Savonia-ammattikorkeakoulu TOIMINTA- JA TULOSRAPORTTI 2010 (TOTU) Hyväksytty Savonia-ammattikorkeakoulun hallituksessa 17.2.

TOIMINTA- JA TULOSRAPORTTI 2010 (TOTU) Hyväksytty Savonia-ammattikorkeakoulun hallituksessa 17.2.2011 (6 )

Sisällysluettelo 1 Rehtorin katsaus... 3 2 Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnon toiminta vuonna 2010... 4 3 Laadunhallinta, seuranta ja arviointi... 4 3.1 Seuranta ja arviointi... 5 4 Opetuksen ja opiskelun toiminta vuonna 2010... 5 5 Tutkimus- ja kehitystyö sekä maksullinen palvelutoiminta... 6 6 Tukipalvelut... 8 6.1 Henkilöstöpalvelut... 8 6.2 Kansainvälisen toiminnan palvelut... 8 6.3 Kirjasto- ja tietopalvelut... 9 6.4 Opiskelijapalvelut... 9 6.5 Taloushallintopalvelut... 9 6.6 Tietohallintopalvelut... 10 6.7 Tilapalvelut... 10 6.8 Viestintäpalvelut... 10 7 Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toiminta... 11 8 Ammattikorkeakoulun talous... 12 8.1 Talouden ydinasioiden toteutuminen vuonna 2010... 12 8.2 Ammattikorkeakoulun talouden hallinta... 13 8.3 Käyttötalousosan ja investointiosan toteutuminen... 14 8.4 Käyttötalousosat... 16 Liite 1. Tuloskortti... 24 Liite 2. Opetusministeriön määrittelemät tuloksellisuusmittarit... 25 Liite 3. Talouden taustatietoja... 26

1 Rehtorin katsaus Savonian ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun välinen ISAT- strateginen kumppanuus eteni suunnitelmallisesti. Lisäksi yhteistyö ISAT:n ja Itä-Suomen yliopiston (UEF) kanssa tiivistyi. Savilahden kampushanke selkiytyi syksyn aikana. Suuhygienistikoulutuksen tilasuunnittelu ja opetusyhteistyön kehittäminen jatkui yhdessä Itä-Suomen yliopiston hammaslääkärikoulutuksen kanssa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n vetämässä suunnitteluhankkeessa. Toiminnallisten tulosten osalta voidaan olla erityisen tyytyväisiä vetovoimatulokseen. Tulokseen vaikutti hyvinvointialan erinomaiset vetovoimaluvut. Liiketalous- ja kulttuurialan ja teknologia- ja ympäristöalan vetovoimaluvuissa jäätiin selvästi alle asetetun tavoitteen. Opiskelija- ja sidosryhmätyytyväisyyden osalta voidaan olla kohtalaisen tyytyväisiä. Haasteena ovat selvästi opiskelijoiden oppimisympäristöt ja niiden kehitystyö jatkossa. Sidosryhmien osalta yksityisen sektorin entistä parempi huomioiminen on ajankohtaista. Kansainvälisen toiminnan osalta liikkuvuus on hyvällä tasolla. Kv-tutkinto-opiskelijamäärien osalta on vielä paljon tehtävää. Vaihtelut liikkuvuudessa ja kv-tutkinto-opiskelijamäärissä osaamisalueiden kesken ovat vielä varsin suuret. Opetus- ja opiskeluprosessien osalta tulokset ovat positiivisia 45 opintopistekertymän osalta. Sitä vastoin tutkinnon suorittaneiden määrän osalta voidaan olla huolestuneita. Erityisesti tämä koskee teknologia- ja ympäristöalan osaamisaluetta. Tutkintojen määrä opettajaa kohden on alle asetettujen tavoitteiden kaikilla osaamisalueilla ja tutkintotuottavuusindeksi vielä hieman alle tavoitteiden. Osaamisalueiden erot ovat kuitenkin varsin suuret. Maksullisen palvelutoiminnan ja tutkimus- ja kehitystoiminnan osalta tulokset ovat varsin hyvät. Haasteena on kansallisen kilpaillun rahoituksen piiriin kuuluva tutkimus- ja kehitystoiminta. Henkilöstön koulutukseen asetettua tavoitetta ei saavutettu. Myöskään henkilöstön kielitaitoa mittaavia kielitutkintoja ei valmistunut tavoitteen mukaisesti. Jatkossa erityisesti koulutusalat, joilla on englanninkielisiä tutkintokoulutuksia joutuvat kiinnittämään henkilöstön kielitaitoon huomioita ja motivoimaan henkilöstöä suorittamaan kielitutkintoja. Vuosi 2010 oli ammattikorkeakoulun 17. toimintavuosi. Kiitän lämpimästi kuntayhtymämme luottamushenkilöitä, ammattikorkeakoulun hallitusta ja johtoa, sidosryhmiemme edustajia sekä erityisesti henkilöstöämme ja opiskelijoitamme vuoden 2010 tuloksekkaasta toiminnasta. VELI-MATTI TOLPPI rehtori Sivu 3 / 26

2 Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnon toiminta vuonna 2010 Ammattikorkeakoulun sisäisestä hallinnosta ja kehittämisestä vastasi ammattikorkeakoulun hallitus ja rehtori. Hallituksessa oli rehtorin lisäksi 10 henkilöstö- ja ulkopuolista jäsentä. He edustivat ammattikorkeakoulun muuta johtoa, päätoimisia opettajia, muuta päätoimista henkilöstöä ja päätoimisia opiskelijoita sekä elinkeino- ja muuta työelämää. Ammattikorkeakoulun hallitus kokoontui vuoden 2010 aikana 9 kertaa. Rehtori Veli-Matti Tolpin lisäksi ammattikorkeakoulun hallitukseen kuuluivat seuraavat jäsenet: varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen Päätoimiset opiskelijat Atte Kauhanen Sakera Joarder Enni Loikkanen Joona Hämäläinen Päätoimiset opettajat Antti Kares Hilkka Lassila Pertti Kupiainen Sirkka-Liisa Halimaa Muu päätoiminen henkilöstö Juha Laitinen Anitta Miettinen Juha Pakarinen Mari Miettinen Muu johto Mervi Vidgrén Riitta Rissanen Elinkeino- ja muun työelämän edustajat Jorma Kajanus Kaija Korhonen Elina Pallonen-Eriksson Merja Miettinen Jyrki Sahala Anne Pääkkönen Puheenjohtajalla, vararehtorilla ja talousjohtajalla oli läsnäolo- ja puheoikeus ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksissa. Ammattikorkeakoulun sihteerinä toimii hallinto- ja henkilöstöpäällikkö. 3 Laadunhallinta, seuranta ja arviointi Laadunhallinnassa keskityttiin toimintavuonna 2010 loppuunsaattamaan organisoitumiseen liittyvät uudistustyöt. Kevättalvella 2010 toteutettiin johdon katselmukset uudistetussa muodossa niin sanottuina henkilöstötilaisuuksina. Johdon katselmusten tavoitteena oli tulosten ja toiminnan läpikäymisen lisäksi keskustella kehittämistä vaativista asioista sekä osaamisaluemallin toimivuudesta. Johdon katselmustulosten perusteella osaamisaluemallin voi todeta käynnistyneen hyvin. Kehittämistä vaativat asiat liittyivät arkipäivän työn sujumiseen ja eri toimijoiden väliseen työnjakoon. Palautteiden perusteella tarkistettiin työnjakoja ja korjattiin puutekohtia. Tilaisuudet saivat henkilöstöltä erittäin hyvän palautteen. Tukipalvelujen osalta toteutettiin itsearvioinnit, joiden avulla selvitettiin kunkin tukipalvelun toimivuutta, tehtyjä toimintamalleja sekä palvelusopimuskäytäntöä. Arvioinnin tuloksen perusteella voitiin todeta tehdyt linjaukset onnistuneiksi. Toimintamalleja pidettiin toimivina ja palvelusopimuskäytäntöä ja sisältöjä perustehtäviä tukevina ja osaamisalueita palvelevina. Parannettavaa löytyi toimintojen rajapinnoilla ja niihin liittyvässä työnjaossa. Uudistettu laaturyhmä käynnisti toimintansa keväällä 2010. Ryhmä keskittyi työssään ydinprosessien toimivuuden turvaamiseen muun muassa opiskelijakyselyjä uudistamalla, mittareita täsmentämällä sekä käynnistämällä arviointiarkkitehtuurin uudistamisen. Tiedontuotannon osalta keskityttiin Opetus- ja kulttuuriministeriön uusien mittareiden ja niihin liittyvien laskentamallien käyttöönottoon. Samalla selvitettiin valtakunnallisen tietojärjestelmähankkeen vaikutuksia Savonian tietojärjestelmäkehitystyöhön. Sivu 4 / 26

