Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 12, Astrometria. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen

Samankaltaiset tiedostot
Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 7, Astrometria, ultravioletti ja lähi-infrapuna. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen

11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto

13. Uusi havaintoteknologia

Linnunradan rakenne 53925, 5 op, syksy 2016 D116 Physicum

Havaitsevan tähtitieteen pk 1 luento 12, Kalvot: Jyri Näränen & Mikael Granvik

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

Havaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 11: (kalvot: Jyri Näränen ja Mikael Granvik)

Copyright 2008 Pearson Education, Inc., publishing as Pearson Addison-Wesley.

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu. Luento , V-M Pelkonen

Luento 2 Stereokuvan laskeminen Maa Fotogrammetrian perusteet 1

7.4 Fotometria CCD kameralla

Linnunradan rakenne 53925, 5 op, syksy 2016 D116 Physicum

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I Johdanto

2. MITÄ FOTOMETRIA ON?

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008

Refraktorit Ensimmäisenä käytetty teleskooppi-tyyppi

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2007

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012

Havaitsevan tähtitieteen pk 1 luento 7, Kuvankäsittely. Jyri Näränen

16. Tähtijoukot Tähtiassosiaatiot. Avoimet tähtijoukot tähteä esim Seulaset, Hyadit, Praesape (M44-kuva)

Lataa Lähiasteroidit ja komeetat - Donald K. Yeomans. Lataa

Luento 5: Stereoskooppinen mittaaminen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2012

Havaitsevan tähtitieteen pk 1, Luento 13: Uusi havaintoteknologia. (kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik ja Veli-Matti Pelkonen)

Muunnoskaavat horisonttijärjestelmä < > ekvaattorisysteemi

Tähtitiede harrasteena

Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä:

7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n AU päässä

8. Fotometria (jatkuu)

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen

Tabbyn tähti - KIC Mysteeritähden havainnot. Arto Oksanen

Sähkömagneettinen säteily ja sen vuorovaikutusmekanismit

9. Polarimetria. tähtitieteessä. 1. Polarisaatio. 2. Stokesin parametrit. 3. Polarisaattorit. 4. CCD polarimetria

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla

9. Polarimetria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Kevät 2014 Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP)

Tähtitieteen pikakurssi

TAIVAANMEKANIIKAN KOTITEHTÄVÄT (syksy 2014)

6. Kaukoputket ja observatoriot

HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS

9. Polarimetria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Syksy 2017 Thomas Hackman (Kalvot JN, TH, MG & VMP)

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

SUHTEELLISUUSTEORIAN TEOREETTISIA KUMMAJAISIA

2.7.4 Numeerinen esimerkki

5. Kaukoputket ja observatoriot. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

make and make and make ThinkMath 2017

Muutoksen arviointi differentiaalin avulla

12. Kuvankäsittely. 1. CCD havainnot. 2. CCD kuvien jälkikäsittely 3. FITS. 4. Kuvankatseluohjelmistoja. 5. Kuvankäsittelyohjelmistoja. 6.

8. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot ja Thomas Hackman (Kalvot JN & TH) HTTPKI, kevät 2010, luennot 8-9 0

Albedot ja magnitudit

CCD-kuvaamisesta. Jouni Raunio / TaUrsa

VIII LISÄTIETOA 8.1. HAVAINTOVIRHEISTÄ

Kosmos = maailmankaikkeus

Luento 7 3-D mittaus. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

tgg agg Supplementary Figure S1.

Teoreettisia perusteita I

3. Optiikka. 1. Geometrinen optiikka. 2. Aalto-optiikka. 3. Stokesin parametrit. 4. Perussuureita. 5. Kuvausvirheet. 6. Optiikan suunnittelu

7. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot ja Mikael Granvik (Kalvot JN, TH & MG) HTTPKI, kevät 2011, luennot 7-8

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

Luento 4 Georeferointi Maa Fotogrammetrian perusteet 1

5. Optiikka. Havaitsevan tähtitieteen pk I, luento 5, Kalvot: Jyri Näränen ja Thomas Hackman. HTTPK I, kevät 2012, luento 5

Luento 4 Georeferointi

Pienkappaleita läheltä ja kaukaa

anna minun kertoa let me tell you

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

8. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot ja Thomas Hackman (Kalvot JN, TH, VMP)

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

10. Polarimetria. 1. Polarisaatio tähtitieteessä. 2. Stokesin parametrit. 3. Polarisaattorit. 4. CCD polarimetria

7. Kuvankäsittely. 1. CCD havainnot. 2. CCD kuvien jälkikäsittely 3. FITS. 4. Kuvankatseluohjelmistoja. 5. Kuvankäsittelyohjelmistoja. 6.

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa.

Säilörehunurmen sadon määrän kaukokartoitus

( ( OX2 Perkkiö. Rakennuskanta. Varjostus. 9 x N131 x HH145

Tehtävänä on määrittää fysikaalisen heilurin hitausmomentti heilahdusajan avulla.

Luento 11: Stereomallin ulkoinen orientointi

Tynnyrivaara, OX2 Tuulivoimahanke. ( Layout 9 x N131 x HH145. Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a

Garmin GPSmap 60CSx -laite

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Spektroskopia. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

,0 Yes ,0 120, ,8

Maa Kameran kalibrointi. TKK/Fotogrammetria/PP

FETAL FIBROBLASTS, PASSAGE 10

10. Spektrometria. Havaitsevan tähtitieteen luennot & Thomas Hackman. HTTPK I kevät

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

7.-8. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot 1.3. ja Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP)

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op. 1 of

Sisällysluettelo: asteroidit

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä.

