HYVINVOINTIVALTIO NUMEROINA FAKTA 27.4.2015
Aiemmin julkaistu EVA Fakta -sarjassa: Hyvinvointivaltio numeroina (2013) Verojen kirja (2014) Tästä Suomi elää (2014) Kuka Suomessa tekee työt? (2015) Julkaisut löytyvät osoitteesta ww.eva.fi/julkaisut/faktat. Kustantaja: Taloustieto Oy Painopaikka: Nykypaino Oy, Helsinki 2015 EVA Fakta 2/2015 5. täydennetty painos ISSN 2342-7175 (painettu) ISSN 2342-7183 (pdf) ISBN 978-951-628-634-4 (painettu) ISBN 978-951-628-635-1 (pdf)
Esipuhe Hyvinvointivaltio on kriisissä, sanotaan. Hyvinvointivaltio on ajettu alas, julistavat innokkaimmat. Hyvinvointivaltion ongelmat ovat totta, mutta lopussa sen tarina ei ole. Sen kertovat numerot. Tämä teos on hyvinvointivaltion kuumemittari. Se kertoo havainnollisten indeksilukujen kautta miten suomalainen hyvinvointivaltio on kehittynyt ja muuttunut. Lähtöpisteenä on vuosi 1975, jolloin hyvinvointiprojektimme oli saavuttanut täysi-ikäisyytensä. Kertomus kulkee läpi 1990-luvun laman ja 2000-luvun talouskriisien. Tämän kirjan ensimmäinen painos julkaistiin helmikuussa 2011. Se on osoittautunut hyvin kysytyksi ja käyttökelpoiseksi perustietoteokseksi kaikissa niissä paikoissa, joissa käydään talouspoliittista ja yhteiskunnallista keskustelua. Siksi olemme päivittäneet kuvaajat tuoreimmilla numeroilla. Tilastointiviiveen vuoksi ensimmäisessä painoksessa finanssikriisin vaikutus näkyi vain heikosti. Tässä päivitetyssä laitoksessa maailmantalouden sukellus ja Euroopan velkakriisin kurjuudet ovat selvästi nähtävissä. Luvut kertovat, että Suomen palautuminen finanssikriisistä on huolestuttavan hidasta. Ennen kuljimme tasatahtia Pohjoismaiden kanssa, nyt olemme liukumassa toisenlaiseen seuraan. EVA Faktan luvut on koonnut tutkija Hannu Kaseva Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta. Esitän hänelle parhaat kiitokseni paneutuvasta ja sinnikkäästä työstä. Helsingissä 22. huhtikuuta 2015 Matti Apunen Johtaja EVA
Sisältö Julkinen sektori kansantaloudessa Julkiset menot tehtävittäin 1980 2013 4 Julkiset menot pääerittäin 1975 2013 5 Julkisten menojen rahoitus 1975 2014 6 Julkisen sektorin työllisyys Julkisen ja yksityisen sektorin työlliset 1950 2013 7 Julkisyhteisöjen osuus työllisyydestä 1860 2013 8 Työvoima julkisyhteisöissä ja yrityksissä 1975 2013 9 Julkisyhteisöjen työvoima hallintotasoittain 1975 2013 10 Työllisyys julkisissa peruspalveluissa ja hallinnossa 1975 2013 12 Julkiset kulutusmenot Yövartijavaltion kulutusmenot 1975 2013 12 Peruspalvelujen kulutusmenot 1975 2013 13 Terveyspalvelujen kulutusmenot 2003 2013 14 Sosiaalipalvelujen kulutusmenot 2003 2013 15 Koulutuksen kulutusmenot 2003 2013 16 Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen kulutusmenot 2003 2013 17 Infrastruktuurin ja elinkeinopalvelujen kulutusmenot 2003 2013 18 Hallinnon palkkojen osuus julkisyhteisöjen palkkamenoista 2003 2013 19 2
Julkiset tulonsiirrot ja tuet Eläkemenot eläkelajeittain 1975 2013 20 Sairausvakuutusmenot ja luontoismuotoiset tulonsiirrot 1975 2013 21 Työttömyysturvamenot 1975 2013 22 Muut perusturvamenot 1975 2013 23 Korkomenot ja ulkomaille maksetut tulonsiirrot 1975 2013 24 Bruttoinvestoinnit ja tukipalkkiot 1975 2013 25 Veroaste ja muita indikaattoreita Kokonaisveroaste 1975 2014 26 Maksetut ja saadut tulonsiirrot tuloluokittain 2013 27 Pienituloinen väestö Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1999 2013 28 Valtiovallan antamien säädösten määrä 1945 2011 29 Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti 1990 2013 30 Kansainvälistä vertailua Julkiset menot Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995 2013 31 Julkiset kulutusmenot Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995 2013 32 Julkiset investointimenot Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995 2013 33 Julkiset tulonsiirrot Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995 2013 34 Inhimillisen kehityksen vertailu Pohjoismaissa ja OECD-maissa 1980 2013 35 Tyytyväisyys omaan elämään OECD-maissa 2012 36 3
