Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava

Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava Seudullisuuden alaraja Autokauppa Huonekalukauppa Kodintekniikka Rautakauppa Puutarhakauppa Venekauppa 13.11.2013

Seudullisuuden alaraja 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Seudullisuuden määritelmä 3 3 Tilaa vaativan kaupan markkinat ja tarjonta Raumalla 5 4 Seudullisuus tilaa vaativassa kaupassa Raumalla 8 4.1 Seudullisuus kodintekniikkakaupassa 8 4.2 Seudullisuus rautakaupassa 9 4.3 Seudullisuus huonekalukaupassa 10 4.4 Seudullisuus puutarhakaupassa 11 4.5 Seudullisuus venekaupassa 12 4.6 Seudullisuus autokaupassa 12 4.7 Seudullisuus koko tilaa vaativassa kaupassa 13 5 Seudullisuus Satakunnassa ja muissa maakunnissa 15 5.1 Seudullisuus Porissa 15 5.2 Seudullisuus Euralla, Huittisissa ja Kankaanpäässä 16 5.3 Seudullisuus Satakunnan tilaa vaativassa kaupassa 16 5.4 Seudullisuus muissa maakunnissa 17 6 Seudulliset myymäläkeskittymät Raumalla 19

Seudullisuuden alaraja 2 1 JOHDANTO Rauman kaupungin tarkoituksena on tehdä Kairakatu-Metallitien sekä Papinhaan alueille osayleiskaava, joka mahdollistaa alueiden kehittämisen paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan alueina. Tavoitteena on sijoittaa alueille myös paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikköjä. Satakunnan maakuntakaava vahvistettiin 30.11.2011 ja maakuntakaavassa ei ole osoitettu paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksiköitä. Näin ollen voimassa olevan maakuntakaavan mukaan Kairakatu-Metallitien sekä Papinhaan alueille voidaan osoittaa vain paikallisesti merkittäviä tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksiköitä. Satakunnan maakuntakaavassa ei ole käsitelty tilaa vaativan kaupan suuryksiköitä eikä myöskään ole määritelty seudullisesti merkittävien yksiköiden alarajaa. Näin ollen Kairakatu- Metallitien sekä Papinhaan alueiden osayleiskaavaa varten on nähty tarpeelliseksi selvittää, kuinka suuria vähittäiskaupan suuryksiköitä alueelle voidaan sijoittaa, niin että ne eivät olisi seudullisesti merkittäviä. Tämän selvityksen tarkoituksena on selvittää seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja eri laatuisilla tilaa vaativan erikoistavaran kaupoilla Raumalla ja erityisesti osayleiskaava-alueella. Työssä verrataan muissa maakunnissa tehtyjä seudullisten suuryksiköiden alarajoja Satakunnan ja Rauman olosuhteisiin. Niiden pohjalta etsitään sopivaa määrittelykäytäntöä Raumalla niin, että mitoitus voisi olla vastaavalla tavalla perusteltavissa yleisemmin Satakunnassa. Selvityksessä keskitytään paljon tilaa vaativaan kauppaan ja sen eri toimialoihin (esim. rauta-, puutarha-, huonekalu-, kodintekniikka- ja autokauppa). Myös seudullisesti merkittävän myymäläkeskittymän koko ja siihen liittyvät laatumääritelmät selvitetään. Vähittäiskaupan tarjontaa Raumalla on tutkittu useassa aikaisemmassa selvityksessä; Rauman yleiskaava, Kaupallinen selvitys, Santasalo Ky 2011; Vanhan Rauman osayleiskaava, Kaupallinen selvitys, Santasalo Ky 2011 ja Rauman tilaa vaativan kaupan alue, Kaupallinen selvitys, Santasalo Ky 2012. Näiden selvitysten yhteydessä tehtyjä kartoituksia käytetään tässä selvityksessä lähtötietona. Selvityksen on tilannut Rauman kaupungin kaavoitus. Yhteyshenkilönä on toiminut kaavoitusarkkitehti Outi Virola. Selvityksestä vastaavat tutkijat Tuomas Santasalo ja Katja Koskela Santasalo Ky:stä.

Seudullisuuden alaraja 3 2 SEUDULLISUUDEN MÄÄRITELMÄ Ympäristöministeriön julkaiseman kaupan oppaan (Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus, Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2013) mukaan merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan sellaista kaupan yksikköä, jolla voidaan arvioida olevan yhtä kuntaa laajempia, seudullisia vaikutuksia. Seudullisella suuryksiköllä tarkoitetaan myös sellaista kaupan yksikköä, jolla voidaan arvioida olevan vaikutuksia seudulliseen keskus- tai palveluverkkoon yhden kunnan alueella. Seudullista merkitystä omaavan suuryksikön koon kynnys voi olla erilainen riippuen kyseessä olevasta alueesta ja olosuhteista sekä kaupan laadusta. Alaraja voi vaihdella maan eri osissa ja myös yksittäisen maakunnan alueella. Koon alarajan määrittämisen tulee perustua vaikutusten arviointiin, minkä kokoisella kaupan alueella, kaupan laatu (toimiala) huomioon ottaen, voidaan katsoa olevan seudullisia vaikutuksia. Merkitykseltään seudullisen vähittäisyksikön koon alaraja voi vaikutusarviointien perusteella olla korkeampi kuin laissa määritelty 2000 k-m 2 vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja. Hyvin perusteltu ja määritelty merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja mahdollistaa sen, että maakuntakaavassa voidaan keskittyä aidosti seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen sijainnin ohjaukseen. Muut keskustatoimintojen alueet ja vähittäiskaupan suuryksiköiden alueet ovat paikallisia ja niiden sijaintia ja mitoitusta ohjataan kuntakaavoilla. Maakuntakaavassa esitetty merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja ohjaa kuntakaavoitusta määrittelemällä, minkä koon alittavia vähittäiskaupan suuryksiköitä kunta voi omassa kaavoituksessaan sijoittaa maakuntakaavan keskustatoimintojen alueen ja maakuntakaavaan merkittyjen km-merkintöjen ulkopuolelle, mikäli sijoittamisen muut edellytykset täyttyvät. Koska Satakunnan maakuntakaavassa ei ole esitetty seudullisen suuryksikön alarajaa tilaa vaativassa erikoiskaupassa, tutkitaan asiaa tässä selvityksessä. Merkitykseltään seudulliselle vähittäiskaupan suuryksikölle ei ole esitetty koko maahan yleistettävissä olevaa määritelmää. Vähittäiskaupan suuryksikön voidaan katsoa olevan merkitykseltään seudullinen, jos: Vähittäiskaupan suuryksikkö vaikuttaa merkittävästi alueen muissa kunnissa ja/tai saman kunnan muissa keskuksissa sijaitsevien vähittäiskaupan myymälöiden myyntiin. Vähittäiskaupan suuryksikkö saa asiakkaita merkittävästi oman sijaintikuntansa ulkopuolelta tai saman kunnan muista keskuksista. Useasta merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajan alittavista vähittäiskaupan myymälöistä koostuvaan vähittäiskaupan alueeseen sovelletaan seudullista vähittäiskaupan suuryksikköä koskevia määräyksiä, mikäli vähittäiskaupan alue on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön.

