Suvi-Tuuli Porkka Jaana Salmenjaakko Vapaaehtoistyön työnohjauksen järjestäminen Opas yhdistyksille Suomen Mielenterveysseura Laadukasta kulttuuria vapaaehtoistyöhön -hanke
Vapaaehtoistyön työnohjauksen järjestäminen Opas yhdistyksille Suvi-Tuuli Porkka ja Jaana Salmenjaakko Suomen Mielenterveysseura Laadukasta kulttuuria vapaaehtoistyöhön -hanke
Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin (09) 615 516 Faksi (09) 6155 1770 etunimi.sukunimi@mielenterveysseura.fi www.mielenterveysseura.fi www.facebook.com/mielenterveys www.twitter.com/mielenterveys Laadukasta kulttuuria vapaaehtoistyöhön -hanke Suomen Mielenterveysseura Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61, siihen tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teosten osittaiseenkin valokopiointiin myöntää tekijöiden ja kustantajien valtuutettuna KOPIOSTO ry. Muuhun käyttöön luvat on kysyttävä suoraan kunkin teoksen oikeudenhaltijoilta. ISBN 978-952-5513-11-4 Taitto: Mainostoimisto Visuviestintä Oy Piirrokset: Tuomas Gustafsson Paino: Lönnberg Painot Oy, Helsinki 2012
Vapaaehtoistyön työnohjauksen juuret Työnohjaus menetelmänä ja käsitteenä tuli Suomeen 1970-luvulla. Siinä vaiheessa sitä käytettiin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön jaksamisen ja ammatillisen osaamisen syventämisen menetelmänä. Samalla ryhdyttiin kehittämään koulutusmalleja työnohjauksen menetelmien ja ideologian oivaltamiseksi. Työnohjausta vietiin vähitellen mallina myös hallinnollisten johtamistaidollisten tehtävien sekä monien luovien ammattien tueksi. Suomen Mielenterveysseura käynnisti tukihenkilötoiminnan 1980-luvulla. Heti alusta lähtien oli selvää, että tukihenkilötoimintaa järjestävänä organisaationa seuran tulee kantaa kokonaisvastuu tukihenkilöiden toiminnasta ja heidän jaksamisestaan vaativassa työssään, jossa he joutuvat kohtaamaan erilaisia psyykkisiä ongelmia ja traumaattisia kriisejä. Tällöin pohdittiin työnohjausmenetelmien soveltamista myös vapaaehtoistyöhön, jotta työnohjaustoiminnan avulla voitaisiin tukea vapaaehtoisia heidän työssään ja samalla vahvistettaisiin heidän jaksamistaan ihmisinä. Työnohjaus on yksi keskeinen osa Suomen Mielenterveysseuran vapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoistyön vaativuus edellyttää huolellista ja jatkuvaa kehittämistä, seurantaa ja huolenpitoa. Myös vapaaehtoistyöntekijöiden motivaatiosta on pidettävä huolta. Pirkko Lahti Toiminnanjohtaja Suomen Mielenterveysseura
Lukijalle Työnohjaus on vapaaehtoistyössäkin yksi jaksamisen ja kehittymisen kivijaloista. Se on tärkeä osa sitä tuen kokonaisuutta, joka mahdollistaa kasvun vapaaehtoistyöntekijänä osana laadukasta auttamistyön yhteisöä. Tukihenkilöt tekevät vaativaa ihmissuhdetyötä monimutkaisten ongelmien kanssa painiskelevien ihmisten tukemiseksi. Tarve työnohjaukseen on tällaisessa työssä suuri. Vapaaehtoistyön työnohjauksen merkitys ei poistu vaikka vapaaehtoisena toimivalla olisi ammatillinen koulutus ja omassa työssään työnohjaus järjestetty. Kasvu tukihenkilönä on oma, erityinen ja ainutlaatuinen prosessi. Suomen Mielenterveysseura jäsenyhdistyksineen haluaa tarjota tukihenkilöilleen kaikkea mikä katsotaan tarpeelliseksi ja on mahdollista järjestää. Siihen kuuluu myös työnohjausmahdollisuus. Tämän tuen vapaaehtoistyötä tekevät tukihenkilöt ansaitsevat. Mielenterveysseuroihin on kerääntynyt osaamista, josta on hyvä ammentaa. Tätä osaamista edustavat monet yhdistysten koulutetut vapaaehtoistyön työnohjaajat. Kun työnohjausta aletaan suunnitella, on hyvä ottaa huomioon monenlaisia asioita. Opas pyrkii vastaaman tähän tarpeeseen. Sitä voivat hyödyntää yhdistysten hallituksen jäsenet, työnohjaajat ja ohjattavat. Julkaisu perustuu Mielenterveysseuran vankkaan vapaaehtoistyön ja sen työnohjauksen osaamiseen ja perinteeseen maustettuna uusilla ajatuksilla. Kirjoittajat ovat saaneet vapaaehtoistyön työnohjauskoulutuksen lisäksi seuran kouluttajakoulutuksen ja ovat kokeneita vapaaehtoistyön työnohjaajia. Toivottavasti opas kuluu käytössä työohjausta suunnittelevien ja sen järjestämisestä vastaavien käsissä. Kaikki siihen liittyvät kommentit ovat kehittämistyön kannalta arvokkaita. Se on ensimmäinen Laadukasta kulttuuria vapaaehtoistyöhön -projektin aikana tuotetuista välineistä, joiden tarkoituksena on hyvän vapaaehtoistyön synnyttäminen. Kiitoksen sen synnyttämiseen ansaitsevat tekijöiden ohella kaikki lukemiseen ja kommentointiin matkan varrella osallistuneet Laku-hankkeen toimijat ja ystävät. Tapio Myllymaa Projektipäällikkö Laadukasta kulttuuria vapaaehtoistyöhön Sinikka Kettunen Järjestöjohtaja Suomen Mielenterveysseura 6
Kirjoittajilta Maallikkoauttamisella on yhteiskunnassamme merkittävä osuus ihmisten hyvinvoinnin edistäjänä. Lukuisat vapaaehtoiset toimivat vaativassa, mutta antoisassa tukityössään tuomatta itseään mitenkään esille. Tämä opas on kunnianosoitus maallikkoauttamiselle ja vapaaehtoistyöntekijöille sekä yhdistyksille, jotka mahdollistavat tavallisten ihmisten tekemän turvallisen ja ohjatun tukityön. Kymmenen vuotta vapaaehtoistyön työnohjauksen parissa työskenneltyämme saimme Laku-hankkeen myötä mahdollisuuden tehdä yhteenvetoa kokemastamme. Saimme koota yksiin kansiin hyviksi havaittuja käytäntöjä ja tietoa vapaaehtoistyön työnohjauksen järjestämisestä. Kokemuksen ja tiedon, johon tämä opas perustuu, olemme saaneet toimiessamme vapaaehtoisina, vapaaehtoistyön kouluttajina ja työnohjaajina, työnohjaajien kouluttajina ja työnohjaajina sekä koulutuksissa ja työnohjauksissa, joihin olemme itse osallistuneet. Vapaaehtoistyön takana olevat selkeät ja tarkoituksenmukaiset rakenteet ovat hyvä kasvualusta onnistuneelle tukityölle. Kaikelle on oltava aikansa ja paikkansa. Esimerkiksi tukisuhteen asioista on mahdollista keskustella vain harvoissa tilaisuuksissa ja tähän tarkoitukseen pyhitetty työnohjaus onkin erityisen tärkeää. Tämä opas pyrkii tekemään näkyväksi työnohjauksen osuuden vapaaehtoistyöntekijöistä huolehtimisen ketjussa. Työnohjauksen järjestämiseen on suhtauduttava kaikella vakavuudella ja suoritettava työnohjaajan valinta huolella. Vapaaehtoistyön työnohjauksen asiallinen järjestäminen on arvostuksen osoitus vapaaehtoistyölle. Vapaaehtoistyöntekijöille annettu arvostus, tuki ja huolenpito koituvat lopulta tuettavien hyödyksi ja yhdistys täyttää tehtävänsä. Tämän oppaan kirjoittaminen on ollut kunnia. Tahdommekin lausua kiitoksemme kaikille vapaaehtoistyöntekijöille, vapaaehtoistyön työnohjaajille ja Suomen Mielenterveysseuran työnohjaajien kouluttajaryhmälle, joiden kanssa olemme saaneet kuluneina vuosina työskennellä. Kiitoksen ansaitsevat myös perheemme, jotka ovat tukeneet meitä oman vapaaehtoistaipaleemme aikana. Suvi-Tuuli Porkka Jaana Salmenjaakko 7