Julkiset menot tehtävittäin 1980 2013 (prosenttia bruttokansantuotteesta) Talouskriisi (2008 ) on kiihdyttänyt julkisten menojen kasvua. Vuonna 2013 julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta nousi 57,8 prosenttiin. Vuosina 2000 2013 kasvu oli nopeinta sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotka kasvoivat käyvin hinnoin mitattuna keskimäärin 5,8 prosenttia vuodessa. Tulonsiirrot, kuten eläkkeet ja sosiaaliavustukset, kasvoivat 4,8 prosenttia vuodessa. Julkisten menojen rahoituspohjan muodostaa kokonaistuotanto, joka kasvoi samana ajanjaksona keskimäärin 3,1 prosenttia vuodessa. 70 60 50 40 30 20 10 0 Tulonsiirrot kotitalouksille Sosiaali- ja terveyspalvelut Muu julkinen kulutus 57,8 Koulutus- ja kulttuuripalvelut 54,8 Muut menot 47,9 48,0 22,3 40,1 21,0 16,3 18,0 12,4 8,4 10,6 11,4 6,3 8,1 6,5 6,9 6,7 7,8 7,8 4,9 5,6 4,9 5,4 5,6 9,9 10,6 10,2 9,9 10,6 1980 1990 2000 2010 2013 Julkinen sektori kansantaloudessa 4
Julkiset menot pääerittäin 1975 2013 (indeksi, 1975=100) 500 400 300 200 100 Tulonsiirrot Kulutusmenot BKT Muut menot 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2013 Tulonsiirrot eli kotitalouksille maksetut sosiaaliturvaetuudet ovat kiintein hinnoin laskettuna miltei viisinkertaistuneet vuodesta 1975. Julkisyhteisöjen tuottamien terveys-, koulutus- ja hallintopalveluiden kulutusmenot taas ovat yli kaksinkertaistuneet. Muihin menoihin kuuluvat mm. valtion korkomenot, kehitysapu ja EU-jäsenmaksut. Julkiset menot v. 2013 (mrd. eur) Kulutusmenot 50,18 Tulonsiirrot 45,02 Muut menot 21,44 Yhteensä 116,63 5 Julkinen sektori kansantaloudessa
Julkisten menojen rahoitus 1975 2014 (prosenttia bruttokansantuotteesta) Julkisia menoja ei ole pystytty talouskriisin aikana (2008 ) kattamaan verotuloilla, joten valtio ja kunnat ovat velkaantuneet. Vuonna 2013 lisävelkaa otettiin 8,4 miljardia euroa, ja julkisen velan suhde BKT:hen nousi 59,3 prosenttiin. 70 60 50 Julkiset menot 59,3 58,8 1990-luvun lama-aikana julkista velkaa kasvatti markan devalvaatio, joka nosti valuuttamääräisen velan arvoa. Menojen rahoitus vuonna 2014 (mrd. euroa) Julkiset menot 120,0 Verotulot 90,0 Julkinen velka 121,1 BKT (veropohja) 204,0 40 30 20 10 0 Julkinen velka Veroaste 44,0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2014 Julkinen sektori kansantaloudessa 6
Julkisen ja yksityisen sektorin työlliset 1950 2013 (miljoonaa henkilöä) 2,5 2,0 Yksityinen työllisyys (vasen asteikko) 1,0 0,8 Julkisen sektorin työllisyys on yli nelinkertaistunut 1950-luvun alusta. Yksityinen sektori taas työllistää tänään vähemmän ihmisiä kuin tuolloin. 1,5 0,6 1,0 Julkinen työllisyys (oikea asteikko) 0,4 0,5 0,2 Työllisiä vuonna 2013 (milj. hlöä) 0,0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 0,0 Yksityinen työllisyys 1,87 Julkinen työllisyys 0,63 Koko kansantalous yhteensä 2,50 7 Julkisen sektorin työllisyys
