Kaatava kourasaha ensiharvennusmännikön osapuunakorjuussa

96 NSR-projekti Kaatava kourasaha ensiharvennusmännikön osapuunakorjuussa A FELLING GRAPPLE SAW FOR TREE-SECTION HAAVESTING IN A FIRST-THINNING PINE STAND ANTTI KORPILAHTI HELSINKI 986

Metsätehon tiedotus - Mäteho Repo 96 M E T S Ä T E H 0 Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto ry :n metsätyöntutki musosasto F oe6 Wok Study Sect{on o6 he Ceai Aoon o6 Fnh FMe6 I ndll6e6 KAATAVA KOURASAHA ENSIHARVENNUSMÄNNIKöN OSAPUUNA KORJUUSSA A FeLUng Ga.pp.te Saw 6o Tee -S ect{on HMve6ting n a. Fill -TMnMng Pne Smnd Antt i Korp i lahti METSÄTEHO, PL 9 (Fabianinkatu 9 B), 00 HELSINKI

Painovalmiste Ky, Helsinki ISBN 95-6-0- X ISS 056-5

SISÄLLYS Con;te..n;U Sivu Page.. TI IVISTE LMÄ JOHDANTO MENETELMÄT JA TUTKIMUSAINEISTO. Aineiston keruu. Työmenetelmät ja korjuuketjut. Aineiston määrä ja Laatu. Aineiston käsittely TUTKIMUSTULOKSET.....5 Talteen saadut puumäärät Manuaalinen hakkuu Työskentely kourasahalla...... Kaato.... Siirtely.... Katkonta.... Kuormaus ja metsäkuljetus Koneellisen työskentelyn kokonaisajanmenekki.6 Korjuukustannukset. Metsänhoidollinen jälki ja korjuuvauriot TULOSTEN TARKASTELUA JA PÄÄTELMÄT KIRJALLISUUTTA - R e.. 5 e.. e.. n e e S ummay LIITE................ 5 5 5 5 5 8 8 9 9 0 0 5 6

TIIVISTELMÄ TuJ:IUmulu ea.6a..6 e.tvil.e;t;tlin R.a.oJ.a.va.n R.ouJta..6a.ha.n R.äy;t;t.öön pe.jr..u.6.tuva.n o.6a.puuna.r.ojr..juun ja. ma.nua.a..u.j.j e.n a.-i.nea puuna.- o.:, a.puuna.r.ojr.. j uun.6ovettuvuul;t e.n.6iha.jr..ve.nnuj.:,männir.r.öön, k.ojr..juu.r.e..tjuje.n a.ja.nme.ne.r.r.iä ja. QuJ.:,.ta.nnuluia..6e.R.ä e.e.n.6a.oj.a.va.a. Jr..a.a.R.a.- cu.ne.määjr..ää. Li.6äk.6i R.M.tettlin jäävän puuj.:,.ton me..t.6änhoido.ta. ila.a. ja. puuj.:,.toue. a.-i.he.u..te;txuja. R.oJr..juuva.u!tioil.a.. Rungon a.-i.neapuuoj.:,uuj.:, 6 c.m : n {oj.va.täpimil..ta.a.n py;tlin oxa.ma.a.n e.e.n 5-me;t.t.ä Jr..a.nga.n pil.uulxa. R.äyxäe.n. KouJta..:,a.ha.me.ne..t.6ä R.e.Jr...tyi olui.6.ta. ja. {oj.vului.6 äjr..a.a.r.a.- cu.ne.txa. 0 % ja. a.ineapuu-o.:,a.puu me.ne..te.tmäm ä. %.ta.va.noma.i.6 e.e.n a.inea puumää.jr..ään vxuna.. Rinna.nk.OJr..k.e.uJ.:,{äpimil.ilia.a.n - Ja. 9 c.m : n pu.ide.n ma.nua. e.n a.-i.n u puuna.- o.6 a.puuna.ha.r.r.uun puuk.oh.ta.ine.n a.ja.nme.ne.r.r.i oli, R.un pu!lt va.-i.n R.a.a.de;t;tlin ja. R.oJ.R.o;tlin, noin 0 %.6 uujte.mpi R.u.in ma.nua. e.n.6ii!t.tuyr.a.a.don a.ja.nme.ne.r.r.i. Jä.Jr..e.ä.mpie.n Jr..unk.oje.n ha.r.r.uun va..:,.ta.a.va. a. j a.nme.ne.r.r.i oli, R.un pu.u..t mijö-6 k.a.mil;tlin ja. R.a..:,;tlin pa.t.6.ta.{te. yh.te.e.n pie.n.te.n pu.ide.n R.a.n.6.6a., - R.e.Jr...ta.-i.ne.n puk.r.ä.än.:,iir...tuyk.a.oj.oon ve.jr..jr..a..t.tuna.. Kun pu!lt R.oJ.R.oUlin R.ouJta..:,a.ha.Ua. ja. a.je..tlin k.a.mimxomina., R.one..työn a.ja.nme.ne.r.r.i oli - R.e.Jr...ta.ine.n ve.jr..jr..xuna. ma.nua.e.n a.-i.neapuuna.- o.6a.puuna.ha.r.r.uun jätk.e.i.6e.e.n me..t.6äk.u.tje..tulue.n a.ja.nme.ne.r.r.un. Kun R.ouJta..6a.ha.Ua. ä.lui R.a.a.de;t;tlin pu!lt R.uoJr..ma.ime.n u{o;tuvuuj.:,a.{ue.illa., R.a..:,voi R.one..työn a.ja.nme.ne.r.r.i - R.e.M e.lui. Me.t..oäk.u.tj e..tuj.:,moj.r.a. oli 50 m ja. R.uoJr..ma.n R.gR.o oli a.ineapuuo.6a.puwne.ne..tum-mä. 8. 5 m ja. R.ouJta..:,a.ha.me.ne..t.6ä. 8 m. KouJta.J.:,a.hoJ.yönvcU.he.ide.n a.ja.nme.ne.r.r.i oli.6ii!t.t.ucjr.a.oj.ome.ne..te.tmämä. noin 0 % ja. R.a.a..ta.va.n R.ouJta..:,a.ha.n R.äyUöön pe.jr..uj.:,.tuvi.6.:,a. me.ne..t.6ä. yli 50 % R.one..työn R.ok.ona.i.6a.ja.nme.ne.w.tä. pu.ide.n täpimilxa.tuok.r.a.poi.6.te.txa.vie.n ja.r.a.wna. ja. pie.nimpie.n pu.ide.n jouk.r.ok.ä..6il-.te.tyn o.6uuj.:, vcu.r.uixa.voj..6uujtea.å.. R.ouJta.Mha.me.ne..te.tmie.n a. j a.nme.ne.r.wn ja. R.oJr.. juuk.uj.:,.ta.nnuluiln. Kun oi.6.te;txa.vie.n pu.ide.n k.ear.ik.or.o oli (a.-i.ne-6 puut}, ma.nua.a.line.n a.-i.nea puuo.6apuwne.ne..tdmä oli me.ne..t.tä k.ojr..juuk.uj.:,.ta.nnulu.aa.n e.din. Se.n k.uj.:,.ta.nnuk-6 e..t.tilie.e.n.6a.oj.ua. puwnääjr..ä.ä R.oi.. olivoj. 88 % mcr.nua. e.n.6ii!t.t.ucjr.a.cr.don ja. R.ouJta.J.:, a.ha.{{a.k.oj.r.o nna.n Qu.J.:,nnului.6.ta.. Ka.a..ta.va.n R.ouJta..:,a.ha.n R.ä.yxö joi.. - U %.6uuJte.mpun R.oJr..juuk.uJ.:,nnulu-iin, R.u.in jm R.ä.y.te;t;tlin ma.nua..ta..6iilr...tucfk.a.oj.oa. ja. 9 dm k.oujta.j.:,a.ha.{{a.k.a..t.r.oa.. Kun Jr..unR.otulzuJ.:,a.Jr..ja.a. muu..te;t;tlin.6il.e.n, e;tx poi.6.te;txa.vie.n pu.ide.n k.ea R.ik.ok.o oli r dm (a.inea pu!ltcr.},.6ii!t.tdyk.a.a.do n ja. k.oujta.j.:,a.ha.tta.r.oj.r.o nna.n k.ojr.. j uuk.uj.:,nnuk-6 e..t olivoj. tähu ma.nua.e.n a.-i.neapuu-ma.puwne.ne..tumä.n QuJ.:,nnu.J.:,.te.n.6u.U!tui.6 e..t. KouJta.J.:,a.ha.me.ne..tetmie.n R.oR.ona.i.6oude.tli.6uuJ.:, Jr..ilppuu Jr..oJ.R.a.i.6e.va..:,i_ e.e.n.6a. va.n äjr..a.a.r.a.- a.ine.e.n R.äyjöa.Jr..vo-6. KouJta..:,cr.ha.me.ne..te.tmie.n njr..r.e.immä.t R.e.hiljämi.6R.oh.te.e..t ovoj. R.oU!ta.6a.ha.n R.e.ve.nmine.n t> e.r.ä pu.ide.n j ou.r.r.o R.ä.6ilxuya..:,.te.e.n ää.mine.n.6ii!t.tuyk.a.oj.oa. pa.jr..a.a.{{a.. Jä.ä.vä.6n puu.j.:,.tot> oli a.ineapuu- Ma.puwne.ne..te.tmäMä va.u.jr..ioil.unu..t noin %. Sii!t.te.tyk.a.oJ.ome.ne..te.tmä-6t>ä puil va.u.jr..ioil.u.i. 5R.e.Mne.n ja. R.oU!ta.6a.ha.Ua. R.a.a.de;tjeA.6a. R.e.Mne.n mää.jr..ä. Mu!Ltoin jäävän puu.mon me.t..oänhoido ea.6a. R.a..:,.te.{u.J.:,.:,a. ei ha.va.ilxu me.jr..r.ilxäviä, R.oJr..juwne.ne..t joh-tuvia. e.jr..ojcr.. Tu,tQimuJ.:, Udxyy Pohjoi.6ma.-i.de.n mini.6.te.jr..ine.u.vm.ton Jr..cr.hoilxa.mina..:,uo!til.e;txa.viin yh.te.i.6 po h j 0 i.6 mw iln me.f..o ä.te.r.ni.6iin R. e.hilxämi.6u.tumuluiln. ilde.n koojr..dina.mi..o elin on No!tdi6R.a. SR.og.6a.Jr..be.f..o.6.tudie.Jr..na.J.:, Rå.d (NSR} Tu,t:Qimu.J.:, R.uutuu ha.jr..v e.nnuj.:, puun R.oJr..juu..ta. R.ot>R.e.va.a.n pjr..oje.lin, jonk.a. johva. ma.a. on Suomi.