Sisältö 1. Vapaaehtoistyön työnohjauksen perusajatus 10 Vapaaehtoistyön työnohjauksen määritelmä 11 Mitä tukihenkilöiden työnohjauksella tavoitellaan? 12 Sitoutuminen taustayhteisöön 12 Mahdollisuudet ja rajat 12 Oppiminen 14 Maallikkoauttamisen erityislaatu 15 Sitoutuminen, motivaatio ja jaksaminen tukihenkilötyössä 17 Vaitiolovelvollisuus 18 Siirtovaikutus 19 2. Vapaaehtoistyön työnohjauksen historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta 20 3. Vapaaehtoistyön työnohjauksen eettiset periaatteet 22 4. Paikallisen mielenterveysseuran hallituksen tehtävät vapaaehtoistyön työnohjauksen järjestämisessä 24 Vapaaehtoistoiminta vapaaehtoistyö tukihenkilötyö 25 Mielenterveysseuran hallitus vastaa 26 5. Työnohjauksen järjestäminen 28 Käytännön toimenpiteet 28 Työnohjausryhmän muodostaminen 28 Työnohjauksen aikataulu 29 Työnohjausryhmän koko ja osallistujat 30 Osallistumisvelvoite 31 Tila työnohjaukselle ja tarjoilut 32 Yhteiset ja tiedotettavat asiat 33 Sisällöstä huomioitavaa 33 Työnohjaussopimus ja tavoitteiden määrittely 33 Menetelmät 35 8
Työnohjausistunto 35 Työnohjauksessa käsiteltäviä aiheita 37 Työnohjaajan muistiinpanot 38 Työnohjausryhmän jäsenten muistiinpanot 40 Palaute ja arviointi 40 Raportti tilaajalle 41 Oman yhdistyksen palkattu työntekijä tai yhdistyksen ulkopuolinen henkilö vapaaehtoistyön työnohjaajana 42 6. Vapaaehtoistyön työnohjaajalta vaadittavia ominaisuuksia 44 Lähteet 46 Vapaaehtoistyön työnohjaussopimusmalli 47 9
Vapaaehtoistyön työnohjauksen perusajatus Mielenterveysseurojen tukihenkilötyössä on aktiivisia toimijoita nykyisin noin 1400. Toimijoiden joukko on kirjava, työtä tehdään usein yksin ja siihen sisältyy suuria haasteita. Työnohjauksella voidaan tukea toimijoiden yhteenkuuluvuuden tunnetta, löytää yhteisiä toimintalinjoja ja haastaa tukihenkilö kasvuun ihmisenä, tukihenkilönä ja yhteisön jäsenenä. Mielenterveysseura tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan henkilölle, joka haluaa toimia yhteiseksi hyväksi, auttaa ja olla muiden ihmisten tukena elämän vaikeuksissa. Yleensä jokaiselle halukkaalle löytyy mieleistään ja taipumuksiaan vastaavaa työtä, joko tukihenkilönä tai tukihenkilötyötä tukevassa vapaaehtoistoiminnassa. Ei ole olemassa yhtä ja oikeaa tukihenkilön mallia, vaan jokaisen uuden tukihenkilön voidaan sanoa tulevan omalle paikalleen ja täyttävän sen ainutlaatuisella tavallaan tehdä tukityötä. Tukihenkilö voi toimia yksilön, perheen tai yhteisön tukena, erilaisten ryhmien ohjaajana, puhelinauttajana, asumisen tukijana tai nettiauttajana. Tukihenkilötyö on vaativaa, mutta antoisaa ja siinä tukihenkilöä auttaa muun muassa paikallisen mielenterveysseuran järjestämä vapaaehtoistyön työnohjaus. Työnohjaus on huolenpitoa tukihenkilön jaksamisesta ja vapaaehtoistyön laadusta. 10
Vapaaehtoistyön työnohjauksen määritelmä Vapaaehtoistyön työnohjauksen tarkoituksena on tukihenkilötyön tukeminen, kehittäminen ja laadun varmistaminen. Se on osa tukihenkilöistä huolehtimista, heidän tukemistaan osaamisessa, jaksamisessa ja yhteisön jäsenyydessä. Vapaaehtoistyön työnohjauksessa rohkaistaan maallikkoauttamiseen. Työnohjauksessa pyritään muuttamaan hiljaista, elämänkokemuksen mukanaan tuomaa tietoa ryhmän käytettävissä olevaksi tiedoksi ja luodaan yhdessä uutta tietoa. Työnohjaus tapahtuu ilmapiirissä, joka mahdollistaa monipuolisen luovuuden käyttämisen kokemuksellisessa ja vuorovaikutteisessa oppimisprosessissa. Työnohjauksessa pyritään jatkuvaan kasvuun ja kehittymiseen ihmisenä, tukihenkilönä ja yhteistyökumppanina. Työnohjaus auttaa tukihenkilöä tunnistamaan ja tunnustamaan omikseen omat tunteensa, asenteensa ja kokemuksensa sekä erottamaan ne tuettavan tunteista, asenteista ja kokemuksista. Työnohjauksessa opitaan havaitsemaan omia kykyjä, mahdollisuuksia, rajoja ja kehittämistarpeita tukihenkilönä, asettamaan tukihenkilötoiminnan eettisten periaatteiden mukaisia tavoitteita itsen kasvulle ja vapaaehtoistyölle sekä rohkaistaan toimimaan asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Työnohjaus on jatkuvaa, säännöllistä ja ennalta sovittua. 11
Mitä tukihenkilöiden työnohjauksella tavoitellaan? Sitoutuminen taustayhteisöön T ukihenkilö koki, että yhdistyksen hallinto ei ymmärtänyt, eikä arvostanut riittävästi tukihenkilötyötä. Hän totesi, että olisi jo luultavasti lopettanut tukihenkilötyön, ellei hän työnohjauksessa saisi kokea tekevänsä työtä itselleen merkittävän asian puolesta ja olevansa tärkeä osa isompaa kokonaisuutta. Paikallisten mielenterveysseurojen toiminnan perustan muodostaa useilla paikkakunnilla sitoutunut vapaaehtoisten joukko. Suurimmassa osassa yhdistyksistä tehdään myös tukihenkilötyötä. Työnohjauksessa tukihenkilöä autetaan näkemään itsensä osana suurempaa kokonaisuutta, mielenterveysseuraa ja ymmärtämään oman toimintansa merkitys tässä kokonaisuudessa. Tukihenkilö voi työnohjauksen avulla tarkastella ajatuksiaan, asenteitaan ja arvojaan sekä arvioida, kuinka hyvin ne ovat sopusoinnussa mielenterveysseuran toimintaa ohjaavien periaatteiden kanssa. Mahdollisuudet ja rajat T ukihenkilö koki, että hänen kykynsä auttajana kalpenivat työnohjausryhmässä mukana olevan erikoissairaanhoitajan kykyjen rinnalla. Asiansa osaava vapaaehtoistyön työnohjaaja ohjasi hienovaraisesti ja vähitellen erikoissairaanhoitajan oivaltamaan, että sairaanhoidollinen tietämys ei tukihenkilötyössä olekaan oleellista tai maallikkoauttamista arvokkaampaa, eikä työnohjausryhmässä käydyissä keskusteluissa korostamisen arvoinen asia. Maallikkotukihenkilö kertoi työnohjauspalautteessaan, että hän oli työnohjauksen avulla oppinut arvostamaan omaa auttamistyötään. Tukihenkilöä tuetaan työnohjauksella niin, että hän oppii tuntemaan voimavaransa, mahdollisuutensa ja rajoituksensa tukihenkilönä. Työnohjauksella häntä autetaan löytämään oma ainutlaatuinen tapansa toimia toisen ihmisen tukena. Häntä tuetaan löytämään mahdollisuutensa 12
