Askolan kunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 13.3.2014 17 Askolantie 28 07500 Askola ASIA DESTIA OY; MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS / PORNAISTEN KIRVESKOSKEN KYLÄ TILA MURTO RN:O 4:37 MAA-AINESTENOTTOLUPAPÄÄTÖS (12 sivua) Annetaan julkipanon jälkeen Antopäivä 20.3.2014 LUVAN HAKIJA MAANOMISTAJAT Ottoalue Destia Oy Kiviaines Heidelhofintie 2 PL 206 01301 VANTAA yhteyshenkilö maarit.salonoja@destia.fi 040 8668615 Destia Oy PL 382 33101 TAMPERE 611-403-4-37 Murto Destia Oy Kuullut naapuritilat 611-402-8-7 Tapiola 611-403-3-11 Seppälä 611-403-4-38 Löfkulla 611-403-8-34 Kaunola I 611-402-2-36 Kotimäki 611-402-2-37 Karhumäki 611-402-2-38 Kultakallio 611-402-2-39 Aurinkokallio 1
611-402-2-42 Halla 611-402-2-43 Hurttamäki 611-402-8-7 Tapiola 611-402-8-10 Kotorinne 611-402-8-12 Laitila 611-402-8-13 Kesämaa ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille 23.5.2012 saapuneella maa-ainesten ottolupahakemuksella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen (sopimus Askolan, Myrskylän, Pornaisten ja Pukkilan kuntien yhteisestä rakennusvalvonnasta ja ympäristönsuojelusta 2) HAKEMUKSEN LIITTEET - Selvitys ottamisalueen omistus- tai hallintaoikeudesta - Karttaote - Kaavaote kaavamääräyksineen - Luettelo naapuritilojen sijainneista ja yhteystiedoista - Alustava suunnitelma kivenmurskaamon sijoittamisesta ja toiminnasta alueella - Maa-ainesten ottosuunnitelma (05/2012), joka sisältää liitteet: 1. Toimintaan liittyvät muut luvat ja toiminnan aloittaminen a. Ympäristölupapäätös Askolan kunta, ympäristönsuojelulautakunta 21.12.2004 37 b. Hakemus toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta (MAL 21 ). 2. Tiedot suunnitelma-alueesta ja sen ympäristöstä a. Lainhuutotodistus b. Sijaintikartta 1:150 000 c. Peruskartta 1:15 000 d. Ote maakuntakaavasta. Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmä. e. Ote Kirkonkylän osayleiskaavasta. f. Kiinteistörajat ja lähialueen maanomistajat 3. Tiedot pohjavedestä ja vesientarkkailusuunnitelma a. Päätös pohjaveden tarkkailun muuttamisesta 11.6.2009 54 b. Kaivokortit 3 kpl. c. Laaduntarkkailuraportit. d. Vesientarkkailusuunnitelma. 4. Ottamissuunnitelmakartat a. Nykytilanne ja suunniteltu tilanne 1:2000 b. Leikkauspiirustukset: pituusleikkaus A-A, poikkileikkaukset PL 120, PL 180 ja PL 240. c. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. 2
TOIMINTAA KOSKEVAT MUUT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Toiminta sijaitsee Kirkonkylän osayleiskaava-alueella EO/TY, Maa-ainesten ottoalue / uusi ja oleellisesti muuttuva teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Merkinnällä osoitetaan soran, turpeen tai muiden maankamaran ottoon varattavat alueet, jotka maa-ainesten oton päätyttyä on varattu asemakaavoitettavaksi teollisuusalueeksi. (Pornaisten kunnanvaltuusto 31.8.2009, tullut voimaan 26.11.2010) Uudenmaan maakuntakaavassa alueelle ei ole esitetty maankäyttömuotoja. Ottoalueen pohjoispuolella Järvenpääntien pohjoispuolella on osoitettu varaus ulkoilureitille. Suunnitelma-alueelta on otettu kalliota 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Destia Oy:llä on ollut voimassa maa-aineslupa alueella 8.10.2013 asti, ja ympäristölupa kallion louhintaan, kiviaineksen murskaamiseen ja varastointiin sekä asfaltin valmistukseen on voimassa 31.12.2014 asti. Nyt haettava lupa tulee jatkamaan aiempien lupien mukaista toimintaa. Destia Oy:n YSL 30 :n mukainen siirrettävän asfalttiaseman