DESTIA OY; MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS / ASKOLAN TIILÄÄN KYLÄ TILA FREDSBERG ( )

Transkriptio

1 Askolan kunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Askolantie Askola ASIA DESTIA OY; MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS / ASKOLAN TIILÄÄN KYLÄ TILA FREDSBERG ( ) MAA-AINESTENOTTOLUPAPÄÄTÖS (12 sivua) Annetaan julkipanon jälkeen Antopäivä HAKIJA KIINTEISTÖTIEDOT Ottoalue Destia Oy, kiviaines Neilikkatie 17, PL VANTA Y-tunnus yhteyshenkilö Maarit Salonoja PL TAMPERE puhelin maarit.salonoja@destia.fi Fredsberg Kuullut naapuritilat KUNNAN TAKAMETSÄ VÄHÄJÄRVI HEINOLA SUOMAA SIHVOLA MARTTI KALLIOMÄKI PUROLA METSÄNVARTIA Kuusela TAMMIRINNE VUORELA Huippu Mäki Koivurinne Tammilampi 1

2 ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille saapuneella maa-ainesten ottolupahakemuksella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen (sopimus Askolan, Myrskylän, Pornaisten ja Pukkilan kuntien yhteisestä rakennusvalvonnasta ja ympäristönsuojelusta 2) HAKEMUKSEN LIITTEET 1. Sijaintikartta 2. Kiinteistörekisterin karttaote 3. Lainhuutotodistus 4. Maanomistajan suostumus lupien hakemiseen 5. Luontoselvitys 6. Rajanaapurikiinteistöt 7. Ottamissuunnitelmapiirustukset (ETRS-Gk24, N2000) 1. Nykytilanne ja maastonmuotoilu 1: Pituusleikkaus A-A, poikkileikkaukset 1:2 000/1: Meluselvitys 9. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma 10. Meluntarkkailusuunnitelma Kaivoselvitys Kiviaineksen radioaktiivisuusselvitys TOIMINTAA KOSKEVAT MUUT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Ympäristölupahakemus kallion louhintaan ja murskaukseen sekä puhtaiden maiden vastaanottoon käsitellään Askolan rakennus- ja ympäristölautakunnan kokouksen 63 :ssä. Suunnitelma-alueella ei ole voimassaolevaa tai oikeusvaikutteisesta asema- tai yleiskaavaa. Vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavojen yhdistelmässä 2014 (Uudenmaan maakuntakaava, Uudenmaan 1., 2. ja 3. vaihemaakuntakaavat, Itä- Uudenmaan maakuntakaava, Itä-Uudenmaan vaiheseutukaavat sekä Maakuntakaava 2000) suunnittelualue sijoittuu M-aluemerkinnällä osoitetulle metsätalousvaltaiselle alueelle. Kyseisellä merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittäviä pääasiallisesti metsätalouskäyttöön tarkoitettuja laaja-alaisia, yhtenäisiä metsäalueita, jotka ovat luonnon ydinalueita sekä maakunnallisen ekologisen verkoston kannalta merkittäviä. Alueilla esiintyy metsätalouden lisäksi hajaasutusluonteista ja vapaa-ajan rakentamista. Alueen läheisyyteen, noin 500 metrin etäisyydelle louhinta-alueesta Vähäjärven ympäristöön, sijoittuu virkistysalue. Virkistysaluemerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä vapaa-ajan ja luontomatkailun alueita sekä yhdyskunta- ja taajamarakenteen kannalta tärkeitä viheralueita. Uudenmaan neljännessä vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (Maakuntahallitus ) alueella on merkintä MLY (Metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä). Kaava on ehdotusvaiheessa ja se asetetaan vielä nähtäville. 2

3 MAA-AINESTEN OTON TARKOITUS OTTAMISALUE YMPÄRISTÖ Destia Oy suunnittelee kalliokiven ottotoimintaa Askolan kunnassa sijaitsevalla kiinteistöllä Fredsberg ( ). Toimintaan kuuluu kallion louhintaa, kiviaineksen murskausta sekä valmiiden tuotteiden kuormausta ja kuljetusta. Alueelle otetaan tarvittaessa vastaan pilaantumatonta maa-ainesta pieniä määriä sekä rakentamisessa syntynyttä louhetta. Destia Oy hakee Askolan kunnan lupaviranomaiselta maa-aineslain (555/1981) mukaista lupaa maa-ainesten ottamiselle m 3 ktr kokonaisottomäärälle. Lupaa