J OHDANTO Kun korjuumenetelmiä kehitetään, erilaiset osa puu- ja kokopuumenetelmät ovat osoit taut uneet avohakkuissa ja myöhemmissä harvennuksissa kustannuksiltaan kilpailukykyisiksi. Korjuukoneiden tekninen kehittyminen on tehnyt joidenkin koneellisten menete l mien kokeilemisen myös ensiharvennuksissa ajankohtaiseksi. Tässä tutkimuksessa t arkas t eltiin kourasahan käyttöön perustuvaa osapuu nakorjuuta ja manuaaliseen hakkuuseen perustuvaa ainespuuna-osapuunakorjuuta ensiharvennusmännikössä. Tavoitteena oli selvittää menetelmien soveltuvuutta harvennusmetsäolosuhteisiin snansä, vaihtoehtoisten korjuuketjujen ajanmenekkiä ja kustannuksia sekä talteen saatavia puumääriä. Tutkimuksessa tarkas teltiin myös jäävälle puustolle aiheutet tuja vaurioita ja jäävän puuston metsänhoidollista tilaa. puuosuus talteen noin 5-metristä rangan pituutta käyttäen. Katkontaohjeen mukaan 5- metrinen ranka tehtiin, jos rungossa tai rungon latvakappaleessa oli vähintään metriä ainespuun mitat täyttävää runkopuuta. Muutoin koko latva jätettiin met saan. Tämän ohjeen soveltamisen oli aiemmin todettu johtavan melko tarkkaan ainespuuosuuden katkontaan. Puutavaran tasapituuteen pyrittiin siksi, että sellaisen tavaran käsittely niin korjuun, kuljetuksen kuin tehtaallakäsittelynkin eri v ai heissa on rationaalisempaa kuin ns. apumittoja sisältävän puutavaran. Ajourav äli oli kaikissa menetelmissä noin 0 m. Työmenetelmät ja korjuuketjut olivat seuraavat : l Manuaalinen siirtelykaato, katkonta kourasahalla, metsäkuljetus. Paistet tavien puiden valinta kaadon yhteydessä. Kaato kourasahalla uralta ja kuormaimen ulottuvuusalueelta noin 9 m:iin asti uran keskeltä, manuaa l inen siirtelykaato 9-5 m:n vyöhykkeeltä uran keskeltä, katkonta kourasahalla, metsäkuljetus. Siirtelykaato tehtiin ennen kourasahatyötä. Poistettavat puut o l i leimattu etukäteen. Kuten edellä, mutta p o istettavat puut valittiin kaadon y hteydessä. Manuaalinen ainespuuna - o sapuunakorjuu. Rinnanko rke u s l ä pimi tta l uokkien ja 9 cm puiden s iirtelykaato ja katkonta, järeämpien puiden kaat o, karsinta, kat konta ja kasaus palstalle pienistä puista teht y jen pölkky jen kanssa samoihin kasoihin, metsäkuljetus. Paistettavien puiden valinta kaadon yhteydessä. Tutkimus toteutettiin yhdessä Osuuskunta Metsäliiton kanssa Karstulassa. MENETELMÄT JA TUTKIMUSAINEISTO. Ai neiston ke ruu Tutkimuksen kohteena oli kylvämällä uudistettu ensiharvennusmännikkö. Aineisto kerättiin kesä-heinäkuussa 985. Silloin tutkimuksessa seurattiin kahden metsurin ja kaatavalla kourasahalla varustetun keskikokoisen kuormatraktorin työskentelyä. Aineiston keruussa sovellettiin vertailevan aikatutkimuksen periaatetta. Kaatavan kourasahan työskentelyn tutkimiseksi tiedonkeruuta kehitettiin siten, että aineistosta on analysoitavissa kaadon ja katkonnan ajanmenekki rungon koon ja k äs iteltävän taakan runkoluvun mukaan.. Aineiston määrä ja Laatu Korjuujäljen ja metsikön metsänhoidollisen tilan selvittämiseksi tehtiin mittauksia mm. jäävän puuston runkoluvun, ajourav ä lin, uraleveyden ja uran läheisen puuston tiheyden laskemiseksi. Korjuuvauriot selvitettiin tutkimuspalstojen koko alueelta. Tutkimusmetsikkö oli tyypillinen kylvämällä uudistettu, taimikkovaiheessa hoidettu männikkö. Se harvennettiin ohjeelliseen l 00 puun/h tihey teen. Hakkuukertymä oli noin 0 m /ha (taul ukko l, s. 6). Keskimääräinen oksaisuusluokka oli ja maastoluokka l.. Työmenete lmät j a korjuuketjut Lisäksi korjattiin ainespuun mitat alittavia läpimittaluokan 5 cm (d ) runkoja kpl menetelmässä l, kpl menetelmässä ja 9 kpl menetelmässä. Työmenetelmiä oli neljä. Kaikissa menetelmissä pyrittiin ottamaan rungon aines- 5

