Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta:



Samankaltaiset tiedostot
Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja Tilaukset

Migreeni ja työelämän triggerit

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Migreeni: Oirejatkumo

Migreeniä sairastaa Suomessa noin henkilöä.

Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta.

AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei

Migreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana!

Naisten migreeni

Lasten ja nuorten MIGREENI

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kolmoishermosärky.

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS

Lapsen. epilepsia. opas vanhemmille

Neurologiset syyt Päänsärky

Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2012

Sarjoittainen päänsärky

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana Annu Haapakangas, Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia

LÄÄKÄRISSÄ TERVEYS JA SAIRAUS

Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen

Miksi ehkäistä kaatumisia ja millä keinoin?

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma/ hoitotyö. Sanna Suni TYÖYHTEISÖN SUHTAUTUMINEN MIGREENIÄ SAIRASTAVAAN?

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Liikunta sydäninfarktin jälkeen

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?

HARVINAISENA SUOMESSA

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

STRATEGIA HYVÄÄ ELÄMÄÄ MIGREENIN KANSSA ELÄVILLE

Sarjoittaisen päänsäryn omahoito-opas

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

AMGEVITA (adalimumabi)

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE

Osteoporoosi (luukato)

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki

Miten palautua työstressistä ja estää migreeniä

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi.

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista.

Käypä hoito -suositus. Päänsärky (lapset)

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU SISÄILMASTOKYSELYT 2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT. ISS Proko Oy Jarmo Minkkinen

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Kirjan käyttäjälle... 5

FSD2366 Koulun hyvinvointiprofiili : henkilökunta

Peltolan koulun henkilökunnan sisäilmastokyselyn tulos

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Mikä on HER2-positiivinen rintasyöpä?

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä

Suomen Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 2/2000

/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Käypä hoito suosituksen toteutuminen työikäisten migreenin hoidossa

PÄÄNSÄRKY. 20. vuosikerta 1/2015. Migreenin ja fatiikin tiivis yhteys. Takaisin. perusasioihin. Farmakogenetiikka lääkehoidon valinnassa

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

MONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY. Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58

MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

Korson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

TYÖELÄMÄ PELISSÄ Voi hyvin työssä -kiertue. Salla

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

Suomen Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 1/99

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

AMGEVITA (adalimumabi)

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Psykoositietoisuustapahtuma

, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

TUTKIMUSRAPORTTI EHYT RY Lääkkeet ja huumeet työelämässä. Taloustutkimus

Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2008

Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2007

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

LAPSEN PÄÄNSÄRKY SISÄLTÖ

Transkriptio:

Mikä migreeni on? Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus. Henkilö, jolla on migreeniominaisuus, on kohtausten välissä terve ja toimintakykyinen. Maailman terveysjärjestö WHO:n tietojen mukaan migreeni on yleisempi kuin esimerkiksi diabetes ja astma. WHO:n arvion mukaan Euroopassa ja Amerikassa 6 8 %:lla miehistä ja 15 18 %:lla naisista voidaan diagnosoida migreeni. Migreenikohtaus Migreenikohtaukseen voi kuulua auraoireita (n. 20 %:lla), joita tavallisimmin esiintyy näön tai tuntoaistin alueella. Näköauran aikana näkökentässä leijailee ylimääräisiä valoja tai näkö voi sumentua, mikä haittaa tarkkaa näkemistä. Myös hetkellinen häiriö kuullun ymmärtämisessä tai puheen tuottamisessa voi olla auraoire. Aura menee ohi 10 60 minuutissa. Migreenin muut oireet alkavat jo auran aikana tai pian sen jälkeen. Migreenikipu voi alkaa lihassärkynä niskasta ja siirtyä sieltä päähän, tai alkaa suoraan toisella puolella päätä. Migreenikipu on sykkivä ja voimakkuudeltaan kohtalainen tai kova. Liikkuminen voimistaa kipua. Kipuun saattaa liittyä myös muita oireita, kuten valo- ja ääniherkkyyttä, hikoilua, palelua tai pahoinvointia, joka voi voimistua aina oksenteluun asti. Migreenin kipuvaihe kestää neljästä tunnista jopa 72 tuntiin, joskus kauemminkin. Migreenin hoito Migreenikohtausta hoidetaan levolla ja usein viileällä (esim. kylmäpussit). Migreenistä selviytymistä auttavat säännölliset elämäntavat: riittävä uni, säännöllinen ruokailu sekä hyvää kuntoa ylläpitävä liikunta. Tarvittaessa kohtausta voi hoitaa myös lääkkeillä. Tarjolla on laaja lääkevalikoima käsikaupassa myytävistä särkylääkkeistä lääkärin määräämiin migreenilääkkeisiin. Kun sopivaa lääkettä haetaan, samaa lääkettä kokeillaan kolmeen peräkkäiseen kohtaukseen. Ellei siitä ole apua, on hyvä vaihtaa toiseen lääkkeeseen. Migreenin kohtaushoito toimii hyvin silloin, kun sen tehoon voi luottaa niin vahvasti, että migreenin pelko ei rajoita työtehtävien ja harrastusten sopimista etukäteen. Kohtauslääkkeisiin huonosti reagoivaa migreeniä hoidetaan estolääkkeillä, joita otetaan 3 6 kuukauden ajan päivittäin. Estolääkkeen tehoa voidaan pitää riittävänä, jos kipu tai kohtausten määrä puolittuu. Migreenin hoidosta: www.kaypahoito.fi www.migreeni.org