haetaan 10 vuodeksi. Destia Oy hakee alueelle MAL 21 :n mukaista lupaa aloittaa maa-ainesten ottotoiminta ennen kuin maa-aineslupapäätös on saanut lainvoiman. Otettava kiviaines on kalliota, joka louhitaan ja käytetään joko louheena tai jalostetaan murskaamalla erikokoisiksi murskelajikkeiksi. Kiviaines käytetään tie- tai muuhun infrarakentamiseen. Kiinteistön omistaa Antti Ollila. Hakija ja maanomistaja ovat tehneet keskinäisen sopimuksen maa-aineksen otto-oikeudesta. Suunnittelualue sijoittuu Askolan kunnan keskustan koillispuolelle noin 6 kilometrin etäisyydelle. Suunnittelualue sijoittuu Juornaankyläntien ja Takametsäntien risteysalueen luoteispuolelle noin 620 metrin etäisyydelle. Louhinta-alueeseen etäisyyttä ko. risteysalueesta tulee noin 900 metriä. Alueelle tullaan liikennöimään Takametsäntieltä erkanevaa rakennettavaa työmaatietä sekä olemassa olevaa tietä (Tammikuja) pitkin. Alueen koordinaatit (ETRS-TM35FIN) on N E Koko suunnittelualueen pinta-ala on noin 13 ha josta otto(louhinta)alue on noin 3,4 ha. Ottamisalueen sisältävän kiinteistön pinta-ala on 255,3 ha. Suunnitellun ottoalueen lähimmät asuinrakennukset sijoittuvat Takametsäntien ja Juornaankyläntien varrelle. Asutuksen sijainti on lähimmillään noin 270 metrin etäisyydellä suunnittelualueen rajasta; louhinta-alueeseen nähden asutus sijoittuu lähimmillään noin 520 metrin etäisyydelle. Fredsberg -kiinteistölle sijoittuu kaksi asuinrakennusta, jotka sijoittuvat 550 metrin ja 770 metrin etäisyydelle suunnitellusta louhinta-alueesta. Maankäyttö ja maisema Suunnittelualueen lähiympäristö on metsätalouskäytössä. Noin neljäsosa suunnittelualueesta on avohakkuualuetta. Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön maasto muodostuu kalliomaista, metsistä ja soista. Alueen läheisyyteen, noin 500 metrin etäisyydelle sijoittuu Vähäjärven ympäristö, joka on suosittu retkeilykohde ja maakuntakaavassa virkistysalueeksi merkitty kohde. Suunnitellun louhinta-alueen korkeimmat kohdat sijoittuvat noin tasolle (N2000). Lähialueille sijoittuu useita vastaavankorkuisia tai korkeampia kalliokohoumia ja maaston korkeuseroja. Aluetta ei ole luokiteltu maisemallisesti arvokkaaksi. Ympäröivistä metsäalueista sekä aluetta ympäröivistä maastonmuodoista johtuen suunnittelualue ei erotu lähi- tai kaukomaisemakuvassa. 3

4 Pinta- ja pohjavesiolosuhteet Suunnittelualue ei sijoitu ympäristöhallinnon luokittelemalle pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue, Särkijärvi ( , I-luokan pohjavesialue) sijoittuu suunnittelualueen eteläpuolelle lähimmillään noin 2,5 kilometrin etäisyydelle. Suunnittelualue kuuluu Kylänpäänjärven valuma-alueeseen. Suunnittelualueen lähimmät pintavesistöt ovat noin 1,2 kilometrin etäisyydelle sijoittuva Tiiläänjärvi ja noin 650 metrin etäisyydelle sijoittuva Vähäjärvi. Alueen läheisyyteen ei sijoitu talousvesikaivoja, sillä Takametsäntien ja Juornaankyläntien varren kiinteistöt kuuluvat kunnallisen vesihuollon piiriin. Fredsberg -kiinteistöllä on käytöstä poistettu vanha talousvesikaivo. Kaivon vedenkorkeus on noin 6 metriä maanpinnasta (noin +25) eli noin korkeudella +19. Kaivoselvitys Hakija on teettänyt hakemustensa täydennykseksi selvityksen alle 1000 metrin etäisyydellä sijaitsevista kaivoista. Selvitystyö sisälsi: - Olemassa olevien kaivojen ja niiden sijainnin selvittämisen (yhteydenotto kiinteistön omistajaan ja haastattelu), - kaivokorttien tekemisen ko. kaivoista, - vedenkorkeuden mittaamisen, - vedenlaadun käyttökelpoisuustutkimuksen sisältäen radan ja arseeni sekä asiatuntijalausunnon veden laadusta, - tietojen koonnin raportiksi