TAULUKKO Tutkimuspalstojen puustotiedot (ainespuuta 6 cm:n latvaläpimittaan) Menetelmä Mänty Kuusi Koivu Osuus runkoluvusta, % Poistettava puusto Mänty Kuusi Koivu Yhteensä dm Järeys, / runko m m /ha runkoa/ ha Jäävä puusto, runkoa/ ha Manuaalinen siirtelykaato, katkonta kourasahalla 9 Kaatava kourasaha, puut leimattu etukäteen 9 6 Kaatava kourasaha, ei leimausta 88 Ainespuuna-osapuunakorjuu 9 5 9. 999 0 0. 8 00 6. 8 9 0 5 6 9. 8 8 80 Tutkimusaineisto sijoittui pääosin rinnankorkeusläpimittaluokkiin - cm (kuva ). Metsurit olivat ammattitaitoisia, Osuuskunta Metsäliiton vakinaisia metsureita. Heillä oli jonkin verran kokemusta Siirtelykaarlosta ja ainespuuna-osapuunahakkuusta. Kuormatraktori oli keskikokoinen Ponsse S5. Siinä oli Fiskars F60 -kuormain, johon oli asennettu kaatava Hultdin-koura- saha. Kourasaha painoi kourankääntäjineen noin 00 kg. Kourasahan raskauden vuoksi kuormain laskeutui maahan jo 9.5 m:n etäisyydellä, kun sen ulottuvuus olisi ollut 0. 5 m. Kuormatraktorin kuljettajalla oli muutaman vuoden ajokokemus. Aiemmin hän oli työskennellyt metsurina. Kaatavaa kourasahaa kuljettaja ei ollut aiemmin käyttänyt harvennusolosuhteissa. % runkoluvusta \ o6.the rtumbejl o6 6.tl!.nk\ 0----------------------------------------------------------------------- l'lenet el mä t - Me.thod6 Manuaa linen siirtelykaato, katkonta kourasahalla Manwtt. 6 d.ung-bwtch.ing. budung w<..th g>uppte 6aw fln Kaato kourasahalla, puut lei attu etukteen HI---------- llllj FUUilg iiiu/ ghppte 6aw, :Ueu iilillilie:d Kaato kourasahalla, ei lei austa Fd.Wtg w<..th g>uppte aw.t.teu no.t ajtked D Ainespuuna-osapuunakorjuu Combi.ntd holl.twood and.t.tee- ec.t.i.on halr.vu.t.utg 0+----- Läpimitta, cm (d _ > - VBH, cm Kuva. F.i.g 0 Tutkimusaineiston runkolukujakaumat läpimittaluokittain V.U..tJUbution o6 the numbvt o6 6t by d.i.ametvt c!am 6

