Kuntatalouden kehitys ja haasteet ARTTU2-kunnissa Pentti Meklin emeritusprofessori
Miten talous on kehittynyt ja miten kunnat ovat sopeuttaneet? I. Talouden kriisikuntakriteerien tarkastelu ARTTU2-kunnissa 2/2015 (Arto Koski) II. Valtionosuudet teoriassa ja käytännössä 6/2015 (Sanna Lehtonen) III. ARTTU2-kuntien talouden tasapaino kirjanpidollinen>rahoituksellinen>kestävyysvaje IV. ARTTU2-kuntien tulotalouden kehitys ja sopeutus 2005-2014 V. ARTTU2- kuntien menotalouden sopeutus: menotalouden strategiat 2005-2014 VI. Kuntakonsernit: omistajaohjaus ja talouden hallinta
Vuodesta 1997 lähtien peruskunnille yhteensä on kirjanpidon mukaan kertynyt lähes 10 mrd. euroa ylijäämää! Hallituksen mukaan kuntien taloutta on tasapainotettava kahdella miljardilla eurolla, toinen tehtäviä vähentämällä ja toinen kuntien omin toimenpitein! EDP-alijäämä ja -velka Mihin pitäisi uskoa? Mitä kuntien pitäisi tavoitella?
a. Kirjanpidollinen tasapaino - esitellään kuntien tilinpäätöksissä - menneen ajan tasapaino b. Rahoituksellinen tasapaino EDP-alijäämä ja velkasuhde - kunnat ovat julkisen talouden osa - menneen ajan tasapaino c. Kestävyysvaje (sustainability gap) tasapaino pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa
2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Alle 5000 as. 5001-10000 as. 10001-20000 as. 20001-50000 as. 50001-100000 as. Yli 100000 as. Kaikki Arttu2-kunnat 10.12.2015 Pentti Meklin Lähde: Tilastokeskus
EU:n vakaus- ja kasvusopimus - Alijäämä < 3 % bruttokansantuotteesta = julkisyhteisöjen nettoluotonotto - Velka < 60 % bruttokansantuotteesta EU-maat raportoivat EU-komissiolle nk. EDP-alijäämäja velkatiedot osana liiallisten alijäämien menettelyä (Excessive Definit Procedure, EDP)
500 500 0 0-500 -500-1000 -1000-1500 -1500-2000 -2000-2500 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14-2500 Alle 5000 as. 5001-10000 as. 10001-20000 as. 20001-50000 as. 50001-100000 as. Yli 100000 as. Kaikki Arttu2-kunnat 10.12.2015 Pentti Meklin Lähde: Tilastokeskus
Kirjanpidollisella 0-tuloksella, pienellä ylijäämällä, kunnat velkaantuvat koko ajan! Rahoituksellinen tasapaino taas merkitsee huomattavaa kirjanpidon ylijäämää (1,5-2mrd. euroa, 1 mrd. euroa=185 /asukas - tehtävien ja velvoitteiden karsiminen - kuntien omat tuottavuustoimenpiteet Miten kuntien johto, erityisesti luottamushenkilöt hyväksyvät suuret kirjanpidolliset ylijäämät? Miten henkilöstö suhtautuu, kun tuottavuustoimenpiteillä saavutetut ylijäämät saadaan lomautuksilla ja kenties irtisanomisilla?
Mikä merkitys on omaisuudella? Miten kunta voi rajoittaa velkaantumista? Onko velka yleensä pahasta? Onko velalla jokin katto?
1400 1400 1200 1200 1000 1000 800 800 600 600 400 400 200 200 0 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 0 Alle 5000 as. 5001-10000 as. 10001-20000 as. 20001-50000 as. 50001-100000 as. Yli 100000 as. Kaikki Arttu2-kunnat 10.12.2015 Pentti Meklin Lähde: Tilastokeskus
1. Elinkaarimallit 2. Toimitilojen hankinta vuokraamalla pitkäaikaisilla sopimuksilla 3. Myynti ja takaisinvuokraus 4. Leasing-sopimukset 5. Ostopalvelusopimukset ja ulkoistaminen 6. Ottamaton velka
Velka sinänsä ei ole pahasta, mutta liika on liikaa! - EU > 60 % BKT:sta, ei lasketa yksittäisille kunnille - Kuntien säännöstöt - Yli 50 % kuntien keskimääräisen lainamäärän, ( /asukas) - Yli 50 % kunnan vuotuisista käyttötuloista (suhteellinen velkaantuneisuus, %) - Yli 50 % kunnan omaisuudesta (omavaraisuusaste, %) - Teoreettiset perustelut - Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus!
Mikään sukupolvi ei saa syödä tulevien sukupolvien eväitä ja jättää laskut heidän maksettavakseen! Kääntäen, pitääkö kunkin sukupolven jättää seuraaville merkittävää perintöä? Kun investointien käyttöaika on pitkä, on hyvät perustelut rahoittaa sitä velalla! Mikä on velan maksimimäärä?
Rahoituksellisessa tasapaino (EDPtasapainossa) ei ole kiinnostunut koko konsernista Kuntien kirjanpidossa pääpaino siirtymässä konsernitasolle
Kuntakonsernien lainakanta vuosina 2000-2013, mrd. 2000 3,8 0,2 8,7 12,7 2001 4,1 0,3 9,1 13,5 2002 4,5 0,3 9,5 14,3 2003 5,2 0,4 9,9 15,5 2004 6,2 0,5 10,1 16,8 2005 7,1 0,6 10,3 18,0 2006 7,7 0,7 10,5 18,9 2007 8,2 0,8 10,8 19,8 2008 8,7 0,9 11,2 20,8 2009 9,8 1,0 11,9 22,8 2010 10,5 1,2 12,9 24,6 2011 11,0 1,3 13,3 25,5 2012 12,3 1,5 13,5 27,4 2013 13,8 1,7 14,7 30,2 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 Kunnat Kuntayhtymät Tytäryhteisöt 10.11.2014/hp Lähde: Tilastokeskus
IV. ARTTU2-kuntien tulotalouden kehitys ja sopeutus 2005-2014 V. ARTTU2- kuntien menotalouden sopeutus: menotalouden strategiat 2005-2014 VI. Kuntakonsernit: omistajaohjaus ja talouden hallinta