ja analyysitulosten ja kaivokorttien toimituksen kaivojen omistajille. Alle 1000 metrin etäisyydellä sijaitsee yhteensä kymmenen kiinteistöä, joista yhdeksän vakituista asuntoa ja yksi lomakäytössä oleva rakennus (luokitus perustuu kiinteistönomistajien haastatteluihin sekä Maanmittauslaitoksen julkiseen kartta-aineistoon). Kiinteistön omistajaa ei tavoitettu, joten selvitys käsittää käytännössä yhdeksän kiinteistöä. Kaivoja on selvitetyllä alueella yhteensä kuusi kappaletta sijoittuen viidelle kiinteistölle (kiinteistöllä kaksi rengaskaivoa). Kaivoista viisi on rengaskaivoa ja yksi porakaivo ( ). Yhden rengaskaivon ( , loma-asunto) vettä käytetään sekä talous- että pesuvetenä, muiden kaivojen vettä joko kastelu- tai pesuvetenä tai kaivo ei ole käytössä. Loma-asumiseen käytettävää kiinteistöä lukuun ottamatta kaikki asunnot ovat liittyneet kunnan vesijohtoon. Kaikissa tutkituissa rengaskaivoissa veden mikrobiologinen laatu oli puutteellinen ja juomavedeksi suositellaan siksi muuta vettä. Porakaivossa fluoridipitoisuus ylitti terveydellisen laatuvaatimuksen ja kloridipitoisuus laatusuosituksen. Veden arseeni- ja radonpitoisuuksien osalta terveydellinen laatuvaatimus (arseeni) ja suositus (radon) täyttyivät kaikissa tutkituissa näytteissä. Luonnonolosuhteet ja suojeltavat kohteet Suunnittelualue on uusi, avaamaton alue, joka on metsätalouskäytössä. Suurin osa suunnittelualueesta on avohakkuualuetta. Alueen lähiympäristö on metsää ja soita. Suunnittelualueelle on laadittu luontoselvitys Suomen Luontotieto Oy:n toimesta. 4

5 OTTAMISTOIMINTA Raportin mukaan alueella ei ole luonnonsuojelulain 29 tarkoittamia suojeltavia luontotyyppejä, mutta lohkon 3 alueen jyrkänne täyttää metsälain 10 mukaisen erityisen tärkeän elinympäristön määritelmän. Vesilain suojelemia kohteita, kuten luonnontilaisia noroja tai lähteitä ei alueella ole. Kaikki alueen metsät ovat talouskäytössä eikä vanhojen metsien kohteita ole alueella. Perinnemaisemia tai perinnebiotooppeja ei alueella ole, eikä esim. merkkejä vanhasta metsälaidunnuksesta ole enää näkyvissä. Alueelta ei löytynyt uhanalaista putkilokasvilajistoa ja ympäristön perusteella uhanalaisen putkilokasvilajiston esiintyminen on epätodennäköistä. Alueella ei havaittu liito-oravia eikä suunnittelualueella ole lajille optimaalista elinympäristöä. Alueen välittömään läheisyyteen ei sijoitu luonnonsuojelualueita tai Natura verkostoon kuuluvia alueita. Lähimmät luonnonsuojelukohteet ovat: - Tiiläänjärven tervaleppäkorpi, yksityisten maalla olevat suojelualueet (noin 2,1 kilometriä kaakkoon) - Kylänpäänjärvi, lintuvesiensuojeluohjelma, yksityisten maalla olevat suojelualueet (noin 5,1 kilometriä etelään) Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei ole muinaisjäännöksiä. Kiviaineksen radioaktiivisuusmääritys Suunnitellun louhosalueen kiviaineksen radioaktiivisuus tutkittiin hakemuksen täydennyksenä. Tutkimuksen teki Säteilyturvakeskus (STUK). Suunnitelma-alueelta irrotetusta kiviaineksesta määritettiin Säteilyturvakeskuksen ohjeen ST 12.2 mukaiset radioaktiivisuuden indeksiluvut eli aktiivisuusindeksi, joilla määritetään rakennusmateriaalien käyttökelpoisuus eri käyttötarkoituksiin. Ohjeen ST 12.2 mukaan aktiivisuusindeksin (/) ollessa 1 tai pienempi materiaalille ei aseteta radioaktiivisuuden vuoksi käyttörajoituksia. Aktiivisuusindeksi I 1 koskee talonrakennustuotantoon käytettäviä materiaaleja, I 2 katujen, teiden ja vastaavien rakentamisen materiaaleja, I 3 läjitettäviä sekä maantäyttöön ja maisemarakentamiseen käytettäviä materiaaleja ja I 4 tuhkan käsittelyä. Tutkimusseloste on esitetty