rekisteröinti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään on tehty 26.6.2013. Destia Oy:llä on vireillä ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus kallion louhintaan ja murskaukseen siirrettävällä murskauslaitoksella sekä kierrätettävän asfaltin ja muualta tuotavan louheen ja puhtaan pintamaan välivarastointiin ja hyödyntämiseen. MAA-AINESTEN OTON TARKOITUS OTTAMISALUE Ottamislupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi kokonaisottomäärän ollessa 250 000 m 3 ja vuotuisen oton 0-50 000 m 3 ktr. Kalliokiviaines irrotetaan louhimalla ja murskataan alueella halutuiksi kiviainestuotteiksi. Ylisuureksi jääneet louheet rikotetaan ennen murskausta. Tavoitteena on jatkaa kiviaineksen ottamista tässä esitetyn suunnitelman mukaisesti. Ottamisen jatkaminen jo avatuilla alueilla on perusteltua; avattujen alueiden kiviaines saadaan hyödynnettyä, mikä vähentää tarvetta avata kokonaan uusia alueita. Myös alueen maisemallinen arvo kasvaa, kun jälkihoito toteutetaan asiallisesti ottamisen päätyttyä. Kallionottoalueille voidaan kovan maapohjan ansiosta suunnitella myös muita käyttötarkoituksia. Destia Oy hakee lupaa aloittaa toiminta lupamääräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Hakija sitoutuu asettamaan MAL 21 :n mukaisen vakuuden välittömästi lupapäätöksen antamisen jälkeen. Suunnitelma-alue käsittää kiinteistön Murto, kiinteistötunnus 611-403-4-37. Tilan pinta-ala on 10,444 ha, ottoalueen pinta-ala on 2,9 ha ja ottamissyvyys + 57,0 (N60). Ottoalue sijaitsee Pornaisten kunnan Kirveskosken kylässä, Järvenpääntien (mt 146) varressa, noin 3,8 km Pornaisten keskustaajaman länsipuolella. Käyntiosoite on Järvenpääntie 386. Alueelle kuljetaan Järvenpääntieltä erkanevan liittymän kautta. 3
Alueen koordinaatit ovat: N E ETRS-TM35FIN 6705005 406728 YKJ 6707820 3406860 Välittömästi suunnitelma-alueen vieressä on ELY-keskuksen kallionottoalue. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat suunnitelma-alueen kaakkois-eteläpuolella peltoaukean toisella puolella. Myös Järvenpääntien pohjoispuolella, louhinta-alueesta luoteeseen-pohjoiseen, on asutusta. Etäisyys louhittavalta alueelta kaakkois-eteläpuolisiin rakennuksiin on noin 500 metriä. Etäisyys Järvenpääntien pohjoispuolella sijaitseviin lähimpiin rakennuksiin on noin 350 400 metriä louhittavan alueen rajasta lukien. ALUEEN NYKYTILAN KUVAUS Luonnonolosuhteet, suojelukohteet ja maisema Suunnitelma-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita, Natura-alueita, suojeltavia luontotyyppejä, arvokkaita elinympäristöjä, muinaisjäännöskohteita tai valtakunnallisesti arvokkaita maisemia tai rakennettuja ympäristöjä. Lähimmät suojellut alueet ovat Natura-kohteisiin kuuluvat metsäalueet Rientolan metsä (tunnus FI0100097) noin 2,5 kilometriä suunnitelmaalueesta pohjoiseen ja Kummelbergen (tunnus FI0100099) noin 2,5 kilometriä suunnitelma-alueesta luoteeseen. Alueen maisemalle ovat tyypillistä peltoaukeat ja niiden väleissä kohoavat kallioharjanteet. Suunnitelma-alue sijaitsee Järvenpääntien välittömässä läheisyydessä, ELY-keskuksen kallionottoalueen eteläpuolella siten, että alueelta ei ole näkymää maantielle. Suunnitelma-alueen eteläpuolisen pelto-aukean ja ottoalueen väliin jää metsävyöhyke. Suunnitelma-alueelta ei tällä hetkellä ole suoraa näkymää eteläpuolisille pelloille. Suunnitelma-alueen puusto on kaadettu kiinteistökaupan yhteydessä 1990-luvun alkupuolella. Tällä hetkellä ottamattomalla alueella alueen länsiosassa kasvaa harvaa mäntyvaltaista noin 