PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062
PE 302.062 2/6 DT\441996.doc
I TAUSTAA JA TOTEUTETTUJA TOIMIA 1. Kaakkois-Euroopan kansat tarvitsevat voimakasta tukea kestävän rauhan ja turvallisuuden luomisessa. Rauha voidaan säilyttää ainoastaan noudattamalla demokratiaa ja oikeusvaltion periaatteita. Kansalaisten perusoikeuksien kunnioittaminen jää kuolleeksi kirjaimeksi, jos asiaa koskevaa lainsäädäntöä ei ole olemassa ja jos sitä ei panna asianmukaisella tavalla täytäntöön. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja suojelu, myös vähemmistöjen oikeuksien suojelu, voi muuttua todelliseksi vasta, kun asiaa koskeva lainsäädäntö on hyväksytty, pantu täytäntöön ja täytäntöönpanoa on valvottu. 2. Demokratia juurtuu Kaakkois-Euroopassa vapaiden vaalien myötä siirtymäkauden hallitusten siirtyessä syrjään demokraattisesti valittujen instituutioiden tieltä ja monipuoluejärjestelmien syntyessä. Kansainvälisellä yhteisöllä ja erityisesti Euroopan unionilla on ainutlaatuinen tilaisuus vaikuttaa Kaakkois-Euroopan demokraattisten instituutioiden lujittumiseen. Tämä on suuri haaste parlamenttien väliselle yhteistyölle kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla. 3. Kaakkois-Euroopan eri valtioiden keskinäinen riippuvuus oli yksi tärkeimmistä tekijöistä perustettaessa vuoden 1999 vakaussopimusta konfliktien torjunnan välineeksi ja koko alueen rauhan ja demokratian edistämiseksi. 4. Parlamenttien välinen yhteistyö vakaussopimuksen kumppanimaiden kansallisten parlamenttien, Euroopan parlamentin ja Euroopan neuvoston ja ETYJ:n parlamentaaristen yleiskokousten välillä auttaa osaltaan alueen vakauttamisessa ja vakaus- ja assosiointisopimusten ehtojen täyttämisessä. 5. Välittömillä vaaleilla valitun Euroopan unionin toimielimen Euroopan parlamentin ja Euroopan neuvoston sekä ETYJ:n parlamentaaristen yleiskokousten välinen yhteistyö vakaussopimustroikan puitteissa osoittaa, että ylikansallisen tason yhteistyö ja keskustelu on mahdollinen; siksi se on hyvä esimerkki laajemman pohjan alueellisesta yhteistyöstä parlamenttien välillä. 6. Yksi kansallisen parlamentin päätehtävistä välittömillä vaaleilla valittuna elimenä on huolehtia, että kaikki muut demokraattisesti valitut elimet noudattavat demokratian ja oikeusvaltion perusperiaatteita. Kaikkien muiden kansallisten poliittisten instituutioiden erityisesti hallitusten ja niiden alaisen hallintokoneiston toiminnan jatkuva seuranta ja arviointi on siksi erittäin tärkeää demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden horjuttamista ja/tai rikkomista koskevien merkkien havaitsemiseksi ja torjumiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 7. Euroopan parlamentin sekä ETYJ:n ja Euroopan neuvoston parlamentaaristen yleiskokousten osallistuminen vakaussopimuksen toimeenpanemiseen lujittaa monipuolisella tavalla vakaus- ja assosiointisopimusten valmistelua Euroopan unionin tulevaa jäsenyyttä varten ja nykyistä yhteistyötä Kaakkois-Euroopan kansallisten parlamenttien ja muiden kumppanimaiden kansallisten parlamenttien välillä. DT\441996.doc 3/6 PE 302.062