Julkisyhteisöjen osuus työllisyydestä 1860 2013 (prosenttia) Julkisyhteisöt työllistävät noin neljänneksen koko maan työllisistä. Julkisyhteisöjen työntekijämäärä kuitenkin riippuu siitä, mitä julkiseen toimintaan katsotaan kuuluvan. Kansantalouden tilinpidon mukaan (ks. s. 9) julkisyhteisöjen palveluksessa oli vuonna 2013 noin 633 000 työntekijää. Työssäkäyntitilastossa luku lähentelee 700 000:ta, kun mukaan otetaan myös mm. valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden 65 000 työntekijää. Lähde: Tilastokeskus ja Hjerppe (1988). 30 25 20 15 10 v. 2013 25,3 % Työllisyysosuudet v. 2013 (%) Yritykset 58,6 Julkisyhteisöt 25,3 Muut 16,1 Yhteensä 100,0 5 0 1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 Julkisen sektorin työllisyys 8
Työvoima julkisyhteisöissä ja yrityksissä 1975 2013 (indeksi, 1975=100) 180 160 140 120 100 80 60 Julkisyhteisöt Työlliset yhteensä Yritykset 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2013 Vuonna 1975 yrityksissä työskenteli 3,9 työntekijää jokaista julkisen sektorin palveluksessa olevaa kohti, mutta vuonna 2013 suhdeluku oli 2,3. Julkisyhteisöjen henkilöstömäärä on kasvanut 71 prosenttia, mutta yritysten henkilöstömäärä on pysynyt ennallaan. Muihin työnantajiin luetaan kotitaloudet, yhdistykset ja säätiöt, vakuutus- ja rahoituslaitokset sekä asuntoyhteisöt. Työllisiä vuonna 2013 (hlöä) Yritykset 1 465 500 Julkisyhteisöt 632 700 Muut 401 400 Yhteensä 2 499 600 9 Julkisen sektorin työllisyys
Julkisyhteisöjen työvoima hallintotasoittain 1975 2013 (indeksi, 1975=100) Valtaosa julkisyhteisöjen työvoimasta toimii paikallishallinnossa, jossa henkilöstö on kaksinkertaistunut vuodesta 1975. Paikallishallintoon kuuluvat kunnat, kuntayhtymät sekä alue- ja maakuntahallinto. Valtion henkilöstö väheni etenkin 1990-luvulla, kun esimerkiksi Postija telelaitos yhtiöitettiin. Sosiaaliturvarahastoja ovat mm. KELA ja työeläkelaitokset. Työllisiä vuonna 2013 (hlöä) Paikallishallinto 479 900 Valtio 142 100 Sos.turvarahastot 10 700 Yhteensä 632 700 220 200 180 160 140 120 100 Paikallishallinto Julkisyhteisöt yhteensä Sosiaaliturvarahastot Valtio 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2013 Julkisen sektorin työllisyys 10
Työllisyys julkisissa peruspalveluissa ja hallinnossa 1975 2013 (indeksi, 1975=100) 300 260 220 180 140 100 Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Koulutus Yleishallinto 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2013 Julkisten sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluiden henkilöstö on kaksinkertaistunut vuodesta 1975. Ripeintä työllisyyden kasvu on ollut sosiaalipalveluissa, joissa henkilöstömäärä on kolminkertaistunut. Yleishallinnon eli valtion, kuntien ja KELAn hallinnon työntekijämäärä on kasvanut 30 prosenttia vuodesta 1975. Työllisiä vuonna 2013 (hlöä) Yleishallinto 169 600 Terveyspalvelut 143 100 Koulutus 136 100 Sosiaalipalvelut 125 400 11 Julkisen sektorin työllisyys
Yövartijavaltion kulutusmenot 1975 2013 (indeksi, 1975=100) Yövartijavaltion kulutusmenot ovat reaalisesti kaksinkertaistuneet vuodesta 1975. Yhteensä yövartijavaltion kulutusmenot ovat noin 11 miljardia euroa, mikä oli 5,3 prosenttia BKT:sta vuonna 2013. Yövartijavaltio on hyvinvointivaltion ydin, joka huolehtii sisäisestä järjestyksestä ja ulkoisesta turvallisuudesta sekä ylläpitää yhteiskunnan perusrakennetta eli yleistä hallintoa ja oikeuslaitosta. Kulutusmenot v. 2013 (mrd. eur) Yleishallinto 5,59 Yleinen järjestys ja turv. 2,78 Puolustus 2,30 Yövartijavaltio yhteensä 10,67 260 240 220 200 180 160 140 120 100 Puolustus Yleishallinto BKT Yleinen järjestys ja turvallisuus 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2013 Julkiset kulutusmenot 12