15-vuotista sekametsää. Pinta- ja pohjavesiolosuhteet, havaintopaikat ja talousvesikaivot Suunnitelma-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä alueen välittömässä läheisyydessä sijaitse talousvesikaivoja. Ottamisalueelle ei ole havaittu kertyvän sade- ja sulamisvesiä, vaan vesi imeytyy kallioperään. Alueen pohja viettää loivasti itään. Alueen itäpäähän on tehty syvennys murskauksen kasteluveden keräämistä varten. Askolan ympäristölautakunta on antanut 1.1.2005 ympäristölupapäätöksen, jonka lupaehdon 13) mukaan pohjaveden laatua ja korkeutta tulee tarkkailla maaaineslupahakemuksessa esitetyistä kaivoista (7 kpl). Kaivoja oli huomattava määrä ja kaivoa 2 lukuun ottamatta ne sijaitsivat melko kaukana ottoalueesta, Järvenpääntien toisella puolella. Tästä syystä Destia haki tarkkailuun muutosta. Askolan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta myönsi muutoksen 11.6.2009 54, minkä jälkeen pohjaveden korkeutta ja laatua on tarkkailtu kahdesta havaintopisteestä: kaivosta 2 ja kaivosta 3. Havaintopisteiden sijainti on esitetty hakemuksen liitteissä. Kaivoja 2 ja 3 ehdotetaan poistettavaksi tarkkailuohjelmasta hakemuksen liitteessä esitetyin perustein. 4
SUUNNITELTU OTTAMISTOIMINTA Alueelta saatava kiviaines ja sen käyttö Alueelta saatava kiviaines on pääosin tumman harmaata, hienorakeista tonaliittia, jonka päämineraalit ovat plagioklaasi, kvartsi ja biotiitti. Materiaali jalostetaan murskeiksi ja käytetään infrarakentamisen raaka-aineeksi. Vuosittainen ottamismäärä vaihtelee käyttötarpeen mukaan. Suunnitelma-alueen pinta-ala, ottamismäärät ja luvan voimassaolo Suunnitelma-alueen pinta-ala on 10,444 hehtaaria, josta louhittavan alueen pinta-ala noin 2,9 hehtaaria. Lupaa haetaan 250 000 m 3 ktr ottamismäärälle. Ottaminen ei jakaudu tasaisesti vuosittain vaan vaihtelee markkinatilanteen ja kiviainesten käyttötarpeen mukaan. Vuosittainen ottomäärä on arviolta 0-50 000 m 3 ktr. Lupaa haetaan 10 vuodeksi. Ottamisjärjestys ja -tasot Ottaminen etenee suunnitelmakarttojen mukaisesti lännen suuntaan. Alueen pohjatasoksi on suunniteltu +57,0 58,0. Ottamista ei esitetä erityisesti vaiheistettavaksi, sillä alue tullaan ottamisen päätyttyä asemakaavoittamaan teollisuusalueeksi. Tulevaisuudessa pohjoispuolinen ja hakijan omistama alue yhdistyvät yhdeksi yhtenäiseksi alueeksi. Otettu alue toimii työnaikaisena kiviaineslajikkeiden varastoalueena. Alue pidetään siistinä koko toiminnan ajan. Tieyhteydet ja liikennejärjestelyt Liikennöinti alueelle kulkee Järvenpääntieltä poikkeavan liittymän kautta. Liittymä on päällystetty. Asiaton kulku on estetty lukitulla puomilla. Liikenne alueelta suuntautuu sekä Pornaisten että Paippisten suuntaan. Liikennettä on aktiivisina aikoina noin 30-40 autoa vuorokaudessa. Liikenteen määrä vaihtelee huomattavasti murskeen menekin mukaan. On myös kausia, jolloin alueella ei ole toimintaa eikä liikennettä. Toiminnassa käytettävät koneet ja laitteet Murskauksessa käytetään siirrettäviä murskauslaitoksia, joiden kokoonpano määräytyy mm. kiviaineksen ominaisuuksien, tuotettavan lajikkeen ja käytettävissä olevan kaluston mukaan. Laitos koostuu esi-, väli- ja jälkimurskaimista, kuljettimista ja seuloista. Kiviaineksen ja valmiin murskeen käsittelyyn ja kuljetuksiin käytetään kaivinkoneita, pyöräkuormaajia ja kuorma-autoja. Valmiit tuotteet kuljetetaan alueelta kuormaautoilla. Murskaamo sijoitetaan mahdollisimman lähelle rintausta, sille alueelle, josta kalliota kulloinkin louhitaan. Tällöin kuljetus- ja kuormausmatka ja samalla siitä aiheutuva melu ja päästöt ovat pienimmät. Koska louhinnan paikka muuttuu oton edetessä, myös murskauslaitoksen sijainti vaihtelee. 5