Seudullisuuden alaraja 4 Suuryksikön seudullista merkitystä arvioidaan tapauskohtaisesti sen vaikutusten perusteella: miten yksikkö vaikuttaa alueen muissa kunnissa ja keskuksissa sijaitsevien vähittäiskaupan myymälöiden myyntiin ja miten paljon sen ennakoidaan saavan asiakkaita oman sijaintikuntansa ulkopuolelta tai muista keskushierarkialtaan samantasoisista tai ylemmän tasoisista keskuksista. Seudullisesti merkittävän suuryksikön suuruusluokkaa voidaan arvioida seudulla jo toimivien suuryksiköiden koon ja toimialan sekä muista kunnista ja keskuksista niihin kohdistuvien kulutuksen siirtymien perusteella. Kun seudullisuuden täsmällistä rajaa ei ole haluttu määritellä, hankaluutena tulee se, että seudullinen merkittävyyden raja voi vaihdella mm. kaupan konseptin mukaan. Seudullisuuden käsitettä voidaan yrittää määritellä pohtimalla lähinnä kahta keskeisintä näkökulmaa. 1 Löytyykö myymälän myynnille riittävästi lähiasukkaita. 2 Kuinka laajalta alueelta myymälässä asioidaan eli ovatko myymälät niin vetovoimaisia, että ne vetävät asiakkaita lähialuetta laajemmalta alueelta. Usein suurmyymälän laskennalliseen myyntiin löytyy lähiasukkaita suurissa kaupungeissa jo kohtalaisen helposti. Mutta on myös mahdollista, että suurmyymälä on niin vetovoimainen, että siellä asioidaan kauempaakin. Vetovoimaisuuteen vaikuttavat liikkeen sijainti ja konsepti sekä keskuksen muu tarjonta ja myös muiden lähikeskusten tarjonta. Maakunnallisissa kaupan selvityksissä seudullisia alarajoja on laskettu, tulkittu ja selvitetty hieman erilaisista lähtökohdista, eikä vakiintunutta tapaa käsitellä asiaa ole vielä muodostunut. Seudullisuuden alarajojen osoittaminen on haastavaa, koska siihen vaikuttavat lukuisat tekijät. Tässä selvityksessä osoitetut rajat ovat suuntaa antavia, koska seudullisuuden raja voi yksittäisen suuryksikön kohdalla olla esitettyä alhaisempi tai korkeampi. Tähän vaikuttaa mm. myymäläkonsepti, joita kehitetään jatkuvasti ja tässä selvityksessä on arvioitu vain nykyisiä myymälätyyppejä ja -ketjuja. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee vaikutusten arviointien avulla tarkastella, onko kyseessä seudullisesti vai paikallisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö. Suunnittelumääräyksiin voidaan siten lisätä lause jollei selvitysten perusteella muuta osoiteta. Tilaa vaativan kaupan seudullisuuden arviointi on haastavaa myös, koska lähtökohtaisesti tilaa vaativa erikoiskauppa on useimmiten seudullista liiketoimintaa. Vain pienissä kunnissa tilaa vaativa kauppa palvelee vain oman kunnan asukkaita. Seutukeskuksissa tilaa vaativan kaupan myymälän markkinat kattavat koko markkina-alueen, oli kyse pienestä tai suuresta kaupasta. Suuriin kaupan keskittymiin tullaan koko markkina-alueelta ja samalla asioidaan sekä pienissä että suurissa kaupoissa. Koko ei siten ole kaupan liiketoiminnan näkökulmasta selittävä tekijä. Tilaa vaativassa kaupassa asiointimatkat ovat pidempiä kuin päivittäistavarakaupassa, koska tilaa vaativa kauppa keskittyy päivittäistavarakauppaa enemmän eikä pienissä kunnissa tai keskuksissa ole tiva-tarjontaa. Asiakkaat myös hyväksyvät pidemmät asiointimatkat, koska tilaa vaativissa kaupoissa asioidaan harvoin. Asiointimatka ei useinkaan ole määrittävä tekijä, kun haetaan tilaa vaativan kaupan tuotetta. Tuotteen laatu ja sisältö sekä sen hetkinen asiakkaan tarve ovat myös tärkeitä kriteereitä. Näin ollen on tyypillistä, että tiva-asioinnissa ei asioida aina lähimmässä myymälässä/keskittymässä.

Seudullisuuden alaraja 5 3 TILAA VAATIVAN KAUPAN MARKKINAT JA TARJONTA RAUMALLA TNS Gallupin suuren vaikutusaluetutkimuksen avulla on SYKE selvittänyt seudullista asiointia Suomessa. Satakunnassa Rauman erikoiskaupan asiointialueeseen kuuluvat Rauma, Eurajoki, Köyliö, Pyhäranta ja Säkylä sekä Laitila ja Eura. Laitilassa ja Eurassa omassa kunnassa asioidaan erikoiskauppaostoksilla kuitenkin vielä enemmän kuin Raumalla. Rauman lähimarkkina-alueeseen kuuluvat Rauman lisäksi Pyhäranta ja Eurajoki. Näistä kunnista asioidaan erikoiskauppaostoksilla pääosin Raumalla, sillä erikoiskaupan tarjonta näissä kunnissa on suppea. Huittinen ja Kankaanpää muodostavat oman erikoiskaupan asiointialueensa, joihin kuuluvat lähimmät naapurikunnat. Porin erikoiskaupan asiointialueeseen kuuluvat Merikarvia, Siikainen, Pomarkku, Ulvila, Luvia, Nakkila, Harjavalta ja Kokemäki. Näistä kokemäkeläiset asioivat enemmän omassa kunnassaan kuin Porissa.

Seudullisuuden alaraja 6 Tilaa vaativan kaupan ostovoima autokauppa mukaan lukien on Raumalla yhteensä 125 miljoonaa euroa. Muu markkina-alue on kooltaan lähes Rauman suuruinen, ja koko markkina-alueella tilaa vaativan kaupan ostovoima on yhteensä 240 miljoonaa euroa. Tilaa vaativan kaupan ostovoima Rauman markkina-alueella 2012 milj. euroa Muu maalue Rauma Yhteensä Kodintekniikkakauppa 11,2 10,4 21,5 Rautakauppa 30,0 27,5 57,5 Huonekalukauppa 10,0 8,1 18,0 Venekauppa 1,1 0,9 2,0 Kukka- ja puutarhakauppa 2,4 2,5 4,9 Tiva ilman autokauppaa 54,6 49,4 104,0 Autokauppa 64,5 56,7 121,2 Huolto- ja varaosakauppa 30,0 29,5 59,5 Auto- ja varaosakauppa 94,5 86,2 180,7 Tiva ja autokauppa 124,5 115,7 240,1 Lähde: Santasalo Ky 2013 Tilaa vaativaa kauppaa on Raumalla kartoitusten mukaan noin 40.000 kerrosneliömetriä. Pinta-ala perustuu kartoituksiin, jotka on tehty edellisten kaupan selvitysten yhteydessä. Tilaa vaativaa kauppaa on lähinnä Kairantie-Metallitien alueilla sekä Papinhaassa. Keskustassa on jonkin verran tilaa vaativaa kauppaa ja myös Lapinkylällä on autokauppaa. Tämän lisäksi yksittäisiä tilaa vaativan kaupan myymälöitä on muualla kunnassa kartoitettujen alueiden ulkopuolella. Tilaa vaativa kauppa Raumalla 2012 Lkm K-m 2 Kodintekniikkakauppa 5 3 300 Rautakauppa 13 8 100 Huonekalukauppa 6 8 700 Venekauppa 0 0 Puutarhakauppa 2 2 400 Tiva ilman autokauppaa 26 22 500 Autokauppa 8 12 500 Huolto- ja varaosakauppa 12 5 800 Autokauppa 20 18 300 Tiva ja autokauppa 46 40 800 Lähde: Santasalo Ky 2013

