Sopimustulkinta Teoria, vaiheet, menettely Vesa Annola TALENTUM Helsinki 2016
1. painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijä Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi: Lauri Karmila Taitto: Marja-Leena Saari ISBN 978-952-14-2605-6 ISBN 978-952-14-2606-3 (verkkokirja) ISBN 978-952-14-2607-0 (sähkökirja) BALTO print Liettua 2015 Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi
Teokseen johtanutta tutkimusta olen tehnyt pitkään. Se on ollut muiden tutkimusteemojen ohella vireillä lukuisia vuosia. Tarkoituksena oli saada muodostettua tulkinnasta ehyt kuva, joka kuitenkin mahdollistaisi myös yksityiskohtien erottumisen yhtenäisestä taustasta. Palojen tulisi sopia yhteen. Tutkimusprosessin eri vaiheissa kokonaiskuvassa ilmeni murtumia. Tämä pakotti pohtimaan osia ja kokonaisuuksia uudelleen ja palaamaan takaisin siihen, minkä piti jo olla selvää. Palaaminen ei ollut kuitenkaan turhaa, vaikka turhauttavalta joskus tuntuikin. Prosessi eteni hermeneuttisena kehänä. Jokainen murtuma tuotti jotain merkittävää tietoa prosessista ja vei sitä eteenpäin. Tutkimukseni rakenteellistyyppisyys johti siihen, että pitäessäni tutkimustani sen keskeisiltä osilta lopulta riittävän valmiina, oli matka hyväksyttävänä pitämääni oikeuskirjallisuuteen pidempi kuin mitä olin alun perin ajatellut. Siitäkin riippumatta, että siirsin maaliviivaa matkan edetessä. Siirron suunta jääköön paljastamatta. Teokseen ovat vaikuttaneet lukuisat henkilöt. Professori Ari Saarnilehdon kanssa eri yhteyksissä käydyt keskustelut ovat vaikuttaneet kirjan lopputulokseen huomattavasti. Saarnilehto on hyville tavoilleen uskollisena kehottanut keskittymään olennaiseen ja saattamaan työ julkaisukuntoon. Sen lisäksi Saarnilehdon vaikutus on ollut keskeinen siinä, että minulla on ollut mahdollisuus luennoida ajatuksistani laajasti sekä tuomari- että asianajajakunnalle. Se on tarjonnut tilaisuuden testata ideoita ja saada kriittisiäkin kommentteja niiden kehittämiseksi. V
Olen luennoinut sopimuksen tulkinnasta lukuisia kertoja oikeusministeriön järjestämillä vuosittain toistuvilla velvoiteoikeuden kursseilla. Näissä tilaisuuksissa olen saanut olla vuoropuhelussa varmaankin lähes parin sadan tuomioistuimessa työskentelevän tuomarin kanssa, jotka osallistuvat tulkintaratkaisujen tekemiseen. Nämä keskustelut ovat vaikuttaneet moniin kirjaa koskeviin ratkaisuihini. Vuosien varrella olen saanut pitää monia esityksiä myös asianajajille. Heidän kommenttinsa ovat johtaneet käytännön näkökulman korostamiseen ja tekstin selkeytymiseen. Viimeisin hyvin konkreettinen muutos johtui Asianajajaliiton ja Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Tampereella järjestämässä tilaisuudessa käydystä keskustelusta. Asianajajat vakuuttivat minut siitä, että aiemmin käyttämäni termi jaksotulkinta oli perusteltua korvata termillä ehtotulkinta. Tämäkin ratkaisu yhtenä monista palvellee kaikkia kirjan lukijoita. Ulkomaisen oikeustilan ja oikeuskirjallisuuden hyödyntämistä edesauttaa sisäisen näkökulman saaminen vieraisiin oikeusjärjestelmiin. Sen mahdollisti tässä tapauksessa Hilja ja Otto Brusiinin säätiön myöntämä matka-apuraha. Vierailuni Hullin yliopistossa oli kirjan lopputulokselle merkittävä. Tohtori Catherine Mitchellin kanssa käymäni keskustelut ovat avanneet englantilaisen oikeusjärjestelmän ymmärtämistä erityisesti tulkinnan näkökulmasta. Vieraan oikeuden ymmärtämiseen ei aina riitä sen ymmärtäminen, mitä tiedetään. Ymmärrys voi edellyttää myös sitä, että tiedetään, ettei muuta tiedettävää ole. KTL Pekka Vainion rooli on ollut tärkeä monissa kirjan suurissa valinnoissa. Vainio hahmottaa niin halutessaan nopeasti vaikeita teoreettisia ongelmia ja edesauttaa keskustelun avulla ongelmakohtien avautumista. Teoksen käsikirjoitusversioita ovat lukeneet monet muutkin tutkijakollegat. KTT Marika Salon huolellisuus ja johdonmukaisuus, OTT Aleksandra Kiskosen hahmottama kokonaisuus, OTL Mikko Pihlajamäen painottama teoria, KTL Mika Kärkkäisen tunnistama intersubjektiivisuuden relevanssi ja KTL Matti Vaattovaaran ajatukset tulkintaympäristöstä näkyvät työn lopputuloksessa. Vastuu toteuttamisesta on kuitenkin kirjoittajalla. VI
Tämän matkan varrella monet ovat ehkä tietämättäänkin onnistuneet kannustamaan juuri oikeaan aikaan tärkeällä tavalla. Perhekuntaani ja läheisimpiä sekä lukuisia muita unohtamatta haluan kuitenkin erityisesti mainita KTT Helena Haapion, dosentti Tuomas Lehtisen, serkkuni, asianajaja Anne Mäkelän sekä Keijo Annolan. Keijon kanssa suvun mailla toteutetut hankkeet ovat vieneet ajatukset usein juridiikkaa tärkeämpiin asioihin. Vuorovaikutus Talentumin kustannuspäällikkö Arja Lappeteläisen ja kustannustoimittaja Harri Korkeamäen kanssa on ollut miellyttävää. Se on tuottanut innostavan kokemuksen siitä, että asia on yhteinen. Kiitän kaikkia teokseni toteutumiseen vaikuttaneita. Poikkeuksellisen sankan ensilumen sataessa Pursimiehenkadulla, Pohjanmaalla, marraskuussa 2015 Vesa Annola VII