Manuaalinen si i rtelykaato, katkonta kourasahalla Manwtt 6dL&lg- bunch.&tg, budwtg wuh gupp.te. aw 6el.Ung gupp.te. Kuva. F.i..g... Aineiston käsittely Ajouraleveys ll'.ääritettiin ns. Kniggle-menetelmällä. Talteen saatavan lisäraakaaineen määrän laskennassa tukeuduttiin kaadetuista puista tehtyihin mittauksiin, runkokäyräfunktioihin sekä puun pituuteen ja rinnankorkeusläpimittaan perustuviin kuutiointitaulukoihin. Tässä tutkimusraportissa esitetään hakkuun tulokset pääpuulajin - männyn - suhteen analysoituina. Konetyö sen sijaan on analysoitu joukkokäsittelyn vuoksi ja sivupuulajien vähäisen määrän vuoksi ilman puulajierittelyä.. Colltbi.tted hoiltjajood ltd tau-e.c..tum luutvu.t&tg aw Tutkitut korjuumenetelmät HaJtvu.ti.ng me.thoc:u >:twii.ed Manuaalisen hakkuutyön aineisto laskettiin Metsätehossa aiemmin kehitetyllä työntutkimusaineistojen laskentaohjelmistolla. Kaatavan kourasahan toiminnan analysoimiseksi kehitettiin uusi laskentaohjelmisto. Sen avulla voidaan analysoida kourasahan kunkin toiminnan kaato, aiemmin kaadetun puun nouto, katkonta ja kuormaus ajanmenekkiä ja sen riippuvuutta eri seikoista. Tässä yhteydessä laaditun, kaatavan kourasahan käyttöön perustuvan korjuumenetelmän toimintatapakaavio esitetään liitteessä (s. 6). Yhd ; stetty a ;nespuuna-osapuuna korj uu Kaatavan kourasahan käyttöön perustuva korjuu HaJtvu.t&tg ba. ed on TUTKIMUSTULOKSET Talteen saadut puumäärät Kun talteen otettiin vain rungon ainespuuosuus 6 cm:n minimilatvaläpimittaan asti, kertyi lisäraaka-ainetta lähes yksinomaan oksista. Lisäraaka-aineen määrä lasket tiin läpimittaluokittain. TAULUKKO Lisäraaka-ainekertymät tutkimuspalstoittain Lisä raakamenetelmä aietta, m /ha Lisäys ainespuuhun verrattuna, % Manuaalinen siirtelykaato, katkoota kourasahalla. 0 Kaatava kourasaha, puut leimattu etukäteen. 9 Kaatava kourasaha, ei leimausta. 0 Ainespuuna - osapuunakorjuu. 9 Kourasahamenetelmissä lisäraaka-ainetta kertyi noin 0 % ja ainespuu-osapuumenetelmässä noin % tavanomaiseen ainespuumäärään verrattuna. Hehtaaria kohti lisäraaka-ainetta kertyj- vastaavasti noin kuutiometriä ja m (taulukko ).. Manuaalinen hakkuu Manuaalisen hakkuun puukohtainen menekki esitetään kuvassa (s. 8). ajan- Menetelmässä - kaato 9-5 m: n etäisyydeltä urista, poistettavat puut leimattu - ajanmenekki oli läpimittaluokkien - cm runkoja käsiteltäessä - 9 % vertailumenetelmän - palstan koko alueella manuaalinen siirtelykaato - ajanmenekistä ja järeämpiä runkoja käsiteltäessä samansuuruinen. Kun poistettavat puut valittiin kaadon yhteydessä, menetelmässä ajanmenekki oli - 5 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin menetelmässä.

Miestyönä kaadettujen runkojen osuus poistetuista rungoista oli 0 % menetelmässä ja 5 % menetelmässä.. Ainespuu-osapuumenetelmäss ä pienien, ja 9 cm:n ( d ) puiden siirtely kaadon ja katkonnan aj a nmenekki oli noin 0 % suurempi kuin manuaal isen siirtely ka adon. Kun hakattiin n oin 5-metrist ä rankaa l l 9 cm:n (d ) puista kas o ihin palstalle, kasvoi ajanmenekki siirt e l yka a toon n ä hden - -ke rtaiseks i. Menete lmissä, J0Ssa käy t e tt iin kaa t avaa kou ra s a haa, aloi t e tt iin kourasahalla työs kente ly ajo ura n a u kaisulla. Uran au k a i sus s a me t sä t raktorilla peruu t e tt iin uraa pit k in ja kaade t tiin puut uralta ja ne t yönn e tti in pystypuu s t on jou kkoon ka t ko ma tt omina. Myöhemmin ne katko t tiin ja ku or mattiin yhdessä palstalta kaadettujen pu i den kanssa. 0 /V 0 00 60 /.. Kaato Ajourilta poistettujen puiden maara oli neljännes poistuman runkoluvusta. Noin neljännes ajourilta poistetuis t a puis t a kaade t tiin kahden puun taakoissa eli jou kkokäsit telynä. Kolmen tai useamman puun t aakkoja ei ollut yhtään. Su htee lli nen ajanmene kki puu Reta.t<.ve.t.ime expendilwte.tllee 80 Työskentely kou r asahalla / Kaadon, ku t en muidenkin kourasahatyönvaiheiden, ajanmenekki analysoitiin taa kassa olevan puun - usean puun t aakoissa s u urimman puun rinnankorkeusläpimi t an mu kaisin luokin. Ajouran aukaisussa yhden puu n taakkojen käsittelyn ajanmenekki oli 0-50 cmin/taakka. Kahden puun taakkojen käsittelyy n kului aikaa noin 0 % enemmän. / 0 80 0 Men te l mä od Me, 0 00...- 80 60 0 58 9 5 Läpimitta, cm (d _ J - VBH, em 9 ld u l 6 68 8 88 Menetelmän ajanmenekki, cm i n/puu T.i.me expendilwte <.n muhod, em"-n/.tllee 96 Menete l mät - Me,thocLI = Sii rtel yk aat o kok o pal s tal l a = 00 FeU<.ng-bunel!<.ng <.n the eu.t.ung ajtelt = 00 = Sii rte lyk aato ajourien väl ill ä, puu t l e imattu etukäteen FeU<.ng-bunel!<.ng.tlleu ou.u.<.de.tlte Jr.eaeh mec.jmn.i.zed 6eU.i.ng,.tJr.eu majtked o6 ::: Si i rtel yk aato ajour i en välill ä, ei leimausta FeU.i.ng - bundw.g.tlleu ou.u.<.de the Jr.eLteh o6 meehan.iz ed 6eU.i.ng,.tJr.eu no.t majtked = Ainespuuna - osapuunahakkuu Comb<.ned 6hoWilood o.nd.tjr.ee- Helion euti<.ng Kuva. Manuaalisen hakkuun ajanmenekki. Ens i harvennusmänn i kkö, oksa i suusluokka F.i.g.. T.<.me expendil.u.jte 6oJt manua.t c.ufti.ng. F.i.Jt6t-ilinn.i.ng p.i.ne. 6tand, bjtanc.iu.nu6 cl.a66 8 Kuvat j a 5. kou ra saha ll a. Ajouran aukaisua kaatavalla Valok. Metsäteho

