Opiskeluterveydenhuollon tilanne Puhu niin kuuntelen! Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016 -seminaari 13.2.2017 Helsinki Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies, STM 1 14.2.2017
Sisältö Ajankohtaista sote-uudistuksesta Korkea-asteen opiskeluterveydenhuolto soteuudistuksessa Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (KOTT) kehittäminen ja tulevaisuus 2 14.2.2017 Maire Kolimaa
Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen esitysluonnokset soteja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Hallituksen linjaukset joulukuu 2016 3 14.2.2017 -
Maakunta 2023 -visio Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin ja vaikuttava julkinen hallinto Asukkaat vaikuttavat ja valitsevat Monipuolinen palvelurakenne ja ammattitaitoinen henkilöstö asukkaan hyvinvoinnin tukena Palvelut tarjotaan fiksusti ja rahat riittävät -
Sote-uudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset sosiaalija terveyspalvelut järkevillä kustannuksilla. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat asiakaskeskeinen kokonaisuus. Asiakkaalla on nykyistä monipuolisempi valinnanvapaus. Digitalisaation hyödyt otetaan käyttöön Kustannusten kasvu taittuu. Palvelujen yhdenvertaisuus, saatavuus ja vaikuttavuus on parempi. Ihmisten hyvinvointi- ja terveyserot vähenevät. 5 14.2.2017 -
Maakuntien tehtävät ja sote-rakenne 1.1.2019-6 14.2.2017 -
Tärkeimpiä ehdotuksia Maakunta vastaa siitä, että palvelut toteutetaan väestön tarpeiden mukaan lähellä asiakkaita. Maakunnan palveluja voivat tuottaa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Maakunta vastaa siitä, että palveluista muodostuu asiakkaille sujuvat kokonaisuudet ja palvelu- ja hoitoketjut. Asiakkaan valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa. 7 14.2.2017 -
Tärkeimpiä ehdotuksia Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaavat maakunnan liikelaitos ja maakunnan yhtiöt. Liikelaitoksen viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat palveluja myös silloin kun niitä ei ole markkinaehtoisesti saatavilla. Valtion ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollossa vahvistetaan. Kunnat eivät enää järjestä tai rahoita sosiaali- ja terveyspalveluja. Kuntien tehtävänä on edelleen edistää hyvinvointia ja terveyttä. 8 14.2.2017 -
Henkilöstöjärjestelyt Kuntien ja kuntayhtymien palveluksesta maakuntien palvelukseen siirtyy yhteensä noin 215 000 työntekijää. Siirtyminen toteutetaan liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä. Siirtymähetkellä voimassa olevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät. Siirtyvistä työntekijöistä suurin osa on sosiaalija terveydenhuollon henkilöstöä. 9 14.2.2017 -
Omaisuusjärjestelyt Maakunnan tehtävissään tarvitsema omaisuus turvataan maakunnan käyttöön osin omaisuuden siirrolla ja osin vuokraamalla. Lakisääteisten kuntayhtymien varat ja velvoitteet sekä kuntien sote-toimintaan liittyvä irtain omaisuus siirtyy maakunnille vastikkeetta Maakunta ja kuntayhtymän jäsenkunnat voivat sopia, että kuntayhtymän omistamaa maaomaisuutta jää jäsenkuntien omistukseen. Kuntien rakennukset eivät siirry, vaan siirtymäkauden ajaksi maakunnat vuokraavat toimitilat yhteisen vuokrasopimuspohjan mukaisesti. 10-14.2.2017
Maakuntien rahoitus (1/2) Valtion yleiskatteellinen rahoitus Asiakas- ja käyttömaksut Lyhytaikainen lainanotto Valtionrahoituksen määräytyminen 89% Tarveperusteinen rahoitus 87% Ikärakenne ja tarve 85,687 % ikärakenne ja palvelutarve 1,500 % asukastiheys 1,400 % vieraskielisyys 0,300 % kaksikielisyys 0,113 % saaristoisuus Maakuntaveron käyttöönotto selvitetään. Asukasluku- 10% perusteinen rahoitus 1% Hyterahoitus 11-14.2.2017