Seudullisuuden alaraja 7 Tilaa vaativan kaupan myymälät Raumalla ovat kohtalaisen pieniä. Vähittäiskaupan suuryksiköitä on tilaa vaativassa kaupassa kartoituksen mukaan ainoastaan neljä. Nämä ovat K-rauta, Masku, S Auto Palin ja Delta-auto ja näistä ainoastaan Delta-auto on hieman yli 3000 kerrosneliömetriä. Muut myymälät ovat kooltaan 2000-3000 k-m 2. K-raudan myyntikatosta ei ole laskelmissa mukana, mutta katoksineen K-rauta on kooltaan noin 4500 k-m 2. Koska Rauma on markkina-alueensa keskus, Rauman tilaa vaativa kauppa palvelee myös markkina-alueen muiden kuntien asiakkaita. Muissa kunnissa on kuitenkin jonkin verran omaa tilaa vaativan kaupan tarjontaa mutta pienimuotoisena. Alueelta käydään ostoksilla myös Porissa ja maakunnan ulkopuolella monipuolisissa kaupan keskuksissa. Tilaa vaativan kaupan myyntiä Raumalla on verrattu raumalaisten ostovoimaan. Tällöin nähdään, miten tilaa vaativa kauppa kerää ostovoimaa kaupungin ulkopuolelta. Siirtymät ovat nettosiirtymiä, eli osittain raumalaisten ostovoimaa suuntautuu monipuolisempiin kaupan keskittymiin esim. Poriin. Esitetyt siirtymät ovat kuitenkin laskennallisia eli suuntaaantavia. Siirtymät on laskettu vuodelle 2011, koska siltä vuodelta ovat uusimmat kuntakohtaiset myyntiluvut. Tilastokeskuksen yritysrekisteristä saadaan myyntitietoa vain niistä toimialoista, joissa on yli 3 myymälää, pienillä toimialoilla myynti on jouduttu arvioimaan. Tilaa vaativan kaupan myyntiin on lisätty tavarataloissa ja laajan tavaravalikoiman kaupoissa toteutunut tilaa vaativan kaupan myynti, joka näin olleen perustuu arvioon. Tilaa vaativan kaupan ostovoiman siirtymät Raumalla 2011 Myynti Ostovoima OV-siirtymä milj. milj. milj. % ov:sta Kodintekniikkakauppa 14,3 10,6 3,7 35 % Rautakauppa 31,7 29,7 2,0 7 % Huonekalukauppa 9,5 9,7-0,2-2 % Venekauppa 1,7 1,1 0,6 52 % Kukka- ja puutarhakauppa 6,2 2,5 3,8 152 % Tiva ilman autokauppaa 63,4 53,6 9,8 18 % Autokauppa 58,6 66,0-7,3-11 % Huolto- ja varaosakauppa 35,8 30,2 5,6 19 % Auto- ja varaosakauppa 94,5 96,2-1,7-2 % Tiva ja autokauppa 157,9 149,8 8,1 5 % Lähde: Tilastokeskus Tilaa vaativan kaupan siirtymät ovat Raumalla positiiviset kaikilla muilla tilaa vaativan kaupan toimialoilla paitsi huonekalukaupassa ja autokaupassa. Autokaupassa raumalaiset asioivat myös oman kaupungin ulkopuolella. Huonekalukauppa Raumalla myy suunnilleen saman verran kuin on raumalaisten ostovoima. Osin raumalaisten ostovoimaa suuntautuu kaupungin ulkopuolelle Turun seudulle, siirtymä on saman suuruinen kuin mitä Rauman markkina-alueen kunnista suuntautuu ostovoimaa Raumalle.

Seudullisuuden alaraja 8 4 SEUDULLISUUS TILAA VAATIVASSA KAUPASSA RAUMALLA Seudullisesti merkittävien tilaa vaativien erikoistavarakauppojen alarajoja Raumalla on tutkittu sekä sen suhteen, miten ne houkuttelevat asiointia kunnan ulkopuolelta, että miten ne vaikuttavat lähikuntien palvelutarjontaan. Lisäksi pohditaan nykymyymälöiden ja ketjujen valossa, minkälaiset myymälät Raumalla olisivat seudullisesti merkittäviä. Tarkastelua täydennetään mallintamalla, kuinka paljon asukkaita tietyn kokoinen suurmyymälä tarvitsee toimiakseen keskimääräisellä myyntitehokkuudella. Mallinnus tehdään nykytilanteessa sekä vuodelle 2030 olettaen että myyntitehokkuus säilyy nykyisellä tasolla. Koska ostovoima on kasvussa, tulevaisuudessa samankokoinen myymälän asukaspohja on nykyistä pienempi. Myyntitehokkuuden kehityksestä ei kuitenkaan ole varmuutta, joten tuleva asukaspohja on vain suuntaa-antava arvio. Seudullisen alarajan tulee olla voimassa myös nykytilanteessa eikä ainoastaan kaavan tavoitevuonna, joten nykytilanteen asukaspohja on se, mitä tässä pääasiassa tarkastellaan. Seudullisuutta tarkastellaan tässä Rauman kaupunkikeskuksen näkökulmasta, joka on Rauman markkina-alueen pääkeskus. Rauman alakeskukset ovat palvelutarjonnaltaan lähi/paikalliskeskuksia, jotka palvelevat pääosin omaa lähialuettaan. Näillä ei voida osoittaa samoja seudullisuudellisia alarajoja kuin Rauman keskustassa. Alakeskukset käsitellään tarkemmin seuraavassa luvussa 5. 4.1 Seudullisuus kodintekniikkakaupassa Kodintekniikkakaupat Raumalla ovat tällä hetkellä kohtalaisen pieniä. Suurin kooltaan on Expert (1500 k-m 2 ), joka jää alle suuryksikkörajan. Muut myymälät ovat kooltaan 300-700 k- m 2. Kodintekniikkaa myydään myös mm. hypermarketeissa. Lähes kaikki suuret ketjut Giganttia lukuun ottamatta ovat edustettuina Raumalla. Kodintekniikka Raumalla vetää asiointia markkina-alueen pienimmistä kunnista. Eurajoella on Tilastokeskuksen yritysrekisterin (2011) mukaan yksi myymälä. Kodintekniikkakauppaa on lisäksi Euralla ja Laitilassa, joista siirtymät Raumalle ovat pieniä. Jonkin verran kodintekniikkakaupan asiointia suuntautuu Raumalta Poriin. Porissa ovat kaikki suurimmat alan ketjut mm. Gigantti. Lisäksi kodintekniikkaa ostetaan merkittävässä määrin myös verkkokaupasta, joka ei näy paikallisena vähittäiskaupan myyntinä. Raumalaisten ostovoima riittää laskennallisesti kooltaan noin 3000 kerrosneliömetrin suuruiselle kodintekniikkakaupan myymälälle. Mikäli tällainen myymälä Raumalle sijoittuisi, se olisi tarjonnaltaan todennäköisesti niin vetovoimainen että se vetäisi myyntiä myös kunnan ulkopuolelta.