hakemuksen liitteenä. Fredsbergin louhinta-alueen kiviaines alitti selvästi aktiivisuusindeksin arvon 1 jokaisen selvitetyn aktiivisuusindeksin (I 1 l 4 ) osalta. Kiviaines ei sisällä merkittäviä säteilyaltistusta aiheuttavia radioaktiivisia ainesosia eikä kiviaineksen käytölle rakentamisessa ole sen puolesta rajoitteita. Suunnittelu- ja louhinta-alue, ottamismäärät ja -aika Suunnittelualue käsittää noin 13 ha suuruisen alueen Fredsberg -kiinteistöllä. Louhittava alue käsittää vain osan suunnittelualueesta ja sen pinta-ala on 3,4 ha. Ennen louhinnan aloittamista louhinta-alueen pintamaat poistetaan vaiheittain niiltä osin, kun se on louhintaa varten tarpeen. Louhinnan etenemisen ja tarpeen mukaan alueelle tehdään 1-2 varastoaluetta. Kokonaisottomäärä on m 3 ktr. Maa-aineslupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi, jolloin laskennallinen vuosittainen ottomäärä on m 3 ktr. Määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi vuosittaisen markkina- ja työtilanteen mukaan. Ottamisjärjestys ja ottamistasot Louhinta aloitetaan louhinta-alueen koillis/pohjoiskulmasta, josta edetään kohti itää. Tämän jälkeen edetään louhinta-alueen läpi kulkevan tien eteläpuolelle. Alue louhitaan kaltevaksi siten, että alin ottotaso louhinta-alueen luoteis/pohjoisosassa on noin (N2000) nousten kohti etelää/kaakkoa noin tasoon (N2000). Otto- 5

6 ALUEEN JÄLKIHOITO alue kuivatetaan lännen suuntaan ja tarvittaessa, mikäli vettä kertyy paljon, sade- ja sulamisvedet johdetaan selkeytysaltaan kautta maastoon. Koneet ja laitteet Ottamistoiminnassa käytetään tavanomaisia maarakennuskoneita: kaivinkoneita ja pyöräkuormaajia. Materiaalin jalostamiseen voidaan käyttää siirrettävää seulaa. Maaaineksen kuljetukset tehdään kuorma-autoilla. Turvallisuus ja merkinnät Alue pidetään siistinä koko toiminnan ajan. Suunnittelualueen ja louhinta-alueen rajat merkitään maastoon. Alin ottotaso merkitään korkokolmioin tai -merkein siten, että ottamissyvyyttä ja -tasoa voidaan ottotoiminnan yhteydessä seurata ja valvoa. Ottamistoiminnan aikana jyrkät rintaukset suojataan teräsverkkoaidalla tai vastaavalla turvallisuuden varmistamiseksi. Asiaton kulku alueelle estetään lukittavalla puomilla. Työmaa-alueesta varoitetaan kyltein. Öljytuotteiden käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta, millä maaperän pilaantumisen riskit minimoidaan. Toiminnan loputtua kaikki rakennelmat ja laitteet puretaan ja viedään alueelta pois ja alue siistitään. Louhoksen reunat louhitaan kaltevuuteen 1:2 suunnitelmapiirustusten mukaisesti, lukuun ottamatta pohjois/koillisosaa, jossa alue louhitaan tasaiseksi alimpaan ottotasoon. Maisemointiluiskauksien tekeminen voidaan aloittaa jo toiminnan aikana, mikäli se on työn edistymisen kannalta mahdollista. Louhoksen pohjalle levitetään humuspitoisia pintamaita puuston ja muun kasvillisuuden kasvualustaksi. Louhoksen maisemointiin käytetään alueelta kuorittuja pintamaita ja tarvittaessa muualta tuotua puhdasta pintamaata. Mikäli alueelle tuodaan pintamaita muualta, ne hyväksytetään valvovalla viranomaisella ennen alueelle tuontia. Muotoilun ja pintamateriaalin levityksen jälkeen alueen kasvillisuus palautetaan luontaisesti taimettuen tai istuttamalla alueelle puuntaimia. Alueen lopullinen jälkikäyttö on metsätalous. Mikäli alueen kaavoitukseen tai muuhun maankäytön suunnitteluun tulee oleellisia muutoksia luvan aikana, jälkihoitosuunnitelma päivitetään muutosten mukaiseksi ottamistoiminnan loppuvaiheessa. Jälkihoitokustannuksiksi arvioidaan euroa. Arvioon sisältyvät: - Siistiminen sekä pohjan ja luiskien muotoilu, - Pintamateriaalin