Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Riihimäki. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju ja Minna Seppänen. Hämeen liitto ja Rakennustieto Oy. Hämeenlinna 2003. RIIHIMÄKI 1 Rautatienpuisto ja Maantienvarsi Rautatienpuisto ja Maantienvarsi muodostavat rakennuksineen arvokkaan kokonaisuuden, jolla on keskeinen merkitys maamme rautatielaitoksen historiassa. Alueen vanhimmat rakennukset ovat vuodelta 1857, jolloin Helsinki Hämeenlinna-rataa ryhdyttiin rakentamaan. Valtionrautateiden rakennusten lisäksi alueeseen kuuluvat yksityisten rakennuttamat Rautatien hotelli, rautatielääkärin talo sekä Riihimäen kartano. Aluetta halkova Maantie on päällystetty mukulakivellä. Rakennusmestarin talo, Maantie 10 A. Rakennuksen vanhin osa on vuodelta 1857. Nykyisen jugendvaikutteisen asunsa se sai 1925. Vanhat parakit, Maantie 10 B, C. Nämä kaksi työväen asuinparakkia valmistuivat vuonna 1858 radan rakentajia varten. Toisessa on alkuperäinen saumarimavuoraus, toisessa kapea vaakalautavuoraus. Kaupunginmuseo, entinen Ratainsinöörin talo, Öllerinkatu 3. Kaupunginmuseon pitkä rakennus rakennettiin vuonna 1858 rautatievirkamiesten asuintaloksi. 1870-luvulta lähtien rakennus oli ratainsinöörin asuntona. Punamullattua rakennusta on jatkettu vuonna 1960 varsin huomaamattomasti. Pitkä kasarmi, Maantie 5. Ns. Pitkä kasarmi on rakennettu 1860-luvun lopulla kahdeksaa työläisperhettä varten. Rautatieläisten talo, Piippukuja 2. Rautatieläisten talo rakennettiin asuntokasarmiksi vuonna 1881. Vuonna 1907 se muutettiin lastentarhaksi ja kokoustiloiksi. Tällöin korotettiin rakennuksen keskiosaa. Öllerinkadun musiikkitalo, Öllerinkatu 9. Nykyinen musiikkitalo on rakennettu vuonna 1880 kansakouluksi rautatieylihallituksen toimesta. Asemapäällikön talo, Maantie 7. Asemapäällikön jugendtyylinen asuinrakennus on rakennettu vuonna 1907 arkkitehti August Granfeltin vahvistamien piirustusten mukaan. Lepohuone, Öllerinkatu 7. Rautatieläisten Lepohuone on alun perin rakennettu kouluksi vuonna 1908 August Granfeltin vahvistamien piirustusten mukaan. Koulutoiminnan päätyttyä 1931 rakennus toimi VR:n henkilökunnan yöpymispaikkana ja on kunnostettu 1994 vanhusten päivätoimintakeskukseksi. Maantien varrella sijaitsevat neljä kaksikerroksista asuinrakennusta on rakennettu vuosina 1922 1923. Kolmikerroksinen kivitalo Piippukuja 4:ssä on rakennettu 1925 arkkitehti Bruno Granholmin piirustusten mukaan. Rakennukset edustavat 20-luvun klassismia. Maantie 3. Riihimäen kartanona tunnettu Karan ulkotilan tilanhoitajan asuinrakennus on rakennettu vuonna 1868. Rakennuksessa on toiminut majatalo, kansakoulu sekä apteekki. Se on peruskorjattu asuinkäyttöön. Paloheimo Oy:n pääkonttori, Pohjoinen Asemakatu 2. Osittain kaksikerroksinen puurakennus on rakennettu vuonna 1879 hotelliksi. Tämä rouva Axeenin perustama Rautatien hotelli toimi vuoteen 1943 asti. Rautatielääkärin talo, Maantie 4. Rautatielääkärin talo on rakennettu yksityiseksi asuinrakennukseksi 1890- luvun alussa. 1800-luvun lopulla siinä istuttiin käräjiä. Rautatienpuisto ja Maantienvarsi on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. 2 Riihimäen rautatieasema, VR:n veturitallit, konepaja ja Turun kasarmi Arkkitehti Thure A. Hellströmin suunnittelema funktionalistinen rautatieaseman rakennus on vuodelta 1935. Rautatieaseman veturitallien vanhin osa on rakennettu vuonna 1869. Maamme vanhimpaan rataosaan