Puut leima ttu } etukäteen että puiden pituuden kasvaessa siirtomatka lievästi lyheni, ja ennen muuta siitä, että kouralla oli vaikea saada tartutuksi kuormaimen ääriulottuvuudella oleviin pienimpiin puihin. } Ei le ima usta.. cmin/taakka 80 0 Yhde puur taa k t Kahd n pul taa at -- -- r 60 - -.._..,... 50 & 0!-' -Li 0 9 5 9 Taakan suurin puu, c m Cd _ > Kuva 6. Taakkakohtainen a j anmenekki kaadettaessa kourasahalla puita palstalta ensiharvennusmännikössä Palstalta, kuormaimen ulottuvuusalueelta ajourasta noin 9 m:n etäisyydelle, kourasahalla kaadettujen puiden osuus oli 8 % poistettujen runkojen määrästä. Puista kaadettiin joukkokäsittelynä - %. Yhden puun taakkoja oli siirtelykaatomenetelmässä yli 50 % ja menetelmissä ja noin 0 % taakkojen kokonaismäärästä (kuva ). Kahden puun taakkojen osuus eri menetelmissä oli suhteellisen tasainen. Useamman puun taakkoja sen sijaan oli manuaalisessa siirtelykaatomenetelmässä yli kaksinkertaisesti muihin menetelmiin nähden. Puiden sijoittumista taakkoihin tarkasteltiin läpimit taluokittain (kuva 8). Pienimpiä puita käsiteltiin joukoittain menetelmässä merkittävästi enemmän kuin muissa menetelmissä. Näiden puiden pienemmän puumääräkertymän vuoksi tällä ryhmityksellä on suuri merkitys korjuukustannusten muodostumiselle. Palstaltakaadon ajanmenekki oli 0-65 cmin/taakka (kuva 6). Ajanmenekki on menetelmässä, jossa poistettavat puut leimattiin etukäteen, suurempi kuin menetelmässä, jossa kuljettaja valitsi kaadettavat puut. Ajanmenekkien ero on noin 0 %. Menetelmässä joukkokäsittelyn osuus on pienempi kuin menetelmässä. Myös se kasvattaa menetelmien välistä kokonaisajanmenekkien eroa. X taa koi s ta 00 + puuta / t a a kk a " " 80 " " 60 0 puu/taakka 0 Taakkakohtainen ajanmenekki kasvaa joukkokäsittelyssä loivemmin ja näyttää järeämpien runkojen käsittelyssä olevan jopa pienempi kuin yksinpuinkäsittelyssä. Se selittyy sillä, että taakkojen etäisyysjakauma muuttui siten, että taakan koon kasvaessa sen ottoetäisyys oli pienempi... Katkonta Menet elmä Menetelmät = Katkon t a manuaalisen siirte ly aadon jälkeen = Katkonta kour a sahakaatorjenetelmässå, puut leimattu etu ät e en = Katkonta kourasahakaato enetel ässä, ei leimausta Kuva. Siirtely Katkontataakat puuluvun mukaan X Läpimi t t a luokan runkoluvust a Siirtelyllä tarkoitetaan kuormaimen ulottuvuusalueen ulkopuolelta palstan reunailta ja ajourien välistä miestyönä kaadettujen puiden siirtoa pitkäulotteisen kuormaimen avulla metsätraktorin lähelle seuraavia työnvaiheita varten. Seuraava työnvaihe on esimerkiksi katkoa siirretty puu yhtaikaa uran lähellä olleiden puiden kanssa. Siirtelyn taakkakohtainen ajanmenekki oli yksinpuinkäsittelyssä 0-5 cmin menetelmässä ja 0-0 cmin menetelmissä ja. Joukkokäsittelyssä ajanmenekki oli noin kolmanneksen suurempi. Joukkokäsittelyn osuus oli vähäinen. Siirtelyn taakkakohtainen ajanmenekki pieneni puiden järeytyessä. Se johtui siitä, 00.--.----.----,,----r----.-----.----,----, 0 9 5 9 Kuva 8. Joukoittain käs i telty j en puiden osuus katkonnassa 9

Katkon nan taakkakohtainen ajanmenekki o li eri menete lmissä hyvin samantasoinen ( kuva 9). min m <osapuuta ) IIe ete lmä - Menetelmä Kat konta manuaal isen si i rte lyk aadon c mi n/ jälkeen taa kka 80 puu t taa ka 5 0 60 50 V V 0 0 V V 0 8 v =Manuaa linen siirtelykaato, ka t kont a koura s a ha lla / V e::::f.- F-- 8 6 Mene t elmät V L Tiheys, 00 m ajouraa = Kaato kou rasahalla, puut l e imattu e t ukä t een = Kaato kourasaha ll a, ei l e imausta """ = Ai nespuuna- osapuunakorj uu Kuva 0. Kuormauksen a j anmenekki 0. +-., 0 9 5 9 Ku o r mauksen ajanmenekkiä k uvaavassa kuvas s a 0 aj anmen ekki on es ite tt y - ku t en muut o i nkin t ässä raportissa korjattua puumäärää eli osapuuta sekä ainespuut a osapuuta koh t i. Taak an s uurin runko, cm Cd e > Mene t e lmä Kat konta kourasahakaa tomenet e l mässä, puut l eimatt u e t ukät een cmi n/ taa kka Kuormaus ja metsä ku lj etus 80 puu t /taal ka Ke s kimäär äiset kuormankoot olivat seuraavan a s e t elman mu kaiset. 5 0 60 / 50 V l/ V/ V / V V:::V V """ V L 0 0 0 Mene t elmä L / v 0 9 5 9 koko, (osapuuta ) Manu aalinen siirtelykaato, ka t koo t a k ourasahalla 5. 0 Kaat o kourasahalla, pu ut l eima t tu e tukäteen. Kaa t o kourasahalla, ei leimau s t a. 6 Ainespuuna- osapu unakorj uu 8. 5 Taakan s uur i n runko, cm Cd. > K orman m Menete l mä Katk onta kourasaha kaatomene t e lmässä, cmin/ pu ta/ t akka 0 5 60 50 V V.L Oksa ista puu t avaraa olevan ku orman pu rkamisen ajanmenek ki oli mene t e l missä - keskimää r in. 0 min / m ja ainespuu-osapu kuo r man purkamisen ajanmenekki 0. min /m. VL V 0 0 L' 0 0 Tämän tut kimu k s e n olosuhteissa ku ormattuna ajonopeuden ja er i menetelmien välillä ei tode ttu s elvää r i i ppuvuutta. Ajonopeuksien ero lienee vaikeammissaki n maastoissa väh äinen. ei leimaus t a taak ka.80 L 9.5 5 9 Taakan s uu ri n runko, cm <d _ > Kuva 9. 0 Katkonnan taakkakohta i nen ajanmenekki Konee l lisen työs kentelyn kokonaisajanmenekki Me n e t elmien kokonaisaj anmenekkien vertail emi seksi simuloitiin eri t y önvaiheiden k äsittelytaakkojen muodostuminen ja ajanmenekki aj ouranva rsitiheyden mukaan. Si mu-