Seudullisuuden alaraja 9 Kodintekniikkakauppa Laskennallinen myynti milj Myymälän edellyttämä asukaspohja k-m 2 2012 2030 k-m 2 2012 2030 2 000 8 8 2 000 27 100 19 000 3 000 11 11 3 000 40 700 28 500 4 000 15 15 4 000 54 300 38 000 5 000 19 19 5 000 67 800 47 500 Mikäli Raumalle sijoittuisi noin 3000 kerrosneliömetrin suuruinen kodintekniikkakaupan suuryksikkö (esim. Gigantti), se houkuttelisi todennäköisesti nykyistä enemmän asiointia markkina-alueen muista kunnista Raumalle. Osa näistä asioinnista korvaisi sitä asiointia, joka nyt suuntautuu Poriin (mm. Giganttiin). Raumalle suuntautuu jo nyt asiointia, joten merkittävää muutosta ei markkinoilla tapahtuisi. Tämän suuruinen myymälä ei kuitenkaan houkuttelisi asiakkaita muista keskushierarkialtaan samantasoisista tai ylemmän tasoisista keskuksista kuten Porista. Mikäli jokin nykyisistä myymälöistä laajenisi 3000 kerrosneliömetrin suuruiseksi, ei markkinatilanne kovin merkittävästi muuttuisi. Tarjonta kyllä kasvaisi ja asiointi Raumalla lisääntyisi, muttei niin merkittävästi, että sillä olisi merkitystä seudulliseen palveluverkkoon. Näin ollen kodintekniikkakaupassa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikkömyymälän alarajana voidaan hyvin pitää 3000 kerrosneliömetriä. 4.2 Seudullisuus rautakaupassa Rautakaupassa Raumalla on yksi vähittäiskaupan suuryksikkö K-rauta. Muut rautakaupat jäävät kooltaan alle 2000 kerrosneliömetrin. Kohtalaisen suuria ovat Rauman varaosahalli IKH (1400 k-m2), sekä Värirauma (1800 k-m2) Muut varsinaiset rautakaupat sekä keittiökaluste- ja lukkoliikkeet ovat pääosin pieniä liikkeitä. Rautakaupan toimialojen lisäksi Raumalla toimii lvi-myymälöitä sekä työkaluliikkeitä, jotka ovat luonteeltaan rautakaupan myymälöiden kaltaisia toimijoita. Näiden asiakaskuntana ovat kuitenkin pääosin yritykset, joten ne luokitellaan osittain tukkukauppaan, mutta ne palvelevat kuitenkin myös yksityisasiakkaita. Kooltaan nämä toimijat Raumalla ovat pieniä. Vastaavasti rautakaupat palvelevat yksityisasiakkaiden ohella myös yritysasiakkaita. Rautakaupan myynti Raumalla ylittää hieman raumalaisten ostovoiman. Ostovoiman siirtymälaskelma Raumalla on vain suuntaa-antava, koska yritysmyyntiä ei ole rautakaupoista irrotettu, mutta vastaavasti lvi- ja työkaluliikkeiden myyntiä ei ole laskelmassa mukana. Raumalaiset asioivat kuitenkin jonkin verran mm. Porissa, mutta vastaavasti raumalaisiin rautakauppoihin tullaan ostoksille markkina-alueen pienemmistä kunnista. Pieniä rautakaupan myymälöitä on lähes kaikissa markkina-alueen kunnissa. Porista löytyvät mm. suuret rautakaupan toimijat Kodin Terra ja Starkki, jotka Raumalta puuttuvat. Laskennallisesti Raumalla riittäisi ostovoimaa kooltaan noin 10.000 kerrosneliömetrin suuruiselle myymälälle. Tällainen myymälä olisi Rauman markkinoilla kohtalaisen suuri. Tosin tilaa jäisi vielä muillekin toimijoille, koska Raumalle siirtyy ostovoimaa markkina-alueen muista kunnista.

Seudullisuuden alaraja 10 Rautakauppa Laskennallinen myynti milj Myymälän edellyttämä asukaspohja k-m 2 2012 2030 k-m 2 2012 2030 2 000 5 5 2 000 6 900 4 800 5 000 13 13 5 000 17 300 12 100 10 000 26 26 10 000 34 600 24 200 15 000 39 39 15 000 51 900 36 300 20 000 52 52 20 000 69 100 48 400 Kooltaan 10.000 kerrosneliömetrin suuruinen myymälä Raumalla voisi olla K-rauta laajennettuna tai Starkki, yksittäisinä myymälöinä ne kuitenkin jäävät alle 10.000 kerrosnelimetrin. Kodin Terra on toiminut tähän mennessä suuremmilla markkinoilla ja on pääosin aina seudullinen toimija. Argimarketit ja K-maatalouskaupat, joita Raumalla ei tällä hetkellä ole ovat pääosin kooltaan 10.000 kerrosneliömetriä pienempiä toimijoita ja varsinaisesti nämäkin myymälät kuuluvat tukkukauppaan, vaikka ne osin toimivat vähittäiskauppoina. K-raudan laajennuksella ei olisi merkittäviä seudullisia vaikutuksia, koska markkinat eivät oleellisesti muutu nykytilanteesta. Starkki toisi alalle uutta tarjontaa, mutta Starkin vetovoima ei todennäköisesti olisi niin suuri, että seudullinen palveluverkko merkittävästi muuttuisi tämän myötä. Näin ollen Raumalla rautakaupassa seudullisen suuryksikön alarajana voidaan pitää 10.000 kerrosneliömetriä. Tätä suuremmat rautakaupat Raumalla ovat seudullisesti merkittäviä. 4.3 Seudullisuus huonekalukaupassa Raumalla toimii yksi vähittäiskaupan suuryksikkörajan ylittävä huonekalukauppa Masku. Muut huonekalukaupan myymälät ovat keskikokoisia 1200-1700 k-m 2. Raumalta löytyy suuri osa Suomessa toimivista huonekalukaupan ketjuista. Kodin Ykkönen, Ikea, Vepsäläinen ja Stemma puuttuvat Raumalta. Näistä Kodin Ykkönen ja Ikea eivät ole tilaa vaativan kaupan suuryksiköitä, vaan erikoiskaupan suuryksiköitä, koska niiden tarjontaan kuuluu merkittävästi erikoiskaupan tarjontaa. Kodin Ykköstä ja Ikeaa ei ole koko maakunnassa. Huonekalukauppa Raumalla vastaa pääosin raumalaisten kysyntään eli nettosiirtymä on noin nolla. Raumalle suuntautuu jonkin verran ostovoimaa markkina-alueen kunnista, joissa tarjontaa ei juurikaan ole. Yleisesti ottaen huonekalukaupan tarjonta muissa markkinaalueen kunnissa on olematon Euraa ja Laitilaa lukuun ottamatta. Vastaavasti raumalaisten ja markkina-alueen ostovoimaa suuntautuu Turun seudulle mm. Raisioon Ikean myötä. Lähialueella myös Maskussa ja Huittisissa on kohtalaisen vahva huonekalukaupan tarjonta.

Seudullisuuden alaraja 11 Huonekalukauppa Laskennallinen myynti milj Myymälän edellyttämä asukaspohja k-m 2 2012 2030 k-m 2 2012 2030 2 000 2 2 2 000 8 800 6 200 5 000 6 6 5 000 22 000 15 400 8 000 9 9 8 000 35 200 24 600 10 000 11 11 10 000 44 000 30 800 15 000 17 17 15 000 66 000 46 200 20 000 22 22 20 000 88 000 61 600 Huonekalukaupassa raumalaisten ostovoima riittäisi kooltaan noin 8000 kerrosneliömetrin suuruiselle myymälälle. Ostovoimaa jäisi myös muille myymälöille varsinkin kun markkinaalueen muista kunnista ostovoimaa suuntautuisi Raumalle. Tämän suuruinen myymälä olisi kuitenkin yli nelinkertainen verrattuna nykyisiin myymälöihin. Lisäksi tämän kokoisia huonekalukaupan myymälöitä ei suomalaisilla markkinoilla juurikaan ole. Kodin Ykkönen kuuluisi tähän kokoluokkaan, mutta se on jo seudullinen toimija ja lukeutuu erikoiskaupan suuryksiköksi. Yleensä varsinaiset huonekalukaupat jäävät kooltaan alle 4000 k-m 2 :n. Kooltaan 8000 k-m 2 :n suuruinen myymälä olisi markkinoilla jo niin suuri ja tarjonnaltaan monipuolinen verrattuna tyypillisiin toimijoihin, että sen pitäisi vetää ostovoimaa markkinaalueen ulkopuolisista kunnista Poria myötä. Eli vaikka laskennallisesti tämän suuruiselle huonekalukaupalle ostovoimaa riittäisi, sen vaikutus Raumalla olisi todennäköisesti seudullinen. Kerrosalaltaan 5000 suuruiselle myymälälle löytyy paikallista asiakaspohjaa, eikä tämän suuruisen myymälän arvioida vaikuttavan markkinoilla niin suuresti, että sillä olisi seudullista merkitystä varsinkaan Porin suuntaan. Tämän kokoinen huonekalukauppa vetäisi ostovoimaa markkina-alueen muista kunnista todennäköisesti samaan tapaan kuin muutenkin Rauman tilaa vaativa kauppa, joten seudulliseen palveluverkkoon ei tämän kokoisella myymälällä olisi vaikutusta. Tätä suuremmat myymälät ovat arvion mukaan niin vetovoimaisia, että niillä voi olla merkitystä seudulliseen palveluverkkoon. 4.4 Seudullisuus puutarhakaupassa Raumalla on nykyisin vahva puutarhakaupan tarjonta. Raumalla on Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan kolme puutarha-alan myymälää, joista kaksi on kartoitettu. Nämä molemmat jäävät kooltaan alle suuryksikkörajan, vaikka ovat monipuolisia liikkeitä. Varsinkin Siemen Flora on kooltaan kohtalaisen suuri toimija. Kartoitettujen myymälöiden ulkopuolelle jää Kauppapuutarha A. Ryynänen, jonka myymälän koko ei ole tiedossa. Puutarhakaupassa myymälän koko voi olla joskus vaikeasti tulkittavissa, varsinkin silloin jos toimita pohjautuu taimien kasvatukseen. Usein tuotteita myydään myös ulkotiloissa, joita ei lasketa mukaan kerrosalaan. Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan puutarhakaupan erikoismyymälöiden myynti Raumalla on selvästi suurempaa kuin Porissa. Puutarhakaupat Raumalla palvelevat mitä ilmeisimmin erittäin laajaa asiakaskuntaa. Puutarhakaupan tarjontaa on erikoiskauppojen lisäksi myös mm. hypermarketeissa ja muissa laajan tavaravalikoiman kaupoissa sekä rautakaupoissa.