Prosessien toteutumista ja tavoitteiden mukaisuutta toteutettiin yhteisten käytänteiden avulla. Prosesseihin liittyvät kehitystoimet kohdennettiin onnistumisen kannalta kriittisiin kohteisiin. Kumppanuuksien hoitamiseen liittyviä parannustoimia tehtiin kuvaamalla yhteinen kumppanuusprosessi ja siihen liittyvät yhteiset ohjeet. Opiskelijoiden ohjauksen ja henkilökohtaisen opiskelusuunnittelun integroitumista edistettiin yhdistämällä nämä kaksi prosessia yhdeksi kokonaisuudeksi. Prosessikansioiden uudistustyö käynnistettiin, tavoitteena on yksinkertaistaa entisestään prosesseihin liittyvää toimintaa. Savonia-ammattikorkeakoulun johtamisjärjestelmän toimivuutta arvioitiin itsearvioinnin avulla. Kokonaisuutena johtamisjärjestelmää pidettiin toimivana, eri toimintojen rajapinnat ja työnjako niissä kaipasivat tarkennuksia. Tarkennukset tehtiin muuan muassa viestinnän, tilapalveluiden, tietohallinnon sekä henkilöstöpalveluiden osalta. Kehittämisresurssitarpeiden arviointi ja priorisointi toteutettiin osana ISAT-yhteistyötä. Kansallista ja kansainvälistä vertailtavuutta parannettiin tilastotietoihin ja niiden käytettävyyteen liittyen. Tilastointi keskitettiin ja samalla siihen liittyvä raportointi ja kirjaamisen ohjeistus. 3.1 Seuranta ja arviointi Seurannat, arvioinnit, johdon katselmukset sekä sisäinen valvonta ja tarkastus toteutettiin ja raportoitiin vuonna 2010 Savonia-ammattikorkeakoulun vuosikellon mukaisesti. Arviointisuunnitelma noudatti laadunhallintaohjelmaan kirjattuja ja sovittuja arvioinnin kohteita vuonna 2010: ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, osaamiskeskittymät sekä toimintojen ja palvelujen itsearvioinnit. Opetusministeriön ja Korkeakoulujen arviointineuvoston määrittelemät kansalliset ja kansainväliset arvioinnit toteutettiin annettujen ohjeiden mukaisesti. Savonian arviointisuunnitelma toteutui sovitusti. Savonia osallistui moniin valtakunnallisiin kilpailuihin ja menestyi niissä erinomaisesti. Muun muassa Suomen Laatupalkintokilpailussa Savonia ja terveysala sai Suomen ensimmäisenä korkeakouluna kansainvälisestikin arvostetun ja Euroopan laatupalkintomalliin (EFQM) kuuluvan Recognized for Excellence R4E-tunnustuksen. Yrittäjyyteen liittyen luonnonvara-ala sai ammattikorkeakouluverkoston myöntämän FinPin-palkinnon. Lisäksi tekniikan ja rakentamisen koulutusala oli mukana Tekesin palkitsemassa Vuoden Talo -hankkeessa. Tekniikka ja kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma sai myös vuoden 2009 lopulla Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosille 2010 2012 myöntämän koulutuksen laatuyksikköpalkinnon ja siihen liittyvän tunnustuksen. Tekniikan ala osallistui valtakunnalliseen tutkintorakenteen arviointiin. Osaamiskeskittymien itsearviointitulosten perusteella todettiin osaamiskeskittymien käynnistyneen hyvin, joskin yhtenäisyyttä lisättiin käynnistämällä yhtenäisten toimintamallien rakentaminen osaamiskeskittymille. ISAT:n yhteistyössä toteutettiin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen benchmarking. ISATyhteistyöhön liittyvien yhteisten seuranta- ja arviointi-indikaattoreiden sekä kyselyjen benchmarking käynnistettiin sekä sovittiin yhteisistä arvioinneista vuodelle 2011. Savonian henkilöstöä osallistui Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sisäiseen auditointiin muun muassa toimimalla auditointiryhmän vetäjänä sekä haastatteluryhmiin osallistumalla. 4 Opetuksen ja opiskelun toiminta vuonna 2010 ISAT:ssa opetuksen kehittämistyötä tehtiin valituilla kolmella painoalalla sekä vetovoimainen koulutus toimenpidekokonaisuudessa ja kansainvälisyyden edistämisen osa-alueella. Vuoden aikana esiinnyttiin ISAT-toimijoina kv-markkinoinnin lisäksi Venäjällä, Intiassa sekä Nantesissa International Education -konferenssissa. Opiskeluprosessia tehostettiin opetussuunnitelmien ja ohjauksen uudistamistyöllä. Tulokset osittavat, että nuorten koulutuksessa opiskeluprosessit toimivat. Asetettu tavoite, vähintään 45 opinto- Sivu 5 / 26

pistettä suorittaneiden osuus tutkintoa suorittavista, ylitetään selvästi. Kun tarkasteluun otetaan mukaan aikuisopiskelijat (ml. ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot) niin asetettu tavoite saavutetaan, mutta erityisesti ylempien koulutusohjelmien osalta on jatkossa kiinnitettävä huomio opintojen etenemiseen ja tutkintojen valmistumiseen. Vuonna 2010 ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittämistyötä vauhditti tehty sisäinen arviointi. Sen perusteella valittujen kehittämistoimenpiteiden etenemisestä vastasi tehtävään nimetty koordinaattori yhdessä koulutusohjelmien vastuuopettajien kanssa. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen liittäminen osaksi osaamiskeskittymätoimintaa ei edennyt vuoden aikana. Ylempien tutkintojen osalta keskityttiin opetussuunnitelmatyöhön sekä yhteisen opintotarjonnan kehittämiseen. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen eteni ESR-hankkeena. Hankkeessa AHOTtoimintamallia pilotoitiin liiketalouden tutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa. Pilotointi laajenee sosiaali- ja terveysalalle sekä tekniikkaan. Eri yksiköissä ja osaamisalueilla on opetussuunnitelmatyöllä ja käytännön pilotoinneilla edistetty OIS-ajattelua, jossa yhdistyvät laadukas oppiminen ja opetus sekä työelämälähtöinen tutkimus- ja kehittämistoiminta. Hyvinvoinnin osaamisalueella on järjestetty vuoden aikana neljä kehittämispäivää, joiden teemana oli OIS ja uusi opettajuus. Osana OIS-ajattelua Varkauden kampuksella on vuoden aikana tehty fyysiseen ja virtuaalisen oppimisympäristöjen kehittämistyötä. Tekniikan koulutusalalla CDIO-hanke on edistänyt keskustelua opetuksen ja oppimisen uudistamisesta. Muotoilun uudistetussa opetussuunnitelmassa on OIS-toimintamallin mahdollistava rakenne, joka luo hyvät edellytykset monialaisen projektitoiminnan järjestämiseen. Palkittua ytiimin toimintamallia jatkokehitettiin monialaistamalla siten, että vuonna 2010 ytiimissä oli opiskelijoita viideltä koulutusalalta. Opetuksen kehittämiseen liittyi olennaisesti verkko-opetus, jossa erityyppistä oppimisen ja opettamisen sähköisiä työkaluja kokeiltiin ennen kaikkea Mobiilituutorointi, PeLe ja Virtukampushankkeissa. Verkko-opetukseen liittyviä koulutuksia järjestettiin yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Suomesta lähteviä ja Suomeen saapuneita vaihto-opiskelijoita oli 393 hlöä, mikä ylitti asetut tavoitteet (380). Hyvinvoinnin osaamisalueella on edelleen vahvistettu englanninkielistä koulutustarjontaa, sillä entisen Multipro-moduulin lisäksi rakennettiin WellPro-moduuli. Myös energiatekniikan koulutusohjelmassa suunniteltiin laajoja englanninkielisiä opintokokonaisuuksia. Vientikoulutuksen avaaminen ei paljoakaan edennyt. Myös kaksoistutkintojen kehittäminen edistyi hitaasti. Tekniikka teki ensimmäisen kaksoistutkintojen periaatteiden mukaisen sopimuksen Windesheimiin. 5 Tutkimus- ja kehitystyö sekä maksullinen palvelutoiminta Tutkimus- ja kehittämistyön suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana vahvistettiin työelämälähtöistä ja aluekehitystä edistävää toimintaa. Innovaatiotoimintaa vahvistettiin mm. Tekesin TULIohjelman avulla, jossa erityisesti panostettiin opiskelijoiden innovaatioaihioiden esiselvityksiin ja jalostusvaiheen suunnitelmiin. Henkilöstön keksintöilmoituksia tehtiin 8 kappaletta. TKI-toiminnan ja opetuksen integraatioon kiinnitettiin huomiota jo hankesuunnittelussa. TKIhankkeiden suunnittelua suunnattiin osaamiskeskittymien kärkiosaamisen alueille. Osaamiskeskittymien TKI-kärkien terävöittämistä jatketaan vuonna 2011. TEKES-rahoitteisia hankkeita oli toimintavuonna yhteensä 17 kappaletta. TKI-toiminnan kansainvälistä rahoitusosaamista vahvistettiin. Vuoden aikana aktivoiduttiin EU:n erillisohjelmien rahoitushaussa (mm. Cost, Equine Greencare, HEI ICI) ja luotiin perustaa kansainvälisen TKI-rahoituksen tukipalveluille ja verkostoitumiselle. EU:n erillisohjelmista saatiin rahoitus Kilpailukykyisyys ja Innovaatiot" (CIP) -ohjelmaan kuuluvalle TKI-hankkeelle. Hankkeessa tutkitaan matkailupalvelujen palvelumuotoilua. Savonian muotoilu- ja matkailuala ovat mukana hankkeen tutkimus- ja kehittämisverkostossa. Hyvinvointialan osaamisalueen TKI-toiminnassa myönnettiin VireTorille Savoniaammattikorkeakoulun tunnustus erinomaisesta toiminnasta vuonna 2010. Korkeakouluverkoston Sivu 6 / 26