kasvuun ja näkemään kehityksensä tulos. Työnohjauksen tavoitteena on auttaa tukihenkilöä havaitsemaan myös tukihenkilötyön rajat. Mahdollisuuksia ja rajoja tarkastellaan työnohjauksessa tukityön luonteen, maallikkoauttajalta vaadittavan osaamisen ja vapaaehtoistyössä jaksamisen näkökulmista. Tarkoituksena on auttaa tukihenkilöä valitsemaan haasteensa myös oman elämäntilanteensa ehdoilla. Tukihenkilöä ohjataan arvostamaan tuettavansa hoitotahoja ja omaksumaan tehtäväkseen kannustaa tuettavaa luottamaan hoitosuhteeseensa. Ihmissuhdealan ammattilaisen on toisinaan vaikea tukihenkilönäkään luopua hoitavasta, asiantuntevasta tai kantaa ottavasta roolistaan ja myös tuettavat saattavat olla vetoavia. Ammattilaisenakin tulisi malttaa olla hoitamatta tuettavaa ja asettaa tavoitteekseen kehittyä omana itsenään mahdollisimman hyväksi tukijaksi, tukihenkilöksi. T ukihenkilö kertoi, että hänen tuettavansa omahoitaja odottaa tukihenkilön vastaavan tuettavan asunnon siisteydestä. Tukihenkilö kertoi saaneensa ikkunanpesupyynnön. Tukipalvelusopimuksessa on määriteltynä tukisuhteen tavoite, se, mihin tuettavan ja tukihenkilön välisillä tapaamisilla pyritään. Työnohjauksessa palautettiin mieliin yleisellä tasolla tukihenkilötyön rajat ja mahdollisuudet sekä pyydettiin tukihenkilöä kuvaamaan, mitä juuri kyseisen tukisuhteen tukipalvelusopimukseen oli tavoitteiksi kirjattu. Hän sai ryhmältä tukea asian ottamiseksi puheeksi tukipalvelusopimuksen solmineiden yhteistyökumppaneiden ja tuettavansa omahoitajan kanssa. Hän sai ryhmältä tukea myös sille, että puolesta tekemisen sijaan edelleenkin monin tavoin aktivoi tuettavaansa ja näkee ilon aiheina tuettavansa edistymisen pienetkin askeleet. Yksilötukisuhteissa ajan tasalla oleva tukipalvelusopimus on välttämätön apuväline, vaikka itse sopimusta ei työnohjauksessa käsitelläkään. Sopimuksessa määritellään esimerkiksi tuen tarve, tavoitteet, eri auttamistahojen työnjako ja tukihenkilön tehtävät. Sopimus antaa tukisuhteelle selkeät puitteet. Näiden puitteiden ymmärtäminen ja noudattaminen saattaa nousta työnohjauksessa käsiteltäväksi asiaksi. 13
Oppiminen Laadukkaan tukihenkilötyön edellytys ovat osaavat ja uuden oppimiseen kykenevät vapaaehtoistyöntekijät. T ukihenkilö kertoi ahdistuvansa joutuessaan keskustelemaan psyykkisesti sairaiden soittajien kanssa. Hän ei ymmärtänyt heidän erikoislaatuista ajatuksenkulkuaan, eikä kestänyt sitä, että järkevät perustelut eivät menneet perille. Hän sai ymmärrystä muilta työnohjausryhmäläisiltä. Ryhmä pohti ahdistumisen tunnetta ja sitä, estääkö tunne soittajan auttamisen. Pohdittiin ja tunnusteltiin myös sitä, miten tunteen herraksi voisi päästä ja helpottaako ahdistuksen tunnetta, kun siitä puhuu. Ryhmänä haettiin uusia näkökulmia siihen, miten päivystäjä voi kokea olevansa avuksi soittajalle, vaikka puhelu ei tuntuisikaan johtavan mihinkään. Päätettiin tulevilla työnohjauskerroilla palata asiaan ja kerätä kokemuksia siitä, onko asiasta puhuminen, erilaisten näkökulmien pohtiminen ja tilanteen ennakointi helpottanut psyykkisesti sairaan soittajan kohtaamista. Vapaaehtoistyön työnohjaus on kokemuksellinen oppimistapahtuma. Asioita opitaan yhdessä pohtimalla. Tukihenkilöä autetaan tutkimaan minkälaista oppimista hänen elämänkokemuksensa ja kokemuksensa tukihenkilötyöstä ovat tuoneet mukanaan. Työnohjauksessa on mahdollista pohtia myös oppimisen esteitä. Tavoitteena on edistää tukihenkilön kasvua ihmisenä, tukihenkilönä ja yhteistyökumppanina. Työnohjauksen avulla tukihenkilöä autetaan tunnistamaan muutostarpeitaan ja asettamaan itselleen oppimistavoitteita sekä rohkaistaan toimimaan niiden saavuttamiseksi. Työnohjaus on tilanne, jossa omat oivalluksensa ja oppimisensa tulokset voi tuoda julki, saada niistä palautetta ja samalla jakaa ne kaikkien käytettävissä olevaksi yhteiseksi tiedoksi. T yönohjausryhmä pohti seksuaalisesti värittyneiden puheluiden vastaanottamista. Jotkut kokivat tunteidensa tulevan vahvasti mukaan ja pohtivat, miten osaisivat asiallisesti ohjata soittajaa ilmaisemaan puheidensa takana mahdollisesti piilevä ahdistus, hätä tai pelko. Kokeneilta tukihenkilöiltä löytyi kunnioitettava määrä kokemusta, keinoja ja pitkämielisyyttä soittajan ohjaamiseksi varsinaiseen asiaan. He osasivat myös 14
antaa aloittelijoille vinkkejä rajan vedossa ja kohteliaassa tavassa lopettaa puhelu, mikäli keskustelun kääntäminen asialliseksi ei onnistu. Ryhmä pohti myös sitä, että seksuaalisesti värittynyt puhelu, jota ei pysty ohjaamaan tunteiden käsittelyyn, jättää tukihenkilölle usein tunteen hyväksi käytetyksi tulemisesta. Keskusteltiin siitä, miten tunteen saisi kohtuulliseen mittakaavaan ja miten tulla toimeen sen kanssa. Työnohjauksella kannustetaan tukityöhön liittyvien kysymysten, kokemusten, tunteiden ja mielikuvien tutkimiseen ja jäsentämiseen. Tarkoituksena on luoda työnohjauksessa mahdollisuus uusille oivalluksille ja kokemusten hyödyntämiselle. Vapaaehtoistyön työnohjauksessa tukihenkilöllä on mahdollisuus koulutetun työnohjaajan opastuksella yhdessä muiden vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa testata ajatuksiaan ja pohtia erilaisia vaihtoehtoja. Maallikkoauttamisen erityislaatu Ryhtymisen ajatus Haastattelu, valinta Peruskoulutus Vapaaehtoistyössä toimiminen mentorointi kehityskeskustelut konsultaatiot jatkokoulutukset jatkuva työnohjaus Kuvio 1. Vapaaehtoistyöntekijänä kehittyminen. Mielenterveysseuran vapaaehtoistyöhön pyrkivät henkilöt valitaan haastattelun perusteella. Tukihenkilöksi kasvetaan perus- ja jatkokoulutuksen, tukityössä saadun kokemuksen, vapaaehtoistyön työnohjauksen ja muiden tukitoimien avulla. Siihen ei pätevöitä pelkkä ihmissuhdealan ammatillinen tutkinto. 15
Maallikkoauttamisen erityislaatu mahdollisuuksineen ja rajoituksineen on tärkeä työnohjauksessa käsiteltävä teema.tukihenkilötyö on maallikkoauttamista, eli sitä tekeviltä ei vaadita, eikä tukihenkilöillä useinkaan ole ihmissuhdealan ammatillista koulutusta. Sen sijaan tukihenkilötyöhön hakeutuu usein henkilöitä, joilla on itsellään monenlaista elämänkokemusta ja toisinaan myös kokemus siitä, että on itse saanut tukea ja apua. T ukihenkilö kohtasi puhelimessa soittajan, joka oli menettänyt puolisonsa ja pienen lapsensa hukkumisonnettomuudessa. Tukihenkilön oma veli oli vuosikymmeniä aiemmin kuollut hukkumalla. Puhelu oli järkyttänyt tukihenkilöä ja työnohjauksessa hän pohti erityisesti sitä, miten vaikeaa oli erottaa omat tunteensa soittajan tunteista. Hän pyysi ryhmää miettimään kanssaan myös sitä, miten kykenisi paremmin ymmärtämään ja hyväksymään sen, että samankaltaisen tapahtuman herättämät tunteet saattavat olla hyvin erilaisia ja aivan eri mittaluokkaa.tukihenkilö oli myös käynyt puhelun aikana sisäistä kamppailua, koska hänen olisi tehnyt mieli