattimen rinnalle, mutta korostaa samanaikaisesti, että biokaasulaitoksen biosuodattimelta syntyvä hajuhaitta ei aiheuta kuormitusta ympäristölle eikä haju ole lainkaan verrattavissa kompostoinnin hajuun. Hajuhaittaa ei ole havaittavissa edes kymmenen metrin päässä biosuodattimesta, vaikka olisi tuulen alapuolella, minkä käytännön lisäksi osoittavat myös YVAselostuksen mallinnukset. Keväällä 2012 biokaasulaitokseen asennettiin joka tapauksessa uuden tyyppinen biosuodatin. Biosuodatinta kokeillaan Envorilla pilottihankkeena yhden vuoden ajan ja mikäli suodatin toimii suunnitellulla tavalla, on Envorilla oikeus lunastaa se. Uuden tyyppisessä suodatintekniikassa suodatettava ilma johdetaan suodatinmassaan ja sen viipyntää suodattimessa kasvatetaan noin kuusinkertaiseksi. Näin parannetaan suodatustehoa. Uusi biosuodatin on parantanut aistinvaraisesti hajukäsittelyä edelken, vaikka poistohormilta mitattavat tulokset ylittävät edelleen rajaarvot. Envorin näkemyksen mukaan lupaehtojen mukainen bajuhaittojen määrittely ei ole perusteltu biokaasulaitoksen hajuhaitan määrittelyssä ja sitä koskevat arvot/määrittely on arvioitava yhteistyössä viranomaisten ja esimerkiksi hajumallinnuksen tehneen Jyväskylän yliopiston kanssa. Hajunpoiston tehostamiseksi tehdyillä toimenpiteillä pyritään saamaan tyydyttävät tulokset ja jos hajupitoisuudet suunnitel lui sta toimenpiteistä huolimatta edelleen ylittyvät, Envor ryhtyy muihin toimenpiteisiin. Ympäristölautakunnaa esittämä kertaluonteinen selvitysvelvollisuuden lisääminen ei ole tarpeellinen, koska Envorin toiminnan hajupäästöjä seurataan ympäristöluvan tarkkailumäätäysten mukaisesti. Ympäristöluvan käyttö - ja päästötarkkailussa määrätään, että laitoskokonaisuuden tarkkailua on täydennettävä lisäksi renderöintilaitoksen ja biojäteetanolilaitoksen käyttö- ja päästötarkkailua koskevilla suunnitelmilla ja suunnitelmat on toimitettava ELY-keskukselle kolme kuukautta ennen
HAM M AR STROM P UHAK K A P A RT NE RS 15 (18) laitosten käyttöönottoa. Ympäristöluvan mukaan laitoskokonaisuuden käyttö - ja päästötarkkailua koskevia suunnitelmia voidaan tarkentaa ELY-keskuksen edellyttämällä tavalla. Envor toteaa, että hajupäästöjä tarkkaillaan lisäksi hajupaneelin avulla. Edellä esitetyn perusteella ympäristölautakunnan vaatimukset eivät ole tarpeellisia pilaantumisen ehkäisemiseksi YSL 43 :n 1 momentin tarkoittamalla tavalla ja vaatimukset tulee perusteettomina hylätä. Envor huomauttaa lisäksi, että se on omassa valituksessaan vaatinut muutoksia hajupäästöjä koskevan lupamääräykseen 8 ja biosuodattimien tarkkailua koskevaan lupamääräykseen 22. 3.11 Päästöt viemäriin Ympäristölautakunnan mukaan päätöksessä tai muissa hakemusasiakirjoissa olisi pitänyt olla selvitys, miten kaupungin puhdistamo pystyy käsittelemään luvassa esitetyt jätevedet. Se, että kaupungin tulevassa puhdistamon laajennuksessa otetaan huomioon kasvanut kuormitus, ei ole riittävä toimi pilaantumisen ehkäisemiseksi. Varsinkin, kun kaupungin puhdistamon laajennuksen rakennustöistäkään aikatauluineen ei vielä ole tarkkoja suunnitelmia. Envor on rikkonut nykyisiä jäteveden kuormitusraja-arvoja tuntuvasti. Ratkaisuna ei voi olla se, että määräyksiä lievennetään ilman luotettavia perusteita. Ympäristölautakunta viittaa vuoden 2011 kompostointialueen kuormitus- ja vesistötarkkailutuloksiin, joissa todetaan seuraavaa: Jätevesimäärä on kasvanut voimakkaasti kolmen viime vuoden aikana biokaasulaitoksen käyttöönoton myötä. Vuoden 2011 jätevesimäärä oli lähes kolmasosan vuoden 2010 jätevesimaaraä suurempi Kuormituksen vähentämiseksi on jo tehty investointeja muun muassa kompostikentän hulevesien kierrättäminen biokaasulaitoksen prosessivedeksi sekä esikisittelylaitoksen flotaation saneeraus. Vuoden 2010 raportissa on vastaavasti mainittu seuraavaa : Ympäristölupapäätöksessä määrätty enimmäiskuormituksen määrä jätevedenpuhdistamolle ylittyi orgaanisen kuormituksen osalta noin. 36-kertaisesti, kiintoaineen osalta 16-kertaisesti ja fosforin osalta noin 1,5-kertaisesti. Kuormituksen vähentämistoimet ovat edelleen osin kesken ja tehtyjen toimien vaikutuksesta ei ole selvyyttä. 