Migreeniä laukaisevat tekijät Migreeniä laukaisevat tekijät (triggerit) ovat yksilöllisiä. Tavallisimpia laukaisijoita ovat stressi tai sen loppuminen, hormonaaliset tekijät, jano, nälkä, ilmanpaineen vaihtelu, valot ja hajut. Myös työelämässä on tekijöitä, jotka voivat laukaista migreenikohtauksen. Stressi Stressi laukaisee eniten migreenikohtauksia sekä arjessa että työympäristössä. Työstressi voi johtua mm. työn tavoitteiden epäselvyydestä, työtehtävien paljoudesta, työn kiireisyydestä, työelämän sisältämistä liiallisista muutoksista tai työn jatkumisen epävarmuudesta. Liiallisen stressin havaitseminen ja sen lieventäminen on tärkeää sekä työssä jaksamisen että migreenikohtauksien ennakoinnin vuoksi. Näyttöpäätetyö Yhä useammassa ammatissa tehdään paljon töitä näyttöpäätteellä. Tällöin riskitekijöitä voivat olla pitkäkestoinen staattinen työskentely, huonot työasennot, epäergonominen työpiste ja väärät näytönsäädöt. Työfysioterapeutit ja työterveyshoitajat ovat asiantuntijoita, joilta saa opastusta työpisteen ja yleisen ergonomian parantamiseen. Suomen Migreeniyhdistyksen selvityksen (yli 1000 työikäistä vastaajaa vuonna 2013) mukaan stressin ja näyttöpäätetyön lisäksi yleisiä migreenikohtauksille altistavia asioita ovat melu ja hälinä työpisteessä, sisäilmaongelmat, hajut ja hajusteet, valaistukseen liittyvät tekijät sekä työaikojen sopimattomuus omaan unirytmiin. Luonnollinen helpotus migreeniin FL-41 sävytettyjen linssien avulla. Tarkkaan määritelty sävy sulkee pois valon aaltopituudet, jotka saattavat laukaista ja pahentaa migreeniä. Vaihtoehtoja saatavana moniin käyttötilanteisiin voimakkuuksilla tai ilman. Tiedustelut: puh. 010 2290 670 info@optiikkajuurinen.fi www.optiikkajuurinen.com

Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen Migreeni ja työelämän triggerit -projektin palvelevalla sivustolla on tietoa kohtauksia laukaisevista tekijöistä, niiden vähentämisestä ja haittojen ennaltaehkäisystä. www.migreeni.org/migreenialtisteet/ Migreeniä sairastava voi hakea sivustolta tietoa omista migreeniin altistavista tekijöistään (triggereistään) ja niiden ehkäisykeinoista. Migreeniä sairastavan henkilön esimies voi löytää sivustolta keinoja parantaa migreeniä sairastavan työntekijän työolosuhteita ja työviihtyvyyttä. Samalla hän voi vähentää sairastamisen aiheuttamaa haittaa työyhteisössä ja työn tuottavuudessa. Työterveyshuolto voi saada sivustolta ja sen linkeistä lisätietoa migreenistä ja migreeniasiakkaan työhyvinvoinnin lisäämisestä. www.tukipunos.fi asta.heikkila@tukipunos.fi Tukipunos Kivunhallinta Rentoutuminen Aikuisten unikoulu NLP-ohjaus kokonaisvaltaista hyvää vointia Helsingissä! Psyko- ja fysioterapeutti Anu Miettinen, puh. 0400 717 086 Psyko- ja fysioterapeutti Juha Tähkälä, puh. 041 4323 526 Fysioterapeutti Virpi Laine, puh. 040 5800 165 Myös skype- ja nettiterapia! Ludviginkatu 3-5 B 13, 00130 Helsinki www.intotiimi.fi

Suomen Migreeniyhdistys Migreeniyhdistys tukee ja ohjaa päänsärkyjä sairastavia ihmisiä ja tekee yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Yhdistys on tarkoitettu migreeniä, sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgia, cluster headache), kolmoishermosärkyä (trigeminusneuralgia) sekä harvinaisia trigeminovaskulaarisia päänsärkyjä sairastaville ja heidän omaisilleen sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Yhdistys etsii ja tuottaa luotettavaa tietoa sekä välittää sitä: netissä: www.migreeni.org Päänsärky-lehdessä esitteissä Facebookissa jäsensähköposteissa Yhdistys tukee päänsärkyjä sairastavia vertaistoiminnalla eri puolilla Suomea vertaisryhmillä sosiaalisessa mediassa sairaanhoitajan neuvontapalvelulla psykologin neuvontapalvelulla Yksilöllistä, tehokasta ja kokonaisvaltaista hoitoa migreeniin - ilman lääkkeitä Itsehallintotie 6, 02600 ESPOO www.cranion.fi 050 412 1100

Suomen Migreeniyhdistys ry Migreeni ja työelämän tiggerit -projekti Lisätiedot ja tilaukset: www.migreeni.org CITYTERVEYS MAGNEETTI- TUTKIMUS MEILTÄ MYÖS ERITTÄIN EDULLISET LABORATORIOTUTKIMUKSET! 138 * *Erikoislääkärin lähetteellä. Hinta ennen kela-korvausta 221-366. VARAA AIKA 010 326 3260 www.cityterveys.fi ratiopharm.fi FI/RTP/14/0021/11/14