loiritiin sisällytettiin myös j oukkokä sittelyasteen muuttuminen tiheyden muuttuessa. Ajanmenekki laskettiin kaikkien neljän tutkimuspalstan keskimää räiselle runkoluku sarjalle - lj cm (d ). Poistuma oli silloin. m /ha ain esputa - 6 cm:n latvaläpimittaan - ja 9 dm /runko. Kuorman oko oli ainespuu-osapuumenetelmäss 8.5 m ja kourasahamenetelmissä. 8 m (kuva ll). Suhteellinen a j anmene kki 00 Ajou r an aukaisu kour asahall a 90 80 Kaato pal stal ta kourasahalla 0 :::::;f9'!"""" Etäällä olevien puiden sii rt e ly Katkonta koura s ahalla 60 50 0 min/m mu! oud m Kuor aus 0 Kuo r mausa jo 0 Me ne elmä - - r--... 0 pur kamine n --- = Kaat j a kat konta kou ra saha lla, puut l e imattu etukateen r-- r-- t--- r---...... = Kaato ja katk onta kou ra s aha ll a, e i l e imausta = Ai nespuuna-osapuunakor juu Kuva. Konetyön suhteellinen ajaenekki ensiharvennusmännikössä. Tiheys 0.6 m 00 m ajouraa. metsäkuljetusmatka 50 m. maastoluokka ----- - ""' Menete lltlå = Manuaa li nen sii rte lykaat o, kat kon ta kou rasahall a 6 Kuo r mat t una- Menetelm ät 8 0 t'-.. 6 0 Kuo r man j a tyhjänä a j o 0 8 0 8 6 Me.thod Kourasahan käytöstä johtuvien työnvaiheiden ajanmenekki oli noin 0 i. ja kaatavaa kourasahaa käytettäessä y li 50 i. konetyön kokonaisajasta (kuva ). Kun menetelmää kehitetään edelleen, huomiota tulee kiinnittää kourasahalla ty ö skentelyn kaikkiin eri työnvaiheisiin..6 :--- r-- Ko r juukustannukset --= 6 8 0 6 Tih eys, ro 00 a jouraa V.>.i.ty, oud m 00., o& UM.p Mad Menetelmä t - Me.tltod.l = Ka t kon t a kourasahalla ja etsäkuljetus manuaalisen siirtelykaadon jälkeen 8udu.tg wult gm pple <ZW, loadutg and o'wiu.d.utg a &t ell ntanul &elung-bwtdt.utg =Kaato ja ka t kon t a kourasahal l a, puut l e i attu e t ukäteen FeLUng and buc.iwtg wult g 'pple 6aw, load.utg and o'u<iji.dbtg, Vleu lfltlji.ked Miestyön kustannukset laskettiin vertailumenetelmänä olleelle siirtelykaadolle hakkuun työehtosopimuksen 5. 6.985 8.. 986 mukaan. Muiden menetelmien hakkuukustannukset laskettiin siitä ajanmenekkisuhteiden perusteella. Yleiskus tannuksina kustannuksiin lisättiin 5 %. Konetyön kustannukset laskettiin oheisten tuntikustannusten ja eri menetelmien ajanmenekkien perusteella. = Kaa to ja ka t kon t a kourasaha l la, e i l e i austa FeLUng and buciwtg wult g 'pple aw, loaclutg ajtd 0oJtl<WUng, Vleu not lfltlji.ked Tuntikustannukset, mk Menetelmä = Me t säkuljetus anuaal i sen a i nespuuna - osapuuna hakkuun jhkeen Load.Utg ajtd o g a t ea c.ollb.oted a.twt.l 6ltoJLtwood ajtd Vlee-6ecti.on CJLtt&tg Kuva. Konetyön tehoajanmenekki ensiharvennusmännikössä. Metsäkuljetusmatka 50 m. maastoluokka F.<.g.. E66e.cti.ve..t.Une. e.xpi!jui.uwle. 0. me.c.ha.n.ize.d WOILR.i.n a 6.iJu.t-.tJWmi.ng p.i.ne. l>.tand. FoiLUt haul.ag e. dm.ta.nc.e. 50 m, tejijlili.n cl..a.l>l> l Manuaalinen siirtely ka at o, katkonta kourasahalla Kaatava kourasaha, puut leimattu etukätee n Kaatava kourasaha, ei leimausta Ainespuuna-osapuunakorj uu } 6,80 5,80 6,50 ll

Korjuukus tannusten vertai lu TAULUKKO Konetyö Miestyö Yhteensä Menetelmä mk/m (osapuuta ),60 60,80 8, 0 00 0, 0 Kaatava kourasaha, puut leimattu etukäteen,50 9,80 99, 0 8, 50 Kaatava kourasaha, ei leimausea,80 9,00 9,80, 0,0, 0 68, 90 88, 0 Ainespuuna- osapuunakorjuu Edullisin oli ainespuu-osapuumenetelmä (taulukko ). sen korjuukustannukset olivat 88 % ihmistyönä suoritettavaan siirtelykaatoon perustuvan menetelmän kustannuksista. Kaatavan kourasahan käyttö osoit tautui ensiharvennusolosuhteissa varsin kalliiksi. Se lisäsi kustannuksia vertailumenetelmään nähden - %. Osapuunakorjuussa talteen saatava lisäraaka-aine on jalostusprosessille toistaiseksi usein pikemminkin haitaksi kuin hyödyksi. Näin ollen myös ainespuun korjuukustannukset kiinnostavat korjuumenetelmiä kehitettäessä. Tässä tutkimuksessa siirtelykaatomenetelmä johti lähes 0 % ja kaatavan kourasahan käyttöön perustuva menetelmä 60-0 % suurempiin korjuukustannuksiin kuin ainespuu-osapuumenetelmä. Kustannusero on myös absoluuttisesti suuri. Metsänhoidollinen jälki ja korjuuvauriot AjouAaväti laskettiin systemaattiseen otantaan perustuvien mittausten perusteella. Keskimääräinen uraväli oli 5 m menetelmässä, m menetelmässä, 0 m mene telmä ssä ja m menetelmässä. Urav älit olivat samat kuin harvennuksissa y leens ä. Ajourat oli merkitty leimikon suunnittelun yhteydessä. AjouAien ievey oli. m menetelmässä,. m menetelmässä,. 6 m menetelmässä ja. m menetelmässä. Kapein ajoura (. m) oli menetelmässä, jossa poistettavat puut oli leimattu etukäteen. Koneellisesti avatun ajouran leveys ei poikennut muista ajouraleveyksistä. Jäävän puuho n unkotukuun (taulukko, s. 6) ei olennaisesti vaikuttanut se, kaadettiinko puut miestyönä vai kourasahalla. Ainespuun korjuukust., mk / m Manuaalinen siirtelykaato, katkonta kourasahalla. Suhteelliset kus t annukset TAULUKKO Jäävän puust on vauriot Vaurioituneita puita Menetelmä kpl / ha % jäävästä puustosta Manuaal inen siirte l ykaat o, katkonta kourasahalla 8. 6 Kaatava kour asaha, puut leimat tu e t ukäteen 0. 8 Kaatava kou ras a ha, e i lei maus ea 86 5. 9 Aines puuna- osapuunakorjuu 8. Kun poistettavat puut valittii n ka a do n yhteydessä, oli jääv än puuston tihey s a jouran lähellä hieman suurempi kuin keskemmällä pa l staa. Kun leimaus oli tehty e tukäteen, puuston j akauma oli l ä hes t asa i ne n. Harvennuksen m etänhodonen jäi t odettiin s ilmäva r a i sesti kaikis sa men e t elmiss ä hyväksi. Eri menetelmien välillä ei havaittu merkitt äviä poikkeamia. Myös pa istettavien puiden valinta ko neellisen kaadon yhtey dessä o li onnistunut hyv in. Jäävän puuhon va.uaio selv i ävä t t a u l u- ko s ta. Ainespuu-osapuumenete lmään verrattuna vaurioiden maa r a oli koura sahamenet elmissä noin -ke rta inen j a s ii rt e l y kaat omene t elmäss ä no in. 5-ke rtainen. Vaurio t olivat l ä hes poik keukse tta runko vaurio ita. e syn t y i vät liik ut el t ae s sa kourasahaa py sty puust on lomassa sekä k o urasahalla puita kaadett a essa. Usein v aurio oli pienia l ainen ja s i jaitsi alle m:n korkeud e lla maanpinna st a. Kuorma tt aes sa ajouran reunapuusto vau rio itu i myös ylempää. Kun kaade tt iin kahdes t a lähekkä in