8. Vakaussopimuksen puitteissa äskettäin luotu parlamentaarisen yhteistyön troikka yhdessä Euroopan parlamentin ja ETYJ:n ja Euroopan neuvoston parlamentaaristen yleiskokousten integroimisen kanssa ovat ensimmäinen askel kohti ylikansallisten parlamenttien roolin ja niiden alueellista vakautta koskevan merkityksen tunnustamista vakaussopimuksen toimeenpanossa. 9. Nämä kolme ylikansallista parlamentaarista instituutiota (Euroopan unionissa välittömillä vaaleilla demokraattisesti valittu Euroopan parlamentti sekä ETYJ:n ja Euroopan neuvoston parlamentaariset yleiskokoukset) antavat jäsennellyn ja säännöllisen poliittisen ulottuvuuden nykyiselle vuoropuhelulle vakaussopimuksen kumppanimaiden hallitusten edustajien, kansainvälisten organisaatioiden, kansainvälisten rahoituslaitosten sekä paikan päällä toimivien kansalaisjärjestöjen edustajien välillä. Näiden osallistuminen vakaussopimuksen nojalla kehitettyyn toimintaan korostaa sopimuksen poliittista profiilia. 10. Syyskuussa 2000 Zagrebissa pidetyssä parlamenttien välisessä huippukokouksessa katsottiin, että vakaussopimusta koskevia kysymyksiä käsiteltäisiin kunkin parlamentin erityisvaliokunnissa (tai työryhmissä). Vuoden 2001 alussa Euroopan parlamentti selvitti ehdot sen osallistumiselle vakaussopimuksen toimeenpanoon. Parlamentti päätti, että ulkoasioiden valiokunta seuraisi vakaussopimukseen liittyvää parlamentin toimintaa ja nimittäisi tietyn määrän parlamentin jäseniä seuraamaan ja osallistumaan säännöllisesti vakaussopimuksen toimintaan (Stability Pact Working Group). Tämä uusi ryhmä toimii foorumina vakaussopimusta koskeville keskusteluille ja esittää ulkoasioiden valiokunnalle Euroopan parlamentin nimissä tehtävät ehdotukset. 11. Euroopan parlamentin ulkoasioiden valiokunta ja sen vakaussopimustyöryhmä ovat valmiita luomaan yhteyksiä tähän kokoukseen osallistuvien parlamenttien edustajien kanssa. 12. Kokoukseen osallistuvia parlamentaarikkoja pyydetään siksi kannattamaan painokkaasti Zagrebin huippukokouksen päätelmiä ja perustamaan kansallisiin parlamentteihinsa tai kansainvälisiin yleiskokouksiinsa tarvittavat erityisvaliokunnat tai työryhmät. Tavoitteena on perustaa riittävät parlamentaariset verkostot alueelliselle ja kansainväliselle tasolle ja aloittaa säännöllinen vakaussopimusasioita koskeva tietojenvaihto erityisesti alueelliseen vakauteen liittyvistä kysymyksistä (parlamenttien välinen ennakkovaroitusjärjestelmä konfliktien estämiseksi). 13. Tämän ehdotuksen toimeenpano on äärimmäisen tärkeää Euroopan parlamentille, koska se on parlamenttien välistä yhteistyötä koskevan vakaussopimustroikan puheenjohtaja vuoden 2001 loppuun saakka. Pidämme myös mielessä NATOn parlamentaarisen yleiskokouksen vierailun Jugoslavian/Serbian liittotasavaltaan ja Montenegroon (12.7.2001) ja Vilnan kevätistunnossa annetun Kaakkois-Euroopan julistuksen, Rose- Rothin seminaarit sekä NATOn parlamentaarisen yleiskokouksen yhteistyön Euroopan parlamentin ja muiden parlamentaaristen yleiskokousten kanssa. 14. Vakaussopimuksen mukaisen parlamenttiyhteistyön piirissä on jo aloitettu muitakin hankkeita. Vuodeksi 2000 hyväksytty Quick Start -ohjelma sisälsi keskustelufoorumissa I toimintasuunnitelman parlamenttien välisestä yhteistyöstä. Tämä ohjelma pyrkii PE 302.062 4/6 DT\441996.doc