Polttonesteiden varastointi ja tankkauspaikat Alueella ei säilytetä pysyvästi polttonesteitä. Polttoaineita varastoidaan sille varatulla alueella vain koneiden ja laitteiden tarvetta vastaava määrä, kokonaisuudessaan alle 10 m 3. Polttonesteiden varastoinnista on annettu määräykset ympäristöluvassa. Turvallisuus ja merkinnät Ennen toiminnan aloittamista suunnitelma-alueen ja ottamisalueen rajat merkitään maastoon. Alin ottamistaso merkitään korkomerkinnöin. Vaaralliset jyrkänteet merkitään lippusiimoin. Työmaa-alueesta varoitetaan kylteillä. Toiminnan tarkkailu Pohjaveden laatua on tarkkailtu kahdesta havaintopisteestä. Maastohavaintojen ja analyysitulosten perusteella hakijan näkemys on, että kumpikin näistäkin tarkkailupisteistä kuvaa melko huonosti tai ei ollenkaan kallionoton vaikutuksia vesiin, ja että molemmat havaintopisteet kuvaavat pitkälti paikallista pintaveden määrää. Hakija ehdottaa, että vesientarkkailussa siirryttäisiin louhosalueen pintavesien laaduntarkkailuun, jossa oleellista on räjähdysaineperäisten ammonium- ja nitraattityppiyhdisteiden seuranta toimintavuosina. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on esitetty hakemuksen liitteessä. Pohjaveden korkeutta on tarkkailtu Askolan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksen 11.6.2009 54 mukaisesti kahdesta havaintopisteestä (kaivo 2 ja kaivo 3). Tarkkailupisteitä on jo aiemmin vähennetty, kun niiden on todettu soveltuvan huonosti kallionoton pohjavesivaikutusten tarkkailuun. Havaintojen perusteella voidaan arvioida, että kumpikin tarkkailupisteistä kuvaa huonosti tai ei ollenkaan kallionoton vaikutuksia pohjavesiin. Todennäköisesti molemmat havaintopisteet kuvaavat pitkälti paikallista pintaveden määrää. Murron kallioalueen välittömässä läheisyydessä (400-500 metriä) ei ole asutusta. Lähimpien rakennusten suuntaan maastonmuodot ovat lisäksi sellaisia, että suoraa vesiyhteyttä ei ole. Louhitulle alueelle ei ole nykyisen toiminnan aikana kertynyt pintatai pohjavesiä, mistä voidaan päätellä, että louhinta ei ulotu pohjaveden pinnan alapuolelle. Todennäköisyys, että ottamistoiminta vaikuttaisi asutuksen tai muutoin pohjaveden laatuun tai määrään on hyvin pieni. Kallioalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä ole erityisiä luontoarvoja. Pinta- ja pohjavesien laatuun vaikuttavat osaltaan myös lähiympäristön muut maankäyttömuodot, kuten tiestö ja maanviljelys. Destian näkemyksen mukaan tarkkailu kannattaa keskittää louhosalueen pintavesien laaduntarkkailuun, jossa oleellista on räjähdysaineperäisten ammonium- ja nitraattityppiyhdisteiden seuranta toimintavuosina. Destia esittää, että louhinnan vaikutuksia tarkkailtaisiin louhosalueen itäpäähän kasteluvesien keräämistä varten tehdystä altaasta. Havaintopisteen sijainti on valittu perustuen siihen, että ottamisalueen pohja viettää loivasti itään, jolloin pääosa altaan vedestä on peräisin louhitulta alueelta ja jonne mahdolliset vaikutukset kohdistuvat. Vesinäytteet otetaan runsasvetiseen aikaan keväällä ja/tai syksyllä. Näytteistä tehdään määritykset esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Toiminnan lähtökohta on, että siitä ei saa aiheutua muutoksia alueen vesien laatuun tai määrään. Tarkkailutulokset toimitetaan välittömästi valvontaviranomaiselle, mikäli 6