kertoa oma kokemuksensa. Hän oli kuitenkin kunnioittanut soittajan suurta tarvetta puhua ja toiminut pääasiassa kuuntelijana. Tukihenkilö pyysi ryhmää pohtimaan kanssaan sitä, miten omat kokemuksensa voisi muuttaa voimavaraksi tukityössä ilman, että kertoo tarinaansa tuettavalle. Maallikkoauttaja kohtaa tukityössään tavallisille ihmisille tapahtuneita tavattomia juttuja. Niiden koskettavuus ja mahdollisuus osua jopa tukihenkilön omalle kohdalle saattaa joskus tuntua raskaalta. Työnohjauksen järjestäminen on erittäin tärkeää, jotta tukihenkilö pääsee puhumaan kokemastaan. Luottamuksellisessa työnohjauksessa on hyvä puhua tukisuhteen tapahtumista ja saada tukea, ymmärrystä ja oppia samaa työtä tekeviltä tukihenkilökollegoilta ja työnohjaajalta. Eräs työnohjausryhmän jäsen pyysi ryhmää käsittelemään tukisuhdetta, joka hänellä oli toisen auttamistahon kautta. Hän oli hyvin huolissaan tuettavastaan ja tarve ohjaukseen oli suuri. Tukihenkilön esittämää asiaa ei voitu ottaa työnohjausryhmässä käsiteltäväksi ja tukihenkilöä kehotettiin vaatimaan tarvitsemansa tuki tuettavan antaneelta järjestöllä. Päätös oli vaikea, mutta perustui tinkimättömään ajatukseen; tukihenkilö voi puhua tuettavansa asioista vain tuettavan antaneen tahon järjestämissä asianmukaisissa tilaisuuksissa. 16
Tärkeää on muistaa, että mielenterveysseuran tukihenkilön asemassa kohdattujen tuettavien asioita ei voi viedä käsiteltäväksi toisen yhteisön työnohjaukseen, eikä mielenterveysseuran työnohjauksissa käsitellä muiden yhteisöjen tuettavien asioita. Tukihenkilötyö houkuttelee myös ihmissuhdealan ammatillisen kulutuksen saaneita henkilöitä ja alan opiskelijoita. Ammatillisen koulutuksen saanut tukihenkilö voi toisinaan pitää vapaaehtoistyön työnohjausta tarpeettomana koulutuksensa tai ammattityössä saamansa työnohjauksen perusteella (Kylämäki & Valtonen, 2004, 59). Haasteellista on saada näin ajatteleva tukihenkilö ymmärtämään tukemiseen ohjaavan vapaaehtoistyön työnohjauksen ja hoitamiseen ohjaavan ammatillisen työnohjauksen ero. Sitoutuminen, motivaatio ja jaksaminen tukihenkilötyössä Mielenterveysseuran etujen mukaista on, että vapaaehtoistyössä mukana olevat henkilöt ovat toimintaan sitoutuneita, motivoituneita ja jaksavat arvokkaassa työssään. Tukihenkilöiden pitkäjänteistä sitoutumista vapaaehtoistyöhön edesauttaa taustayhteisön osoittama arvostus ja tukitoimet, kuten työnohjaus. T ukihenkilö kertoi joustaneensa tukisopimuksen ehdoista siinä suhteessa, että salli tuettavansa soittelevan itselleen myös öisin. Hän alkoi väsyä ja poti syyllisyyttä heränneestä haluttomuudestaan. Työnohjausryhmässä kartoitettiin yöllisen soittelun aiheita ja todettiin tuettavan olevan mahdollisesti jopa ammatillisen avun tarpeessa turvattomuuden tunteensa vuoksi. Työnohjauksessa pohdittiin tukihenkilötyössä jaksamisen edellytyksiä, oman yksityiselämän kunnioittamista, tukityön ja levon sopivaa suhdetta sekä ammattiavun ja tukityön rajanvetoa. Tukihenkilöä rohkaistiin yhdessä tuettavansa kanssa ottamaan muuttunut tilanne puheeksi tukipalvelusopimuksen solmineiden osapuolten kanssa. Työnohjauksella pyritään tukemaan tukihenkilön motivaatiota ja sitoutumista tukityöhön. Yhdessä koeteltu ja jaettu käsitys toiminnan mielekkyydestä, oikeutuksesta ja omasta merkityksestä osana sitä auttaa jaksamaan. Hyvin motivoitunut ja toimintaan sitoutunut tukihenkilö saattaa kuitenkin vaarantaa jaksamisensa aivan huomaamattaan. Työnohjauksen tehtävänä on kannustaa tukihenkilöitä huolehtimaan myös omasta jaksamisestaan vaikka se joskus merkitsisikin toiminnan rajaamista. 17
Vaitiolovelvollisuus Mielenterveysseura vastaa nimissään tehtävän tukihenkilötyön luottamuksellisuudesta ja on tärkeää, että kaikki sen toimijat ovat tietoisia vaitiolovelvollisuudestaan. Toimiakseen hyvin, myös työnohjauksen tulee olla luottamuksellista. Vaitiolovelvollisuus kattaa asiakkaita, vapaaehtoistoimijoita, palkattuja työntekijöitä ja esimerkiksi yhteistyökumppaneita koskevat henkilökohtaiset asiat. Tukihenkilötyöhön ryhtyvälle on jo peruskoulutuksen alussa selvitettävä vaitiolovelvollisuuden merkitys ja siihen liittyvät pelisäännöt. Usein vaitiolositoumus allekirjoitetaan silloin, jotta se kattaisi myös peruskoulutuksen aikana käsiteltävät asiat. Selkeät ohjeet vaitiolon suhteen säästävät uuden ja usein innokkaan tukihenkilön tahattomilta virheiltä ja tarpeettomalta pohdinnalta. Vaitiolovelvollisuuteen liittyviin asioihin palataan aika ajoin koulutuksissa ja työnohjauksessa myös kokeneiden tukihenkilöiden kanssa. Erittäin haastavassa tilanteessa vaitiolo- ja salassapitovelvollisuuden suhteen ovat ne tukihenkilöt, jotka saattavat kohdata saman asiakkaan sekä vapaaehtois- että ammattityössään ja osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn jommankumman, tai jopa molempien tahojen työnohjauksessa. Vapaaehtoistyön työnohjaajan tulee ymmärtää tilanteeseen liittyvä vaara, tehdä se näkyväksi ja omalta osaltaan vaalia ohjattavien ammatillisen salassapitovelvollisuuden säilymistä. Asiasta keskusteltaessa tulee mahdollisuus muistuttaa myös vapaaehtoistyön luottamuksellisuudesta. T ukihenkilö oli ahdistunut tukisuhteensa saamasta käänteestä. Hän halusi puhua asiasta yhdistyksen hallituksen kokouksessa. Vaikka seuraavaan työnohjaukseen oli vielä kaksi viikkoa aikaa, hallituksen puheenjohtaja ei sallinut asian käsittelyä. Hän järjesti tukihenkilölle mahdollisuuden puhua tukisuhteesta vastaavan tukihenkilön kanssa heti hallituksen kokouksen päätyttyä. Mielenterveysseuran tukihenkilötyö on luottamuksellista ja tukihenkilö voi puhua tuettavistaan vain tarkoin määritellyissä tilanteissa ja tietyille henkilöille. Tavallista on, että työnohjausistuntoja on noin kuukauden välein, mutta tukihenkilön mieltä painava asia ei aina voi odottaa. Tukisuhteiden hyvä hoitaminen ja tukihenkilön jaksaminen tehtävässään vaatii, että tukihenkilöllä on työnohjauksen lisäksi mahdollisuus aina tarvittaessa puhua tukisuhteestaan oman yhdistyksen palkatun työntekijän tai vastaavan tukihenkilön kanssa. 18