Innovaatiopalvelut (KIP) -hankkeen Tulevaisuuden Tuotteet -konsepti sai Pohjois-Savon vuoden 2010 maakunnallisen INNOSUOMI- palkinnon. Hyvinvointialan TKI-toimintaa ja sen tuloksia esiteltiin monissa kansallisissa ja kansainvälisissä konferensseissa. Liiketoiminta- ja kulttuurin osaamisalueella TKI-toiminta painottui sekä alempien että ylempien tutkintojen opinnäytetöissä, harjoittelussa, opintojen sisällöissä, monialaisten hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa (YKO ja JUTI) sekä henkilöstön menetelmäkoulutuksessa. Opiskelijoiden rooli TKI-toiminnassa monipuolistui mm. HYMY- ja PALMU-tutkimushankkeissa. Toimintavuonna käynnistyi myös Musiikin erityispedagogiikan -hanke (MEOK). MEOK-hanke toteutetaan yhteistyössä Kuopion konservatorion ja Sibelius-Akatemian Kuopion osaston kanssa. Uutena kvprojektitoiminnan muotona toteutettiin yrityskoulutuskokonaisuus Italiassa (Training Pot -projekti). Kansainvälisessä Euro Crafts 2010 -hankkeessa kehitettiin ja tutkittiin kestävään kehitykseen perustuvaa muotoilua. Tekniikan ja ympäristön osaamisalueella osallistuttiin TKI-toiminnan kansainvälisiin konferensseihin ja valmisteltiin kansainvälisiä TKI-hankkeita, mm. ympäristöosaamiseen, hitsaustekniikkaan liittyen. TKI-toiminnan yhteistyömahdollisuuksia kartoitettiin mm. Pietarin polyteknillisen yliopiston kanssa. Energia ja ympäristö -osaamiskeskittymän puitteissa koordinointiin Pohjois-Savon teemaohjelman toimintaa ja edistettiin sitä kautta alueen toimijoiden ja yritysten yhteistyötä. Toimintavuoden aikana edistettiin TKI-henkilöstön integroitumista opetukseen, mm. konealalla TKI-henkilöstö osallistui opetukseen mm. hitsaustekniikan perusteet, hitsausprosessit ja automaatio, hitsauksen laadunhallinta, projektiopinnot ja materiaalitekniikka. ISAT-yhteistyöstä tiivistettiin erityisesti kansainvälisen TKI-rahoituksen tukipalveluissa ja viestimisessä. Savoniassa käynnistettiin Santra-intranetissä ilmestyvät Tutkimusuutiset henkilöstölle. Tutkimusuutisten tavoitteena on viestiä ennakoidusti henkilöstölle tulevista TKI-rahoitukseen ja toimintaan liittyvistä teemoista ytimekkäästi ja kohdennetusti. TKI-hankkeista viestittiin henkilöstökokouksissa ja opiskelijoille opinnäytetöiden ja harjoittelun ohjaustilaisuuksissa. Toimintavuoden aikana osallistuttiin myös yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa kansainvälisten TKI-hankkeiden suunnittelukoulutukseen (EFORA- projekti). Itä-Suomen yliopiston kanssa käynnistettiin TKIhankkeiden sopimusjuridinen yhteistyö, jota jatketaan vuonna 2011. ISAT-yhteistyönä käynnistyi seuraavia mm. seuraavia TKI-hankkeita; Hima Virtuaalinen ikääntyvän ideaalikoti oppimis- ja kehitysympäristönä ja Vaske Väljästi asuttujen alueiden palveluiden kehittäminen. Osaamiskeskittymien toiminta arvioitiin ja toimintaa fokusoitiin uudelleen. Osaamiskeskittymien piloteissa tunnistettiin toiminnan vahvuuksina mm. monialaisuus, opiskelijoiden projektiopinnot ja Savonian henkilöstön tutkimusosaamisen verkottuminen (ns. tutkijakoulun käynnistyminen). Osaamiskeskittymien tuottivat vähän uusia maksullisen palvelutoiminnan palveluita ensimmäisen toimintavuoden aikana. Energia ja ympäristö -osaamiskeskittymän profiilia vahvistettiin turvallisuus-osaamiselle. Energia- ja ympäristö osaamiskeskittymän puitteissa on myös koordinoitu Pohjois-Savon tämän alan teemaohjelman toimintaa ja edistetty sitä kautta alueen yritysten ja toimijoiden yhteistyötä. Maksullisen palvelutoiminnan tuotteistaminen eteni. Maksullisen palvelutoiminnan kannattavuuteen kiinnitettiin huomiota ja käynnistettiin toiminnan hinnoittelumallien kehittämistyö. Maksullisessa palvelutoiminnassa markkinoinnissa otettiin käyttöön sähköinen ilmoittautumisjärjestelmä. TKI- ja koulutuspalvelujen markkinointia tehostettiin yritystilaisuuksissa ja kumppanuusverkostoissa sekä palveluista laadittiin yleisesite. Kansallisesti kysytyimpiä palveluja olivat mm. Avekki-koulutus, verenkuva valmisteen tarkastelu ja kiimasta poikimiseen -koulutus. Maksullisena koulutuksena järjestettiin myös kulttuuri- ja kielikoulutusta maahanmuuttaja sairaanhoitajille ja lääkäreille. Tekniikan alan TKI-palvelujen tuotteistuksessa aktivoiduttiin. Kasvava kysyntää oli mm. energia- ja ympäristöalalla polttoaineen lämpöarvon mittauspalveluissa, savukaasuanalyysipalveluissa sekä optisessa lämpötilan mittauksessa. Myös EMC-laboratorion ja Digitaalisen Median laboratorion palveluiden markkinointiin panostettiin. Ko- Sivu 7 / 26

nealan TKI-toimintaa markkinoitiin mm. Tampereen alihankintamessuilla ja Helsingin MP-messujen yhteydessä. Oppisopimustyyppisessä korkeakoulutuksessa käynnistyi KOPSU-hanke itäsuomaisessa korkeakouluyhteistyössä. Toimintavuonna jätettiin kattilalaitoksen käytön valvojan sekä kliinisen neurofysiologian erityisosaamisen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen hakemukset. 6 Tukipalvelut Tukipalveluiden itsearviointi toteutettiin syyskuussa 2010. Itsearviointi kohdistettiin palvelusopimukseen, toimintamalliin sekä sisäiseen yhteistyöhön organisaation eri tahojen kanssa. Keskitetyt tukipalvelut koettiin yleensä hyvin toimiviksi ja laatutavoitteet toteutuvat kun toimitaan menettelyjen mukaisesti. Yhtenäisyys ja yhteiset toimintatavat ovat lisääntyneet. Kehittämisalueina ovat eri toimijoiden välinen tiedotus. Myös ongelmien nopean selvittämiseen sekä toiminnan sujuvuuden varmistamiseen tulee kiinnittää huomiota. 6.1 Henkilöstöpalvelut Henkilöstöjohtamisessa keskityttiin vuonna 2010 vastaamaan toimintaympäristön muutoksen ja rakenteellisen kehittämisen tuomiin haasteisiin. Henkilöstösuunnittelua ja -raportointia terävöitettiin, ohjeistusta yhtenäistettiin ja raportointimalli uudistettiin opetus- ja kulttuuriministeriön vaatimusten mukaiseksi. Henkilöstölaskenta (määrä ja rakenne lukumäärinä ja henkilötyövuosina) vaatii edelleen kehittämistä tiedonkeruun ja hallinnan sekä siihen liittyvien tietojärjestelmien osalta. Yksikkökohtaisista henkilöstösuunnitelmista laaditaan jatkossa ammattikorkeakoulutasoinen henkilöstösuunnitelma, joka sisältää myös henkilöstön kehittämissuunnitelman ja rekrytointisuunnitelman. Osaamisen johtamisen toimintamalli valmistui ISAT-yhteistyössä ja se otettiin käyttöön niin, että osaamiskartoitukset ovat olleet toteutuksessa alkuvuodesta 2011. Rekrytoinnin menettelyohje on päivitetty ja keskitetyt rekrytoinnit ja niiden valmistelu on hoidettu palvelusopimuksen mukaisesti. Henkilöstöpalvelut on hoitanut palvelussuhdeasioita palvelusopimuksen mukaisesti sekä antanut palvelussuhdeneuvontaa osaamisalueille ja tukipalveluille ja tiedottanut mm. virka- ja työehtosopimuksiin ja oikeuskäytäntöön liittyvistä muutoksista sekä hoitanut valitusasiat. HR-arvioinneista on toteutettu vuoden 2010 360-arviointi esimiehille ja säännönmukaiset kyselyt (mm. toimivuuskysely). Lisäksi toteutettiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely ja tuloksellisuuspalkkaukseen liittyvä kysely. Henkilöstökoulutuksessa painottuivat mm. kansainvälistymistä, uusien opetusteknologioiden käyttöä, esimiestaitoja ja hallintoasioiden hyvää hallintaa tukevat koulutukset. Henkilöstön valmiuksia kansainvälistymisen vahvistamiseen parannettiin järjestämällä kielitutkinnon suorittamiseen valmentavaa koulutusta sekä muuta kielikoulutusta. Esimieskoulutuksessa keskityttiin erityisesti esimiestaitojen kehittämiseen valmentamalla haasteellisten esimiestilanteiden kohtaamiseen ja muutosjohtamiseen. Hyvän hallinnon periaatteita tukevassa koulutuksessa keskityttiin erityisesti hankintamenettelyä ja keskeisen hallintolainsäädännön koulutukseen. 6.2 Kansainvälisen toiminnan palvelut Kansainväliset palvelut ovat osallistuneet kumppanuuksien määrittelyyn sekä kvmarkkinointisuunnitelman kehittämiseen ja osaltaan sen toimeenpanoon. Kansainvälisen toiminnan palvelut ovat suunnitelleet toiminnan kehittämistä mm. keskitetyn liikkuvuustoimiston kannalta. Myös kv-hanketoiminnassa keskitytään Savonian ja ISAT:n yhteistyön kannalta painopisteiden Sivu 8 / 26