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen

Metsähovin satelliitilaser lähiavaruuden kohteiden karakterisoinnissa

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

Luento 9 3-D mittaus. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

CASIO-KOULULASKIMET CASIO. OPETTAJAOSIO JULKAISU 8 TEEMAOSIO: ASTRONOMIA: LASKENTAA TAIVAAN JA MAAN VÄLILLÄ. Astronomia ja astrologia SIVU 1

Transkriptio:

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 12, Astrometria Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen

12. Astrometria 1. 2. 3. 4. 5. Astrometria Meridiaanikone Suhteellinen astrometria Katalogit Astrometriasatelliitit 2

12.1 Astrometria Taivaan kohteiden sijaintien, nopeuksien ja etäisyyksien määrittämistä Vanhinta tähtitiedettä tähtikartat, navigointi ajan määritys astrologia Nykyaikana havainnot hyvin automatisoituja meridiaanikoneet satelliitit: Hipparcos ja GAIA 3

12.1. Astrometria Sovelluskohteita nykypäivänä: Aurinkokunnan dynamiikka tähtien dynamiikka (kaksoistähdet) galaktinen astronomia: tähtien syntytiheys, galaksidynamiikka ajan määritys kosmisen mitta-asteikon määritys (parallaksit) absoluuttiset magnitudit astrofysiikan perusteet! eksoplaneettojen etsintä: toistaiseksi tuloksetta! (liian huono erotuskyky maanpinnalta, Space Interferometry Mission (~1 µ ) peruttiin 2010) 4

12.1 Astrometria Middle solar system (1-year, 2011) This animation shows the motion of objects in the inner- to mid-region of the solar system. The animation shows objects out to the orbit of Jupiter and a little beyond. The sun is the yellow symbol at the center of each frame. The orbits of the planets Mercury, Venus, Earth and Mars are shown in light blue, with the current locations of each planet being shown by large crossed circles. Main-belt minor planets are shown as green circles, Near-Earth asteroids as red circles. Jupiter and its orbit are now shown and the Jupiter Trojans, which orbit in the same orbit as Jupiter but roughly 60 degrees ahead or behind the planet, are colored blue. This animation shows the vast bulk of the objects tracked by the MPC. The total number of objects shown is more than 100000. Credit: IAU Minor Planet Center Huom: animaatio esitetään luennolla, koska se on liian iso ja ei toimisi muutenkaan pdf:ssä 5

12.1 Astrometria Astronomy Picture of the Day (APOD) 11.5.2008: Retrograde Mars Credit & Copyright: Tunç Tezel (TWAN) 6

12.2 Meridiaanikone Teleskooppi, joka kääntyy (P-E) vain vaakasuoran itä-länsi -suuntaisen akselin ympäri Teleskoopilla mitataan tähden kulminaation aika eli hetki, jolloin tähti ohittaa meridiaanin Tätä kutsutaan absoluuttiseksi astrometriaksi Joitakin meridiaanikoneita on vielä käytössä ja niillä tehtävä työ lähinnä tukee suhteelliseen astrometriaan perustuvia mittauksia 7

12.3 Suhteellinen astrometria Kun astrometriamittaukset tehdään kuvaan (esim. CCD), jossa ei ole suoraan absoluuttista asteikkoa, täytyy asteikko määrittää joidenkin kuvassa olevien vertailukohteiden avulla Vertailukohteiden mukaan muodostetaan kuvaus kuvakoordinaateista absoluuttiseen koordinaatistoon joko suoraan tai ns. normaalikoordinaattien avulla Kuvauksen määrittäminen on epälineaarinen optimointitehtävä joka vaatii numeerisia menetelmiä ja iterointia Käytännössä melko suoraviivaista nykyaikaisilla tietokoneilla 8

12.3 Virhelähteitä Havaintoajan tulee olla tarkasti ja oikein määritetty Kuvakentän koordinaattiakselit eivät ole täysin saman suuntaiset kuin absoluuttiset Teleskoopin suuntaus ei ole koskaan täydellinen Kuvakenttä voi olla vääristynyt (joko optiikan tai teleskoopin aberraatioiden takia) Kuvataso ei välttämättä ole kohtisuoraan optista akselia vastaan Ominaisliike ja parallaksi vaikuttavat vertailutähtien paikkoihin virhettä voidaan pienentää käyttämällä useita vertailutähtiä 9

12.4 Katalogit 10

12.5 Hipparcos Hipparcos -katalogi 120 000 tähteä 1m tarkkuudella etäisyys mitattu ~ 1600 parsekin etäisyydelle Tycho -katalogi yli miljoona tähteä 2030m tarkkuudella ihan OK paikat, mutta parallaksi vain lähimmille 11

12.5 GAIA Laukaisu 19.12.2013, 5 vuoden missio 2018 asti Sijainnit miljardille tähdelle 20 magnitudiin asti 20µ 15 magnitudissa ja 200µ 20 magnitudissa: etäisyysarviot 5 50 kpc! Astrometrian lisäksi myös fotometriaa ja spektroskopiaa: spektriluokka, radiaalinopeus, absoluuttinen magnitudi (ja uusia asteroideja Muinosen ryhmän kiinnostuksen kohde) 12

9.2.2014 GAIA, 1% of the test picture: LMC, NGC 1818 Credit: ESA/DPAC/ Airbus DS (Ikävä kyllä, GAIA -EI- lähetä ottamiaan kuvia takaisin Maahan asti... joten kauniita kuvia tulee vain näistä kalibraatio- ja testikuvista. Telemetria -ongelma.) 13