Tukihenkilöt kokoontuvat paikallisyhdistyksissä erilaisten tapahtumien tai kokousten yhteydessä. Houkutus puhua tukisuhteen tapahtumista tai päivystyksessä kohdatuista asioista on suuri. Juhlat, retket tai liikuntatapahtumat on kuitenkin tarkoitettu tukihenkilöiden virkistäytymistä varten ja ne on hyvä käyttää tutustumiseen ja keskinäisten suhteiden lujittamiseen. Yhdistyksen hallituksen ja esimerkiksi tukihenkilötoimikunnan kokouksilla on kummallakin oma aihepiirinsä, eikä niissä ole tarkoituksenmukaista puhua yksittäisen tuettavan tai tukisuhteen asioista. Tukisuhteisiin liittyvien asioiden oikea käsittelyfoorumi on työnohjaus. Siirtovaikutus Tukihenkilötyön laatu testataan ja sitä rakennetaan jokaisen tukihenkilön jokaisessa ainutkertaisessa kohtaamisessa tuettavansa kanssa. Kohtaamiset ovat usein kahdenkeskeisiä ja tukihenkilön mahdollisuus saada palautetta toiminnastaan ovat vähäiset. Työnohjaus on foorumi, jossa tukihenkilö voi tuoda ajatuksensa ja ratkaisunsa muiden samankaltaista työtä tekevien tukihenkilöiden arvioitavaksi. T ukihenkilö kertoi saamastaan puhelusta. Puhelu oli koskenut aihetta, jota juuri edellisessä työnohjauksessa oli käsitelty. Tukihenkilö totesi, että aiheen käsittely työnohjauksessa oli avannut hänen silmänsä ja hän arveli, ettei ilman työnohjausta olisi selvinnyt puhelusta niin hyvin, kuin nyt koki selvinneensä. Tukihenkilön omat elämänkokemukset ja kokemukset tukisuhteesta pyritään työnohjauksessa muuttamaan käytännön ihmissuhdetaidoiksi niin, että hyöty osaamisesta siirtyisi tukisuhteeseen. Työnohjausprosessissa opittujen tietojen, taitojen ja itsetuntemuksen odotetaan siirtyvän ohjattavan tukitoimintaan niin, että hän pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaansa myös ollessaan vailla ohjaajan ja ryhmän tukea eli toimimaan itseohjautuvasti. On toivottavaa, että myös työnohjauksessa opittu vuorovaikutusmalli siirtyy tukisuhteeseen. 19
Vapaaehtoistyön työnohjauksen historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta Vapaaehtoistyön työnohjauksen systemaattinen kehittäminen on suhteellisen uutta. Maallikkoauttamisen erityislaatu on kuitenkin tunnistettu ja sen vaatiman työnohjauksen systemaattiseen kehittämistyöhön on ryhdytty 1990-luvun puolivälissä. Suomen Mielenterveysseura aloitti vapaaehtoistyöntekijöiden koulutuksen 1980-luvun alussa ja vapaaehtoistyön työnohjaus käynnistyi paikallisissa mielenterveysseuroissa vähitellen. Aluksi työnohjausta antoivat yhdyshenkilöt, joita 1980-luvun lopussa alettiin kutsua vastaaviksi tukihenkilöiksi. Yhdyshenkilöillä/vastaavilla tukihenkilöillä oli itsellään vapaaehtoistyön kokemusta ja työnohjaukseen sisältyi automaattisesti ohjaajan kokemuksellista tietoa ja taitoa vapaaehtoistyöstä. Nykyään työnohjaus järjestetään paikallisissa mielenterveysseuroissa hyvin erilaisin tavoin. Sitä saattavat antaa vastaavat tukihenkilöt, työnohjaus voidaan ostaa ihmissuhdealan ammattilaisilta tai yhdistykseen on palkattu projekti-/kriisityöntekijöitä, joiden tehtäväksi työnohjaus on annettu. Vähitellen on alettu yhä selvemmin nähdä ammatillisen työnohjauksen ja vapaaehtoistyön työnohjauksen välisiä eroja ja on syntynyt tarve kouluttaa työnohjaajia vastaamaan juuri vapaaehtoistyön työnohjauksen erikoiskysymyksiin. 20
Suomen Mielenterveysseuran vapaaehtoistyön työnohjaajien koulutuksen kehittyminen 1995 1997 kaksivuotinen vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutus 1997 2000 vapaaehtoistyön työnohjaajien kouluttajakoulutus 1998 2000 kaksivuotinen, 16 opintoviikon, vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutus 2002 2003 yksivuotinen, viiden opintoviikon, tukiohjaajakoulutus vapaaehtoistyön työnohjausta tekeville henkilöille, joilla ei ole vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutusta (Lounais-Suomi) 2003 2004 yksivuotinen, viiden opintoviikon, tukiohjaajakoulutus (Itä-Suomi) 2004 kaksi yksivuotista, viiden opintoviikon, tukiohjaajakoulutusta (Etelä- ja Länsi-Suomi) 2004 2006 puolitoistavuotinen, 11 opintoviikon, vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutus tukiohjaajakoulutuksen käyneille Kaksivuotinen, 16 opintoviikon / 24 opintopisteen, vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutus jaettiin kahteen osaan (5 ov / 7,5 op ja 11 ov / 16,5 op). Koulutusta jaettaessa ajateltiin koulutettavien parempaa mahdollisuutta sitoutua koulutukseen kahdessa osassa ja kustannusten jakamista pidemmälle aikavälille. Vaikka lyhyelläkin koulutuksella voidaan antaa laajasti perusvalmiuksia tukihenkilötyön ohjaamiseen, pyrittiin koulutusajan pidentämisellä 2,5-vuotiseksi säilyttämään prosessinomaisuus koulutuksen jaksottamisesta huolimatta. 21
Vapaaehtoistyön työnohjauksen eettiset periaatteet Mielenterveysseuran vapaaehtoistyön työnohjaus on luottamuksellista ja avointa suhteessa sekä työnohjauksen tilanneeseen mielenterveysseuraan että tukihenkilöihin. Työnohjaajaa sitoo vaitiolovelvollisuus tilaajan ja tukihenkilöiden kertomiin asioihin. Vapaaehtoistyön työnohjaaja kunnioittaa tukihenkilöiden maallikkoauttamisen osaamista ja auttaa tukihenkilöä löytämään oman ainutkertaisen tapansa ja kaikki kykynsä toimia tukijana. Työnohjaaja toimii työnohjaustilanteessa niissä rajoissa, jotka tukihenkilöt asettavat, mutta on kokonaan vastuussa omasta ohjaustyöstään. Työskentely lähtee tukihenkilöiden ja ryhmän tarpeista. Työnohjaaja antaa tietonsa ja kokemuksensa tukihenkilöiden käyttöön ja luottaa heidän kehittymismahdollisuuksiinsa. Työnohjaaja jättää riittävästi tilaa tukihenkilöiden kasvuun, liikkumiseen ja jopa kunnialliseen peräytymiseen. Vapaaehtoistyön työnohjaaja on lojaali sekä ohjattaville tukihenkilöille että mielenterveysseuralle ja sen perustehtävälle. Työnohjaaja ei kilpaile paikallisyhdistyksen hallinnon kanssa. Työnohjaaja kunnioittaa mielenterveysseurassa tapahtuvaa kehittämistyötä ja sitä tekeviä ihmisiä. Työnohjauksen perustana on kirjallinen sopimus, joka sisältää tavoitteet, aikataulun ja hinnoittelun. 22
Vapaaehtoistyön eettiset periaatteet pohjautuvat Suomen Mielenterveysseuran johtoryhmän 12.12.2000 hyväksymiin Työnohjauksen eettisiin periaatteisiin. Vapaaehtoistyön työnohjauksen eettisissä periaatteissa nähtiin tarpeelliseksi korostaa maallikkoauttamiseen rohkaisemista. Jotta työnohjaus palvelisi vapaaehtoistyöntekijää, on työnohjauksessa painotuttava tavallisen ihmisen yksilöllisen ja ainutkertaisen auttamistavan etsiminen. Vapaaehtoistyön työnohjauksella autetaan tavallista ihmistä löytämään mahdollisuutensa kasvaa auttajana ja tuetaan häntä kaikkien kykyjensä käyttöön ottamisessa. 23
Paikallisen mielenterveysseuran hallituksen tehtävät vapaaehtoistyön työnohjauksen järjestämisessä Paikallisessa mielenterveysseurassa voi olla monenlaista toimintaa yhdistyksen koosta ja voimavaroista sekä toiminnan suuntautumisesta riippuen. Usein perustan paikallisen mielenterveysseuran toiminnalle muodostavat vapaaehtoistoiminta ja vapaaehtoistyö. Vapaaehtoistoiminta on toimintaa, joka mahdollistaa vapaaehtoistyön. 24