Seudullisuuden alaraja 12 Puutarhakauppa Laskennallinen myynti milj Myymälän edellyttämä asukaspohja k-m 2 2012 2030 k-m 2 2012 2030 2 000 2 2 2 000 39 100 27 400 3 000 4 4 3 000 58 700 41 100 5 000 6 6 5 000 97 800 68 500 Puutarhakaupan myyntitehokkuus vaihtelee suuresti osittain siitä syystä, että myymälän pinta-alaa voi olla vaikea erottaa kasvatustoiminnasta. Näin ollen myös myymälän vaatimaa asiakaspohjaa on myös vaikea määrittää. Keskimääräisellä myyntitehokkuudella tarkasteltuna 2000 kerrosneliömetrin suuruiselle myymälälle riittää ostovoimaa kaupungin sisällä. Tätä suurempi myymälä tarvitsee jo niin suuren asiakaskunnan, ettei Rauman oma asukasmäärä tähän riitä. Puutarhakaupassa suuria ketjuliikkeitä on vähän. Suuri ketjutoimija puutarhakaupassa on Plantagen, joka on yleensä seudullisesti merkittävä toimija. Plantagenin myymälät ovat pääsäätöisesti yli 3000 k-m 2, mikä vahvistaa sitä, että 3000 kerrosneliömetrin puutarhakauppa olisi Raumalla seudullisesti merkittävä. Seudullisesti merkittävän puutarhakaupan alaraja määritellään Raumalla 2000 k-m 2 :iin.

Seudullisuuden alaraja 13 4.5 Seudullisuus venekaupassa Raumalla on Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan kaksi venealan kauppaa. Näiden myynti on jouduttu arvioimaan, eivätkä nämä ole kartoituksessa mukana. Venekauppa on muutoinkin Suomessa hyvin pieni toimiala, eikä alalla ole merkittäviä ketjumyymälöitä. Myymälät ovat yleensä pieniä ja paikallisia. Venekauppojen myyntitehokkuudesta on sen verran vähän tietoa, ettei sen pohjalta ole voitu laskea venekaupan vähittäiskaupan suuryksikön vaatimaa asiakaspohjaa. Venekaupat jäävät pääsääntöisesti alle vähittäiskaupan suuryksikkörajan. Näin ollen Raumalla seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alarajan venekaupassa on 2000 kerrosneliömetriä. Tämän kokoluokan ylittävä myymälä on jo sen verran harvinainen ja tarjonnaltaan monipuolinen että sillä olisi yliseudulliset markkinat. 4.6 Seudullisuus autokaupassa Raumalla on kaksi vähittäiskaupan suuryksikkörajan ylittävää autokauppaa S Auto Palin ja Delta-auto, jotka ovat kooltaan noin 2200 ja 3000 k-m 2. Muut autokaupat Raumalla ovat pääosin kooltaan 1200-1500 k-m 2. Autotarvikekaupat jäävät Raumalla alle 1000 k-m 2 :n. Autokauppa on tyypillisesti toimintaa, jonka vaikutusalue on laaja. Autokaupassa voidaan käydä hyvin myös yli maakuntarajojen, mikäli tarjonta on laajalti tunnettua. Satakunnassa Huittinen on esimerkki alueesta, jonka autokaupan tarjonta on merkittävä ja alue palvelee autokaupassa selvästi omaa muuta markkina-aluetta laajempaa aluetta. Rauman autokauppa palvelee lähinnä omaa markkina-aluettaan, mutta siirtymää on muuallekin. Laskennallisesti siirtymät Rauman autokaupassa ovat negatiiviset. Mikä tarkoittaa sitä, että kun jonkin verran autokaupan ostovoimaa suuntautuu Raumalle lähikunnista, suuntautuu sitäkin enemmän raumalaisten ostovoimaa oman kaupungin ulkopuolelle. Ostovoiman siirtymälaskelma autokaupassa on vain suuntaa-antava. Autokaupassa osa kulkee yritysostojen kautta ja tämän vaikutusta siirtymiin ei ole tutkittu. Autokauppa Laskennallinen myynti milj Myymälän edellyttämä asukaspohja k-m 2 2012 2030 k-m 2 2012 2030 2 000 14 14 2 000 5 900 4 100 5 000 35 35 5 000 14 800 10 300 10 000 70 70 10 000 29 500 20 700 12 000 84 84 12 000 35 400 24 800 15 000 105 105 15 000 44 300 31 000 20 000 140 140 20 000 59 000 41 300 Autokaupat ovat yleensä kohtalaisen pieniä myymälöitä, jopa sellaisilla alueille jotka ovat merkittäviä autokaupan keskuksia. Yleensä autokaupan suuryksiköt ovat kooltaan 2000-3000 kerrosneliömetriä, kuten Raumalla. Suurimmatkin autokaupat jäävät yleensä alle 5000 k-m 2 :n ja yli 10.000 k-m 2 :n suuruisia autokauppoja löytyy lähinnä vain suurimmista kaupungeista Suomessa. Autokaupan markkinat ovat kuitenkin muuttumassa. Autokaupan keskikoko on kasvussa, koska pihamyyntiä ollaan siirtämässä sisätiloihin. Näin ollen autokaupan myymälän koko tulee tulevaisuudessa kasvamaan, vaikka myynti ei kasvaisikaan.