3.12 Envorin vastine Envor toteaa ensinnäkin, että kaupungin puhdistamon toiminta on Envorin ympätistölupa -asiasta erillinen asia, joten Envorin lupaharkinnassa ei voida selvittää kaupungin puhdistamon jätevesien käsittelyä, vaan ainoastaan Envorin jätevesien esikäsittelyä ja niitä koskevia vaatimuksia. Kuten ympäristölautakuntakin toteaa, etenkin kun kaupungin puhdistamon laajennussuunnitelmat ovat vielä kesken, ei Envor voi hakemukses-
HAM M ARSTRÖM P UHAK K A P AR TNE RS saan esittää selvitystä kaupungin puhdistamon jäteveden käsittelyprosessista. Lisäksi Envorin tiedossa ei ole, että sen jätevesien johtaminen Forssan kaupungin puhdistamolle olisi johtanut puhdistamon luperajojen ylityksiin eikä Envorilla ole ollut kiistoja viemärilaitoksen kanssa vesien johtamisesta. Envorin toiminnan jätevesipäästöjä koskien Envor viittaa ensinnäkin edellä kohdassa 2.10 esittäntäänsä. Lisäksi Envor huomauttaa, että jätevesien esikäsittelyn vaihtoehtoja on selvitetty luvanhakuvaiheessa eri asiantuntijoiden ja myös Forssan kaupungin kanssa, joka osaltaan on tilannut Pöyry Oy:ltä selvityksen Forssan Envitech-alueen jätevesien esikäsittelystä yhteisprosessina. Forssan Vesihuoltoliikelaitoksen edustajien kanssa on tehty jatkuvaa konsultointia ja heidän kanssaan on keskusteltu tiiviisti jätevesien käsittelyn tarpeesta ja heidän kannaltaan kriittisimmistä parametreistä. Forssan puhdistamolla kiintoaine ja typpikuorma aiheuttavat ongelma. Tämän perusteella Juutocon Oy laati vuonna 2011 Envorille suunnitelman jätevedenkäsittclyn tehostamisesta, minkä perusteella biokaasulaitoksen tejektivesien käsittelyä on lähdetty tehostamaan kiintoaineen vähentämiseksi. Envor on toteuttanut hulevesien välppäysaseman, jolloin kompostikentän valumavedet voidaan kierrättää biokaasulaitoksen prosessissa. Kuten ympäristölautakuntakin valimksessaan toteaa, Envor on aloittanut biokaasulaitoksen rejektivesien kiintoaineen poiston tehostamiseksi flotaation saneerauksen, jonka toteutuksen jälkeen tarvittaessa toteutetaan uudet ilmastusaltaat. Ilmastuksen parantamisen tekniset vaihtoehdot ja mitoituslaskenta ovat parhaillaan käynnissä. Koska Forssan puhdistamolle on tulossa typenpoistovaatimus, on valituksenalaisessa ympäristöluvassa määrätty typpikuormitukselle raja-arvo. Envor on aloittanut oman typenpoistolaitoksen rakennustyöt syyskuussa 2012. Laitoksen toimittajan ilmoituksen mukaan typenpoistossa saavutetaan yli 95 %:n tehokkuus. Laitoksen koeajot alkavat suunnitelman mukaan keväällä 2013. Toimenpiteistä ja aikataulusta on sovittu etukäteen yhdessä Forssan Vesihuoltoliikelaitoksen kanssa. Typenpoistolaitos on investointina noin miljoona euroa, joten se on yritykselle huomattava panostus jäteveden laadun parantamiseksi Envor toteaa, että se selvittää edelleen aktiivisesti sen jätevesien tehokkaampaa esikäsittelyä. Näin ollen ympäristöluvan määr äaikaistarkistuksessa voidaan jäteveden johtamista koskevia lupamääräyksiä tarkistaessa ottaa huomioon biokaasulaitoksen käytönaikaisia tietoja ja selvitysten perusteella asettaa uudet kuortnitusraja -arvot ja uusi teknis-taloudellisesti paras jätevesien esikisittelyvaihtoehto.