olevasta puusta - kuten tuppaaseen kasvamaan jätetyistä - vain toista, vaurioitti koura helposti jäävän puun tyveä. Tämä vaurioittamisalttius korostui menetelmässä, jossa poistettavat puut oli leimattu etukäteen eikä ollut mahdollista valita vaihtoehtoista puuta kaadettavaksi. Kourasaha oli tutkimusleimikon olosuhteisiin liian järeä ja raskas. Se seikka on voinu t vaikuttaa merkittävästikin jäävän puu ston vaurioiden määrään. Konetyö Meclumi.zed woltll mk m (osapuutal Fmfu. MW m (.U,cL Sekä korjuuolo s uhteiden ja - mene t elmien erilaisuuden että tarkastelujen eroavuuden vuoksi tutkimuksen tuloksia ei voida suoraan verrata aiempien kourasahatutkimusten tuloksiin. Manu.al woltll 60 0 0 Kehitetyn laskentamenetelmän avulla voitiin tarkastella leimikon järeyden vaiku tusta korjuun ajanmenekkiin ja kustannuksn. Tutkimusleimikon runkolukusarjaa muutettiin hieman j äreämpään suuntaan ja muodostettiin kaksi uutta leimikkoa, joille laskettiin ajanmenekit ja korjuukustannukset. Kun leimikko on vähänkin järeämpää, koneellisen työn yksikkökustannukset pienenevät merkittävästi (kuva ). Miestyö 80 TULOSTE N TAR KASTELUA JA PÄÄTELMÄT Osapuuna- ja kokopuunakorjuuta ja niiden tekniikkaa on kehitetty ja tutkittu viime vuosina verraten runsaasti. Selvitykset ovat koskeneet etupäässä myöhempiä harvennuksia ja avohakkuita. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin näiden menetelmien soveltuvuutta ensiharvennusolosuhteisiin. and b!c.hu} 00 0 t.opl> wa '.: Menetelmä - IAethod 9 Rungon keskikoko, d Cainepuuta) 58 50 Poistuma, ainepuu-m ha 6 AveAAg"-.t(>.m.i.Z"-, ou.d dm Uufw..tlt.i.al. Jt.OwtdJ.oood VJUU.n, ou.d m -0dl.u..tlt.i.al. Jt.OwtdJ.oood ha Menetelmät - Me..t!to = Ainespuuna - osapuunakorjuu Comb.Ut"-d lto'ltwood and Vt"-e.-"-ct.i.ott IUL'lvu.t.mg ::: Manuaa linen si i rtelykaato, katkonta kourasahalla Mrutual e.uutg-bwtc.lt.utg, budu.ng u:.i.th gtppl" = Kaatavan 60.W kourasahan käyttöön perustuva korjuu HaJtvUW'9 bed ott 6elliJ'9 g'ld.ppt"- aw Kuva. Korjuukustannukset erilaisissa ensiharvennusmänniköissä. Oksaisuusluokka, maastoluokka, metsäkuljetusmatka 50m. kuorman koko enetelmässä 8.5 m ja menetelmissä ja.8 m F.ig.. HaJtvV>ti'9 c.o!>.t6.ut cu.6 6Vr.ent 6Wt.t.h.inrW!g p.ine!>.ta.ruu.. Bltandu.nu> cl.tu.>, ;t(!/l.ll.ll.{.n cl.tu.!>, 6OllUt. ha.u.a.g e cu!>.ta.nc.e 50 m, toad!>.ue 8. 5!>olid c.u. m. -Ut me.thod and. 8 l>olid c.u. m..in. met.hodl> and! Konetyön tuotosta voitaneen merkittävästi kohottaa käyttämällä kevytrakenteisempaa kourasahaa. Kourasaha oli kuormaimessa myös osapuuta ja ainespuuta yhdessä kuormattaessa. Tavallista kouraa käyttäen kuorrnauksen tuotos olisi jonkin verran suurempi. Kourasahatyön ajanmenekki riippuu olennaisesti puiden joukkokäsittelyasteesta. Siirtelykaadolla vaikutetaan varsinkin pienten puiden ohjautumiseen joukkokäsittelyyn. Tässä tutkimuksessa siirtelykaadossa ei erityisemmin otettu huomioon koneellisen työn vaateita. Tältäkin osin on mahdollista vaikuttaa konetyön tuotokseen. Jäävälle puustolle aiheutui vaurioita yhtä paljon kuin vastaavissa muissa tutkimuksissa. Yhtenä tämän tutkimuksen tuloksena voitaneen pitä ä tutkimusmenetelmän kehittämis tä. Kehitettyä tiedonkeruuta ja analysointia voidaan hyödyntää joukkokäsittelynä tehtävien työnvaiheiden aj anmenekkien laskemiseksi. Kourasahan käyttöön perustuvat korjuumenetelmät ovat ensiharvennusmännikössä tekni sesti käyttökelpoisia. Metsätraktorin kuljettaja voi kaatavalla kourasahalla t yöskennellessään valita poistettavat puut metsänhoidollisesti yhtä oikein kuin metsuri moottorisahakaadon yh teydessä tai leirnausryhmä etukäteisleimauksessa.