Peruspalvelujen kulutusmenot 1975 2013 (indeksi, 1975=100) 450 400 350 300 250 200 150 100 Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut BKT Koulutus 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2013 Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kulutusmenot ovat kiintein hinnoin mitattuna kasvaneet nopeammin kuin bruttokansantuote ja koulutuspalveluiden taas hitaammin. Sosiaalipalvelujen kulutusmenot ovat reaalisesti yli nelinkertaistuneet (ks. tarkemmin s. 15) ja terveyspalvelujen yli kaksinkertaistuneet vuodesta 1975 (s. 14). Kulutusmenot v. 2013 (mrd. eur) Terveyspalvelut 12,88 Sosiaalipalvelut 10,13 Koulutus 9,52 Peruspalvelut yhteensä 32,86 13 Julkiset kulutusmenot
Terveyspalvelujen kulutusmenot 2003 2013 (indeksi, 2003=100) Terveyspalvelujen kulutusmenot ovat kiintein hinnoin laskettuna kasvaneet yli 11 prosenttia vuodesta 2003. Perusterveydenhuollon kulutusmenot ovat kohonneet erikoissairaanhoidon menoja ripeämmin. Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja hammashoidon yhteenlasketut menot ovat pysyneet reaalisesti ennallaan. Kulutusmenot v. 2013 (mrd. eur) Perusterveydenhuolto 5,68 Erikoissairaanhoito 5,33 Hammashuolto ym. 1,87 Terveyspalvelut yhteensä 12,88 125 120 115 110 105 100 95 Perusterveydenhuolto Terveyspalvelut yhteensä Erikoissairaanhoito Hammashuolto, neuvola, psykologipalv. 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Julkiset kulutusmenot 14
Sosiaalipalvelujen kulutusmenot 2003 2013 (indeksi, 2003=100) 150 140 130 120 Sosiaalipalvelut yhteensä Muut Lapset Sosiaalipalvelujen kulutusmenot ovat kasvaneet reaalisesti 20 prosenttia vuodesta 2003. Sosiaalipalveluihin kuuluvat mm. lasten päivähoito ja vanhusten laitoshoito. Vanhusten palvelujen kulutusmenot ovat pysyneet reaalisesti ennallaan. Muut sosiaalipalvelut sisältävät mm. asunnottomien ja vammaisten palveluihin liittyvät menot. 110 Kulutusmenot v. 2013 (mrd. eur) 100 Vanhukset 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lapset 3,14 Vanhukset 1,35 Muut 5,64 Sosiaalipalvelut yhteensä 10,13 15 Julkiset kulutusmenot
Koulutuksen kulutusmenot 2003 2013 (indeksi, 2003=100) Oppilasmäärien supistuminen on vähentänyt julkisen koulutuksen kiinteähintaisia kulutusmenoja. Korkeakoulujen kokonaismenot ovat kuitenkin nousseet, sillä yliopistojen tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan menot ovat kasvaneet (ks. s. 25). 115 110 105 Muu koulutus (aikuiskoulutus, ym.) Ylä- ja keskiaste Koulutus yhteensä 100 Esi- ja ala-aste Kulutusmenot v. 2013 (mrd. eur) Esi- ja ala-aste 2,30 Ylä- ja keskiaste 4,35 Korkeakoulut 2,32 Muu koulutus 0,55 Koulutus yhteensä 9,52 95 90 Korkeakoulut (ml. ammattikorkeakoulut) 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Julkiset kulutusmenot 16
Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen kulutusmenot 2003 2013 (indeksi, 2003=100) 140 130 120 110 Museot, teatterit, työväenopistot Liikuntapaikat ja urheiluhallit Kulttuuri- ja liikuntapalvelut yhteensä Julkisten kirjastojen, museoiden ja teattereiden sekä liikuntapaikkojen kulutusmenojen reaalikasvu on ollut hyvin vähäistä. Vuonna 2013 kulttuurimenot kasvoivat kuitenkin huomattavasti, kun Yleisradiotoiminta siirrettiin valtiosektoriin ja Yle-vero otettiin käyttöön. 100 90 Kirjastot ym. 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kulutusmenot v. 2013 (mrd. eur) Museot, teatterit ym. 0,63 Liikuntapaikat 0,59 Yleisradio 0,43 Kirjastot ym. 0,19 Kulttuuri ja liikunta yhteensä 1,85 17 Julkiset kulutusmenot