liittyvänä sillä on huomattava liikennehistoriallinen merkitys. Veturitallirakennusta on laajennettu vuosina 1876, 1892 ja 1900-luvulla useaan otteeseen. Vesitorni on vuodelta 1892 ja sitä on korotettu 1928. Veturitallien vieressä sijaitsee tiilinen lennätinkonepaja, joka on rakennettu vuonna 1881. Rakennusta on jatkettu 1888, 1901 ja 1907 sekä korotettu 1929. Rakennuksessa on nykyisin VR:n sosiaalitiloja. Lisäksi alueella on ns. Turun kasarmi, vuonna 1876 rakennettu pitkä puinen asuinrakennus, joka oli alun perin tarkoitettu veturimiesten yöpymispaikaksi. Asemakokonaisuuteen liittyy alueen maamerkki, punatiilinen Paloheimo Oy:n sähkölaitos. Sen vanhin osa on vuodelta 1910, savupiippu vuodelta 1934 ja arkkitehti Toivo Paatelan suunnittelema pohjoissiipi vuodelta 1949. 1950-luvulla laitosta laajennettiin tehdassalilla ja kaasuturbiiniosalla arkkitehti Veli Valorinnan suunnitelman mukaan. Riihimäen asemanseutu on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. 3 Riihimäen kirkko Riihimäki perustettiin Hausjärven rukoushuonekunnaksi vuonna 1899. Samana vuonna valmistuivat arkkitehtitoimisto Nyström-Petrelius-Penttilän laatimat piirustukset puiseksi kirkoksi, joka valmistui pitkällisen rakennustyön jälkeen vuonna 1905. Alkuperäisessä muodossaan kirkko oli kansallisromanttisia tyylipiirteitä ilmentävä ja pohjakaavaltaan epäsymmetrinen. Vuonna 1927 kirkko korjattiin arkkitehti Kauno S. Kallion suunnitelman mukaan, mikä muutti alkuperäisen asun tyystin. Kirkko korjattiin vuosina 1977 78 arkkitehtien Eila ja Heikki Havaksen suunnitelman mukaan. Tällöin lisättiin kuorin taakse uusi sakaristo. 4 Hämeenkadun, Kauppakadun ja Keskuskadun liikerakennukset Kauppalaksi tulon jälkeen Riihimäen liikekeskukseksi muodostui Hämeenkatu, jonka varteen kohosi 1930- ja 1940-luvuilla lyhyessä ajassa useita funktionalistisia liikerakennuksia. Vanhoja kauppalakauden liikerakennuksia ovat Hämeenkatu 17. Mäkelän talo Kirkkopolun ja Hämeenkadun kulmassa on mielenkiintoinen näyte ajan funktionalistisesta arkkitehtuurista. Se on valmistunut vuonna 1934, suunnittelijana arkkitehti Arvo Aalto. Hämeenkatu 29. Seurahuoneen talo on vuodelta 1948, arkkitehti Veli Valorinta. Myös Hämeenkatu 25 27 ent. Osuusliike Ahjo 1939 (KK:n rak.os.) sekä Hämeenkatu 21, 31 ja 32 ovat saman tyylikauden tuotteita muodostaen yhtenäisen kokonaisuuden. Hämeenkatu 38. Riihimäen Sanomien toimitalo on rakennettu alkuaan apteekiksi 1934 Marius af Schulten suunnitelmin. Kauppakatu 11. Musiikkiopiston rakennus on rakennettu vuonna 1930 KOP:n pankkitaloksi arkkitehti Kauno S. Kallion piirustusten mukaan. Valtakatu 3. Arkkitehti Eino Forsmanin piirtämä nelikerroksinen asuin- ja liikerakennus Asunto-osakeyhtiö Västäräkki valmistui vuonna 1926. Tyylillisesti 20-luvun klassismia edustava rakennus oli tuolloin Riihimäen kauppalan huomattavimpia ja sen merkitys kaupunkikuvassa on yhä suuri. Kauppakatu 6. Niin sanottu Centrumin klassisistinen liikerakennus on