levitys, - Muut kulut, esim. suunnittelutyöt. KAIVANAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA MAL 5 a :n mukainen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on esitetty hakemuksen liitteenä 9. Alueelta vaiheittain kuorittavat pintamaat välivarastoidaan louhittavan alueen reunoille. Louhinta-alueelta muodostuu kuorittavia pintamaita kokonaisuudessaan noin m 3 (kuorittava ala noin m 2, pintamaakerroksen keskimääräinen paksuus 0,5 m). Kannot ja hakkuutähteet, arviolta 1000 m 3 ktr, toimitetaan energiahyötykäyttöön. 6

7 Toiminnassa ei synny ylijäämämateriaalia tai muuta sivukiveä, sillä kaikki käyttökelpoinen kiviaines hyödynnetään. Pintamaat ja muut mahdolliset myyntiin kelpaamattomat materiaalit käytetään mahdollisesti rakennettaviin meluesteisiin ja toiminnan päätyttyä alueen muotoiluun. Alueelta peräisin oleva puhdas pintamaa ei aiheuta ympäristövaikutuksia. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Askolan kunnan ilmoitustaululla , jonka ajan hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä sähköisesti osoitteessa sekä Askolan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluosastossa osoitteessa Askolantie 28, Askola. Kuulutuksesta on ilmoitettu Uusimaalehdessä Kiinteistön naapuritilojen omistajille on lähetetty kirjeitse ilmoitus kuulutuksesta (17 kiinteistöä, 19 kirjettä / 20 omistajaa). Yleisötilaisuus Tiilään kyläyhdistys järjesti hankkeesta yleisötilaisuuden Tilaisuudessa Destia Oy esitteli hanketta ja vastaili kysymyksiin. Myös ympäristönsuojelusihteeri oli paikalla. Maastokäynti Ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta on käynyt tutustumassa alueeseen viimeisimmän kerran Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on jätetty nähtävillä oloaikana 56 muistutusta tai mielipidettä (joko Lupapisteen kautta, paperilla tai sähköpostitse). Muistutuksissa ja mielipiteissä haetun toiminnan koetaan aiheuttavan merkittävää haittaa. Melu, pöly ja tärinän nähdään aiheuttavan suurta haittaa asumiselle, asumisviihtyvyydelle ja terveydelle. Kaivovesien laadun uskotaan vaarantuvan. Louhintaräjäytykset aiheuttavat riskejä tai vaurioita kiinteistöille ja muille rakenteille. Tiiläänjärven ja Vähäjärven vedenlaatu vaarantuu ja sen myötä vaarantuu myös vedenlaatu Sannaisten vedenottamolla. Molempien järvien kalastoon kertyy raskasmetalleja louhokselta tulevien vesien seurauksena. Toiminnan johdosta Vähäjärven virkistyskäyttö kärsii. Kiviaineskuljetuksista aiheutuva rekkaliikenne vaarantaa liikenneturvallisuuden. Muistutuksissa sanotaan kiviaineksen sisältävän radonia ja uraania, joista aiheutuu haitallisia terveysvaikutuksia. Kaiken kaikkiaan yhteistä mielipiteille on, että hakemuksen mukaista toimintaa ei haluta luonnonläheiselle, virkistys- ja ulkoilukäytössä olevalle seudulle ja toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja pidetään mittavina. Lausunnot Hakemuksen johdosta ei ole pyydetty lausuntoja, sillä hakemuksen mukaisella toiminnalla ei ole katsottu olevan maa-aineslain 7 :ssä mainittuja vaikutuksia. Ympäristölupahakemuksesta on pyydetty kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto, sitä ei kuitenkaan käsitellä tässä maa-aineslain mukaisessa lupapäätöksessä. Hakijan vastine ja hakemuksen täydennys Hakija on antanut vastineen maa-aines- ja ympäristölupahakemuksista jätettyihin muistutuksiin ja lausuntoon. Samalla hakija on täydentänyt hakemuksia kaivoselvityksellä ja kiviaineksen radioaktiivisuustutkimuksella. 7