vahvistamaan Kaakkois-Euroopan kansallisten parlamenttien kykyä valvoa hallitustensa toimintaa, ja siinä tarjottiin koulutusta kaikille vakaussopimuksen piiriin kuuluville parlamentaarikoille ja parlamentin virkamieskunnalle. 15. Parlamenttiverkosto on Quick Start -ohjelmaan kuuluva tärkeä hanke, joka käynnistettiin vuonna 2000. Hankkeella tuetaan Kaakkois-Euroopan parlamenttien ja Euroopan parlamentin jäsenten välistä alueellista yhteistyötä. Tämän kolme kertaa kokoontuneen verkoston puheenjohtajana toimii Euroopan parlamentin suhteista Kaakkois-Eurooppaan vastaavan valiokunnan puheenjohtaja. Toisessa meneillään olevassa parlamenttien välisessä yhteistyöhankkeessa pyritään kehittämään toimiva ja aktiivinen suhde Kaakkois-Euroopan parlamenttien ja kansalaisten välille, tarkoituksena auttaa niitä hallitusten demokraattisessa valvonnassa puolustus- ja turvallisuuspolitiikan alalla. II JOHTOPÄÄTÖKSET PARLAMENTTIEN ROOLISTA ALUEELLISESSA VAKAUDESSA 16. Tämän teeman johtopäätöksiksi ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä ja periaatteita: vakaussopimuksen parlamentaarisen ulottuvuuden poliittinen merkitys ja tarve kannustaa kaikkia kansallisia parlamentteja ja kaikkia parlamentaarisia yleiskokouksia lujittamaan edelleen parlamenttien institutionaalista kapasiteettia, erityisesti luomalla "foorumeita" vakaussopimusta koskevien asioiden käsittelemiseksi ja verkostojen luomiseksi; tuki kokoukseen osallistuvien kansallisten parlamenttien ja yleiskokousten puitteissa luotaville vakaussopimusta koskeville tilapäisille poliittisille rakenteille (työryhmät tai erityisvaliokunnat); verkostoitumiskäytännön toteuttaminen Euroopan parlamentin, ETYJ:n ja Euroopan neuvoston parlamentaaristen yleiskokousten ja kokoukseen osallistuvien kansallisten parlamenttien piirissä siten, että painopisteenä on vakaussopimuksen säännöllinen arviointi erityisesti alueellisen vakauden, jälleenrakennuksen ja taloudellisen kehityksen sekä salakuljetuksen torjunnan suhteen (kokouksen kolme teemaa); yhteistyön tiivistäminen Euroopan parlamentin, Euroopan neuvoston ja ETYJ:n parlamentaaristen yleiskokousten, Euroopan unionin kansallisten parlamenttien, vakaussopimuksen kumppanimaiden (Kaakkois-Euroopan maat ja lahjoittajamaat) kansallisten parlamenttien sekä ehdokasvaltioiden kansallisten parlamenttien välillä; tällaiseen yhteistyöhön nivoutuva parlamenttien välisen varhaisvaroitusjärjestelmän (verkoston) luominen konfliktien estämiseksi; se olisi instrumentti alueen epävakautta koskevien enteiden torjumiseksi ja niiden käsittelemiseksi; DT\441996.doc 5/6 PE 302.062
tuki säännöllisten vakaussopimusta koskevien parlamenttikeskustelujen järjestämiselle. Parlamenttien osallistuminen lujittaa entisestään vakaussopimuksen kaksisuuntaista luonnetta, sillä parlamentit ovat tärkeässä asemassa edistäessään alueen uudistusprosessia, valvoessaan kansallisten hallitusten toteuttamaa uudistuspolitiikka ja huolehtiessaan kansainvälisen yhteisön antaman rahoituksen jatkumisesta (kahdenväliset lahjoittajat, G8, Euroopan unioni); kestävän vuoropuhelun jatkaminen Euroopan parlamentin, ETYJ:n ja Euroopan neuvoston parlamentaaristen yleiskokousten sekä keskustelufoorumeihin ja vakaussopimuksen alueelliseen keskustelufoorumiin osallistuvien hallitusten edustajien ja asiantuntijoiden välillä. PE 302.062 6/6 DT\441996.doc