Vapaaehtoistoiminta vapaaehtoistyö tukihenkilötyö Vapaaehtoistoiminta Mielenterveysseuran toimintaa, joka mahdollistaa vapaaehtoistyön, mm.hallinto, tukihenkilökoulutus ja työnohjaus. Muut vapaaehtoistehtävät ja vaikuttamistyö. Vapaaehtoistyö, Suomen Mielenterveysseurassa tukihenkilötyö Yksilön, perheen tai yhteisön tukena erilaisten ryhmien ohjaajana puhelinauttajana asumisen tukijana nettiauttajana Kuvio 2. Vapaaehtoistoiminta vapaaehtoistyön mahdollistajana. Termeillä vapaaehtoistoiminta ja vapaaehtoistyö ymmärretään yleensä palkatonta toimintaa. Paikallisissa mielenterveysseuroissa palkattomia toimijoita saattaa olla tukihenkilötyön lisäksi esimerkiksi hallituksen jäseninä, kouluttajina ja työnohjaajina. Palkatta toimitaan vastaavina tukihenkilöinä, tiedottajina, tukihenkilö- ja virkistystoimikunnissa tai osallistutaan varainhankintaan ja tapahtumien järjestämiseen. Palkatta saatetaan toimia esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan tai vapaaehtoistyön asiantuntijana. Niissä mielenterveysseuroissa, joissa tehdään myös tukihenkilötyötä, näiden toimijoiden osuus tukihenkilötyön mahdollistamiseksi on korvaamaton. Panos tuettavien hyväksi on myös merkittävä, mutta välillinen. Tässä oppaassa välillistä tukitoimintaa kutsutaan vapaaehtoistoiminnaksi. Tuettavan kohtaamiseen perustuva tukityö perheessä, yhteisössä, ryhmässä, puhelimessa, netissä tai yksilötukisuhteessa on välitöntä asiakastyötä. Sitä kuvaamaan käytetään termiä vapaaehtoistyö. Suomen Mielenterveysseurassa vapaaehtoistyötä on perinteisesti kutsuttu tukihenkilötyöksi. Tässä oppaassa käytetty termi vapaaehtoistyön työnohjaus tarkoittaa paikallisessa mielenterveysseurassa tehtävän tukihenkilötyön työnohjausta. 25
Mielenterveysseuran hallitus vastaa tukihenkilötyön laadusta tukihenkilöiden työnohjauksesta työnohjauksen suunnittelusta ja organisoinnista tehtävään sopivan työnohjaajan valitsemisesta työnohjaukseen soveltuvan tilan järjestämisestä työnohjauksesta syntyvien kulujen maksamisesta Paikallinen mielenterveysseura vastaa nimissään tehtävästä vapaaehtoistyöstä. Hallituksen tehtävänä on järjestää tukihenkilötyötä tekeville toimijoilleen työnohjaus ja varautua maksamaan siitä aiheutuneet kulut. On varauduttava kustantamaan myös asianmukainen työnohjauksen työnohjaus. Hallituksen on annettava työnohjaukselle tukensa ja edistettävä työnohjaukselle myönteisen ilmapiirin kehittymistä paikallisyhdistyksessä. Mielenterveysseuran hallitus mahdollistaa vapaaehtoistyön työnohjauksen, suunnittelee, rahoittaa, tukee... Vastaava tukihenkilö, vapaaehtoistyön koordinaattori, tukihenkilötoimikunta, vapaaehtoistyöstä vastaava kriisityöntekijä... voi hallituksen valtuuttamana organisoida vapaaehtoistyön työnohjauksen. Vapaaehtoistyön työnohjaaja ohjaa kokemuksellista oppimisprosessia. Tukee osaamisesssa, jaksamisessa ja yhteisön jäsenyydessä. Ohjaa ymmärtämään maallikkoauttamisen erityispiirteitä ja sitoutumaan yhteisön eettisiin periaatteisiin, tavoitteisiin ja toimintamalleihin. Kuvio 3. Eri toimijoiden tehtävät vapaaehtoistyön työnohjauksen järjestämisessä. Hallitus voi antaa työnohjauksen käytännön järjestelyt esimerkiksi vastaavalle tukihenkilölle, vapaaehtoistyön koordinaattorille, tukihenkilötoimikunnalle, tukihenkilötyöstä vastaavalle kriisityöntekijälle, projektityöntekijälle tai vaikka yhdelle hallituksen jäsenistä. 26
27
Työnohjauksen järjestäminen Käytännön toimenpiteet Työnohjauksen järjestäminen paikallisyhdistyksessä on hyvä tehdä alusta alkaen yhteistyössä työnohjaajan kanssa. Yhdistys voi sopia hänen kanssaan, kumpi muodostaa työnohjausryhmät ja aikatauluttaa toiminnan. Yhteistyötä tarvitaan ja työnohjaajan osaamista kannattaa hyödyntää ryhmäkoosta, osallistujista ja osallistumisvelvoitteesta sovittaessa. Asiansa osaava työnohjaaja käyttää työnohjaukseen varatun ajan kokonaisuudessaan ohjaamiseen. Työnohjausryhmän muodostaminen E räässä yhdistyksessä on tapana uudistaa työnohjausryhmät kahden vuoden välein. Toimipisteen ilmoitustaululle laitetaan lista jokaisesta työnohjausryhmästä ja tukihenkilöt saavat itse valita ryhmän, johon haluavat seuraavan kahden vuoden ajaksi sitoutua. Tukihenkilöt näkevät listasta työnohjaajan nimen, ryhmän kokoontumisaikataulun ja muut ryhmään ilmoittautuneet sitä mukaa, kuin ilmoittautumisia kertyy. Listoihin on varattu tila vain tietylle määrälle ilmoittautumisia, puhelinpäivystäjien listaan kahdeksalle ja yksilötukisuhteissa olevien ryhmään kuudelle tukihenkilölle. Ryhmien uudelleen muodostuminen ajoitettiin vuodenvaihteeseen, koska käytäntö opetti, että tukihenkilöiden käynnit toimipisteessä harvenivat kesän aikana ja nimiä listoihin ei tahtonut kertyä. 28
Työnohjausryhmän muodostaminen saatetaan antaa paikallisyhdistyksen toimijan tehtäväksi, tai sen annetaan muodostua itsestään osallistujien keskinäiseen vetovoimaan perustuen. Molemmissa tavoissa on etunsa ja haittansa. Itsestään muodostuneella ryhmällä on myönteinen lähtökohta, mutta samanhenkisyyden ansiosta uusiin näkemyksiin ja ajatuksiin tutustuminen saattaa rajoittua. Yhdistyksen edustajan muodostama ryhmä on usein monipuolisempi, mutta osallistujille se voi esimerkiksi haasteellisten henkilösuhteiden vuoksi muodostua koetukseksi. Asiansa osaava työnohjaaja ymmärtää ja osaa pitää työnohjauksessa käydyn keskustelun tehtäväpainotteisena. Hän edistää ja vaalii työnohjausryhmän ilmapiirin asiallisuutta ja luottamuksellisuutta. Omalla esimerkillään ja ohjauksellaan taitava työnohjaaja saa jalostettua eriävät mielipiteet yhteiseksi voimavaraksi ja taidoksi kohdata monenlaisia asiakkaita. Työnohjausryhmä on tavallisesti suljettu ryhmä ja uusien jäsenten ottamisesta päättää ryhmä itse. Kustannussyistä liian pieniä työnohjausryhmiä voidaan joutua yhdistelemään tai jopa lakkauttamaan. Vapaaehtoistyöntekijöille on kuitenkin aina tarjottava mahdollisuus työnohjaukseen. Työnohjauksen aikataulu Eräässä yhdistyksessä päädyttiin pitämään yhden työnohjausryhmän kokoonpano samana usean vuoden ajan. Päätöstä perusteltiin muun muassa sillä, että tuettavana oli kehitysvammaisia henkilöitä, joiden tukisuhteet kestivät vuosia ja muutokset tai tapahtumat tuettavien elämässä olivat kokemuksen mukaan vähäisiä. Samoilla syillä perusteltiin sitä, että ryhmä kokoontui vain kuusi kertaa vuodessa.työnohjausryhmään liittyi uusia tukihenkilöitä vain hyvin harvoin ja myös heidän sisäänajonsa ryhmään katsottiin vaativan pitkähkön ajan. Tukihenkilöt tapaavat toisensa usein vain työnohjauksissa tai satunnaisissa virkistys- ja koulutustilaisuuksissa. Tällöin voi viedä vuosia, että riittävä luottamus muodostuu ja uusi työnohjausryhmä saavuttaa hyvän työskentelyvaiheen. Työnohjaus on kuitenkin nähtävä prosessina, jolla on olemassa alku ja loppu. Työnohjauksen tulee olla säännöllistä ja riittävän usein toistuvaa. Kyseessä olevan tukihenkilötyön luonteesta riippuu, kuinka usein työnohjausryhmän on hyvä kokoontua. Yksilötukisuhdetyössä 29