niissä havaitaan jotain tavanomaisesta poikkeavaa. Lisätutkimukset tehdään tämän jälkeen viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Näytteiden otto ja analysointi tehdään standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Tulosten raportoinnissa esitetään käytetyt menetelmät ja niiden mittausepävarmuus sekä tulosten edustavuus. Tarkkailutulokset toimitetaan vuosittain Pornaisten valvontaviranomaiselle viranomaislupien vuosiraportoinnin yhteydessä Louhinnan ja murskauksen ympäristövaikutuksia tarkkaillaan ympäristölupapäätöksen mukaisesti. Tarkkailutulokset toimitetaan vuosittain valvovalle viranomaiselle. Jälkihoito ja alueen tuleva käyttö Suunnitelma-alue muotoillaan suunnitelmakarttojen mukaisesti. Alue siistitään ja sopimaton käyttö estetään. Alue tullaan ottamisen päätyttyä asemakaavoittamaan teollisuusalueeksi, minkä vuoksi ei levitetä pintamaakerrosta ottamisen päätyttyä. Myös alueen pohjoispuolella sijaitseva ELY-keskuksen kallionottoalue sisältyy asemakaavoitettavaan, todennäköisesti tulevaisuudessa louhittavaan alueeseen. Tästä syystä ottamisalueen pohjoisraja tullaan louhimaan 5 metrin etäisyydelle kiinteistön liitännäisalue 896-6-1 rajasta ja jättämään seinämä lähes pystysuoraksi. Turvallisuuden takaamiseksi jyrkänteen päälle asennetaan kiinteä teräsverkkoaita. Tulevaisuudessa pohjoispuolinen ja hakijan omistama alue yhdistyvät yhdeksi yhtenäiseksi alueeksi. Mikäli alueen kaavoitustilanteeseen tai muuhun maankäytön suunnitteluun tulee oleellisia muutoksia luvan aikana, jälkihoitosuunnitelma päivitetään ottamisen loppuvaiheessa muutosten mukaiseksi. KAIVANAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA MAL 5 a ja 16 b mukainen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on esitetty hakemuksen liitteessä. Louhittu alue kattaa tällä hetkellä noin puolet tilan RN:o 4:37 alueesta. Ottamisalueelta poistettujen pintamaiden varastointia varten on perustettu varastoalue ottoalueen etelälaidalle. Kuorimattoman alueen pintamaan määräksi arvioidaan 5 000-10 000 m 3 ktr. Pintamaakerros poistetaan ottamisen edetessä ja se varastoidaan em. varastoalueelle. Myyntiin tai jalostukseen kelpaamaton maa- ja kiviaines käytetään alueen muotoiluun ja maisemointiin. Toiminnassa ei synny sivukiveä. Kaikki otettava kiviaines jalostetaan murskeeksi. Pintamaat käytetään kokonaisuudessaan alueen muotoiluun ottamisen päätyttyä. Luonnonmateriaalin varastointi ei aiheuta haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Jälkihoitoa ja luiskien loivennusta varten alueelle tuodaan tarvittaessa puhdasta pintamaata. ARVIO OTTAMISEN VAIKUTUKSESTA YMPÄRISTÖÖN Alue on kahden lupakauden ajan toiminnassa ollut kallionottoalue. Tässä suunnitelmassa esitetty ottamisalue on yhtäläinen aiempien ottosuunnitelmien rajausten kanssa. Maa-ainestenotolla ei ole merkittävää maisemavaikutusta. Ottamisen päätyttyä maisemavaikutus on positiivinen, kun alue siistitään tulevan kaavan mukaiseen käyttöön. Asianmukaisesti toteutettu ottaminen ei aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristöön. 7