entinen pankkitalo, joka on rakennettu vuonna 1927 rakennusmestari Heikki Tiitolan piirustusten mukaan. Keskuskatu 3. Nykyinen Adventtikirkko on rakennettu PYP:n funktionalistiseksi toimitaloksi 1936 arkkitehti Oiva Kallion suunnitelman mukaan. Hämeenkatu 35. Riihimäen lukio on rakennettu useassa vaiheessa. Voimistelusali vuodelta 1927 on rakennusmestari J.E. Valorinnan piirtämä, arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema keskiosa valmistui 1940 ja V.E. Rauhalan piirtämä eteläsiipi 1959. 5 Paloheimonkadun katunäkymä Paloheimonkadun varrella on mielenkiintoinen kooste eri aikakausien arkkitehtuuria 1900-luvun alkupuolelta 1960-luvulle:
Paloheimonkatu 18:n osittain kaksikerroksinen, jugendtyylinen asuinrakennus on rakennettu vuonna 1911. Se on paikkakunnan ensimmäinen betonivalulla toteutettu rakennus. Paloheimonkatu 21, Pomolinna, on rakennettu 1940-luvun alussa Riihimäen Saha Oy:n työntekijöille arkkitehti Jarl Eklundin suunnitelman mukaan. Myös Hallikuja 8:n Nälkälinnana tunnettu kerrostalo rakennettiin sahatyöntekijöille 1946, tämä arkkitehti Viljo Revellin suunnitelman mukaan. Rakennukseen on myöhemmin lisätty parvekkeet. Paloheimonkatu 22 26. Arkkitehtitoimisto Marjatta ja Martti Jaatisen suunnittelema Autolan modernistinen liikerakennus on vuodelta 1962. Pilari-palkkijärjestelmällä toteutetussa rakennuksessa on akvaariomaisen isot ikkunat. Samalta aikakaudelta on kadun toisella puolen sijaitseva Siwan myymälärakennus, joka on tyylipuhdas esimerkki KK:n myymäläarkkitehtuurista. Paloheimonkatu 28:n kolme pistetaloa on rakennettu 1949 arkkitehti Ole Gripenbergin suunnitelman mukaan. Paloheimonkatu 27:n Pengertalo on rakennettu 1954 arkkitehti Veli Valorannan suunnitelmin. 6 Allinna, Koulukatu 14 Riihimäen taajaväkisen yhdyskunnan ensimmäinen johtaja, tilanomistaja A.R. Gestrin rakennutti tämän mahtavan asuinrakennuksen korkealle mäelle vuonna 1919 arkkitehti Oiva Kallion piirustusten mukaan. Korkean aumakaton kattama valkeaksi rapattu rakennus ilmentää lähinnä mannereurooppalaista asuntoarkkitehtuuria. Rakennusta ympäröi luonnonpuisto, joka on pengerretty kivimuurein. 7 Vesilinna ja Urheilupuisto, Salpausseläntie 11 Professori Erik Bryggmanin suunnittelema Vesilinna on valmistunut vuonna 1952. Se käsittää yhdistetyn vesi- ja näkötornin. Sen viereen suunnitteli arkkitehti Yrjö Lindegren maauimalan, joka valmistui arkkitehti Aulis Blomstedtin viimeistelemänä vuonna 1956. Myös viereinen Urheilupuisto on Lindegrenin suunnittelema. Urheilupuiston alue täydentyi 1967 Raimo S.O. Valjakan suunnittelemalla urheilutalolla ja 1979 Osmo Lapon piirtämällä uimahallilla. 8 Kansalaisopisto, Puistikko 5 Riihimäen kansalaisopiston klassisistinen rakennus on valmistunut vuonna 1928 rakennusmestari J.E. Valorinnan piirustusten mukaan. Se muodostaa eduspuistoineen tasapainoisen kokonaisuuden. 9 Koivistonmäki, III kaupunginosa Koivistonmäen pientaloalue on syntynyt 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Alueelle on myöhemmin rakennettu joitakin uudisrakennuksia, joista Koivistonrinne 15 on räikeimmässä ristiriidassa ympäristöön nähden. Aapiskujan ja Lopentien välissä sijaitsee Eteläisen kansakoulun rakennukset, joista vanhempi on rakennettu vuonna 1905 arkkitehti Yrjö Sadeniemen laatimien mallipiirustusten mukaan. Opintien varressa sijaitseva klassisistinen kivirakennus on vuodelta 1932 (rkm. Urho Mäkinen). Pihapiirissä on Lopentien varrella entinen opettajan asuinrakennus samalta ajalta. 