Infrastruktuurin ja elinkeinopalvelujen kulutusmenot 2003 2013 (indeksi, 2003=100) Julkisen liikenteen kulutusmenot ovat kasvaneet reaalisesti 12 prosenttia vuodesta 2003. Valtaosa liikenteen kulutusmenoista on väylien kunnossapitoa. Yhdyskuntasuunnittelun, kuten kaavoituksen, kulutusmenot ovat laskeneet. Elinkeinopalveluiden kulutusmenoihin kuuluvat mm. Tekesin ja uusyrityskeskusten toimintamenot. Kulutusmenot v. 2013 (mrd. eur) Julkinen liikenne 3,07 Elinkeinopalvelut 1,45 Ympäristönsuojelu 0,33 Yhdyskuntasuunnittelu 0,28 Yhteensä 5,13 120 110 100 90 80 70 60 50 Julkinen liikenne Elinkeinopalvelut Ympäristönsuojelu Yhdyskuntasuunnittelu 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Julkiset kulutusmenot 18
Hallinnon palkkojen osuus julkisyhteisöjen palkkamenoista 2003 2013 (prosenttia) 20 16 12 8 4 0 18,4 18,6 0,7 0,6 1,0 1,4 1,0 1,6 1,6 1,5 12,0 13,3 2003 2013 Koulutuspalvelut Terveydenhuolto Sosiaalipalvelut Elinkeinoelämän palvelut Yleishallinto Julkisen hallinnon, tutkimuksen ja suunnittelun palkkamenojen osuus oli vuonna 2013 lähes 19 prosenttia kaikista julkisyhteisöjen maksamista palkoista. Valtaosa näistä palkkakuluista syntyy yleishallinnossa eli valtion keskushallinnossa, virastoissa ja laitoksissa. Hallinnon palkkamenot vuonna 2013 (mrd. eur) Yleishallinto 3,03 Elinkeinoelämän palvelut 0,37 Terveydenhuolto 0,24 Sosiaalipalvelut 0,23 Koulutuspalvelut 0,13 Muut 0,24 Yhteensä 4,24 19 Julkiset kulutusmenot
Eläkemenot eläkelajeittain 1975 2013 (indeksi, 1975=100) Eläkemenoista on tullut suurin yksittäinen julkisten menojen laji, kun eläkkeellä olevien määrä on kasvanut ja eläkkeisiin on tehty tasokorotuksia. Eläkemenot ovat lähes nelinkertaistuneet vuodesta 1975. Vuonna 2013 eläkemenot nousivat 27,9 miljardiin euroon, ja niiden osuus julkisista menoista oli noin 24 prosenttia. Lähteet: KELA, KEVA, Valtiokonttori ja Tilastokeskus, kansantalouden Eläkemenot v. 2013 (mrd. eur) Yksityiset työnantajat 15,81 Valtiotyönantajat 4,46 Kuntatyöantajat 4,15 Kansaneläkkeet 3,47 Yhteensä 27,90 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Valtion eläkkeet Kuntien eläkkeet Yksityisen sektorin eläkkeet Eläkkeet yhteensä Kansaneläkkeet 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2013 BKT Julkiset tulonsiirrot ja tuet 20
Sairausvakuutusmenot ja luontoismuotoiset tulonsiirrot 1975 2013 (indeksi, 1975=100) 700 600 500 Luontoismuotoiset tulonsiirrot Luontoismuotoiset tulonsiirrot ovat kasvaneet yli kuusinkertaisiksi vuodesta 1975. Luontoismuotoisia tulonsiirtoja ovat kotitalouksille myönnetyt alihintaiset tai maksuttomat tavarat ja palvelut, kuten lääkkeet sekä kuntoutus- ja kuljetuspalvelut. 400 300 Sairausvakuutus Myös sairausvakuutuksen perusteella maksetut sairauspäivärahat sekä korvaukset lääkärinpalkkioista ja lääkkeistä ovat kasvaneet. 200 BKT Menot vuonna 2013 (mrd. eur) 100 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2013 Luontoismuot. tulonsiirrot 5,06 Sairausvakuutus 4,31 Yhteensä 9,37 21 Julkiset tulonsiirrot ja tuet
Työttömyysturvamenot 1975 2013 (indeksi, 1975=100) Talouskriisi (2008 ) on kasvattanut työttömyysturvamenoja. Työttömyysturvamenot nousivat vauhdilla myös 1990-luvun laman aikana, ja jäivät sen jälkeenkin korkealle tasolle. Etenkin työttömyyden perusturvaan kuuluvat menot eli työmarkkinatuki, peruspäiväraha ja koulutustuet ovat kasvaneet voimakkaasti. Menot vuonna 2013 (mrd. eur) Ansiosidonnainen turva 2,02 Työmarkkinatuki ja peruspv. 2,01 Yhteensä 4,03 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha Työttömyysturva yhteensä Ansiosidonnainen päiväraha 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2013 BKT Julkiset tulonsiirrot ja tuet 22