Seudullisuuden alaraja 14 Autokaupassa raumalaisten ostovoima riittäisi laskennallisesti yli 12000 k-m 2 :n suuruiselle myymälälle. Tämän suuruinen myymälä olisi markkinoilla kuitenkin niin vahva ja monipuolinen toimija, joka muuttaisi autokaupan seudullista palveluverkkoa Satakunnassa. Tämän arvion mukaan sen kokoinen myymälä olisi seudullisesti merkittävä myymälä. Autokaupan myymälöiden yleisen koon mukaan voidaan arvioida, että 10.000 kerrosneliömetrin suuruiset myymälät ovat vaikutuksiltaan seudullisia. Vaikka tämän kokoiselle myymälälle riittäisi hyvinkin raumalaisten ostovoima, on myymälä tarjonnaltaan jo niin laaja ja vetovoimainen, että se vetäisi merkittävästi asiointia yli normaalien asiointirajojen. Näin ollen se olisi seudullisesti merkittävä. Alle 5000 kerrosneliömetrin suuruinen myymälä on arvion mukaan vain paikallisesti merkittävä. Tämän kokoinen myymälä palvelisi pääasiassa raumalaisia ja Rauman lähialueen asiakkaita, jotka muutoinkin suuntaavat Raumalle ostoksille. Se ei arvion mukaan olisi vielä niin vetovoimainen, että se houkuttelisi asiointi mm. Porista tai Huittisista Raumalle. Näin ollen 5000 kerrosneliömetriä voidaan pitää seudullisesti merkittävän autokaupan alarajana Raumalla. Tätä suuremmat myymälät ovat arvion mukaan niin vetovoimaisia, että niillä olisi vaikutusta seudulliseen palveluverkkoon. 4.7 Seudullisuus koko tilaa vaativassa kaupassa Tilaa vaativan kaupan seudullisuutta on maakunnallisissa selvityksissä tutkittu yleensä koko tilaa vaativassa kaupassa. Koska seudullisesti merkittävän suuryksikön alaraja on selvitetty yleensä vain koko tilaa vaativalle kaupalle, ei yksittäisille tilaa vaativan kaupan toimialoille ole määritelty omia rajoja. Samanlainen tarkastelu tehdään tässä myös Raumalle, jotta muissa maakunnissa esitettyjä seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikön alarajoja voidaan vertailla. Tilaa vaativan kaupan suurmyymälät ovat käytännössä yleensä kooltaan kohtalaisen pieniä ja jäävät usein sekä Raumalla että muualla alle vähittäiskaupan suuryksiköiden rajojen. Huonekalukaupan sekä kodintekniikkakaupan suuryksiköt ovat pääosin kooltaan noin 2000-3500 kerrosneliömetriä ja suuret rautakaupat tyypillisesti noin 4000-10.000 kerrosneliömetriä. Näitä suurempiakin myymälöitä toki löytyy, mutta useimmiten vain suurimmista kaupungeista. Tilaa vaativan kaupan verkko on harvempi kuin päivittäistavarakaupassa tai erikoiskaupassa, samoin asiointitiheys on harvempi. Asiakaskunta tulee usein laajalta alueelta, koska pienissä kunnissa/keskuksissa ei tarjontaa ole. Asiakaspohjan riittävyyttä on tutkittu laskemalla, kuinka paljon asukkaita kaksi suurmyymälää tarvitsee toimiakseen keskimääräisellä myyntitehokkuudella. Lähtökohdaksi on otettu kaksi myymälää, koska on päädytty siihen, ettei yksittäinen myymälä voi hallita koko tilaa vaativan kaupan markkinoita. Perustietoina tarkastelussa on koko tilaa vaativan kaupan keskimääräinen myyntitehokkuus ja koko tilaa vaativan kaupan ostovoima (pl autokauppa). Tilaa vaativan kaupan myymälä voi olla vain yhden toimialan myymälä tai se voi muodostua monen toimialan kokonaisuudesta ( tiva-tavaratalo ).

Seudullisuuden alaraja 15 Tilaa vaativa erikoiskauppa koko tiva / tiva-tavaratalot Laskennallinen myynti milj 2 suurmyymälää Kahden myymälän edellyttämä asukaspohja k-m 2 2012 2030 k-m 2 2012 2030 2 * 2000 9 9 2 * 2000 6 400 4 500 2 * 5000 22 22 2 * 5000 16 100 11 200 2 * 10.000 44 44 2 * 10.000 32 100 22 500 2 * 15.000 66 66 2 * 15.000 48 200 33 700 2 * 20.000 88 88 2 * 20.000 64 200 45 000 Raumalla kahden 10.000 k-m 2 :n suuruisen tilaa vaativan kaupan suurmyymälän myyntiin riittää hyvin asukkaiden ostovoima. Tämän suuruinen myymälä on pääasiassa kuitenkin markkinoilla niin merkittävä että se vetää ostovoimaa seudullisesti. Kerrosalaltaan 5000 m 2 :n suuruinen myymälä vastaavasti ei merkittävästi muuta markkinoita, eikä ole merkittävän vetovoimainen seudullisesti katsottuna. Näin ollen tämän suuruinen myymälä on vielä paikallisesti merkittävä. Ostovoimaa riittää merkittävästi markkinoilla myös pienmyymälöille sekä muillekin suurille myymälöille. Tätä suuremmat myymälät ovat markkinoilla yleensä jo niin suuria, että niillä on seudullisesti merkitystä, vaikka laskennallisesti ostovoima riittäisikin. Yksittäisillä tilaa vaativan kaupan toimialoilla tilanne voi olla toinen, kuten edellä on jo selvitetty.

Seudullisuuden alaraja 16 5 SEUDULLISUUS SATAKUNNASSA JA MUISSA MAAKUNNISSA Satakunnan alue jakautuu Gallupin vaikutusaluetutkimuksen mukaan neljään erikoiskaupan asiointialueeseen: Porin, Rauman, Kankaanpään ja Huittisen. Porin asukasluku on kaksinkertainen Raumaan verrattuna, kun taas Huittisen ja Kankaanpään asukasluku jää enemmän kuin alle puoleen Rauman asukasluvusta. Porissa oma ostovoima riittää näin ollen suurempiin yksiköihin ja Huittisissa ja Kankaanpäässä pienempiin yksiköihin kuin Raumalla. Euralla on väestöä saman verran kuin Kankaanpäässä, mutta se ei muodosta omaa erikoiskaupan asiointialuettaan, koska Rauma suurempana keskuksena on sen verran lähellä. Euralaiset tosin asioivat omassa kunnassaan enemmän kuin Raumalla, vaikka alue kuuluukin vaikutusaluetutkimuksen mukaan Rauman erikoiskaupan asiointialueeseen. Muut maakunnan kunnat ovat näitä pienempiä. Raumalla edellisessä luvussa esitetyt rajat koskevat Rauman kuntakeskustaa ympäröivää aluetta. Muissa alakeskuksissa väestömäärä ja palvelutarjonta ovat sen verran vähäisiä, että seudullisesti merkittävän tilaa vaativan kaupan rajana voidaan pitää 2000 kerrosneliömetriä. Tätä suuremmat yksiköt vetävät väistämättä asiakkaita omaa lähialuetta kauempaa. Tällöin keskuksen asema palveluverkossa muuttuisi nykyisestä lähipalvelukeskuksesta seudullisesti merkittäväksi keskukseksi. Seuraavissa luvuissa tarkastellaan tilaa vaativan kaupan seudullisuutta Porissa, Euralla, Huittisissa ja Kankaanpäässä. Tarkastelu on kevyempi kuin Raumalla ja tarkastelussa sovelletaan edellisessä selvityksessä esitettyjä rajoja näiden Satakunnan muiden suurempien kuntien markkinoihin. Muissa maakunnan kunnissa seudullisesti merkittävän tilaa vaativan kaupan alarajana voidaan pitää 2000 kerrosneliömetriä. Muut maakunnan kunnat ovat niin pieniä ja väestöä niin vähän, ettei oma ostovoima riitä näitä suuremmille kaupan yksiköille. Tätä suurempi tilaa vaativan kaupan myymälä vetää asiointia muista lähikunnista ja muuttaa markkinoita. 5.1 Seudullisuus Porissa Porissa vähittäiskaupan suuryksikkörajat ovat Raumaa suuremmat, koska lähialueella asuu enemmän asukkaita ja Pori on suuremman vaikutusalueen keskus. Suuryksikköjen rajat eivät kasva suoraan kaksikertaisiksi väestöpohjan kasvaessa, vaan niihin vaikuttavat myös markkinoiden nykyisestä myymäläkoosta. Kodintekniikkakaupassa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alarajana voidaan pitää 5000 kerrosneliömetriä. Tämän suuruiselle myymälälle riittää lähiostovoimaa. Se on kuitenkin jo sen verran monipuolinen ja vetovoimainen, että se vetäisi asiointia mm. Raumalta ja vaikuttaisi Rauman markkinoihin. Näin ollen tämän kokoinen yksikkö on jo arvion mukaan seudullisesti merkittävä. Esimerkkinä tällaisesta on Gigantti Megastore. Rautakaupassa kerrosalaltaan 15.000 m 2 :n suuruinen rautakauppa on seudullisesti merkittävä. Se on jo niin vetovoimainen ja suuri rautakaupan yksikkö markkinoilla, että se vetää asiointia jo Porin normaalin vaikutusalueen ulkopuolelta. Laskennallisesti tähän riittää oma ostovoima, mutta asiakaskunta tämän kokoiseen myymälään tulee kuitenkin jo merkittävän laajalta alueelta. Esimerkki suurin piirtein tämän kokoisesta seudullisesti merkittävästä myymälästä on Kodin Terra, joka vetää asiointia koko Satakunnan alueelta.