10 Hirsimäen eteläosan pientaloalue Hirsimäen alueen rakentuminen ajoittuu sotien jälkeiseen jälleenrakennuskauteen. Alueen asemakaava laadittiin 1951 53. Yhtenäisimpänä on säilynyt Lopentien ja Etelän Viertotien välinen alue. 11 Työväentalomuseo, Peltosaari Vuonna 1907 rakennettu Tammelan Teuron työväentalo on siirretty vuonna 1969 Peltosaaren alueelle valtakunnalliseksi työväentalomuseoksi. 12 Asevelitalot, Aseveljentie 9 25 Aseveljentien varrella on yhtenäinen 1940-luvun omakotirakennusten ryhmä. 13 Petsamon ja Juppalan pientaloalueet Petsamon ja Juppalan kaupunginosat kaavoitettiin heti sotien jälkeen tyydyttämään jälleenrakennuskauden
omakotitonttien kysyntää. Petsamon kaavan laati 1945 arkkitehti Otto-I. Meurman, Juppalan alueen 1947 arkkitehti Salme Setälä. Ruotsinkadun eteläpäässä on säilynyt yhtenäinen joukko 1940-luvulla Ruotsin-avun turvin rakennettuja pientaloja. Petsamonkatu 15 21:n yhtenäinen omakotitalojen rivistö rakennettiin 1945 Puutalo Oy:n mallitalo Tervakosken piirustuksin (arkkit. Jorma Järvi). 14 Sako Oy:n teollisuusalue Sakon tehdasalueella on ollut jo 1900-luvun alussa mm. sekä terva- että saippuatehdas. Alue siirtyi 1919 Suomen Ampumatarviketehtaan ja myöhemmin 1927 Suojeluskuntain Ase- ja Konepajaosakeyhtiön omistukseen. Valtion pukutehdas toimi tiloissa 1931 54. Myöhemmin alueella ovat toimineet myös Suomen Punainen Risti ja Nokia Oy. Alueen vanhin rakennus on tehdaspalvelurakennus vuodelta 1913. Kokonaisuuteen kuuluvat edustusrakennus vuodelta 1922 sekä hallintorakennus vuodelta 1941. Arkkitehtitoimisto Lappi-Seppälä & Martas ovat suunnitelleet 1940-luvun rakennukset. 15 Riihimäen Lasin alue ja Hyttikortteli Riihimäen Lasi aloitti toimintansa vuonna 1910. Tältä ajalta on johtajan asuinrakennus Maikkila ja puinen työväen asuinrakennus. Alueen muut työväen asuinrakennukset rakennettiin vuosina 1910 1916. Näistä osa on tiilipintaisia. Sauna- ja leipomorakennus valmistui vuonna 1913, ja se laajennettiin 1916. Nykyisin työväen rakennuksia on jäljellä kahdeksan, ja ne muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Tehtaan pääportin länsipuolella on vuonna 1920 valmistunut, arkkitehti Yrjö Sadeniemen piirtämä konttorirakennus. Tämän konttorirakennuksen länsipuolella on uudempi konttori- ja tuotantorakennus vuodelta 1941 (rkm. Oiva Ahola). Rakennuksessa on toiminut vuosina 1946 52 mm. Riihimäen Silmälasi Oy. Tehdasalueen luoteiskulmassa on hiomo vuodelta 1910. Lasitehtaan vanhin jäljellä oleva osa, entinen pakkauslasitehdas vuodelta 1919 muodostaa yhdessä konttorirakennusten kanssa alueelle leimaa antavan miljöön tehdasalueen portille. Lasitehtaan toiminta lopetettiin 1990. Alueelle on 1998 vahvistunut asemakaavan muutos, jonka mukaan tehdasalueen ja Lehmustien länsipuolen alueen merkittävät rakennukset kuten Maikkila (1910), Lehmushovi (1911), Kolehmaisen talo (1916) ja Kellaripytinki (1920) suojellaan ja aluetta täydennysrakennetaan jonkin verran. Riihimäen Lasin alue ja hyttikorttelit on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. 