Louhinnan ja murskauksen osalta ympäristövaikutukset on arvioitu ympäristönsuojelulain mukaisesti ympäristölupapäätöksessä. Ottamistasot ja suunnat Kiviainekset otetaan alimmillaan tasoon +57 siten että alueen pohja kallistuu loivasti kohti itää, eli aiemmin otettua aluetta. Ottamisen pääsuunta on kohti länttä. Suunta on esitetty suunnitelmakartoilla. Pohjoiseen lähimmän asutukseen suuntaan jää louhintaseinämä ehkäisemään melun leviämistä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Askolan ja Pornaisten kuntien ilmoitustaululla 27.1. 26.2.2014, jonka ajan hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävänä Askolan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluosastossa osoitteessa Askolantie 28, 07500 Askola, Pornaisten kunnanvirastossa osoitteessa Kirkkotie 176, 07171 Pornainen sekä pääosiltaan Askolan ympäristönsuojeluyksikön www-sivuilla. Kuulutuksesta on ilmoitettu Uusimaa-lehdessä 25.1.2014. Kiinteistön naapuritilojen omistajille on lähetetty kirjeitse ilmoitus kuulutuksesta (14 kiinteistöä, 23 omistajaa). Maastokäynti Ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta on tutustunut hakemuksen mukaiseen alueeseen useasti alueen valvonnan yhteydessä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Lausunnot Hakemuksen johdosta ei ole pyydetty lausuntoja, sillä hakemuksen mukaisella toiminnalla ei ole katsottu olevan maa-aineslain 7 :ssä mainittuja vaikutuksia. Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu suullisesti alustavista lupamääräyksistä 13.3.2014. VIRANOMAISEN RATKAISU Ottamistoiminta ei aiheuta maa-aineslain 3 :ssä tarkoitettuja seurauksia luonnonoloissa: kauniin maisemakuvan turmeltumista luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, kun noudatetaan lupapäätöksessä annettavia ehtoja. Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää Destia Oy:lle maa-ainesten ottoluvan Pornaisten kunnan Kirveskosken kylän kiinteistölle Murto RN:o 4:37 (611-403-4-37) hakijan esittämän ottamissuunnitelman mukaisesti sekä alla olevin lupamääräyksin. Lupa on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä. 8
Perustelut Huomioon ottaen maa-ainesten määrä voidaan katsoa, ettei ottotoiminta aiheuta edellä mainittuja maa-aineslain 3 :ssä tarkoitettuja seurauksia, vesilain pohjaveden muuttamis- tai ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskiellossa tarkoitettuja haitallisia seurauksia, kun otto toteutetaan suunnitelmassa esitetyllä tavalla ja lisäksi noudatetaan seuraavia lupaehtoja. Toiminta on voimassa olevan yleiskaavan mukaista (MAL 3.2 ). Päätöstä voidaan noudattaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta MAL 21 :n mukaisesti, sillä ottotoiminta jatkuu jo avatulla alueella eikä ottamisalue tule laajenemaan. Toiminnan aloitus ei aiheuta merkittävää muutosta alueen käyttöön tai ympäristöön. Alueen ympäristössä ei ole aiemman toiminnan johdosta tapahtunut haitallisia muutoksia. OTTAMISESSA ON NOUDATETTAVA SEURAAVIA MÄÄRÄYKSIÄ: 1. Ottamisessa on noudatettava ottamissuunnitelmaa. Ottamismäärä saa olla enintään 250 000 m 3 kymmenen vuoden aikana. 2. Louhintaa ei saa ulottaa tason +57,0 m (N60) alapuolelle. 3. Ennen ottamisen aloittamista ottamisalue on merkittävä maastoon. Alueelle tulee merkata tarvittava määrä kiinteitä korkomerkkejä, joiden avulla ottotasoa voidaan seurata. (Maa-aineslaki 11, asetus maa-ainesten ottamisesta 7.1) 4. Pölyn syntymistä ja leviämistä louhinta-alueella on ehkäistävä tarpeen mukaan käyttämällä sitomiseen vettä tai asfaltoimalla käytössä olevia liikenneväyliä. 5. Maa-ainesten otto tulee toteuttaa järjestelmällisesti ja niin, ettei missään toimintavaiheessa pääse syntymään maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa polttoaineiden tai muiden vaaraa aiheuttavien aineiden käytöstä. (Maa-aineslaki 11, VnA 800/2010). 