8 Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu puhelimitse alustavista lupamääräyksistä VIRANOMAISEN RATKAISU Ottamistoiminta ei aiheuta maa-aineslain 3 :ssä tarkoitettuja seurauksia luonnonoloissa: kauniin maisemakuvan turmeltumista luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, kun noudatetaan lupapäätöksessä annettavia ehtoja. Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää Destia Oy:lle maa-ainesten ottoluvan Askolan kunnan Tiilään kylän kiinteistölle Fredsberg ( ) hakijan esittämän ottamissuunnitelman mukaisesti sekä alla olevin lupamääräyksin. Lupa on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä. Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta ei myönnä lupaa aloittaa maa-ainesten ottotoiminta ennen kuin maa-aineslupapäätös on saanut lainvoiman. Perustelut Huomioon ottaen maa-ainesten määrä voidaan katsoa, ettei ottotoiminta aiheuta edellä mainittuja maa-aineslain 3 :ssä tarkoitettuja seurauksia, vesilain pohjaveden muuttamis- tai ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskiellossa tarkoitettuja haitallisia seurauksia, kun otto toteutetaan suunnitelmassa esitetyllä tavalla ja lisäksi noudatetaan seuraavia lupamääräyksiä. Lupaa ottotoiminnan aloittamiselle ennen kuin maa-aineslupapäätös on saanut lainvoiman ei myönnetä, sillä kyseessä on ottotoiminnalle uusi alue laaja-alaisella ja yhtenäisellä metsäalueella, joka on maakunnallisen ekologisen verkoston kannalta merkittävä. Alueen läheisyyteen, noin 500 metrin etäisyydelle louhinta-alueesta Vähäjärven ympäristöön, sijoittuu maakunnallisesti tärkeä virkistysalue. Toiminnan aloitus aiheuttaa oleellisen muutoksen alueen käyttöön ja ympäristöön. Alue on hiljainen. OTTAMISESSA ON NOUDATETTAVA SEURAAVIA MÄÄRÄYKSIÄ: 1. Ottamisessa on noudatettava ottamissuunnitelmaa. Ottamismäärä saa olla enintään m 3 kymmenen vuoden aikana. 2. Louhintaa ei saa ulottaa tason +50,0 m (N2000) alapuolelle. 3. Koko ottamisalue tulee merkitä maastoon. Kaikki ottamisalueen loiventamattomat kallio- ja maaleikkaukset, jotka ovat yli kolme (3) metriä korkeita, tulee suojata sellaisilla leikkauksen yläreunaan sijoitettavilla aidoilla (teräsverkkoaita tms.) tai maa- tai kivivalleilla, jotka estävät tehokkaasti tahattoman pääsyn leikkauksen reunalle. Putoamisvaarasta on varoitettava kyltein, jotka sijoitetaan ympäröivään maastoon reunan lähelle. Luvan saajan on huolehdittava alueen turvallisuudesta. 8

9 4. Pölyn syntymistä ja leviämistä louhinta-alueella on ehkäistävä tarpeen mukaan käyttämällä sitomiseen vettä tai asfaltoimalla käytössä olevia liikenneväyliä. 5. Maa-ainesten otto tulee toteuttaa järjestelmällisesti ja niin, ettei missään toimintavaiheessa pääse syntymään maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa polttoaineiden tai muiden vaaraa aiheuttavien aineiden käytöstä. (Maa-aineslaki 11, VnA 800/2010). 6. Melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat: Murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä ei saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan: murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja välisenä aikana; poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja välisenä aikana; rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja välisenä aikana; räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja välisenä aikana. Kuormaamista ja kuljetuksia saa tehdä arkisin 6.00 ja välisenä aikana. 7. Louhintaa, rikotusta, räjäytystyötä ja murskausta ei saa tehdä toukokuun 1. ja syyskuun 30. päivän välisenä aikana. (YSL 52, NaapL 17 ). 