16 Suomen lasimuseo Suomen lasimuseo on sijoitettu vanhaan Alatehtaaseen, joka rakennettiin vuonna 1914 alun perin turvejauhotehtaaksi. 1920-luvulla rakennus otettiin lasitehtaan käyttöön. Siinä ovat toimineet lasinpuhaltamo, kristallihiomo, savipaja eli pottitupa sekä muovitehdas. Vuosina 1977 1981 rakennus sisustettiin valtakunnalliseksi lasimuseoksi akateemikko Tapio Wirkkalan suunnitelman mukaan. 17 Kappelikirkko, hautausmaa Riihimäen hautausmaan kappeli on valmistunut vuonna 1956 kauppalanarkkitehti Lauri Heinäsen piirustusten mukaan. 18 Riihimäen keskusvankila Riihimäen vankila perustettiin 1929 keskusvankilaksi, jonka toiminta perustui paljolti maataloustyöhön. Mäellä sijaitsevaan korkean kehämuurin ympäröimään vankilaan kuuluvat päärakennus selli- ja hallintosiipineen sekä työhuonerakennus. 1930-luvun alussa valmistuneet klassisistiset rakennukset tehtiin arkkitehti Uno Sjöholmin piirustusten mukaan. Muuntaja on vuodelta 1929, porttirakennus vuodelta 1931 ja muuri vuodelta 1930 sekä asuinrakennusten ryhmä vuodelta 1935. Päärakennus on rakennettu vuosien 1934 36 aikana. Sammaliston tilalla on komeat navetat sekä tilanhoitajan ja työliikkeenjohtajan asuintalot (1939). Sammalistonsuon suuret latorakennukset ovat 1930-luvulta. 19 Riihimäen varuskunta-alue Riihimäen varuskunta-alueen punatiiliset kasarmit rakennettiin venäläiselle sotaväelle vuosina 1910 1913
Venäjän sotaministeriön tyyppipiirustusten mukaan. Vanhassa upseerikerhossa toimii nykyisin Viestimuseo. Varuskunnan ortodoksinen tiilikirkko valmistui vuonna 1914 venäläisten mallipiirustusten mukaan. Kirkon tornia on myöhemmin madallettu ja matalampi torni on korvattu puisella kellokatoksella. 1910-luvulla rakennetun venäläisen punatiilivaruskunnan reuna-alueille kohosi 1950-luvulla uusia kasarmi- ja asuinrakennuksia, jotka suunniteltiin puolustusministeriössä. Riihimäen varuskunta-alue on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. 20 Riihiviidan kartano ja kulttuurimaisema, Ryttylä Riihiviidan tila on alun perin perustettu Multamäen kruununuudistilaksi 1827. Kartanon jugendtyylinen päärakennus on rakennettu vuonna 1916 kunnallisneuvos A.R. Gestrinin toimesta. Rakennusta ympäröi kaunis luonnonpuisto ja rakennusryhmän itäpuolella avautuu laaja viljelymaisema. Kartanon luovuttamille maille rakentui jälleenrakennuskaudella siirtoväen ja rintamalta palanneiden asuntoalue, Siirtola, jossa toimi oma kansakoulu vuodesta 1952 lähtien. Koulu ei ole enää toiminnassa. 21 Herajoen kylä ja kulttuurimaisema Herajoen kylä on asutettu keskiajan kuluessa. Sekä Parmala että Laurila ovat olleet Helsingin ja Hämeenlinnan välisen talvitien kievareita. Parmalan uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta 1893. Rakennusta ympäröi tuuhea puisto. Ali-Laurilan uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta 1890. Yli-Laurilan kaunis päärakennus on vuodelta 1920. Sen suunnitteli rakennusmestari Olamo. Herajoen kansakoulu on rakennettu mallipiirustusten mukaan vuosina 1907-1908 ja laajennettu 1923. Uusin osa on vuodelta 1986. 