6. Jos alueelle kertyy pintavesiä, tulee ne ohjata selkeytysaltaan / altaiden kautta. Altaan on oltava rakenteeltaan sellainen, että se kokoaa mahdollisimman tehokkaasti alueen pintavedet eikä pitkäaikaista lätäköitymistä tapahdu muualla alueella kuin altaassa. Poistovesien mukana alueelta ei saa poistua ympäristölle vahingollisia aineita. Tarvittaessa veden käsittelyä on tehostettava esim. öljynerottimin. 7. Louhinta-alueelle ei saa johtaa ulkopuolelta pintavesiä. 8. Louhinnan vaikutuksia on tarkkailtava louhosalueen itäpäähän kasteluvesien keräämistä varten tehdystä altaasta. Vesinäytteet on otettava runsasvetiseen aikaan keväällä ja/tai syksyllä. Näytteistä on tehtävä määritykset esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti määrittäen vähintään: ph, sameus, sähkönjohtavuus, KMnO 4 -luku / COD Mn, nitraatti NO 3, nitriitti NO 2, ammonium NH 4- ja mineraaliöljyt. 9. Tarkkailutulokset on toimitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle (Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta) ja tarvittaessa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (MAL 11 9
, Vna 926/2006 6 ). Ottamisen aikana valvontaviranomainen voi määrätä muutoksia tarkkailuvelvoitteisiin. 10. Melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat: - Murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan: 1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana; 2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana; 3) rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; 4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; ja 5) kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja 22.00 välisenä aikana. 11. Kaikki ottamisalueen loiventamattomat kallio- ja maaleikkaukset, jotka ovat yli kolme (3) metriä korkeita, tulee suojata sellaisilla leikkauksen yläreunaan sijoitettavilla aidoilla (teräs-verkkoaita tms.) tai maa- tai kivivalleilla, jotka estävät tehokkaasti tahattoman pääsyn leikkauksen reunalle. Putoamisvaarasta on varoitettava kyltein, jotka sijoitetaan ympäröivään maastoon reunan lähelle. Koko ottamisalue tulee merkitä maastoon lippusiimalla tai varoitusnauhalla sekä louhinta-alueesta varoittavilla kylteillä, jotka ovat vähintään kymmenen (10) metriä ottamisalueen rajaa ulompana. 12. Oton aloittamisesta on ilmoitettava lupaviranomaiselle, jotta voidaan tarvittaessa suorittaa aloituskatselmus. (Maa-aineslaki 11 ). 13. Öljyvahingon tapahtuessa tulee välittömien torjuntatoimenpiteiden lisäksi asiasta ilmoittaa palo- ja pelastusviranomaiselle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (Maa-aineslaki 11 ). 14. Alueen jälkihoito tulee toteuttaa ottosuunnitelman mukaisesti. Alue on siistittävä ja sopimaton käyttö estettävä. Jos alue tullaan ottamisen päätyttyä asemakaavoittamaan teollisuusalueeksi, ei pintamaakerrosta tarvitse levittää ottamisen päätyttyä. Alueella olevat pintamaat tulee kuitenkin muotoilla alueelle. Mikäli alueen kaavoitustilanteeseen tai muuhun maankäytön suunnitteluun tulee oleellisia muutoksia luvan voimassaoloaikana, jälkihoitosuunnitelma on päivitettävä ottamisen loppuvaiheessa muutosten mukaiseksi. 15. Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain tammikuun 31 päivään mennessä ilmoittaa otetun aineksen määrä ja laatu lupaviranomaiselle. (Maa-aineslaki 23 a, VnA maa-ainesten ottamisesta 9.1 ). Suositeltavaa on lähettää ottotiedot sähköisesti suoraan NOTTO- tietokantaan. 16. Maa-aineksen oton päätyttyä tai lupa-ajan kuluttua umpeen on hakijan pyydettävä loppukatselmusta maisemoinnin ja jälkitöiden tilan toteamiseksi. 17. Ennen ottamisen aloittamista tulee jättää 29 000 :n pankkitakaus jälkitöiden vakuudeksi (arvioitu maisemointikustannus). Vakuuden on oltava voimassa vähintään 6 kk luvan umpeutumisesta. (asetus maa-ainesten ottamisesta 8.2 ). Vakuutta voidaan tarkistaa vuosittain tammikuun loppuun mennessä oton 10