mukaiseen toimintaan. ISAT-yhteistyössä hankittiin kv-liikkuvuusrekisteri, joka käyttöönotetaan vuoden 2011 aikana. Syksyn aikana kansainvälisissä palveluissa kansainvälisten palvelujen päällikkö oli virkavapaalla eikä hänelle ollut sijaista. Toiminnallista yhteistyötä opiskelijapalvelujen kanssa kehitettiin edelleen. 6.3 Kirjasto- ja tietopalvelut Palvelun tarjonnassa on huomioitu, että kaikilla kampuksilla on saatavana informaatikkopalvelut ja normaalin tiedonhankinnan opetuksen lisäksi on järjestetty avoimia tietokantakoulutuksia. Avoimessa ammattikorkeakoulussa tarjottiin syyslukukaudella tietohallinnon ja kirjaston yhteisiä opetuksia. Kirjastojen aukioloaikoihin vastattiin henkilöstöresurssien sallimissa puitteissa. Erityisesti tekniikan osaamisalueella informaatikkopalveluja tehostettiin. Opistotien kampuksella toteutettiin opinnäytetyöklinikkaa, jossa tehostettiin tiedonhaun ohjausta opinnäytetyötä tekeville opiskelijoille. Varkaudessa informaatikko oli säännöllisesti tavattavissa vuorotellen liiketalouden informaatikon kanssa. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimintaedellytyksiä edistettiin muun muassa hankkimalla TKI-toiminnan kannalta oleellista elektronista aineistoa sekä parantamalla elektronisten aineistojen käytettävyyttä. OIS-hanketoiminnassa oltiin mukana eri tavoin. 6.4 Opiskelijapalvelut Vuodelle 2010 opiskelijapalveluissa Sairaalakadun kampuksella otettiin käyttöön pikapalvelupiste, joka toi selkeyttä toimintaan. Myös opintotuki- ja opiskeluoikeusasioiden keskittäminen yhdelle henkilölle toi selkeyttä ja tehokkuutta toimintaan. Sähköisen tenttiin ilmoittautumisjärjestelmän osalta ei edetty, sillä tietohallinnolla ei ollut resurssia edetä asiassa. Koulutus- ja valintaperustetietokanta saatiin käyttöön vuoden lopulla. Henkilöstön sijaisuusjärjestelyt toivat haastetta opiskelijapalvelujen toimintaan, mutta palvelut pääosin toimivat sovitulla tavalla ja asetettujen laatutavoitteiden mukaan. 6.5 Taloushallintopalvelut Taloushallintopalvelut on tuottanut suunnitelman mukaisesti ydinprosesseille ja tukipalveluille niiden kannattavuuden ylläpitämiseksi tarvittavan taloustiedon. Ammattikorkeakoulun taloushallintopalvelut on tuotettu suunnitelman mukaisesti pääosin keskitetysti. Toimintatapoja on osin voitu yhtenäistää, vaikkakaan uutta läpimurtoa ei sähköisten taloushallinnon ratkaisuiden käyttöönotolla toteutettu. Vastaanotettujen sähköisten laskujen määrä ja osuus kaikista laskuista on kuitenkin selvästi lisääntynyt. Kampusinvestoinnissa ei tapahtunut sellaista toteutumista, että siinä olisi tarvittu muita kuin hallinnollisia toimistopalveluita. Vuodelle 2010 asetettuja painopistealueita toteutettiin seuraavasti: Varmistetaan yhtenäiset laskentakäytännöt: eteni osittain, tarve on jatkaa työtä. Toiminnassa konkretisoidaan tiimitoimintaa, osaamiseen pohjaavaa työnjakoa ja varahenkilöjärjestelyjä: uusi tämän mukainen organisointi on valmisteltu, sovittu ja pääosin otettu todellisuudessa myös käyttöön, mutta vaatii vielä jatkotyötä. Lisätään sähköisten taloushallinnon ratkaisuiden käyttöä: ei merkittävää läpimurtoa, sähköisiä laskuja otetaan vastaan aiempaa enemmän, henkilöstöbudjetoinnissa on käytetty BudNetjärjestelmää. Toteutetaan taloushallinnon järjestelmän nykyaikaistaminen, valmius SePa-järjestelmän mukaisiin maksatuksiin ja valmiudet koulutusohjelmakohtaiseen laskentaan: SePa-järjestelmä to- Sivu 9 / 26

teutettiin ja se toimii; taloushallinnon järjestelmän toteutus siirrettiin vuodelle 2011, ja koulutusohjelmakohtainen laskenta on mahdollista toteuttaa vasta osana ko. järjestelmämuutosta. Kehitetään edelleen TaNe-raportointia ja BudNet-budjetointijärjestelmiä: ne ovat olleet aktiivisesti käytössä. Panostetaan tilapalveluiden (kiinteistöhallinnan) ja Kuopio-kampuksen talouslaskentaan: ei ole toteutettu, ei ole ollut mahdollisuutta eikä välttämätöntä tarvettakaan. 6.6 Tietohallintopalvelut Tietohallinto oli toteuttamassa osana kestävää kehitystä tulostusprojektia, joka jatkuu vielä vuonna 2011. Osana sisäisen viestinnän kehittämistä intranet uudistettiin. Service Desk otettiin käyttöön vuoden aikana. Tukipyyntöjä käsiteltiin Service Deskin kautta 3892 kpl ja toiminta sujui suunnitelmien mukaisesti. Osa palvelupyynnöistä meni edelleen suoraan kampuksien lähitukihenkilöille. Resurssien niukkuuden vuoksi kaikkia tukipyyntöjä ei saatu suoritettua määräajassa. Toimintaa kehitettiin kohti täysin keskitettyä ohjelmistojakeluratkaisua. Asetetut kehittämistavoitteet toteutuivat opetuksen osa-alueella osittain, sillä OTAS-opinto- ja työaikasuunnitelma saatiin käyttöönottovaiheeseen. SYMSI-opiskelijahallinnan kannalta edettiin NETSYMSI 10G-käyttöliittymän ja 10G-tietokannan käyttöönottoon. Myös nettiopetussuunnitelmat, koulutus- ja valintaperustetiedot, HOPS-käyttöliittymien osalta edettiin käyttöönottovaiheeseen. Lisäksi opiskelijoiden sähköpostiosoitteet uudistettiin. Henkilöstösuunnitelma toteutui suunnitellusti. Vakituisen henkilöstön lisäksi toimintaan osallistui harjoittelijoita ja syksyn ajan tietotekniikan lehtori 50 % työpanoksella. 6.7 Tilapalvelut Tilakäyttäjät ovat ottaneet käyttöön tilapalvelujen yhteisen sähköpostiosoitteen ja suuri osa palvelupyynnöistä on tullut sen kautta. Tilamuutokset, tavaroiden kuljetukset ja kalustamiset on saatu hoidettua melko ripeästi, joskin sisäisissä prosessin toimintaohjeissa on vielä parantamisen varaa. Optimaalisen tilakäytön osalta ei vielä päästy tavoitteeseen. Jatkossa osaamisalueiden yhteistyötä tiivistetään etenkin lukujärjestysten laatimisen osalta. Tilapalveluilla oli haasteena löytää toimivia toimitiloja käytettävissä olleista tiloista kaikille käyttäjille. Matkailu- ja ravitsemisalan opetuskeittiö, hyvinvointialan kemian luokka ja joitakin teorialuokkia vuokrattiin ulkopuolelta. Pakkaset ja kohonneet energian hinnat ovat tuoneet kiinteistökustannuksiin kasvua. Tilapalvelut on osallistunut Kestävä kehitys -projektin ja Savuton Savonia -projektin toimintoihin. Siivouspalvelut ovat toteutuneet sopimuksen mukaisesti ja niiden toteutumista on seurattu säännöllisellä laatuarvioinnilla. Ruokapalvelut ovat toteutuneet Kuopiossa ja Iisalmessa hyvin. Kuopion ravintoloissa toteutettiin myös asiakastyytyväisyyskysely. Varkaudessa sopimus palveluntuottajan kanssa päättyi syksyllä. Samalla tontilla sijaitseva Savon ammatti- ja aikuisopisto on tarjonnut Savonian opiskelijoille ja henkilöstölle ruokailumahdollisuuden ravintolassaan lukuvuoden loppuun. Henkilöstön määrä on pysynyt ennallaan. Henkilöstösuunnitelman mukaisesti lisäresurssia olisi kaivattu erityisesti kampussuunnitteluun. 6.8 Viestintäpalvelut Vuoden aikana toteutettiin Savonian yleisesite sekä suomen- että englanninkielisenä ja otettiin käyttöön yhteisellä ilmeellä olevat TKI-tarjouspohjat ja -esite. Toimintavuonna panostettiin erityisesti energiatekniikan koulutusohjelman markkinointiin erilliskampanjalla. Vieraskielisten koulutusohjelmien markkinointia toteutettiin yhteistyössä kv-toimijoiden kanssa erilliseen markkinointisuunnitelmaan perustuen. Sivu 10 / 26