Muut perusturvamenot 1975 2013 (indeksi, 1975=100) 600 500 400 300 Toimeentulotuki Asumis- ja opintotuki Lapsilisät Toimeentulo-, opinto- ja asumistukimenot ovat kasvaneet yli viisinkertaisiksi vuodesta 1975. Toimeentulotukimenot lisääntyvät yleensä laskusuhdanteessa, kun työttömien määrä kasvaa. Lapsilisämenot nousivat jyrkästi vuonna 1995, kun lapsilisiä korotettiin ja verotuksessa luovuttiin lapsivähennyksestä. 200 BKT Menot vuonna 2013 (mrd. eur) 100 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2013 Lapsilisät 1,49 Asumis- ja opintotuki 1,48 Toimeentulotuki 0,74 Yhteensä 3,71 23 Julkiset tulonsiirrot ja tuet
Korkomenot ja ulkomaille maksetut tulonsiirrot 1975 2013 (indeksi, 1975=100) Julkisyhteisöjen korkomenot olivat 2,8 miljardia euroa vuonna 2013. Vaikka julkista velkaa on lisätty (ks. s. 6), korkomenot ovat pysyneet vakaina, kun yleinen korkotaso on alentunut tuntuvasti. Ulkomaille maksetut tulonsiirrot ovat nousseet, kun EU-jäsenmaksu ja kehitysapumenot ovat kasvaneet. 2 500 2 000 1 500 1 000 Tulonsiirrot ulkomaille Menot vuonna 2013 (mrd. eur) Korkomenot 2,84 Tulonsiirrot ulkomaille 2,68 Yhteensä 5,52 500 0 Korkomenot 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2013 BKT Julkiset tulonsiirrot ja tuet 24
Bruttoinvestoinnit ja tukipalkkiot 1975 2013 (indeksi, 1975=100) 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Tutkimus- ja tuotekehitysmenot BKT Bruttoinvestoinnit Tukipalkkiot 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2013 Julkiset bruttoinvestoinnit ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 1975. Vuoteen 1990 saakka investointien kasvu painottui uusien liikenneväylien ja palvelutalojen rakentamiseen, ja sen jälkeen alkoi julkisten tutkimus- ja tuotekehityspanostusten kasvu. EU-jäsenyys vähensi tukipalkkioita, kun maataloustuki siirtyi valtaosin maksettavaksi EU:n budjetista. Menot vuonna 2013 (mrd. eur) Bruttoinvestoinnit 8,4 - josta T&K-menot 1,9 Tukipalkkiot 2,7 25 Julkiset tulonsiirrot ja tuet
Kokonaisveroaste 1975 2014 (prosenttia bruttokansantuotteesta) Kokonaisveroaste on noussut lähes 1990-luvun lamavuosien huipputasolle viime vuosina. Vuonna 2014 veroaste oli yli 44 prosenttia bruttokansantuotteesta. Etenkin kotitalouksien tuloverotusta ja arvonlisäverotusta on viime vuosina kiristetty. Yhteisöveroa on alennettu, mutta myös sosiaalivakuutusmaksut ovat nousseet. Kokonaisveroaste kuvaa maksettujen verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen, mutta siinä ei ole mukana esimerkiksi palvelumaksuja. 46 44 42 40 38 36 34 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 v. 2014 44,1 % Veroaste ja muita indikaattoreita 26
Maksetut ja saadut tulonsiirrot tuloluokittain 2013 (euroa/kotitalous) 150 000 125 000 100 000 75 000 50 000 25 000 0 Saadut tulonsiirrot Ansio- ja pääomatulot Maksetut tulonsiirrot Tulonsiirtojen erotus Kahteen ylimpään tuloluokkaan kuuluvat kotitaloudet maksoivat vuonna 2013 yli puolet kaikista kotitalouksien maksamista tulonsiirroista eli välittömistä veroista ja sosiaaliturvamaksuista. Pienituloisten saamat tulonsiirrot ovat etupäässä työttömyyskorvauksia ja muita perusturvaetuja. Suurituloisten saamissa tulonsiirroissa korostuvat ansiosidonnaiset etuudet, kuten eläkkeet. Lähde: Tilastokeskus, tulonjaon kokonaistilasto. -25 000-50 000 I II III IV V VI VII VIII IX X 27 Veroaste ja muita indikaattoreita