Verotulojen siirto kunnilta (1/2) Kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kokonaiskustannus 17,7 mrd Kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,5 prosenttiyksiköllä Kuntien osuutta yhteisöverosta vähennetään Valtionosuuksista siirretään 11,3 mrd 0,5 mrd 5,9 mrd Maakuntien tehtävien rahoitus 12-14.2.2017
-
Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio Kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhden johdon eli maakunnan alaisuuteen. Maakunta vastaa palvelujen yhteensovittamisesta asiakaslähtöisesti Maakunta varmistaa, että eri tuottajien palvelut toimivat yhteen Kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palveluntuottajille Maakunta varmistaa, että tieto kulkee sujuvasti toimijoiden välillä. Suoran valinnan palveluntuottaja vastaa oman asiakkaansa palvelujen kokonaisuudesta. 14-14.2.2017
Asiakas voi valita nykyistä monipuolisemmin Tavoitteena on, että valinnanvapaus nopeuttaa palveluun pääsyä ja lisää asiakkaan mahdollisuuksia vaikuttaa palveluihinsa erilaisissa elämäntilanteissa. Asiakas valitsee suoraan sote-keskuksen ja suunhoidon yksikön ja sitoutuu valintoihin vuodeksi. Jos asiakas tarvitsee muita palveluja, ne saa maakunnan liikelaitoksen palveluista. 15 14.2.2017 - Sote-keskus, suunhoidon yksikkö, maksuseteli -Lääkäri ja hoitaja, sosiaalipalvelujen neuvonta -Hammaslääkärin ja suuhygienistin peruspalvelut - Jatkossa myös muita sosiaali- ja terveyspalveluja -Vastuu asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta -Tarvittaessa asiakas voi saada maksusetelin yksittäisten toimenpiteiden hankkimiseen muilta tuottajilta Maakunnan omat palvelut - Ne sosiaali- ja terveyspalvelut, joita sote-keskus ei tarjoa: esimerkiksi sosiaalipalvelut, päivystys ja erikoissairaanhoito - Asiakas voi valita julkisen palvelun toimipisteen koko maan alueelta -Erikoissairaanhoidossa julkinen hoitopaikka valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa Asiakasseteli -Maakunnan liikelaitos myöntää tarvittaessa asiakassetelin asiakassuunnitelman toteuttamiseen -Maakunta päättää palvelut, asiakas valitsee rekisteröityneen tuottajan koko maan alueelta -Maakunta vastaa kustannuksista ja asiakas maksaa asiakasmaksun, joka on kaikille tuottajille sama Henkilökohtainen budjetti -Henkilökohtaisen budjetin avulla esimerkiksi vanhus- tai vammaispalveluiden asiakas voi vaikuttaa palvelun tai muun tuen sisältöön ja valita palvelun tuottajan -Asiakas voi asiakassuunnitelman rajoissa päättää mihin ja kenen tuottamiin palveluihin raha käytetään, kuten henkilökohtainen avustaja tai kuljetuspalvelut
Aikataulu 2016 2017 2018 2019 Sote-uudistuksen ja maakuntien perustamisen lakiluonnokset lausunnolle 8/2016 Maakuntalaki ja sotejärjestämislaki eduskunnalle 1-2/2017 Valinnanvapautta sekä maakuntien muita tehtäviä koskevat lakiluonnokset lausunnolle 1/2017 ja esitykset eduskunnalle keväällä 2017 Väliaikaishallinto alkaa valmistella toiminnan käynnistämistä 1.7.2017 alkaen Monikanavaisen sote-rahoituksen yksinkertaistamista koskeva lakiesitys 2017 aikana - Ensimmäiset maakuntavaalit tammikuussa 2018 presidentin vaalien yhteydessä Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille 1.1.2019 Valinnanvapauteen ja monikanavarahoitukseen liittyvät lait voimaan 1.1.2019. Mahdollinen siirtymäaika.
Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestäminen ns. YTHS-mallilla sote-uudistuksessa Tausta 1) YTHS-mallin kokeilu soveltuvuutta selvitettiin ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistavaksi vuosina 2011 2014 toteutetun kokeilun avulla. Kokeilun perusteella YTHS-malli soveltui hyvin ammattikorkeakouluopiskelijoille Todettiin, että mallin laajentaminen koko ammattikorkeakouluopiskelijoille edellyttää opiskeluterveydenhuollon järjestämisen säädöspohjan ja YTHS:n rahoituksen uudelleen arviointia soten yhteydessä. Kokeilun suunnittelu- ja toimeenpanoryhmä esitti, että sote-valmistelussa huomioitaisiin seuraavat asiat: opiskeluterveydenhuollon tuotanto olisi valtakunnallista ja opiskeluterveydenhuoltoon erikoistunutta, valtiontuki- ja hankintaoikeudelliset näkökohdat sekä terveydenhoitomaksuun liittyvien kysymysten selvittäminen sekä lainsäädännöllisten muutosten tarve. 17 14.2.2017 Maire Kolimaa
Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestäminen ns. YTHS-mallilla sote-uudistuksessa 2) Monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen Monikanavarahoituksen yksinkertaistamista sosiaali- ja terveydenhuollossa selvittänyt selvityshenkilöryhmä esitti loppuraportissaan 31.5.2016, että rahoituksen yksinkertaistamisen näkökulmasta olisi perusteltua, että sairaanhoitovakuutuksesta maksettava osuus korvattaisiin maakunnan rahoituksella. Opiskeluterveydenhuolto kuuluu maakunnan järjestämisvelvollisuuden ja siten rahoitusvastuun piiriin. Uudistuksen alkuvaiheessa selvityshenkilöt näkivät tarkoituksenmukaisena, että YTHS säilytetään palvelujen tuottajana. Sen rahoitus tulisi heidän mielestään selvittää erikseen jatkovalmistelussa. 18 14.2.2017 Maire Kolimaa
Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestäminen ns. YTHS-mallilla sote-uudistuksessa 3) Reformiministerityöpaja linjasi 21.12.2016 kokouksessaan säädettäväksi, että YTHS toimisi korkeakouluopiskelijoiden (yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat) opiskeluterveydenhuollon valtakunnallisena ja lakisääteisenä toimijana, joka järjestää ja tuottaa kaikkien korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut. YTHS tarjoaisi perusterveydenhuollon ja valinnanvapauslainsäädännön tarkoittaman laajennetun perustason tietyt palvelut. Korkeakouluopiskelijat valitsisivat lisäksi oman suoran valinnan perustason palvelujen tuottajan kuten muukin väestö ja ovat siten yhdenvertaisesti valinnanvapauden piirissä. Opiskelijoiden terveydenhuoltomaksusta säädettäisiin perustuslain 81 :ssä tarkoitetun veroluonteisen maksun kriteerit täyttävä laki. Maksu kerättäisiin valtakunnalliselle maksatusten toimijalle tai maakunnalle. 19 14.2.2017 Maire Kolimaa
Valmisteluaikataulu ja tavoite Tarvittavat säädösmuutokset on tarkoitus valmistella osana monikanavarahoituksen yksinkertaistamisesta vuoden 2017 aikana (voimaan 1.1.2019). STM:n sisäinen valmistelu on aloitettu heti vuoden vaihteen jälkeen. Helmikuussa kootaan kaikista toimijatahoista koostuva työryhmä, joka valmistelee asiaa niin, että hallituksen esitys menee eduskunnalle syksyllä 2017. työryhmä toimii sote-projektiryhmän alaryhmänä. Valmisteluryhmän tavoitteena on selvittää ja tehdä esitys korkea-asteen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä ja tuottamisesta ns. YTHS-mallin mukaan. 20 14.2.2017 Maire Kolimaa
Valmisteluryhmän tehtävä Valmisteluryhmän tehtävänä on selvittää ja tehdä esitys: 1) siitä, mitä toimenpiteitä YTHS:n toimiminen opiskeluterveydenhuollon palvelujen järjestäjänä ja tuottajana edellyttäisi, ml. YTHS:n juridinen asema 2) YTHS:n toiminnan rahoituksesta ml. terveydenhoitomaksu 3) opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvien palvelujen täsmentämisestä suhteessa opiskelijoiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valinnanvapauteen 4) YTHS:n opiskeluterveydenhuollon kansallisesta ja alueellisesta ohjauksesta 5) tarvittavista säädösmuutoksista. Valmistelussa tulee ottaa huomioon perustuslaissa asetetut vaatimukset, erityisesti yhdenvertaisuus, sekä kilpailu-, valtiontuki- ja hankintasääntely. 21 14.2.2017 Maire Kolimaa
Valmisteluryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: STM Jäsenet: OKM (korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto) VM (vero-osasto / budjettiosasto) Kela Kilpailu- ja kuluttajavirasto STM:n eri osastojen edustajat Pysyvät asiantuntijat: SYL SAMOK YTHS Asiantuntijasihteerit: STM 22 14.2.2017 Maire Kolimaa
Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen tulevaisuus Neljän vuoden välein toteutettavaa korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimusta (KOTT) on säännöllisesti tehtävä tutkimus ko. opiskelijaryhmälle. Useimmat tutkimuksen aiheista liittyvät suoraan tai välillisesti opiskelijan opiskelukykyyn ja opiskeluyhteisöön. On olemassa myös muita aihealuetta sivuavia tutkimuksia, mutta nimenomaan opiskelijoiden terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn näkökulmasta ei ole muita tutkimuksia. Päävastuu tutkimuksen toteuttamisesta on ollut YTHS:llä. Tutkimuksen ovat rahoittaneet OKM, STM sekä YTHS. Kelan muuttuneet rahoituslinjaukset ovat lopettaneet YTHS:n tutkimus- ja kehittämistoiminnan osana toimintamenoja, jolloin YTHS ei enää vuonna 2017 valmistuvan tutkimuksen jälkeen voi olla päävastuunkantaja. Seuraava tutkimus ajoittuu 2020. STM:ssä on aloitettu seuraavan (2020) tutkimuksen suunnittelu; sisältöä ja rahoitusta varten tarvitaan päätös tutkimuksen päävastuutahosta ja rahoituksesta. 23 14.2.2017 Maire Kolimaa
Opiskelijoiden hyvinvointitutkimukset Sosiaali- ja terveysministeriö teetti selvityksen (ei vielä julkaistu) opiskelijoiden hyvinvointitutkimuksista Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiöllä (Otus) Selvityksessä kartoitettiin korkeakouluopiskelijoita koskevien erillisten valtakunnallisten hyvinvointitiedon keruiden sisältöjä sekä tulevaisuutta Selvityksessä tarkasteltiin erityisesti Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimusta KOTT ja sen tulevaisuutta suhteessa muihin valtakunnallisiin opiskelijoiden hyvinvointia koskeviin tiedonkeruisiin ja väestötutkimuksiin Tutkimuskysymyksiä olivat mm. eri tutkimusten katvealueet, mahdolliset päällekkäisyydet, tutkimusten jatkumo, rahoitus, tutkimusten tulevaisuus sekä Virta-tietokannan hyödyntämismahdollisuus. Tutkimuksessa tarkasteltiin yhdeksää eri opiskelijakyselyä ja haastateltiin kymmenen eri asiantuntijaa. 24 14.2.2017 Maire Kolimaa
Selvityksen tulokset KOTT-tutkimuksesta saadaan sellaista tietoa, jota muut tutkimukset eivät tuota. Lisäksi tutkimuksista löytyi katvealueita kuten korkeakouluopiskelijoiden terveyspalvelujen järjestäminen, käyttö ja niiden yhteys terveydentilaan. Asiantuntijahaastattelujen yhteenveto: KOTT-tutkimuksessa saatua tietoa on kerättävä myös jatkossa tavalla tai toisella. Nykyistä tutkimuksen moninaisuutta olisi jossain määrin mahdollista järkeistää sekä tutkimuksen sisällöllisiä päällekkäisyyksiä ja samojen vastaajien kuormitusta olisi myös tarpeen vähentää. Toivomus pysyvän rahoituksen järjestäminen laadukkaan tutkimuksen mahdollistamiseksi. Ilmeni painatusero valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan näkökulmien välillä. -> Valtionhallinnon edustajat painottivat mm. opiskelijan terveyttä, hyvinvointia ja tiedonkeruun keskittämistä määrätylle taholle. Kun taas opiskelijajärjestöjen edustajat painottivat KOTT-tutkimuksessa kehittyneen hyvän yhteistyön varmistamista sekä opiskelijoiden hyvinvointia koskevan tutkimustiedon levittämistä ja hyvää saatavuutta eri alojen ammattilaisten käyttöön. 25 14.2.2017 Maire Kolimaa
Jatkotoimenpiteet Työryhmä (STM, OKM, THL, Otus, YTHS, Samok, SYL) valmistellut jatkotoimenpiteitä tutkimuksen jatkolle: Tutkimuksen vastuutahoksi esitetään THL:ää Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen tiedonkeruu osaksi THL:n sote-tietopohjaa Tutkimuksen tueksi asiantuntijatyöryhmä, johon kootaan tutkimukseen liittyvät eri tahot Tiedonkeruun tavoitteena on koota tietoa mm. oth.n palveluiden tarvetta ja ja tarpeen tyydyttämistä, vaikuttavuutta ja saavutettavuutta koskevaa seurantatietoa Seurantatiedon yhdistäminen muihin rekisteriaineistoihin (YTHS, Sätky, Kela sekä muut kansalliset rekisterit) ja avoin tiedon hyödyntäminen 26 14.2.2017 Maire Kolimaa
Kiitos! stm.fi @STM_Uutiset Maire.kolimaa@stm.fi 27 14.2.2017