8. Ottamisalueen pintavesien valumasuuntaan on rakennettava selkeytysallas, jonka kautta alueelle kertyvät pintavedet tulee ohjata. Altaan on oltava rakenteeltaan sellainen, että se kokoaa mahdollisimman tehokkaasti alueen pintavedet eikä pitkäaikaista lätäköitymistä tapahdu muualla alueella kuin altaassa. Poistovesien mukana alueelta ei saa poistua ympäristölle vahingollisia aineita. Tarvittaessa veden käsittelyä on tehostettava esim. öljynerottimin. 9. Louhinta-alueelle ei saa johtaa ulkopuolelta pintavesiä. 10. Pintaveden laatua tulee tarkkailla selkeytysaltaasta, lähtevästä ojasta tai soistumasta vesitilanteesta riippuen. Ennen oton aloittamista hakijan tulee toimittaa tarkennettu pintavesien tarkkailusuunnitelma valvontaviranomaiselle. Ensimmäiset tarkkailunäytteet on otettava jo ennen toiminnan aloittamista. Pintavesinäytteet on otettava vähintään kerran vuodessa. Pintavesinäytteistä on analysoitava vähintään sameus, ph, sähkönjohtavuus, KMnO 4 luku, nitraatti NO 3, nitriitti NO 2, ammonium NH 4 ja mineraaliöljy. 11. Pohjaveden laatua tulee tarkkailla kiinteistön rengaskaivosta. Ennen oton aloittamista hakijan tulee toimittaa pohjavesien tarkkailusuunnitelma valvontaviranomaiselle. Ensimmäiset tarkkailunäytteet on otettava jo ennen toiminnan aloittamista. 12. Tarkkailutulokset on toimitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle (Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta) ja tarvittaessa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (MAL 11, Vna 926/ ). Ottamisen aikana valvontaviranomainen voi määrätä muutoksia tarkkailuvelvoitteisiin. 13. Alueen jälkihoito tulee toteuttaa ottosuunnitelman mukaisesti. 9

10 o Toiminnan loputtua kaikki rakennelmat ja laitteet on purettava ja vietävä alueelta pois o Alue on siistittävä. o Louhoksen reunat on louhittava kaltevuuteen 1:2 suunnitelmapiirustusten mukaisesti, lukuun ottamatta pohjois/koillisosaa, jossa alue louhitaan tasaiseksi alimpaan ottotasoon. o Louhoksen pohjalle on levitettävä humuspitoisia pintamaita puuston ja muun kasvillisuuden kasvualustaksi. o Mikäli alueelle tuodaan pintamaita muualta, ne on hyväksytettävä valvontaviranomaisella ennen alueelle tuontia. o Muotoilun ja pintamateriaalin levityksen jälkeen alueen kasvillisuus on palautettava luontaisesti taimettuen tai istuttamalla alueelle puuntaimia. Alueen lopullinen jälkikäyttö on metsätalous. o Mikäli alueen kaavoitukseen tai muuhun maankäytön suunnitteluun tulee oleellisia muutoksia luvan aikana, jälkihoitosuunnitelma on päivitettävä muutosten mukaiseksi ottamistoiminnan loppuvaiheessa. 14. Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain tammikuun 31 päivään mennessä ilmoittaa otetun aineksen määrä ja laatu lupaviranomaiselle. (Maa-aineslaki 23 a, VnA maa-ainesten ottamisesta 9.1 ). Suositeltavaa on lähettää ottotiedot sähköisesti suoraan NOTTO- tietokantaan. 15. Maa-aineksen oton päätyttyä tai lupa-ajan kuluttua umpeen on hakijan pyydettävä loppukatselmusta maisemoinnin ja jälkitöiden tilan toteamiseksi. 16. Ennen ottamisen aloittamista tulee jättää :n pankkitakaus jälkitöiden vakuudeksi (arvioitu maisemointikustannus). Vakuuden on oltava voimassa vähintään 6 kk luvan umpeutumisesta. (asetus maa-ainesten ottamisesta 8.2 ). Vakuutta voidaan tarkistaa vuosittain tammikuun loppuun mennessä oton etenemisen perusteella. Lupamääräysten perustelut Maa-aineslain 11 :n mukaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Aikarajat melua aiheuttaville työvaiheille on annettu ottosuunnitelman mukaisesti sekä VnA kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) nojalla. Vaikka toiminta sijoittuu yli 500 m etäisyydelle melulle alttiista kohteista, määräyksessä sovelletaan asetuksen 8 :n aikarajoja sillä hakija on esittänyt