ISAT-yhteistyö toteutui ISAT-viestintäryhmässä, joka keskittyi ISAT-viestintäsuunnitelman laatimiseen sekä visuaalisen ilmeen suunnitteluun. Lisäksi ISAT-yhteistyötä tehtiin yhteismarkkinoinnilla mm. yhteisesiintyminen messuilla Varsovassa. Savonian strategiaryhmä määritteli Savonian viestinnän ja savonialaisuuden kulmakivet. Määrittelytyön pohjalta käynnistettiin ja saatettiin päätökseen mainostoimistoyhteistyön kilpailutus, joka sisälsi myös ehdotuksen Savonian visuaalisen ilmeen uudistamiseksi. Sisäisessä viestinnässä otettiin käyttöön Santra, jonka kehittämistyötä jatketaan vuonna 2011. Sosiaalisen median käyttöönotto käynnistettiin opiskelijamarkkinoinnissa ja Facebook-sivusto perustettiin vuonna 2010. Laadittiin sosiaalisen median ohjeistus tukemaan Savonian henkilöstön toimintaa sosiaalisessa mediassa. Ulkoisessa tiedottamisessa toimitettiin kaksi kertaa Savonian Sanomat. Julkaisutoiminnassa tehtiin 19 julkaisua, joista kaupallisia uusintapainoksia oli kolme. Julkaisutoiminnan painopistettä ei onnistuttu siirtämään niin sanottujen ammattikorkeakoulun perustehtäviä tukeviin julkaisuihin. Viestintäpalveluissa tapahtui henkilöstömuutoksia vuonna 2010. Verkkoviestinnän suunnittelijan tehtäväkuva uudistettiin ja tehtävä täytettiin loppuvuodesta. Graafisen suunnittelijan määräaikainen tehtävä päättyi vuoden lopussa. 7 Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toiminta Järjestäytymisaste oli alkuvuonna 2010 noin 70 % läsnä olevista tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevista Savonian opiskelijoista ja kohosi syksyllä n. 80 % jäsenmäärän noustua yli 3500 opiskelijaan. Suhteellinen jäsenmäärä kasvoi kiitettävästi ja toimikaudelle asetettu 70 % järjestäytymisaste täyttyi mainiosti. Opiskelijakunnan järjestämiin tuutorikoulutuksiin osallistui vuoden aikana noin 120 tuutoria ja järjestökoulutukseen liki 50 opiskelijayhdistysaktiivia. Kerhotoiminnan kehittämisessä ilmeni vaikeuksia eikä kerhoja onnistuttu käynnistämään aiotussa määrin. Opiskelijakunnan kahvila cafesavotta tarjosi palveluja opiskelijoille Sairaalakadun kampuksella. Opiskelijakunta kuului jäsenenä Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry:hyn ja SAMOKin kautta Opiskelijoiden liikuntaliitto ry:hyn. Opiskelijakunta osallistui yhdessä Kajaanin amk:n, Keski-Pohjanmaan amk:n, Tampereen amk:n ja Turun amk:n opiskelijakuntien kanssa perustamansa yrityksen Suomen järjestöpalvelut SJP Oy:n toimintaan. Toimintavuoden aikana Savotta osallistui ISAT:n suunnitteluun ja tiivisti yhteistyötään Pohjois- Karjalan amk:n opiskelijakunnan kanssa. Opiskelijan Kuopio -hankkeen myötä perustettiin Opiskelijan Itä-Suomi ry -niminen yhdistys, jonka jäseniksi tulivat Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan lisäksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta POKA sekä Itä- Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Myös yhteistyö muiden itäsuomalaisten opiskelijakuntien kesken kehittyi Idän viisikon nimissä. Opiskelijakunta oli aktiivisesti mukana Kuopion alueen kehittämisessä avaten keskustelun mm. YTHS-pilottihankkeen saamisesta Kuopioon. Opiskelijayhdistysten kanssa jatkettiin hyvää yhteistyötä Winterfest- ja Kauppakadun Improbatur -tapahtumien sekä opiskelijakorttikuvausten ja jäsenrekrytoinnin merkeissä. Uusin lisä opiskelijatapahtumien joukkoon oli ensimmäisen kerran järjestetty Ystävänpäivän keilaus, jossa kerättiin rahaa hyväntekeväisyyteen. Opiskelijakunta valitsi vuoden opettajaksi 2010 Juhani Rouvalin tekniikan Kuopion yksiköstä. Opiskelijakunta kiersi koulutusyksiköt SAVOTTA-päivien merkeissä. Vakituiset liikuntavuorot pyörivät Kuopio-hallissa ja Savoniabic-jumpat jatkuivat läpi vuoden. Sivu 11 / 26

8 Ammattikorkeakoulun talous Ammattikorkeakoulun osaamisaluekohtaisen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (Toiminta- ja tulosraportti TOTU 2010, joka vastaa TOKSU 2010) käsittelee ja siitä päättää ammattikorkeakoulun hallitus siten kuin Ammattikorkeakoululaki säätää (Ammattikorkeakoululla on sisäisissä asioissaan itsehallinto; ammattikorkeakoulun hallitus päättää ammattikorkeakoululle myönnettyjen määrärahojen jakamisen perusteista). Kuntayhtymän ja samalla ammattikorkeakoulun virallisen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (TKTP2010, joka vastaa TSTA 2010) kokonaisuudesta päättää ammattikorkeakoulun ylläpitäjä, kuntayhtymä. 8.1 Talouden ydinasioiden toteutuminen vuonna 2010 Tilinpäätös, talous ja rahoitus Savonia-ammattikorkeakoulun (Savonia) ja sen ylläpitäjän Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän talous ja rahoitus olivat vuoden 2010 aikana ja osalta terveet ja hyvässä kunnossa. Tämä on nähtävissä kaikkien talouden mittareiden kohdalla. Savonia sai vuonna 2010 Opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM) yksikköhintarahoitusta lähes täsmälleen suunnitellun määrän (suunniteltu 44,2 milj. euroa, toteuma 44,0 milj. euroa) ja läsnä olevia opiskelijoita oli hieman enemmän kuin on rahoituksen opiskelijamäärä (taulukko alla). Kokonaisuudessaan toimintatuotot jäivät hieman budjetoiduista, koska projektien ja hankkeiden volyymi oli jonkin verran arvioitua pienempi. Vuoden 2010 taso-sopimuksen mukainen opiskelijamäärä, arvioidut opiskelijamäärät ja toteumat 2010 olivat seuraavat: Savonia-amk: arvio opiskelijamääräarvio ja toteuma 20.1.2010 5.121 opiskelijamääräarvio ja toteuma 20.9.2010 5.840 TaSon rahoituksen sovittu ( laskennallinen ) opiskelijamäärä 5.740 yksikköhinta yhteensä, brutto 44,2 milj. euroa Savonia: toteuma 5.594 5.888 5.740 44,0 milj.euroa Savonian henkilöstömäärä 31.12.2010 oli suurempi kuin suunniteltu, mutta henkilöstön tekemä henkilötyövuosien määrä (531 htv) oli lähes täsmälleen sama kuin suunniteltu (533 htv; taulukko alla). Henkilöstön kokonaiskulut vuonna 2010 jäivät selvästi pienemmiksi kuin mitä oli budjetoitu: toteuma 32,9 milj. euroa, suunnitelma 34,3 milj. euroa ja kulurakenne oli tältä osin siten hyvin hallinnassa. Henkilöstömäärän kehitys vuosina 2008 2010 2010 2010 TSTA TSTA 2009 2009 TSTA TSTA 2008 2008 TSTA TSTA 2010 2010 2009 2009 2008 2008 Henkilöstöryhmä lkm htv lkm htv lkm htv lkm htv lkm htv lkm htv Pt. opettajat 322 288,4 320 300 322 289,7 316 296,2 318 283,2 323 311,5 T&K-henkilöstö 102 80,5 96 91 119 113 100 105,3 88 83,8 120 150,9 Muu henkilöstö 180 162,4 148 142 159 149,4 148 146,1 156 151,2 145 123,1 Yhteensä 604 531,3 564 533 600 552,1 564 547,6 562 518,2 588 585,5 Henkilöstömäärän kehitystä seurataan kuntayhtymässä henkilöstölukumäärän ja henkilötyövuosien perusteella. Henkilöstölukumäärä on poikkileikkauspäivän 31.2.2010 päätoimisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä. Henkilöstölukumäärään sisältyy siten kaikki kyseisellä hetkellä kuntayhtymään palvelussuhteessa olleet myös tilapäiset henkilöt riippumatta palvelussuhteen kes- Sivu 12 / 26