etenemisen perusteella siten, että vakuuden suuruus on vähintään 10 000 / aukiolevan ottoalueen pinta-ala hehtaareissa. Lupamääräysten perustelut Maa-aineslain 11 :n mukaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Aikarajat melua aiheuttaville työvaiheille on annettu ottosuunnitelman mukaisesti sekä VnA kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) nojalla. Toiminta sijoittuu alle 500 m etäisyydelle melulle alttiista kohteista, joten määräyksessä sovelletaan asetuksen 8 :n aikarajoja. Maa-aineslain 5a :n mukaan luvan hakijan on tehtävä osana ottamissuunnitelmaa kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, jos ainesten ottamisessa tai niiden varastoinnissa tai jalostamisessa syntyy ympäristönsuojelulain (86/2000) 45 a :n 1 momentissa tarkoitettua kaivannaisjätettä. Ottopaikka on sijoitettava ja ottaminen järjestettävä maa-aineslain 3 :n mukaisesti niin, että vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemankuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu kuten maa-aineslain 23 a :ssä ja asetuksessa maa-ainesten ottamisesta edellytetään. Maa-aineslain 12 :n mukaan lupaviranomainen voi määrätä hakijan antamaan ennen ainesten ottamista hyväksyttävä vakuus. Vakuustarpeeseen ei vaikuta toiminnanharjoittajan omistussuhteet tms. Vakuus vaaditaan kaikilta maa-ainesten ottajilta myös yritysten tasapuolisen kilpailuasetelman vuoksi. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Maa-aineslaki (555/1981) 3, 4, 5a, 6, 7, 10, 11, 12, 13, 19, 20, 21, 23 ja 23 a. Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 2, 3, 4, 6, 7, 8, ja 9. Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 8 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010). Lisäksi on huomioitu seuraavat ohjeet ja taksat: Ympäristöministeriö (2009), ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009: Maa-ainesten kestävä käyttö, opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta 19.6.2008 86: maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettavat maksut. Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT). Suomen ympäristö 25/2010, Suomen ympäristökeskus. 11
LUVAN VOIMASSAOLO Lupapäätös on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä. Päätöstä voidaan noudattaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta MAL 21 :n mukaisesti kun hakija on jättänyt 5 000 :n pankkitakauksen alueen ennallistamisen vakuudeksi. JULKIPANO, TIEDOKSISAANTI MAKSU VALITUSOSOITUS Päätös annetaan julkipanon jälkeen 20.3.2014. Päätöksen julkipano tehdään MAL 19 :n mukaisesti. Päätös lähetetään hakijalle ja Uudenmaan ELY-keskukselle. Luvan hakijan on maksettava lupahakemuksen tarkastamisesta 3475 (250 + otettava kokonaismäärä * 0,01 + 250 * ottoalueen pinta-ala) Ottamissuunnitelman tarkastamisesta suoritettavat maksut 2.2 ). Lehtikuulutuksesta aiheutuvia kustannuksia ei ole peritty erikseen, sillä hakijalle myönnettävän ympäristöluvan maksu sisältää kuulutuskustannukset, ja tästä lupahakemuksesta on kuultu samalla ilmoituksella. Luvan hakijan on maksettava ottamistoiminnan valvonnasta vuosittain 520 (vuotuinen ottomäärä * 0,015 + ottoalueen pinta-ala * 50 ). Ottamissuunnitelman tarkastamisesta suoritettavat maksut 3.1 ). Valitusosoitus päätöksen liitteenä (Helsingin hallinto-oikeus 30 pv.) 12