Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK 3.3.2008 21.4.2008
Työvoima 2025 Työikäinen 15-64-vuotias väestö vuonna 2007 3 518 000 henkilöä vuonna 2025 3 270 000 muutos - 248 000 (eli keskimäärin 14 500 h/vuosi) (nettomaahanmuutto 7 500 h/vuosi) Vuosina 2010-2025 iältään 20-49-vuotias väestö vähenee 80 000 henkilöllä eli keskimäärin 5 000 henkilöä/vuosi Yli 65-vuotiaita vuonna 2006 854 000 henkilöä vuonna 2025 1 356 000 muutos + 500 000 Lähde: Työministeriö, Työvoima 2025 2
Rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä 2007, % Teollisuus 35 Rakentaminen 58 Palvelut 44 Koko EK 44 0 10 20 30 40 50 60 70 Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007 3
Rekrytointitarve EK:n jäsenyrityksissä tehtäväryhmissä, joissa on ollut rekrytointivaikeuksia lokakuussa 2007, henkilöä Hotelli-, ravintola- ja matkailualan työ Kiinteistöpalvelualan työ Kaupan myyntityö Kuljetus, liikenne, varastointi Asennustyö Toimihenkilötyö Terveys- ja sosiaalipalvelutyö Rakentamisen ammattityö * Tietotekniikkatyö Insinöörit ja DI:t Hitsaus ja levytyö Teknisten palvelujen suunnittelutyö Teollisuuden tuotantotyö Työnjohtotyö Kokoonpanotyö Koneistus Huolto- ja kunnossapitotyö Tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystyö 720 710 530 370 340 310 240 190 100 1320 1150 1090 2060 1890 1650 3040 2780 3950 0 400 800 1200 1600 2000 2400 2800 3200 3600 4000 4400 Henkilöä * =käyttö- ja ylläpito, projekti- ja järjestelmävastuu, suunnittelu ja kehitys, tietohallinto, tuki Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007 4
Rekrytointitarve EK:n jäsenyrityksissä tehtävissä, joissa on ollut rekrytointivaikeuksia lokakuussa 2007, henkilöä Myyjä/kassamyyjä (vähittäiskauppa) Vartija Tarjoilija Puhdistus- ja siivoustyö Asentaja (rakentaminen) Kokki Myynti- ja markkinointihenkilö Suunnittelu- ja kehitystehtävät (tietotekniikka) Asentaja (teollisuus) Ajoneuvonkuljettaja Varasto- / terminaalityöntekijä Maalari Lähi-/perushoitaja Rakennustyöntekijä Hitsaaja Työnjohtaja Ravintola/keittiöapulainen Koneenkuljettaja Kerroshoitaja Kiinteistönhuoltotyö 340 290 260 230 200 590 570 560 510 1050 960 890 840 830 820 770 1360 1310 1310 2470 0 400 800 1200 1600 2000 2400 2800 Henkilöä Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007 5
Rekrytointivaikeuksien syyt EK:n jäsenyrityksissä 2007, % Avoimeen työtehtävään ei ole hakijoita 26 Liian vähäinen alan työkokemus 16 Riittämätön tai väärän alan koulutus Puutteet työpaikkakohtaisessa erityisosaamisessa 9 10 41 Ammattitaito ei ole nykypäivän vaatimusten mukainen 6 Hakijan henkilökohtaiset ominaisuudet 9 Palkkaus 7 Työpaikan sijainti ja kulkuyhteydet 6 30 Alan huono imago 5 Työaika tai työtehtävän määräaikaisuus 3 Työttömyysturva ja sosiaalietuudet Muu syy 1 2 3 0 5 10 15 20 25 30 Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007 6
Rekrytoinnin koulutusrakenne EK:n jäsenyrityksissä 2007, % Ammatillinen koulutus Yliopisto Ammattikorkeakoulu Ei ammatillista peruskoulutusta Teollisuus 57 % 23 % 14 % 6 % Rakentaminen 65 % 22 % 8 % 5 % Palvelut 44 % 29 % 15 % 12 % EK kaikki 49 % 27 % 14 % 10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007 7
Ammatillisen koulutuksen koulutusalojen painotus EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2007, % Sosiaali ja terveys 6 % Muu ala 9 % Kiinteistöpalvelu 7 % Tekniikka 40 % Matkailu- ja ravitsemis 12 % Liiketalous ja kauppa 21 % Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007 Logistiikka 5 % 8
Koko ikäluokka koulutuksen kautta työelämään Ammatillisten perustutkintojen työelämälähtöisyyttä ja modulaarisuutta tulee lisätä. Ammatillisen peruskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen aloituspaikkoja tarvitaan lisää. Opetusvastuun ammatillisessa koulutuksessa tulee lähtökohtaisesti olla oppilaitoksella, eikä sitä tule nykyistä laajemmin siirtää työpaikoille. Sen sijaan tulee nykyistä enemmän panostaa työpaikoilla tapahtuvan oppimisen laatuun ja opettajan rooliin pk-yrityksissä tapahtuvan työssäoppimisen tukena. 9
Vuoden 2006 peruskoulun päättäneistä ei jatkanut välittömästi tutkintotavoitteisessa koulutuksessa, % Pohjois-Savo Uusimaa Etelä-Karjala Päijät-Häme Keski-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Itä-Uusimaa Kainuu Pirkanmaa Kanta-Häme Kymenlaakso Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Lappi Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Koko maa yhteensä 5,5 5,4 5,2 4,9 6,3 6,2 6,9 7,2 7,1 8,3 8,2 9,6 9,2 9,2 9,1 8,8 10,5 11,3 11,2 11,1 0 2 4 6 8 10 12 Lähde: 10 Tilastokeskus
Tavoitteena työssäoppimisen laatu eri osapuolten odotukset työssäoppimiselle työssäoppimisen palautejärjestelmä käytäntöjen kehittäminen palautteen pohjalta opettajan rooli työssäoppimisen laadunvarmistajana ammattiopiston työssäoppimisprosessi kuntoon 11
Ammattiosaamisen näytöt osana opiskelijan arviointia tavoitteellisuus työssäoppimisessa lähtökohtana aidot työelämän tilanteet mikä on kunkin opintokokonaisuuden keskeistä osaamista? opettajien rooli ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa ja arvioinnissa korostuu erityisesti pk-yrityksissä työpaikkaohjaajille koulutusta opiskelijan arvioinnista 12
Työelämän odotuksia yhteistyölle työelämälähtöinen ops ja opetus opettajien työelämä- ja yritystuntemus järjestelmällinen tapa kehittää toimintaa joustavuus työssäoppimisen aikatauluissa oppilaitosten yhteiset käytännöt 13
Työelämän odotuksia ammattiosaamisen näytöille osa työssäoppimista, ei erityisjärjestelyjä työpaikkaohjaajan perehdyttäminen ja tuki opiskelijan ohjaus ja tuki opettaja on arvioinnin asiantuntija 14