H A M M A R S T R Ö M P U H A K K A P A R T N E R S 17(15) Edellä esitetyn perusteella ympäristölautakuanan vaatimukset tulee hylätä, koska niiden hyväksymiseen ei ole perusteita 3.13 Päästöt maaperään Ympätistölautakunta toteaa, että lupamääräys 12 on sama kuin voimassa olevassa ympäristöluvassa. Ympätistölautakunta viittaa lupamäätäyksen perustelu ihin ja vuoden 2011 kompostointialueen kuormitus- ja vesistöoatkkai l utuloksiin, joissa todetaan muun muassa seuraavaa : " Kompostialueen jätevesien esikäsittelylaitoksen alta pumpattavan pohjaveden laatu osoitti pohjaveden voimakasta likaantumista. Todennäköisin kuormituslähde on Envorin kompostikentän pintarakenteen lävitse suotautuneet vedet. Muita mahdollisia kuormituslähteitä ovat Vapo Oy:n lämpövoimalaitoksen tuhka - ja polttoainekentät, mutta niiden mahdollinen vaikutus ei selitä kuivatusveden hygieenisiä likaantumista. Voimalaitostuhkista ei myöskään liukene käytännössä lainkaan typpeä. Ympäristölautakunta viittaa myös vuosien 2009, 2008 sekä 2007 tatkkailutapottteihin. Ympätistölautakunnan mukaan edellä mainittuihin tuloksiin ja lupamääräyksen 12 perusteluihin vedoten voitaneen todeta, että nykytietämyksen mukaan toiminta on aiheuttanut ja saattaa edelleen aiheuttaa maaperän ja pohjaveden pilaantumista, jollei kentän rakennetta oleellisesti korjata tai muuteta, Ympäristölautakunta toteaa, että vesitiivis pinnoitus on suhteellinen ja epätarkka ilmaisu. Määräyksen valvonta on osoittautunut mahdottomaksi. Jo tapahtuneen, vuosia kestäneen, maaperän pilaantumisen jatkuminen voitaisiin tehokkaammin estää tulevaisuudessa esimerkiksi seuraavalla määräyksellä : "Alue on päällystettävi tiviillä kaksikerroksisella asfalttibetonila. Asfaltin tulee täyttää seuraavat vaatimukset : Kulutusketxoksen aiemman osan tyhjätilan tulee olla alle 3 % ja vedenläpäisevyyskertoimen (K) pienempi kuin 1x10-1a YSL 43 :n mukaan päästötaja -arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Esitetty määräys täyttäisi lain vaatimuksen. 3.14 Envorin vastine Envor viittaa edellä kohdassa 2.6 esittämäänsä ja toteaa, ettei lupamääräystä ole petusteltua muuttaa ympäristölautakunnan vaatimalla tavalla. 3.15 Lopuksi Ympäristölautakunta katsoo, että toimintaa voidaan laajentaa, mutta lupamääräyksiä tulee sitä ennen tarkentaa, niin että ympäristöhaittoja pystytään vähentämään. Jo nyt huomattavasti pienimuotoisempi toiminta on jatkuvasti aiheuttanut valituksia hajuhaitoista ja kuotmittanut vesiä.
HAMMARSTRÖM PU HAAHA PARTNERS 18( 18) Ympäristölautakunta viittaa päätöksen perusteluihin ja toteaa, että kun hajuja ja jätevesikuormitusta aiheuttavaa toimintaa laajennetaan, mutta samalla lupamääräyksiä ei oleellisesti muuteta, on kohtuuttoman rasituksen ja merkittävän pilaantumisen vaara mahdollinen, luissa todetaan. 3.16 Envotin vastine Envor toteaa, että toiminta täyttää YSL 42.ssä säädetyt luvan myöntämisen edellytykset Envorin toiminnan muuttaminen ei aiheuta kohtuutonta rasitusta tai merkittävää pilaantumisen vaara, kuten Envor edellä vastineensa eri kohdissa on osoittanut. Toiminnassa on myös siirrytty asteittain materiaalin biokaasuprosessointiin, joka vähentää merkittävästi toiminnan merkittävintä ympäristövaikutusta eli hajuja. Näin ollen on virheellistä väittää, että toiminnan ympäristövaikutukset lisääntyvät laajentumisen myötä. Toimintaa ohjaavien määräysten tarkastamisen tulee perustua muutoksiin toiminnan todellisissa ympäristövaikutuksissa. Pelkkä toiminnan laajentuminen tai muuttuminen ei sellaisenaan ole peruste lupatnääräysten muuttamiselle. Näin ollen tarvetta ympäristölautakunnan yleisluontoiselle vaatimukselle lupamäätäysten tarkentamisesta ei ole. Helsingissä 26. syyskuuta 2012 ENVOR BIOTECI-L OY Laatineet Kari Marttinen asianajaja, Espoo suvi Marttinen asianajaja, Espoo