tosta ja työajasta. Henkilöstölukumäärän osalta kuntayhtymässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta edellisvuoteen verrattuna. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuodelle 2010 asetettua tavoitetta ei siltä osin saavutettu. Sen sijaan henkilötyövuosien osalta kehitys on ollut asetetun tavoitteen mukainen. Henkilötyövuosien osalta laskenta tapahtuu koko vuoden ajalta lasketun toteuman perusteella, joka ottaa huomioon mm. osa-aikaiset, tilapäiset ja määräaikaiset palvelussuhteet toteutuneena vuosityöaikana. Henkilöstömäärän kehitys on budjetoitujen henkilöstökustannusten mukainen ja linjassa 2009 henkilöstömäärään ja henkilöstökustannuksiin. Opetushenkilöstön määrä on lähes tavoitteen mukainen ja lähes edellisvuoden kaltainen. Opetusja kulttuuriministeriön vuonna 2010 toteuttamasta henkilöstötilastointia koskevasta muutoksesta johtuen T&K-henkilöstön ja muun henkilöstön osalta toteumat eivät ole vertailukelpoisia edellisvuosiin eivätkä toimintasuunnitelmaan nähden. Aiemmin T&K-henkilöstöön tilastoitu ns. T&Ktoiminnan tukihenkilöstö tilastoidaan nykyisen ohjeen mukaan muuhun henkilöstöön. 8.2 Ammattikorkeakoulun talouden hallinta Savoniassa on asetettu talouden ja rahoituksen suunnitteluun, ohjaamiseen ja seuraamiseen muutamia keskeisiä talouden tavoitteita ja mittareita ja Savonia raportoi niiden ja vain kuntayhtymän tasolla kaikkien KiLan kuntajaoksen ammattikorkeakoulun toimintaan soveltuvien talouden mittareiden toteumat (kuntayhtymän mittarit liitteenä). Talouden strategiset mittarit, niiden tavoite ja toteuma esitetään kohdassa tuloskortti ja tuloksellisuusmittarit (taulukko). Muut soveltuvat mittarit ja taustamittarit esitetään tässä talousosassa ja sen liitteissä. Talousarvion sitovuustasojen toteutuminen: Ammattikorkeakoulun hallitus: Ammattikorkeakoulun hallitusta sitoo ammattikorkeakoulun käyttötalousosan tilikauden tulos, osaamisaluekohtainen ja Kehittämis- ja palvelukeskuksen käyttötalousosan tilikauden tulos ja investointimenojen rahoitusosuuksien jälkeinen investointien nettomeno osaamisalueen ja Kehittämis- ja palvelukeskuksen tasolla. Tältä osin kaikki nuo talousarviossa asetetut tavoitteet pitivät, toteutuivat eikä ylityksiä ollut, sillä lievällä poikkeuksella, joka oli Teknologia- ja ympäristöalan osaamisalueen vuosikatteessa ja tilikauden tuloksessa (vuosikatteen jättämä tavoitteesta -156.000 eur, tilikauden tulosjättämä -122.000 eur). Ammattikorkeakoulu: Osaamisaluejohtajat: talousarvion käyttötalousosa on tilikauden tulos -tasolla osaamisaluetta (osaamisaluejohtaja) ja Kehittämis- ja palvelukeskusta (rehtoria) sitova. Investointiosa on osaamisaluekohtaisesti investointimenojen rahoitusosuuksien jälkeisen investointien nettomenon tasolla osaamisaluetta ja Kehittämis- ja palvelukeskusta (rehtori) sitova. Kaikki nuo talousarviossa asetetut tavoitteet pitivät, toteutuivat eikä ylityksiä ollut, paitsi se em. lievä Teknologiaja ympäristöalan osaamisalueen vuosikatteen ja tilikauden tuloksen jättämä (vuosikatteen tavoiteero -156.000 eur, tilikauden tulosero -122.000 eur). Tilivelvollinen virkamiesjohto: tilivelvollisia ylläpitäjään nähden ovat kuntayhtymän johtaja/rehtori, opetuksesta vastaava vararehtori, tutkimus- ja kehitystyöstä vastaava vararehtori ja talousjohtaja. Heidän vastuualueidensa taloustavoitteet (kuntayhtymän tuloslaskelman vuosikate, tilikauden tulos, investointien loppusumma netto, amk:n käyttötalousosan vuosikate, sen opetuksen osa ja Mapa+T&K-kokonaisuuden osa, tilikauden tulos, sen opetuksen osa ja Mapa+T&K-kokonaisuuden osa sekä investoinnit netto) saavutettiin, pitivät eikä ylityksiä ollut; pienenä poikkeuksena on Mapa+T&K-kokonaisuuden jääminen vuosikatteelle ja tilikauden tulokselle asetetusta tavoitteesta (vuosikatejättämä -173.000 eur, tulosjättämä -167.000 eur). Kuntayhtymän hallitus: Kuntayhtymän hallitusta sitovat kuntayhtymän tason ja amk:n käyttötalousosan talous- ja rahoitusasiat: tuloslaskelman tulos ja tilikauden ylijäämä sekä amk-kokonaisuuden käyttötalousosan tilikauden tulos, investointien yhteismäärä nettona ja yksittäiset yli 300.000 euron (23.3.2010 alkaen yli 200.000 euron) investoinnit. Tältä osin kaikki nuo talousarviossa asetetut tavoitteet pitivät, toteutuivat eikä ylityksiä ollut. Sivu 13 / 26

Talouden ja rahoituksen taustatietoina esitetään liitteessä myös ylläpitäjä kuntayhtymän tason talouden mittaritiedot: niiden mukaan kuntayhtymän ja samalla ammattikorkeakoulun talous on vahva ja terve (liite 3). 8.3 Käyttötalousosan ja investointiosan toteutuminen Savonian käyttötalousosan kokonaisuuden tasolla ammattikorkeakoulun talous ja rahoitus olivat vuoden 2010 aikana ja osalta terveet ja hyvässä kunnossa. Tämä on nähtävissä taloudellisista tuloksista ja myös kaikkien talouden mittareiden kohdalla. Vuonna 2010 Savonia sai Opetus- ja kulttuuriministeriöstä yksikköhintarahoitusta lähes täsmälleen suunnitellun määrän (suunniteltu 44,2 milj. euroa, toteuma 44,0 milj. euroa). Läsnä olevia opiskelijoita oli hieman enemmän kuin on rahoituksen opiskelijamäärä. Kokonaisuudessaan toimintatuotot jäivät hieman budjetoiduista, koska projektien ja hankkeiden volyymi oli jonkin verran arvioitua pienempi. Käyttötalousosan tuotot jäivät hieman budjetoiduista. Opetuksen tuottoja oli saman verran kuin edellisenä vuonna ja hieman enemmän kuin budjetoitu. Opetuksen kulut toteutuivat lähes suunnitellun mukaisina ja henkilöstökulut olivat selvästi suunniteltua pienemmät, edellisen vuoden määräiset. TKI:n (Mapa ja T&K) kokonaisvolyymi ei aivan toteutunut suunnitellun määräisenä, koska julkisrahoitteisia projekteja ei saatu rahoitukseen tavoiteltua määrää, mutta kulut oli sopeutettu melko onnistuneesti vastaamaan tuottojen volyymia, ja henkilöstökulutkin olivat hieman alle budjetoidun. TKI-kokonaisuudessa ja myös sen osissa oli selvää volyymikasvua edellisestä vuodesta. TKI:n vuosikate ja tilikauden tulos olivat positiiviset, vaikkakaan aivan tavoitteeseen ei päästy. Henkilöstön kokonaiskulut vuonna 2010 jäivät selvästi pienemmiksi kuin mitä oli budjetoitu: toteuma 32,9 milj. euroa, suunnitelma 34,3 milj. euroa ja kulurakenne oli tältä osin siten hyvin hallinnassa. Savonian henkilöstömäärä 31.12.2010 oli suurempi kuin suunniteltu, mutta henkilöstön tekemä henkilötyövuosien määrä (531 htv) oli lähes täsmälleen sama kuin suunniteltu (533 htv). Ammattikorkeakoulun investointiosan toteuman perusteella voi todeta, että investointien toteutuma oli maltillinen, 1,7 milj. euroa ja selvästi alle talousarviossa suunnitellun määrän. Suurimmat poikkeamat olivat Kuopio-kampuksessa, jonka toteutus ei käynnistynyt, ja pidättyväisyys Sairaalakadun ja Opistotien tilamuutoksissa. Kaikissa investointiosan kohdissa oli alitusta toteumissa. Suurimmat investointihankinnat olivat tietohallinnon ohjelmistoissa ja tietokoneissa (757.000 eur) ja yhteensä tilapalveluiden (kiinteistöhallinnon) toteuttamissa korjauksissa ja tilamuutoksissa (yhteensä 702.000 eur). Investointiosan sitovuuden täyttyminen Investointiosan ylityksiä ei miltään osin tapahtunut vuonna 2010 ja investointiosan sitovuustason ehdot täytettiin. Sitovuuksien toteutumisesta on todettu jo aiemmin kohdassa ammattikorkeakoulun talouden hallinta. Hyvinvointialan osaamisalueen (HVOA) käyttötalousosan tulos, vuosikate ja tilikauden tulos oli positiivinen ja hieman parempi kuin tavoite. Toimintatuotot olivat suunniteltua paremmat ja toimintakulut pienemmät, ja mm. henkilöstökulut budjetoitua matalammat. Sitovuustasot HVOA:n osalta täyttyivät, pitivät ja tavoitteet saavutettiin. Teknologia- ja ympäristöalan osaamisalueen (TekOA) käyttötalousosan tulos, vuosikate ja tilikauden tulos oli hyvin lievästi positiivinen, mutta hieman alle tavoitteen. Lievä negatiivinen tavoitepoikkeama oli TKI-kokonaisuudessa (Mapa+T&K, jättämä -134.000 eur). Toimintatuotot olivat suunniteltua alemmat ja lähes vastaavasti toimintakulut pienemmät. Henkilöstökuluissa oli hieman ylitystä. Sitovuustasot TekOA:n osalta eivät aivan täyttyneet: lievä alitus vuosikatteessa ja tilikauden tuloksessa. Sivu 14 / 26

Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalueen (LiKeKuOA) käyttötalousosan tulos, vuosikate ja tilikauden tulos olivat erinomaisella tasolla, selvästi yli budjetoidun tavoitetason. Toimintatuotot olivat budjetoidun määräiset, mutta toimintakulut selvästi pienemmät, ja mm. henkilöstökulut selvästi budjetoitua matalammat. Sitovuustasot LiKeKuOA:n osalta täyttyivät, pitivät ja tavoitteet selvästi saavutettiin. Kehittämis- ja palvelukeskuksen (Kepa) käyttötalousosan tulos, vuosikate ja tilikauden tulos olivat erinomaisella tasolla, selvästi yli budjetoidun tavoitetason. Toimintatuotot olivat suunniteltua paremmat ja toimintakulut pienemmät, ja mm. henkilöstökulut budjetoitua matalammat. Sitovuustasot Kepan osalta täyttyivät, pitivät ja tavoitteet selvästi saavutettiin. Talousarvion sitovuustasojen toteutuminen käyttötalousosan kokonaisuuden osalta: vuosikatteen ja tilikauden tuloksen sitovuusvaatimukset on toteutettu sillä vähäisellä poikkeamalla, joka todettiin edellä kohdassa ammattikorkeakoulun talouden hallinta Mapa+T&K-kokonaisuuden lievästä tavoitejättämästä. Kumulatiivinen tulostavoitepoikkeama Käyttötalousosa tulostavoite tulostavoite toteutuma poikkeama tulostavoiteyksikkö / osaamisalue poikkeamat 2010 2010 31.12.2010 poikkeamat 1999-2009 1999-2010 Liiketalous, Iisalmi 59 373 0 52 032 52 032 111 405 Sosiaali-ja terveysala, Iisalmi 132 785 77 314 181 343 104 029 236 814 Luonnonvara-ala -79 794 62 686 79 050 16 364-63 430 Kuopion Musiikki-ja Tanssiakatemia -393 266 0-29 155-29 155-422 421 Liiketalous Kuopio 2 201 050 386 648 871 630 484 982 2 686 032 Liiketalous Varkaus 260 778 17 405 115 910 98 505 359 283 Matkailu-ja ravitsemisala 1 013 277 95 945 213 218 117 273 1 130 550 Tekniikka Kuopio 790 037 100 000 44 981-55 019 735 018 Tekniikka Varkaus 273 817 30 000-37 012-67 012 206 805 Terveysala Kuopio -30 045 100 000 30 190-69 810-99 855 Yhteensä 4 228 012 869 998 1 522 187 652 189 4 880 201 Osaamisalueet yhteensä Hyvinvointiala 22 946 240 000 290 583 50 583 73 529 Liiketoiminta-ja kulttuuriala 3 141 212 499 998 1 223 635 723 637 3 864 849 Teknologia-ja ympäristöala 1 063 854 130 000 7 969-122 031 941 823 Yhteensä 4 228 012 869 998 1 522 187 652 189 4 880 201 Kuten tavoitetulostaulukosta on nähtävissä, oli osaamisalueiden ja koulutusyksiköiden yhteenlaskettu vuositulos vuonna 2010 runsaasti positiivinen (+1,5 milj. euroa), niiden yhteenlaskettu tulospoikkeama positiivinen (+0,7 milj. euroa) ja kumulatiivinen tulostavoitepoikkeama vuoden 2010 jälkeen on +4,9 milj. euroa. Kun vuoden 2010 osaamisalueiden positiiviseen tulokseen lisätään Kepan positiivinen tulos (+1,7 milj. euroa), voidaan todeta yhteistuloksesta +3,2 milj. euroa ja tulostavoitepoikkeamasta +1,5 milj. euroa, että tulos, tulostavoitepoikkeama ja kumulatiivinen tulos ovat kaikki huomattavan ylijäämäiset ja positiiviset, eikä tuloksenkattamisvelvoitetta kokonais- ja ylläpitäjän tasolla tarkastellen ole. Osaamisalueiden käyttötalousosista (osaamisaluekohtainen tilinpäätös) edellä laadittu tavoitetulosten poikkeamataulukko koulutusyksikkötasoisena osoittaa, että ainakin lievää tuloksen parantamista tarvitaan joissakin yksiköissä, jotta taloustilanne pidetään kunnossa. Kahta peräkkäistä negatiivisen tuloksen vuotta ei voida hyväksyä. Hyvinvointialan terveysala Kuopion tulee edelleen korjata talouskurssia vuoden 2011 aikana. MusiTan tulee olla talouden osalta tarkka, vaikkakaan sille ei voitane asettaa vanhojen isojen alijäämien kattamiseen velvoitetta. Sivu 15 / 26

8.4 Käyttötalousosat SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU YHTEENSÄ KÄYTTÖTALOUSOSA Toteutunut Toteutunut 2010 Talousarvio Erotus % 2009 Opetus Opetuksen T&K Mapan T&K Maksullinen Mapa + T&K:t Yhteensä 2010 ta/tot ta/tot toiminto 14 toiminto 77 palvelutoim. to 14 ja 77 Toimintatuotot 57 167 059 48 085 265 2 286 139 6 274 495 2 958 486 11 519 120 59 604 385 61 160 068-1 555 683-2,5 Myyntituotot 46 276 566 42 958 926 1 228 247 515 705 2 664 466 4 408 418 47 367 344 47 470 455-103 111-0,2 Maksutuotot 174 003 18 053 0 9 440 50 478 59 918 77 971 76 460 1 511 2,0 Tuet ja avustukset 6 346 222 847 388 1 055 342 5 748 484 237 852 7 041 678 7 889 066 9 387 345-1 498 279-16,0 Vuokratuotot 4 205 546 4 189 513 0 0 1 443 1 443 4 190 956 4 171 105 19 851 0,5 Muut toimintuotot 164 722 71 385 2 550 866 4 247 7 663 79 048 54 703 24 345 44,5 Toimintakulut 52 584 031 43 302 584 2 286 139 6 368 465 2 810 038 11 464 642 54 767 226 57 632 282-2 865 056-5,0 Henkilöstökulut 30 908 504 24 651 740 1 923 040 4 434 779 1 870 367 8 228 186 32 879 926 34 322 946-1 443 020-4,2 Palvelujen ostot 12 290 457 11 088 953 274 682 1 062 932 612 880 1 950 494 13 039 447 12 494 962 544 485 4,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 141 966 1 839 841 34 576 679 283 143 833 857 692 2 697 533 4 543 395-1 845 862-40,6 Avustukset 480 038 486 272 33 833 8 089 0 41 922 528 194 420 700 107 494 25,6 Vuokramenot 5 242 820 4 748 338 12 144 160 746 168 334 341 224 5 089 562 5 157 480-67 918-1,3 Muut toimintakulut 520 246 487 440 7 864 22 636 14 624 45 124 532 564 692 799-160 235-23,1 Toimintakate 4 583 028 4 782 681 0-93 970 148 448 54 478 4 837 159 3 527 786 1 309 373 37,1 Rahoitustuotot ja-kulut 132 664 98 444 0 39 6 45 98 489 204 393-105 904-51,8 Korkotuotot 158 681 77 856 0 0 0 0 77 856 135 000-57 144-42,3 Korkokulut 291 345 176 300 0 39 6 45 176 345 339 393-163 048-48,0 Vuosikate 4 450 364 4 684 237 0-94 009 148 442 54 433 4 738 670 3 323 393 1 415 277 42,6 Suunnitelman mukaiset poistot 1 369 662 1 523 650 0 0 36 791 36 791 1 560 441 1 594 379-33 938-2,1 Tilikauden tulos 3 080 702 3 160 587 0-94 009 111 651 17 642 3 178 229 1 729 014 1 449 215 83,8 Sivu 16 / 26

Kehittämis-ja palvelukeskus KÄYTTÖTALOUSOSA Toteutunut Toteutunut 2010 Talousarvio Erotus % 2009 Hallinto ja Opetuksen T&K Mapan T&K Maksullinen Mapa + T&K:t Yhteensä 2010 ta/tot ta/tot tukipalvelut toiminto 14 toiminto 77 palvelutoim. to 14 ja 77 Toimintatuotot 13 952 513 14 022 049 344 579 61 845 65 340 471 764 14 493 813 14 178 440 315 373 2,2 Myyntituotot 9 111 707 9 330 000 170 093 0 65 249 235 342 9 565 342 9 411 466 153 876 1,6 Maksutuotot 49 895 3 096 0 0 3 096 400 2 696 Tuet ja avustukset 497 544 472 594 174 486 61 845 236 331 708 925 597 419 111 506 18,7 Vuokratuotot 4 199 798 4 189 253 0 0 0 4 189 253 4 156 605 32 648 0,8 Muut toimintuotot 93 569 27 106 0 91 91 27 197 12 550 14 647 116,7 Toimintakulut 11 753 391 11 387 415 344 579 61 845 64 685 471 109 11 858 524 12 247 722-389 198-3,2 Henkilöstökulut 5 084 381 4 730 479 178 551 40 946 25 144 244 641 4 975 120 5 191 638-216 518-4,2 Palvelujen ostot 3 087 365 3 151 695 125 610 18 962 30 618 175 190 3 326 885 3 520 410-193 525-5,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 246 002 1 266 362 24 581 445 465 25 491 1 291 853 1 210 145 81 708 6,8 Avustukset 420 164 445 481 0 1 492 0 1 492 446 973 367 500 79 473 21,6 Vuokramenot 1 467 290 1 362 359 9 846 0 8 402 18 248 1 380 607 1 400 936-20 329-1,5 Muut toimintakulut 448 189 431 039 5 991 56 6 047 437 086 557 093-120 007-21,5 Toimintakate 2 199 122 2 634 634 0 0 655 655 2 635 289 1 930 718 704 571 36,5 Rahoitustuotot ja-kulut 8 152-26 262 0 0 0 0-26 262 80 000-106 262 Korkotuotot 158 681 77 856 0 0 0 0 77 856 135 000-57 144-42,3 Korkokulut 166 833 51 594 0 0 0 0 51 594 215 000-163 406-76,0 Vuosikate 2 190 970 2 660 896 0 0 655 655 2 661 551 1 850 718 810 833 43,8 Suunnitelman mukaiset poistot 786 483 1 005 507 0 0 0 0 1 005 507 991 704 13 803 1,4 Tilikauden tulos 1 404 487 1 655 389 0 0 655 655 1 656 044 859 014 797 030 92,8 Sivu 17 / 26