Manuaalinen ainespuu-osapuumenetelmä oli pienirunkoisessa ensiharvennuksessa korjuukustannuksiltaan edullisempi kuin kourasahamenetelmät. Kun poistettavan puuston järeys ja läpimittaluokkajakauma vaikuttavat suuresti kourasahamenetelmien ajanmenekkiin ja kun kourasahamenetelmiä on vielä varaa kehittää, arvioidaan kourasahamenetelmien ja manuaalisten tavaralajimenetelmien kustannuserojen jonkin verran pienentyvän tässä tutkimuksessa todetuista. Ensiharvennuksen koneellisessa osapuunakorjuussa kertyy pääosin oksista lisäraakaainetta noin 0 % ainespuun määrään ver- rattuna. Tämän raaka-aineen käyttöarvo vaikuttaa ratkaisevasti koneellisen osapuunakorjuun kokonaistaloudellisuuteen. Kun karsittu raaka-aine on jalostusprosessille toivottavaa ja kun työskentely kourasahalla lähestyy työnvaiheiltaan kuormainmonitoimikoneella työskentelyä, tulisi selvittää, miten kuormainmonitoimikoneet soveltuvat pienipuustoisiin harvennusleimikoihin ja mikä on niiden kustannuskilpailukyky niissä. Kuormainmonitoimikoneilla voitaneen nassä olosuhteissa tehdä joukkokäsittelynä vajaasti karsittua ainespuuta ja osapuuta. KIRJALLISUUTTA Renvz.enc.u DIGGLE, P. J. & KNUTELL, H. 99. "Kniggle" en ny metod för skattning av stickvägsbredd. Summary : " Kniggle" - a new method for estimating striproad width. Sveriges Lantbruksuniversitet, Institutionen för skogsteknik The Swedish University of Agricultural Sciences, Department of Operational Efficiency. Rapport nr - Report No. 5. Garpenberg HÄGGBLOM, R. 98. Monitoimikoneiden käyttömahdollisuudet hankittaessa havupuuvaltaista kokopuuta tavaralajikorjuun yhteydessä. Summary : The Possibilities of Using Multipurpose Logging Machines for Whole Tree Harvesting in Connection with Shortwood. Metsätehon tiedotus - Metsäteho Report 9. Helsinki HÖGNÄS, T. 98. Kokemuksia Finko 50 - kuormainprosessorin käyt öst ä harvennushakkuussa. Metsähallitus, kehittämisjaost o. Koeselostus 0. Hirvas KAHALA, M. 98. Osapuunakorjuu eteläsuomalaisissa harvennusmetsäolosuhteissa. Summary : Part- Tree Harvesting in Thinnings in Southern Finland. Metsätehon tiedotus - Metsäteho Report 86. Helsinki KAHALA, M. & KUITTO, P. -J. 985. Osapuunakorjuu mäntyvaltaisissa myöhemmissä harvennuksissa. Metsätehon moniste. 6. 985. Helsinki LILLEBERG, R. 98. Kasvatushakkuiden korjuujälki. Summary : The State of Harvested Thinning Stands. Metsätehon tiedotus - Metsäteho Report 88. Helsinki MELKKO, M. & MÄKELÄ, M. käsittelyprosessori kuussa. Metsätehon 980. Helsinki 980. Joukkoharvennushakmoniste 5..

A FELLING GRAPPLE SAW FOR TREE-SECTION HARVESTING IN A FIRST- THINNING PINE STAND By Antti Korpilahti S u mm a r y The applicability and costs of different grapple-saw-based tree - section methods and the manual shortwood method combined with the tree-section method in the first thinning of a pine stand were studied (Fig. and, pp. 6 and ). Stemwood up to about 6 cm top diameter was to be harvested in all cases. When using a grapple saw for bucking or for felling and bucking, delimbing was not done. In the combined manual shortwood and treesection method, trees in the and 9 cm DBH class were not delimbed, thicker trees were delimbed with a power - saw as normal. A length of 5 m for tree-sections and shortwood was prefered. It was calculated that branches and stemwood smaller than 6 cm top diameter to be harvested amounted to 0 % in the tree section methods and in the combined short wood and tree - section method to % of the amount of industrial roundwood (minimum top diameter 6 cm). Manual cutting in the combined shortwood and tree-section method took about two to four times as long per tree as manual felling for bucking with a grapple saw in the tree - section method (Fig., p. 8). The time expenditure for bucking with a grapple saw and forest haulage was twice that of forest haulage after the combined manual shortwood and tree - section method. When a grapple saw was used for felling as well, the time expenditure tripled (Fig., p. ). The share of the time expenditure for a grapple saw work of the total time expend iture for machine-work was about 0 % for bucking only, and about 50 % when felling was also done. The time expenditure and thus harvesting unit costs of the grapple- saw-based treesection methods depend greatly on the size distribution of trees to be handled and on the share of smaller trees bucked and handled in bunches. When the average tree size was 9 solid dm of industrial roundwood, the harvesting costs of the combined shortwood and treesection method were 88 % compared with the costs of the tree-section method where bucking was done with a grapple saw. When a grapple saw was also used for felling, the harvesting costs increased by % on bucking only with a grapple saw. The haulage distance was then 50 m and load size 8.5 solid m for the combined shrt wood and tree - section method and. 8 m (s) for the tree-section methods. After changing the tree size distribution in the cost ca}culation to an average tree size of dm (s), the harvesting costs were at the same level for the combined shortwood and tree - section method and the tree-section method where bucking was done with a grapple saw (Fig., p. ). The most important development objects in the tree-section methods are constructing a lighter grapple saw and increasing the share of trees handled in bunches. When the combined shortwood and tree-sec tion method was used, % the residual trees were damaged in the stand under study. When a grapple saw was used for bucking, about % of the trees were damaged and about 6 % when felling was done with a grapple saw. The study is a part of the joint Nordic forest technology development studies to be conducted on the initiative of the Nordic Council in Denmark, Finland, Norway and Sweden and financed by the Nordic Council of Ministers. The coordinating organ for these studies is the Nordiska Skogsarbetsstudiernas Råd (NSR). This study is part of the proj ect, concerning mechanization of harvesting of timber removed by thinning. The leading country of the project is Finland. 5

L I I T E TYÖNVAIHEET KÄYTETTÄESSÄ KAATAVAA KOURASAHAA HARVENNUSLEIMIKOSSA Leimikosta korjattavat puut Manuaalinen siirtelykaato kuormaimen ulottuvuuden ulkopuolel-ta Ajouran aukaisu kourasahalla II Kaat o kourasahalla kuorma i men ulottuvuusalueelta Siirto uran lähelle Katkonta kourasahalla Kuormaus Kuljetus Kuorman purkaminen 6

ISBN 95-6- 0-X ISSN 056-5