ja kriisipuhelinpäivystyksessä tavallinen ja suositeltava tapa on kokoontua kerran kuukaudessa kaksoistunnin ajan (puolitoista tuntia). Kokoontumisajankohdat on hyvä sopia kerralla etukäteen koko kevättai syyskaudeksi. Osallistujille lähetetään mieluiten kirjallinen kutsu, jossa kokoontumisaikataulu, osoitetiedot ja ohjaajan yhteystiedot ovat helposti saatavilla. Työnohjauksessa on hyvä pitää kiinni sovituista kokoontumisajoista, aloittaa ja päättää istunto ajallaan. Erityistapauksissa jousto on kuitenkin mahdollista. Työnohjausryhmän koko ja osallistujat Ryhmämuotoisessa työnohjauksessa yksin työskentelevät vapaaehtoistyöntekijät saavat itselleen työyhteisön. Esille tuotavien näkökantojen määrä moninkertaistuu ja mahdollisuus uuden oppimiseen, tuen saamiseen ja antamiseen sekä yhteishengen kehittymiseen kasvaa. Suositeltava koko työnohjausryhmälle riippuu tehtävänä olevan vapaaehtoistyön luonteesta. Puhelinpäivystäjille on kokemuksen mukaan hyvä järjestää kuudesta kahdeksaan osallistujan ryhmä, yksilötukisuhdetyössä ryhmän on hyvä olla pienempi. Uusien ja kokeneempien tukihenkilöiden osallistuminen samaan työnohjausryhmään on sekä haaste että voimavara. Taitavan ohjaajan johdolla työskentelevä ryhmä voi hyödyntää paitsi kokemuksen myös tuoreet ideat. Aloittelevan tukihenkilön on hyödyllistä osallistua työnohjaukseen, vaikka ei vielä toimisikaan tukisuhteessa tai tekisi tukityötä. Osallistumalla työnohjaukseen hän voi vielä selventää käsitystään tukihenkilötyöstä ja kasvattaa uskallustaan ryhtyä siihen. Myös tauolla olevan tukihenkilön toivotaan osallistuvan työnohjaukseen, jotta kynnys palata tukityöhön ei pääsisi nousemaan liikaa. Työnohjausryhmässä oli puhelinpäivystäjien joukossa yksi yksilötukisuhdetyötä tekevä tukihenkilö. Hyvästä tahdosta ja yhteisestä yrityksestä huolimatta yksilötukisuhdetyötä tekevä ryhmäläinen tunsi olonsa orvoksi. Hän ei itse ollut lainkaan kiinnostunut puhelinpäivystäjien kohtaamista haasteista ja koki myös, että hänen kertomiaan asioita ei ymmärretty riittävästi. Tukihenkilö siirtyi työnohjausryhmään, jossa muutkin osallistujat tekivät yksilötukisuhdetyötä ja totesi myöhemmin olevansa tyytyväinen tekemäänsä ratkaisuun. 30
Käytäntö on osoittanut, että yksilötukisuhdetyötä tekevien ja puhelinpäivystäjinä toimivien tukihenkilöiden työnohjaukseen tuomat asiat ovat kovin erilaisia. Jotta esille tuotavat asiat saisivat ansaitsemansa ymmärryksen ja vastineen, voi olla hyvä muodostaa työnohjausryhmät erikseen erilaisissa tehtävissä toimiville tukihenkilöille. Ryhmänohjaajina toimiville tukihenkilöille tulisi järjestää oma, ryhmänohjauksen ohjaamiseen painottuva työnohjaus. Ryhmänohjaajia on yhdistyksessä yleensä vain muutama ja heidän työnohjauksensa järjestäminen on usein kustannussyistä järkevää tehdä yhteistyössä naapuriyhdistysten kanssa. Myös työnohjaajien työnohjaus on taloudellisinta järjestää eri yhdistysten yhteistyönä. Mielenterveysseuroilla on toisinaan mahdollisuus järjestää tukihenkilölle myös yksilötyönohjausta. Osallistumisvelvoite Mielenterveysseurassa työnohjaus on oleellinen osa vapaaehtoistyön kokonaisuutta ja eräs tärkeimmistä keinoista huolehtia tukihenkilöiden jaksamisesta ja kehittymisestä tehtävässään. Eräässä yhdistyksessä tukihenkilötoimikunta teki päätöksen, jonka mukaan tukihenkilönä ei voi toimia, ellei osallistu työnohjaukseen. Aloitteen tukihenkilötoimikunnalle tekivät tukihenkilöt itse.tukihenkilöille on tarjolla viisi eri työnohjausryhmää ja viisi eri työnohjaajaa. Työnohjaus järjestetään jokaiselle ryhmälle 11 kertaa vuodessa ja tukihenkilöt velvoitetaan osallistumaan niistä kuuteen. Tukihenkilöksi aikoville korostetaan jo valintahaastattelusta alkaen työnohjauksen merkitystä laadukkaalle tukihenkilötyölle sekä tukihenkilön omalle jaksamiselle ja kehittymiselle tehtävässään. Peruskoulutuksessa työnohjausta usein jo harjoitellaan ja täydennyskoulutuksissa syvennetään asian ymmärrystä. Paras keino kuitenkin on, että tukihenkilöt osallistuvat työnohjaukseen avoimin mielin ja antavat sille mahdollisuuden lunastaa paikkansa tukihenkilöiden tukemisen tärkeänä osana. Hallituksen vastuulla on valita työnohjaajaksi asiansa osaava ohjaaja (katso luku 6). Samoin kuin ammatillisessa työnohjauksessa, ohjattavan tulee myös vapaaehtoistyön työnohjauksessa saada perustellusta syystä valita tai vaihtaa työnohjaajansa. Perusteltuna syynä valinnalle voidaan pitää esimerkiksi 31
tukihenkilön halua saada toimintatapoihinsa uutta ja laajempaa näkemystä osallistumalla oman yhdistyksen ulkopuolelta tulevan työnohjaajan ryhmään. Työnohjaajan vaihtaminen antaa pitkään saman ohjaajan työnohjauksessa käyneelle tukihenkilölle myös uusia virikkeitä ja on suorastaan suositeltavaa. Työnohjaajan valintaan ja vaihtamiseen löytyy monia perusteltuja syitä, eivätkä ohjattavan tekemät ratkaisut saisi muodostua työnohjaajalle itsetuntokysymyksiksi. Koska työnohjaus rakentuu keskinäiselle luottamukselle sekä halulle ja kyvylle työskennellä yhdessä, saattaa työnohjaajan valinta perustellusti pohjautua myös sympatian tai antipatian tunteille. Työnohjaukseen pakottautuminen tai pakottaminen ei johda hedelmälliseen tulokseen. Tila työnohjaukselle ja tarjoilut Työnohjaaja teki yhdistyksen hallitukselle esityksen paremman työnohjaustilan hankkimisesta. Työnohjauksen paikaksi oli osoitettu tila, jota ei voinut sulkea ja jonka läpi vaikkakin satunnaisesti muut talon toimijat kulkivat. Hallitus ei ollut tietoinen tilanteesta ja puuttui asiaan välittömästi siitä kuultuaan. Työnohjausta varten on oltava häiriötön paikka. Työnohjaukseen osallistuvien keskittymisrauha on parempi ja käsiteltävien asioiden luottamuksellisena säilyminen varmempaa, mikäli äänien kuuluminen kokoontumispaikan ulkopuolelta tai ulkopuolelle pystytään estämään. Kokoontumispaikan on mieluiten oltava aina sama. Pysyvä kokoontumistila auttaa löytämään paikan ongelmitta, eikä uuteen paikkaan orientoitumiseen kulu aikaa ja energiaa. Ryhmäläisten on voitava istua niin, että kaikki näkevät toisensa mieluiten ringissä. Työnohjaus ei ole viihdettä, mutta siellä on tarkoitus viihtyä. Se ei ole kahvihetki, mutta työnohjauksen yhteydessä tarjoiltavalla kahvilla saattaa olla tukihenkilöille huolenpitoa ja arvostusta osoittava merkitys. Itse työnohjaustilanne rauhoitetaan ja mahdolliset kahvit juodaan joko ennen tai jälkeen työnohjauksen. 32