niitä. Toiminnasta aiheutuvaa melua on tarpeen rajoittaa, jotta toiminnasta ei aiheutuisi lähiseudun asukkaille kohtuutonta rasitusta tai terveydenhaittaa. Melun ja sen leviämisen rajoittamiseksi on asetettu toiminta-aikarajoituksia. Kesätauko toiminnalle on määrätty loma- ja vakituiselle asutukselle mahdollisesti aiheutuvan häiriön vähentämiseksi tärkeimpään virkistyskäyttö- ja loma-aikaan. Myös kauempana louhoksesta sijaitsevalle asutukselle aiheutuvia meluhaittoja pyritään vähentämään kesätauolla, vaikka melutasot alueella olisivatkin selvästi alle ohjearvojen. Melu aiheuttaa talvikautta enemmän viihtyvyyshaittaa kesäkaudella, jolloin oleskellaan enemmän ulkona ja asuinrakennusten ikkunat voivat olla auki. Alue on myös tärkeää ja hiljaista virkistysaluetta, joten toiminnan kesätauko mahdollistaa häiriöttömän luonnosta nauttimisen Vähäjärven lähialueilla tärkeimpänä loma- ja ulkoilukautena toukokuu syyskuu. 10

11 Selkeytysallas pintavesille on rakennettava vesistöpäästöjen hallitsemiseksi ja pintavesien tarkkailun mahdollistamiseksi. Maa-aineslain 5a :n mukaan luvan hakijan on tehtävä osana ottamissuunnitelmaa kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, jos ainesten ottamisessa tai niiden varastoinnissa tai jalostamisessa syntyy ympäristönsuojelulain 112 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua kaivannaisjätettä. Ottopaikka on sijoitettava ja ottaminen järjestettävä maa-aineslain 3 :n mukaisesti niin, että vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemankuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu kuten maa-aineslain 23 a :ssä ja asetuksessa maa-ainesten ottamisesta edellytetään. Maa-aineslain 12 :n mukaan lupaviranomainen voi määrätä hakijan antamaan ennen ainesten ottamista hyväksyttävä vakuus. Vakuustarpeeseen ei vaikuta toiminnanharjoittajan omistussuhteet tms. Vakuus vaaditaan kaikilta maa-ainesten ottajilta myös yritysten tasapuolisen kilpailuasetelman vuoksi. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET LUVAN VOIMASSAOLO Maa-aineslaki (555/1981) 3, 4, 5 a, 6, 7, 10, 11, 12, 13, 19, 20, 21, 23 ja 23 a. Muutossäädös /424 Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 2, 3, 4, 6, 7, 8, ja 9. Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) 6, 8. Lisäksi on huomioitu seuraavat ohjeet ja taksat: Ympäristöministeriö (2009), ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009: Maa-ainesten kestävä käyttö, opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta : maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettavat maksut. Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT). Suomen ympäristö 25/2010, Suomen ympäristökeskus. Lupapäätös on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä. Päätöstä voidaan noudattaa kun päätös on saanut lainvoiman. JULKIPANO, TIEDOKSISAANTI Päätös annetaan julkipanon jälkeen Päätöksen julkipano tehdään MAL 19 :n mukaisesti. 11

12 MAKSU VALITUSOSOITUS Luvan hakijan on maksettava lupahakemuksen tarkastamisesta 3900 (250 + otettava kokonaismäärä * 0, * ottoalueen pinta-ala, ottamissuunnitelman tarkastamisesta suoritettavat maksut 2.2 ). Lehtikuulutuksesta aiheutuvia kustannuksia ei ole peritty erikseen, sillä hakijalle myönnettävän ympäristöluvan maksu sisältää kuulutuskustannukset, ja tästä lupahakemuksesta on kuultu samalla ilmoituksella. Luvan hakijan on maksettava ottamistoiminnan valvonnasta vuosittain 590 (vuotuinen ottomäärä * 0,015 + ottoalueen pinta-ala * 50, ottamissuunnitelman tarkastamisesta suoritettavat maksut 3.1 ). Valitusosoitus päätöksen liitteenä (Helsingin hallinto-oikeus 30 pv.) 12