Pienituloinen väestö Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1999 2013 (prosenttia koko väestöstä) Suomessa pienituloisia kotitalouksia on vähemmän kuin muissa vanhoissa EU-maissa keskimäärin. Vuonna 2013 koko väestöstä oli meillä pienituloisia noin 12 prosenttia. Eniten pienituloisia oli ikäryhmässä 18 24-vuotiaat. Kotitalous katsotaan pienituloiseksi, kun sen käytettävissä olevat tulot ovat vähemmän kuin 60 prosenttia mediaanitulosta. Pienituloisuusraja oli 1 190 euroa kuukaudessa vuonna 2013. Lähde: Eurostat. Pienituloisuusaste v. 2013 (%) Suomi 11,8 Ruotsi 14,8 EU-17 16,4 18 16 14 12 10 8 6 EU-15 Ruotsi Suomi 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Veroaste ja muita indikaattoreita 28
Valtiovallan antamien säädösten määrä 1945 2011 (kpl ja sivumäärä) 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 Sivuja Säädösten määrän kasvu kuvaa valtion toiminnan laajentumista. Sotien jälkeen meillä on annettu yli 73 000 säädöstä, mikä tekee Suomesta tiettävästi Euroopan lainsäädäntöintensiivisimmän maan. Säädöskokoelmassa julkaistujen lakien, asetusten ja valtiovallan muiden päätösten yhteenlaskettu sivumäärä on jo yli 182 000 sivua. Lähde: Wiberg 2012, s. 41. 2 000 1 000 Kpl 0 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 29 Veroaste ja muita indikaattoreita
Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti 1990 2013 (tonnia CO 2 -ekv.) Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat Suomessa pysyneet matalalla tasolla. Vuonna 2013 kokonaispäästöt olivat noin 12 prosenttia alhaisemmat kuin vuonna 1990. Viime vuosina päästöt ovat vähentyneet, sillä sähköntuotannossa on korvattu fossiilisia polttoaineita ja turvetta tuontisähköllä ja vesivoimalla. Kun teollisuustuotanto on supistunut, myös teollisuudessa on käytetty aiempaa vähemmän fossiilisia polttoaineita ja turvetta. Kasvihuonekaasuihin kuuluu hiilidioksidin lisäksi viisi muuta kaasua tai kaasuryhmää. Lähde: Tilastokeskus, kasvihuonekaasujen inventaario. 17 16 15 14 13 12 11 10 1990 1995 2000 2005 2010 v. 2013 11,6 tonnia CO 2 -ekv. Veroaste ja muita indikaattoreita 30
Julkiset menot Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995 2013 (prosenttia BKT:sta) 65 60 55 50 45 Suomi Ruotsi EU-17 1995 2000 2005 2010 2013 Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen on Suomessa noussut poikkeuksellisen paljon talouskriisin aikana (2008 ). EU:n jäsenmaista vain Sloveniassa nousu on ollut Suomea rivakampaa. Vuonna 2013 julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta oli Suomessa 57,8 prosenttia. Ruotsissa luku oli 53,2 prosenttia ja vanhoissa EU-maissa 49,4 prosenttia. Lähde: Eurostat. Julkiset menot/bkt v. 2013 (%) Suomi 57,8 Ruotsi 53,2 EU-17 49,4 31 Kansainvälistä vertailua
Julkiset kulutusmenot Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995 2013 (prosenttia BKT:sta) Viime vuosikymmenen lopulla julkisten kulutusmenojen osuus bruttokansantuotteesta kääntyi nousuun Suomessa ja Ruotsissa. Vanhoissa EU-maissa kulutusmenojen bruttokansantuoteosuus on viime vuosina hieman laskenut. Kulutusmenot syntyvät julkisyhteisöjen tuottamista palveluista (ks. tarkemmin s. 12 19). Lähde: Eurostat. 28 26 24 22 Ruotsi Suomi EU-17 Kulutusmenot/BKT v. 2013 (%) Ruotsi 26,2 Suomi 24,8 EU-17 21,8 20 18 1995 2000 2005 2010 2013 Kansainvälistä vertailua 32