Yhteiset ja tiedotettavat asiat Yhdistyksen palkattu työntekijä pyysi, että työnohjaaja seuraavassa työnohjausistunnossa laatisi ryhmän kanssa vapaaehtoistyötä koskevan toimintakertomuksen.työnohjaaja lupasi kertoa ryhmälle viestin, että kyseiseen tehtävään kaivataan vapaaehtoisia, mutta painotti työnohjauksen keskittyvän tukihenkilöiden henkilökohtaiseen kasvuun ja tukisuhteiden käsittelyyn. Tukihenkilöllä on tukityössä kohtaamiensa asioiden käsittelyyn vain rajoitetusti mahdollisuuksia. Työnohjausistunnot ovat tukihenkilöille arvokkaita ja ne tulee omistaa heidän työstään kumpuavien ja heidän esille tuomiensa asioiden käsittelemiselle. Työnohjausaika on tarkoitettu tukisuhteisiin liittyvien asioiden käsittelyyn. Työnohjauksessa keskitytään myös tukihenkilön henkilökohtaiseen kehittymiseen sekä tukityössä että yhteisön jäsenenä. Tiedotettavat ja muut yhteiset asiat sekä kuulumiset tulee käydä läpi ennen työnohjausta tai sen jälkeen. Yhdistyksen tulee luoda sellaiset rakenteet ja työnjako, että työnohjaaja voi keskittyä omaan tehtäväänsä ja rooliinsa. Joissakin mielenterveysseuroissa on perustettu tukihenkilötoimikunta järjestötyötä ja vapaaehtoistyöntekijöiden yhteisiä asioita varten ja työnohjausillat voidaan pyhittää yksinomaan työnohjaukselle. Sisällöstä huomioitavaa Työnohjauksen yleisimmät menetelmät, aihealueet ja pelisäännöt on hyvä olla ohjauksen tilanneen yhdistyksen tiedossa. Työnohjauksen tavoitteet tulee laatiaa ja pitää olla valmis myös arvioimaan niiden saavuttamista yhdessä. Työnohjaajan tehtävä on omalta osaltaan tukea yhdistyksen perustehtävän suorittamista ja asiansa osaava työnohjaaja pitäytyy selkeästi ohjaustehtävässä. Työnohjaussopimus ja tavoitteiden määrittely Vapaaehtoistyön työnohjauksesta on hyvä tehdä yhdistyksen ja työnohjaajan välinen kirjallinen sopimus, kuten ammatillisessa työnohjauksessa on perinteisesti ollut tapana. Suomen Mielenterveysseuran vapaaehtoistyön työnohjaajien kouluttajat ovat kehittäneet työnohjaaja 33
Elisa Lehtosen (2002) laatiman työnohjaussopimusluonnoksen pohjalta mallin vapaaehtoistyön työnohjaussopimukseksi (liite 1). Sopimuksessa määritellään muun muassa ryhmän tavoitteet, kesto, kokoontumisaikataulu ja osallistujat. Osallistujien sitoutuminen työnohjausprosessiin saattaa vahvistua, jos myös ohjattavat allekirjoittavat sopimuksen. Samalla osallistujat, niin ohjaaja kuin ohjattavatkin, sitoutuvat vaitiolovelvollisuuteen työnohjausistunnoissa esille tulevien asioiden suhteen. Työnohjauksen tavoitteeksi yhdelle toimikaudelle asetettiin: Työnohjauksessa opitaan aidosti kuuntelemaan toista ihmistä. Työnohjauksessa saadaan uusia näkökulmia vapaaehtoistyöhön. Työnohjauksessa saadaan rehellistä, virheetkin huomaavaa ja silti hyväksyvää palautetta ja tukea. Työnohjauksessa voidaan yhdessä purkaa vaikeiksi koettuja asioita. Työnohjauksessa opitaan puhumaan myös uusista ja vaikeista asioista. Työnohjaus tukee jaksamista tukihenkilötyössä. Tavoitteiden toteutumista arvioitiin toimikauden päätteeksi. Ryhmän jäsenet saivat nimettömänä vastattavakseen kyselyn, jossa tavoitteiden toteutumista arvioitiin numeerisesti arvosanoilla 1 >5 (toteutunut huonosti >hyvin). Heidän tuli myös arvioida, mikä osuus tavoitteiden saavuttamisessa oli heillä itsellään, ryhmällä ja työnohjaajalla. Uusi toimikausi aloitettiin kyselyvastauksia hyödyntämällä. Työnohjauksen tavoitteet voidaan alustavasti määritellä siten, että ensimmäisellä kokoontumiskerralla on mukana työnohjauksen tilaaja. Käytännössä kyseeseen tulee kriisikeskuksen johtaja, hallituksen edustaja, vastaava tukihenkilö tai vapaaehtoistyöstä vastaava palkattu työntekijä. Tavoitteita asetettaessa voidaan keskittyä olemassa olevien hyvien ominaisuuksien ylläpitämiseen ja edelleen kehittämiseen tai muutosta kaipaavien asioiden työstämiseen. Tavoitteet laaditaan yhteistyönä. Työnohjauksen tavoitteet tarkentuvat ja saattavat jopa määrittyä uudelleen ryhmän kehittyessä. Ryhmän tavoitteita määriteltäessä mukana olleen tilaajan on hyvä olla mukana myös väli- ja loppuarviointeja tehtäessä. 34
Menetelmät Yleensä työnohjaus tapahtuu keskustellen, mutta siinä voidaan käyttää myös toiminnallisia menetelmiä. Niitä voidaan tarvita keskustelun käynnistämiseksi ja toiminnan tehokkuuden lisäämiseksi tai joskus sanoilla vaikeasti kuvattavan ja lukossa olevan tilanteen avaamiseksi. Eläytymisharjoituksia voidaan käyttää myös uusien näkökulmien etsimiseksi ja avaamiseksi. Tukihenkilö toi ryhmän käsiteltäväksi kohtaamisensa tuettavana olevan nuoren kanssa. Nuori oli tapaamisen aikana intoutunut kiivaasti moittimaan äitiään ja lopulta suuttunut jopa tukihenkilölle. Työnohjaaja ehdotti keskustelun käsittelyä eläytymisharjoituksen avulla. Itseään esittämään tukihenkilö valitsi turvalliseksi kokemansa työnohjausryhmän jäsenen ja antoi hänelle ohjeen harvakseltaan ja maltillisesti perustella äidin käytöstä. Tukihenkilö eläytyi itse tuettavan nuoren rooliin. Työnohjaaja antoi harjoituksen jatkua kymmenisen minuuttia, jona aikana nuorta esittävä tukihenkilö alkoi kiihtyä. Harjoituksen jälkeen käydyssä keskustelussa tuettavansa rooliin eläytynyt tukihenkilö kertoi kokeneensa, ettei mielestään tullut kuulluksi. Hän kertoi pettyneensä tukihenkilöön ja jopa provosoituneensa liioittelemaan ongelmia äidin kanssa. Ryhmässä käytiin harjoituksen jälkeen vilkas keskustelu siitä, miten toimien nuorta voisi tukea asettumatta kenenkään puolelle ja samalla auttaa nuorta ymmärtämään myös äidin näkökantoja. Työnohjausistunto Kuten koko työnohjausprosessissa, myös yksittäisessä työnohjausistunnossa on alkuvaihe, työskentelyvaihe ja lopettamisvaihe. Tavallisin tapa ohjata istuntoa on, että sen aluksi vapaaehtoistyön työnohjaaja pyytää jokaista osallistujaa kertomaan päällimmäiset tuntonsa. Jos jollain ohjattavalla on kerrottavanaan mieltään painava tai järkyttävä asia, sen käsittelyyn keskitytään aivan ensimmäiseksi. Mikäli sellaista ei tule esiin, ryhmä valitsee esitellyistä asioista käsittelyyn mielenkiintoisimmat asiat, joilla on arvoa yhteiselle oppimiselle. 35