Seudullisuuden alaraja 17 Huonekalukaupassa 8000 kerrosneliömetrin suuruinen myymälä on jo markkinoilla sen verran suuri, että se vetäisi asiointia mm. Raumalta ja muista Porin varsinaisen asiointialueen ulkopuolelta. Tämän suuruiselle yksikölle riittää paikallisia asukkaita, mutta merkitys markkinoilla olisi seudullinen. Tämän suuruisia puhtaita huonekalukauppoja on vähän, mutta Kodin Ykkönen voisi olla tästä esimerkkinä. Tosin Kodin Ykkönen on pikemmin perinteinen vähittäiskaupan suuryksikkö, kuin tilaa vaativa kauppa. Puutarhakaupassa seudullisesti merkittävä myymälä olisi noin 3000 k-m 2 :n suuruinen myymälä. Tämän suuruinen myymälä olisi markkinoilla niin poikkeuksellisen suuri ja vetovoimainen, että se todennäköisesti olisi seudullisesti merkittävä. Esimerkkinä tällaisesti olisi esim Plantagen, joka Poriin sijoittuessa vetäisi ostovoimaa mm. Raumalta. Venekaupassa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alarajana voidaan pitää 2000 kerrosneliömetriä. Tämän suuruinen venekauppa on markkinoilla niin iso, että se vetäisi asiointia hyvin laajalta alueelta. Autokaupassa alarajana voidaan pitää 10.000 kerrosneliömetriä. Tämän suuruinen yksikkö on markkinoilla niin suuri ja vetovoimainen, että se vetäisi asiointia koko maakunnan alueelta ja ehkä yli maakuntarajojen. 5.2 Seudullisuus Euralla, Huittisissa ja Kankaanpäässä Euralla, Huittisissa ja Kankaanpäässä seudullisesti merkittävät yksiköt ovat pienempiä kuin Raumalla ja Porissa, koska lähialueen asukasmäärä on alhaisempi, jolloin oma ostovoima ei riitä saman suuruisille yksiköille kuin suuremmissa kaupungeissa. Rautakaupassa, huonekalukaupassa ja autokaupassa voidaan seudullisesti merkittävän suuryksikön alarajana pitää 3000 kerrosneliömetriä. Tämän suuruiselle yksikölle riittää vielä oman kunnan ostovoimaa, eikä tämän suuruinen yksikkö ole vielä niin merkittävän suuri, että se vetäisi ostovoimaa normaalin asiointialueen ulkopuolelta tai suuremmista kunnista. Kodintekniikkakaupassa, venekaupassa ja puutarhakaupassa alarajana voidaan pitää 2000 k-m 2. Tätä suurempi yksikkö on markkinoihin nähden jo niin suuri, että se vetäisi asiointia nykyistä asiointialuetta laajemmalta alueelta. 5.3 Seudullisuus Satakunnan tilaa vaativassa kaupassa Kun tarkastellaan tilaa vaativaa kauppaa kokonaisuutena, on taustalla monen tyyppisiä erilaisia toimialoja. Maakuntakaavoissa tilaa vaativaa kauppaa on käsitelty näin, ilman että eri toimialoille olisi määritelty omia seudullisen vähittäiskapan suuryksiköiden alarajoja. Koko tilaa vaativassa kaupassa seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alarajana voidaan Raumalla pitää 5000 kerrosneliömetriä (ks. luku 4.7). Porissa alaraja on 8000 k-m 2, Euralla, Huittisissa ja Kankaanpäässä 3000 k-m 2 ja muualla 2000 k-m 2. Tätä pienemmille yksiköille riittää vielä ostovoimaa oman kunnan alueelta ja ostovoimaa riittää vielä muillekin saman suuruisille yksiköille, niin ettei yksittäinen myymälä hallitse koko markkinoita. Tämän suuruinen yksikkö on kuitenkin jo niin suuri ja vetovoimainen markkinoilla, että se vetää asiointia yli kuntarajojen. Osoitetut rajat ovat suuntaa-antavia ja voivat olla toimialasta ja sijoittumisalueesta riippuen joko tätä suurempia tai pienempiä. Näin ollen yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa voidaan selvityksin osoittaa myös erikokoisia raja-arvoja.

Seudullisuuden alaraja 18 Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alaraja tilaa vaativassa kaupassa Raumalla k-m 2 Eura, Rauma Pori Huittinen ja Kankaanpää Muut kunnat Kodintekniikkakauppa 3 000 5 000 2 000 2 000 Rautakauppa 10 000 15 000 3 000 2 000 Huonekalukauppa 5 000 8 000 3 000 2 000 Venekauppa 2 000 2 000 2 000 2 000 Kukka- ja puutarhakauppa 2 000 2 000 2 000 2 000 Autokauppa 5 000 10 000 3 000 2 000 Tilaa vaativa kauppa 5 000 8 000 3 000 2 000 5.4 Seudullisuus muissa maakunnissa Maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :n vähittäiskaupan suuryksikkömääritelmää sovelletaan siirtymäsäännöksen mukaan paljon tilaa vaativaan erikoistavarankauppaan 16.4.2015 alkaen. Muutamissa maakuntakaavoissa on ehditty käsittelemään tilaa vaativan erikoiskaupan seudullisuuden alarajoja. Osa näistä kaavoista on vasta vireillä, ja vain yksi on vahvistettu ympäristöministeriössä. Tässä esitellään muutama maakuntakaava, jossa tilaa vaativan kaupan seudullisuutta on käsitelty. Kaupan selvityksissä seudullisuuden alarajoja on tutkittu ja selvitetty erilaisin tavoin. Vielä ei ole syntynyt vakiintunutta tapaa laskea ja tulkita asiaa, joten rajat myös vaihtelevat paljon saman kokoisten kaupunkien välillä. Seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden alaraja tilaa vaativassa kaupassa vaihtelee 2000-30.000 kerrosneliömetrin välillä. Rauman kanssa väestöltään lähes saman suuruisia kuntia ovat mm. Kirkkonummi, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Lohja, Nurmijärvi ja Hyvinkää. Näissä seudullisuuden alaraja tilaa vaativassa kaupassa on 10.000 k-m 2 eli suurempi kuin Raumalla. Uudellamaalla alarajaa on selvityksessä käsitelty keskittymän lähtökohdasta, ei yksitäisen myymälän. Kotkassa ja Kouvolassa on alaraja sama kuin Raumalla. Kotka ja Kouvola ovat Raumaa isompia kuntia, mutta alaraja koskee vain Kotkan ja Karhulan sekä Kouvolan ja Kuusankosken taajama-alueita. Kaupunkien muissa taajamissa raja on pienempi. Mm. Lappeenrannassa, Vaasassa, Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä raja on alhaisempi kuin Raumalla. Osa näistä on Raumaa suurempia ja osa pienempiä kuntia. Väestömäärä ei ole siten ainoa määräävä tekijä seudullisen yksikön määrittelemisessä. Kaupan palveluverkko seudulla, vähittäiskaupan suuryksikköjen määrä ja koko sekä kunnan asema palveluverkossa vaikuttavat määritelmään.