22 Herajoen työväentalon ympäristö Herajoen työväenyhdistys on perustettu vuonna 1908. Seuraavana vuonna yhdistys osti Lopelta vanhan käräjätalon ja pystytti sen Herajoen kylään työväentaloksi. Rakennusta on myöhemmin jatkettu tiilisellä näyttämöosalla. Heikki Siikonen suunnitteli 1919 muutoksen, josta toteutettiin vain osa. 23 Hiivolan kulttuurimaisema Hiivolassa on kuninkaankartaston mukaan sijainnut kylä, ja Riihimäen nykyisen alueen suurimmat pellot. Hiivolan tila oli aiemmin Kytäjän kartanon ulkotila. Päärakennus, entinen tilanhoitajan asunto on vuodelta 1906. Rakennusta on myöhemmin muutettu. Alueella sijaitsee myös työväen asuintalo vuodelta 1918 sekä aitta ja talli 1890-luvulta. Hiivolan koulu sijaitsee kyläkeskuksen eteläpuolella. 24 Isolan kartano ja kulttuurimaisema, Arolampi Isola on perustettu kruununuudistilaksi vuonna 1788. Kartanon kaksikerroksinen päärakennus on valmistunut vuonna 1919 arkkitehti Oiva Kallion piirustusten mukaan. Sen arkkitehtuurin lähtökohdat ovat vanhemmassa kartanoarkkitehtuurissa. Rakennusta ympäröi lehtevä puisto. Rakennusmestari Heikki Siikosen piirtämä tiilinen karjasuoja on vuodelta 1928. Lähellä kartanoa, moottoritien toisella puolen sijaitsee Riihimäen vanhin kansakoulu, Arolammen koulu, joka valmistui vuonna 1899. Yksityisessä käytössä oleva rakennus on maalattu siniseksi. Isolan kulttuurimaisemaan liittyy myös kartanoalueen länsipuolella sijaitseva Koiviston vanhan torpan punamullattu asuinrakennus. 25 Arolammin kylä Arolammin kylä muodostaa maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoisen maaseudun kulttuurimaisemakokonaisuuden, johon kuuluvat Vantaanjoki, Arolampi, Kuninkaan kartaston mukainen kylätie ja rakennukset peltoineen. Tien varrella kylän pohjoispuolella on säilynyt vanhoja kivisiä virstanpylväitä. Arolammin kylässä oli 1500-luvulla kaksi tilaa, jotka jaettiin 1560-luvulla Katilaksi ja Nokkalaksi. Pirttilän tilalla, joka mainitaan jo 1539, on päärakennus vuodelta 1892. Katilan päärakennus on valmistunut 1889, ja myös Nokkalan päärakennus on samalta ajanjaksolta. Vanhalla kylätiellä on huomattava maisemallinen merkitys. Vanhojen tilojen rakennukset osoittavat keskiajalta periytyvän kylätontin paikan.
Silmäkenevan 1997 löydetyistä 15 kivikautisesta asuinpaikasta kuusi sijaitsee Arolammen ympäristössä. Kylän luoteispuolella, Silmäkenevan suolla on kivikaudella todennäköisesti sijainnut järvi, jonka rannoilla ja saarilla on asuttu kivikaudella. 26 Rauhasaari, Arolampi Rauhasaaren tilan kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu vuonna 1919 arkkitehti Oiva Kallion laatimien piirustusten mukaan. Säterikattoisen rakennuksen julkisivua hallitsevat klassisistiset pylväsaiheet. Ympärillä on puistoa. 27 Pitkäsenkulma Pitkäsenkulman Ali-Pitkänen ja Yli-Pitkänen eli Ylitalo ovat aiemmin olleet samaa tilaa. Rakennusryhmien ympärillä on perinteistä maaseudun kulttuurimaisemaa. Ylitalon päärakennus on vanhimmilta osin vuodelta 1827, nykyisen muotonsa se sai 1891. Ikkunoita on myöhemmin muutettu. Pihapiirissä on riihi 1800-luvun alusta sekä aitta 1890-luvulta. Ali-Pitkäsen perinteiseen tapaan rakennetun päärakennuksen iästä ei ole tarkkaa tietoa.