Hyvinvointialan osaamisalue KÄYTTÖTALOUSOSA Toteutunut Toteutunut 2010 Talousarvio Erotus % 2009 Opetus Opetuksen T&K Mapan T&K Maksullinen Mapa + T&K:t Yhteensä 2010 ta/tot ta/tot toiminto 14 toiminto 77 palvelutoim. to 14 ja 77 Toimintatuotot 10 877 141 9 017 407 732 954 1 682 071 764 350 3 179 375 12 196 782 12 415 807-219 025-1,8 Myyntituotot 9 234 159 8 807 269 328 896 40 700 583 034 952 630 9 759 899 10 212 243-452 344-4,4 Maksutuotot 60 717 4 007 9 440 33 365 42 805 46 812 35 200 11 612 33,0 Tuet ja avustukset 1 565 114 194 866 401 508 1 631 882 145 087 2 178 477 2 373 343 2 168 364 204 979 9,5 Vuokratuotot 980 260 0 0 0 260 0 260 Muut toimintuotot 16 171 11 005 2 550 49 2 864 5 463 16 468 0 16 468 Toimintakulut 10 797 808 8 623 568 732 954 1 708 828 680 862 3 122 644 11 746 212 12 000 037-253 825-2,1 Henkilöstökulut 7 753 610 6 076 869 630 865 1 292 442 485 587 2 408 894 8 485 763 8 918 470-432 707-4,9 Palvelujen ostot 1 589 154 1 153 276 75 348 301 262 148 506 525 116 1 678 392 1 461 122 217 270 14,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 318 776 227 180 374 88 551 18 749 107 674 334 854 398 747-63 893-16,0 Avustukset 19 300 13 710 25 652 0 25 652 39 362 22 700 16 662 73,4 Vuokramenot 1 092 250 1 121 615 715 26 111 25 780 52 606 1 174 221 1 183 048-8 827-0,7 Muut toimintakulut 24 718 30 918 462 2 240 2 702 33 620 15 950 17 670 110,8 Toimintakate 79 333 393 839 0-26 757 83 488 56 731 450 570 415 770 34 800 8,4 Rahoitustuotot ja-kulut 35 828 39 766 0 0 0 0 39 766 39 654 112 0,3 Korkotuotot Korkokulut (peruspääoma) 35 828 39 766 0 0 0 0 39 766 39 654 112 0,3 Vuosikate 43 505 354 073 0-26 757 83 488 56 731 410 804 376 116 34 688 9,2 Suunnitelman mukaiset poistot 135 313 120 223 0 0 0 0 120 223 136 116-15 893-11,7 Tilikauden tulos -91 808 233 850 0-26 757 83 488 56 731 290 581 240 000 50 581 Sivu 18 / 26

Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue KÄYTTÖTALOUSOSA Toteutunut Toteutunut 2010 Talousarvio Erotus % 2009 Opetus Opetuksen T&K Mapan T&K Maksullinen Mapa + T&K:t Yhteensä 2010 ta/tot ta/tot toiminto 14 toiminto 77 palvelutoim. to 14 ja 77 Toimintatuotot 15 459 043 13 838 736 622 632 874 793 397 230 1 894 655 15 733 391 15 746 066-12 675-0,1 Myyntituotot 14 711 726 13 706 963 357 265 124 120 334 719 816 104 14 523 067 14 554 814-31 747-0,2 Maksutuotot 47 898 9 851 6 773 6 773 16 624 35 000-18 376-52,5 Tuet ja avustukset 685 125 94 032 265 367 749 923 55 715 1 071 005 1 165 037 1 114 599 50 438 4,5 Vuokratuotot 25 0 0 23 23 23 0 23 Muut toimintuotot 14 269 27 890 750 750 28 640 41 653-13 013-31,2 Toimintakulut 13 653 054 12 435 922 622 632 936 556 370 987 1 930 175 14 366 097 15 104 971-738 874-4,9 Henkilöstökulut 8 035 432 7 189 213 573 124 661 952 201 966 1 437 042 8 626 255 9 616 460-990 205-10,3 Palvelujen ostot 4 385 436 4 172 660 47 568 257 427 136 123 441 118 4 613 778 4 306 164 307 614 7,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 258 518 162 132 101 5 096 31 824 37 021 199 153 221 072-21 919-9,9 Avustukset 3 965 14 199 806 6 597 0 7 403 21 602 500 21 102 Vuokramenot 962 916 887 219 973 5 484 750 7 207 894 426 886 234 8 192 0,9 Muut toimintakulut 6 787 10 499 60 0 324 384 10 883 74 541-63 658-85,4 Toimintakate 1 805 989 1 402 814 0-61 763 26 243-35 520 1 367 294 641 095 726 199 113,3 Rahoitustuotot ja-kulut 37 732 37 944 0 18 0 18 37 962 37 779 183 0,5 Korkotuotot Korkokulut (peruspääoma) 37 732 37 944 0 18 18 37 962 37 779 183 0,5 Vuosikate 1 768 257 1 364 870 0-61 781 26 243-35 538 1 329 332 603 316 726 016 120,3 Suunnitelman mukaiset poistot 116 087 105 697 0 0 0 0 105 697 103 316 2 381 2,3 Tilikauden tulos 1 652 170 1 259 173 0-61 781 26 243-35 538 1 223 635 500 000 723 635 Sivu 19 / 26

Teknologia- ja ympäristöalan osaamisalue KÄYTTÖTALOUSOSA Toteutunut Toteutunut 2010 Talousarvio Erotus % 2009 Opetus Opetuksen T&K Mapan T&K Maksullinen Mapa + T&K:t Yhteensä 2010 ta/tot ta/tot toiminto 14 toiminto 77 palvelutoim. to 14 ja 77 Toimintatuotot 16 878 362 11 207 073 585 974 3 655 786 1 731 566 5 973 326 17 180 399 18 819 755-1 639 356-8,7 Myyntituotot 13 218 974 11 114 694 371 993 350 885 1 681 464 2 404 342 13 519 036 13 291 932 227 104 1,7 Maksutuotot 15 493 1 099 0 0 10 340 10 340 11 439 5 860 5 579 95,2 Tuet ja avustukset 3 598 439 85 896 213 981 3 304 834 37 050 3 555 865 3 641 761 5 506 963-1 865 202-33,9 Vuokratuotot 4 743 0 0 1 420 1 420 1 420 14 500-13 080 Muut toimintuotot 40 713 5 384 0 67 1 292 1 359 6 743 500 6 243 1248,6 Toimintakulut 16 379 777 10 855 679 585 974 3 661 236 1 693 504 5 940 714 16 796 393 18 279 552-1 483 159-8,1 Henkilöstökulut 10 035 081 6 655 179 540 500 2 439 439 1 157 670 4 137 609 10 792 788 10 596 378 196 410 1,9 Palvelujen ostot 3 228 502 2 611 322 26 156 485 281 297 633 809 070 3 420 392 3 207 266 213 126 6,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 318 670 184 167 9 520 585 191 92 795 687 506 871 673 2 713 431-1 841 758-67,9 Avustukset 36 608 12 882 7 375 0 0 7 375 20 257 30 000-9 743-32,5 Vuokramenot 1 720 364 1 377 145 610 129 151 133 402 263 163 1 640 308 1 687 262-46 954-2,8 Muut toimintakulut 40 552 14 984 1 813 22 174 12 004 35 991 50 975 45 215 5 760 12,7 Toimintakate 498 585 351 394 0-5 450 38 062 32 612 384 006 540 203-156 197-28,9 Rahoitustuotot ja-kulut 50 952 46 996 0 21 6 27 47 023 46 960 63 0,1 Korkotuotot Korkokulut (peruspääoma) 50 952 46 996 0 21 6 27 47 023 46 960 63 0,1 Vuosikate 447 633 304 398 0-5 471 38 056 32 585 336 983 493 243-156 260-31,7 Suunnitelman mukaiset poistot 331 779 292 223 0 0 36 791 36 791 329 014 363 243-34 229-9,4 Tilikauden tulos 115 854 12 175 0-5 471 1 265-4 206 7 969 130 000-122 031-1531,3 Sivu 20 / 26