Seudullisuuden alaraja 19 Seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden alarajoja paljon tilaa vaativassa erikoistavaran kaupassa Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1 Vahvistettu ympäristöministeriössä Pietarsaari, Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri, Mustasaari, Vaasa, Laihia, Närpiö, Kristiinankaupunki Kruunupyy, Luoto, Vähäkyrö, Isokyrö, Maalahti, Korsnäs, Kaskinen k-m 2 3000 2000 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Vahvistettavana ympäristöministeriössä Taajamatoimintojen alueilla sekä työpaikka-alueilla k-m 2 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen 30 000 Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Tuusula, Vihti 10 000 Askola, Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Loviisa, Nummi-Pusula, Pornainen, Siuintio 5 000 Lapinjärvi, Myrskylä, Pukkila 2 000 Länsi-Lapin maakuntakaava Vahvistettavana ympäristöministeriössä k-m 2 Koko maakunnassa 2 000 Kanta-Hämeen 1 vaihemaakuntakaava Vahvistettavana ympäristöministeriössä k-m 2 Seutukeskuksten palveluvyöhykkeellä (C-v km) 10 001 Muualla 2 001 Etelä-Karjalan vaihekaava I Kaavaluonnos nähtävillä 10.4.-10.5.2013 k-m 2 Imatra-Lpr kaupunkien taajama-alueet ja TP ja TP-1 alueet 4 000 Muut alueet 2 000 Kymenlaakson maakuntakaava, Kauppa ja Merialue Kaavaehdotus nähtävillä 2.9.-2.10.2013 k-m 2 Kotkan ja Karhulan, Kouvolan ja Kuusankosken taajamat 5 000 Hamina, Inkeroinen, Myllykoski 3 000 Muu Kymenlaakso 2 000

Seudullisuuden alaraja 20 6 SEUDULLISET MYYMÄLÄKESKITTYMÄT RAUMALLA Vähittäiskaupan myymäläkeskittymä on useasta erillisestä ja toisistaan lähietäisyydellä olevasta myymälästä muodostuva toiminnallisesti yhtenäinen kaupan aluekokonaisuus, jossa yksittäisten myymälöiden koko ei ylitä 2000 kerrosalaneliömetriä. Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevia erityisiä säännöksiä sovelletaan sellaiseen myymäläkeskittymään, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön (MRL 71 d ). Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä vähittäiskaupan suuryksikön ja myymäläkeskittymän määrittelyssä otetaan huomioon 16.4.2015 alkaen myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimialojen myymälät. Kaupan oppaassa todetaan, että selvää kerrosalarajaa, jonka ylittäviin myymäläkeskittymiin säännös on tarkoitettu sovellettavaksi, ei voida esittää. Myymäläkeskittymien vaikutukset riippuvat muun muassa ympäröivien yhdyskuntien koosta ja myymäläkeskittymän sijainnista yhdyskuntarakenteessa samoin kuin myymäläkeskittymässä toimivan kaupan laadusta. Seudullisuuden alarajoja tarkasteltaessa oman tarkastelunsa vaativat myös vähittäiskaupan myymäläkeskittymät. Rauma on asiointialueensa pääkeskus, jossa asioidaan varsinkin monipuolisen erikoiskaupan ja tilaa vaativan kaupan tarjonnan takia. Vastaavasti markkina-alueen pienemmissä kunnissa tarjontaa ei ole riittävästi. Näin ollen Rauman keskusta ja kaupan alueet ovat lähtökohtaisesti seudullisesti merkittäviä kaupan alueita, koska niissä asioidaan koko seudulta. Keskustan ulkopuoliset tilaa vaativan kaupan alueet vaihtelevat kooltaan 3000-14.000 kerrosneliömetrin välillä. Alueita ei ole merkitty voimassa olevaan maakuntakaavaan vähittäiskaupan suuryksikköalueiksi. Alueilla kuitenkin halutaan mahdollistaa tilaa vaativan kaupan suuryksiköiden kehittäminen. Papinhaan ja Kairankadun keskiosassa on tilaa vaativan kaupan suuryksiköitä jo nykyäänkin. Tilaa vaativan kaupan keskittymät ja niiden pinta-ala Raumalla 2012

Seudullisuuden alaraja 21 Oheisessa kartassa on esitetty nykyiset tilaa vaativan kaupan alueet sekä liiketilat ja niiden pinta-alat. Alueet on rajattu tässä selvityksessä pieniksi. Papinhaan alue on näistä selvästi erillinen alue, kun taas Kairankatu-Metallitien alueita voidaan mahdollisesti myös tulkita myös yhtenä myymäläkeskittymänä. Tulkinnasta riippuen alue voidaan määrittää yhdeksi tai useammaksi toiminnallisesti yhtenäiseksi kaupan aluekokonaisuudeksi. Tilaa vaativan kaupan keskittymissä voidaan ilman maakuntakaavan muuttamista kehittää paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Kysymykseksi herää tällöin, milloin alue muodostaa sellainen keskittymän, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Kokonaisuudessaan tilaa vaativassa kaupassa siirtymät Raumalla eivät ole suuria. Raumalla nettosiirtymä on vain viisi prosenttia. Näin ollen tilaa vaativan kaupan alueita ei tästä näkökulmasta voida pitää seudullisesti merkittävinä alueina. Niissä kyllä asioidaan lähikunnista, mutta kokonaisuudessaan ostovoiman siirtymät eivät ole merkittäviä. Keskittymien seudullisuutta on tutkittu tässä arvioimalla kuinka suurelle keskittymälle löytyy paikallista ostovoimaa. Laskennallinen keskittymä muodostuu tilaa vaativasta kaupasta, autokaupasta sekä liikenneasemista ja autohuollosta. Nämä ovat toimialoja, jotka sijoittuvat usein tiva-alueille. Usein alueille sijoittuu pienimuotoisesti myös muuta erikoiskauppaa, mutta sitä ei tässä ole otettu huomioon. Lähtökohdaksi on otettu kaksi keskittymää ja niiden laskennallinen myyntitavoite. Oletuksena on että kauppa ei kaupungissa keskity vain yhteen keskittymään. Tilaa vaativa kauppa ja autokauppa Laskennallinen myynti milj Keskittymien edellyttämä asukaspohja 2 keskittymää k-m 2 2012 2030 k-m 2 2012 2030 2 * 2000 14 14 2 * 2000 3 700 2 600 2 * 10.000 70 70 2 * 10.000 18 700 13 100 2 * 15.000 105 105 2 * 15.000 28 100 19 600 2 * 20.000 140 140 2 * 20.000 37 400 26 200 2 * 25.000 175 175 2 * 25.000 46 800 32 700 Raumalla riittää laskennallisesti tilaa vaativan ja autokaupan ostovoimaa kahdelle noin 20.000 kerrosneliömetrin suuruiselle myymäläkeskittymälle. Osin keskittymät saavat ostovoimaa lähikunnista, joten myös muille alueille, kuten keskustaan ja keskustan reunaalueille riittää tilaa vaativan kaupan ostovoimaa. Näin ollen paikallisen ostovoiman lähtökohdista voidaan Raumalla kehittää tilaa vaativan kaupan keskittymää, joka on kooltaan 20.000 kerrosneliömetriä. Tätä voidaan pitää paikallisesti merkittävän myymäläkeskittymän ylärajana tai seudullisesti merkittävän myymäläkeskittymän alarajana. Seudullisesti merkittävän tilaa vaativan kaupan myymäläkeskittymän alaraja on vain viitteellinen. Tätä pienempikin keskittymä voi olla seudullisesti merkittävä, jos alueelle sijoittuvat toiminnot ovat hyvin vetovoimaisia. Vastaavasti tätä suurempi keskittymä voi olla merkitykseltään paikallinen, mikäli toiminnot ovat sen kaltaisia, etteivät ne vedä seudullista asiointia. Tulevassa maakuntakaavassa Papinhaan ja Kairankatu-Metallitien alueita tulee käsitellä seudullisesti merkittävien tilaa vaativan kaupan sijoittumisalueina, mikä varmistaa alueiden kehittämismahdollisuudet tulevaisuudessa.