Julkiset investointimenot Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995 2013 (prosenttia BKT:sta) 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 Ruotsi Suomi EU-17 Ruotsi on viime vuosina panostanut julkisiin investointeihin enemmän kuin vanhat EU-maat keskimäärin. Vuonna 2013 julkisten investointimenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli Ruotsissa 4,5 prosenttia ja Suomessa 4,2 prosenttia. Julkisiin investointimenoihin kuuluvat valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen tekemät sijoitukset kiinteään omaisuuteen eli koneisiin, rakennuksiin, teihin ja rautateihin. Lähde: Eurostat. 2,5 2,0 1995 2000 2005 2010 2013 Investointimenot/BKT v. 2013 (%) Ruotsi 4,5 Suomi 4,2 EU-17 2,8 33 Kansainvälistä vertailua
Julkiset tulonsiirrot Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995 2013 (prosenttia BKT:sta) Talouskriisi (2008 ) käänsi tulonsiirtojen bruttokansantuoteosuuden tuntuvaan kasvuun Suomessa. Myös 1990-luvun laman aikana tulonsiirtojen osuus bruttokansantuotteesta oli huomattava Suomessa ja Ruotsissakin, mutta ripeä talouskasvu alensi niiden osuutta. Lähde: Eurostat. 24 22 20 Suomi Tulonsiirrot/BKT v. 2013 (%) Suomi 21,7 EU-17 18,0 Ruotsi 17,8 18 16 EU-17 Ruotsi 1995 2000 2005 2010 2013 Kansainvälistä vertailua 34
Inhimillisen kehityksen vertailu * Pohjoismaissa ja OECD-maissa 1980 2013 1,0 0,9 0,8 0,7 Tanska Ruotsi Norja Suomi Maailma keskimäärin Suomi sijoittui YK:n inhimillisen kehityksen vertailussa sijalle 24 vuonna 2013, kun mukana oli 187 maata. Inhimillisen kehityksen indeksi HDI pyrkii kuvaamaan sitä, kuinka hyvän elämänlaadun maa voi asukkaalleen tarjota. Indeksissä on neljä ulottuvuutta: ostovoimakorjattu bruttokansantulo sekä odotettavissa oleva elinikä, koulutusaika ja koulutuksen keskimääräinen kesto. Lähde: YK:n kehitysohjelma. 0,6 Sijoitus HDI-vertailussa v. 2013 0,5 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 * Mitä korkeampi pisteluku, sitä korkeampi inhimillisen kehityksen taso. Norja 1. Ruotsi 10. Tanska 12. Suomi 24. 35 Kansainvälistä vertailua
Tyytyväisyys omaan elämään OECD-maissa 2012 (asteikolla 0 10) Suomalaiset ovat kyselyn mukaan OECD-maiden 9:nneksi tyytyväisin kansa. Asteikolla 0 10 suomalaiset antoivat omalle tyytyväisyydelleen arvosanan 7,4, kun OECD-maiden keskiarvo oli 6,6. Tyytyväisimpiä elämäänsä olivat sveitsiläiset. Vähiten tyytyväiset löytyivät Unkarista, Portugalista ja Kreikasta. Lähde: OECD, Society at a Glance 2014, Life satisfaction. 8 7 6 5 4 3 2 OECD keskimäärin: 6,6 7,4 1 0 Unkari Portugali Kreikka Turkki Viro Italia Slovakia Puola Etelä-Korea Japani Slovenia Espanja Tsekki Chile Ranska Saksa Iso-Britannia Belgia Yhdysvallat Luxemburg Irlanti Meksiko Israel Uusi-Seelanti Australia Suomi Kanada Itävalta Hollanti Tanska Ruotsi Islanti Norja Sveitsi Kansainvälistä vertailua 36
Aineisto Tiedot julkisista menoista vuosina 1990 2013 on saatu kansantalouden tilinpidosta. Vuosien 1975 1989 tiedot on otettu kansantalouden tilinpidon sektoritiedoista ketjuttamalla tehtäväluokittaiset kulutusmenot vuonna 1990 käyttöönotetun luokituksen mukaisiksi. Kulutusmenot on deflatoitu julkisen kulutuksen hintaindeksillä ja investointimenot julkisten investointien hintaindeksillä. Tukipalkkiot, tulosiirrot ja korkomenot taas on muutettu määrän kehitykseksi kuluttajahintaindeksillä. Tiedot eläkemenoista vuosilta 1975 1995 on kerätty Eläketurvakeskuksen, Kansaneläkelaitoksen, Kuntien eläkevakuutuksen ja Valtiokonttorin tilastoista. Muita lähteitä Hjerppe, Riitta (1988): Suomen talous 1860 1985, Kasvu ja rakennemuutos. Suomen Pankki, Valtion painatuskeskus, Helsinki. OECD (2014): Society at a Glance 2014, Life satisfaction. Tilastokeskus (2015): Tulonjakotilasto,http://tilastokeskus.fi/til/tjt/ UNDP (2014): Human Development Raport, http://hdr.undp.org/en/2014-report Wiberg, Matti (2012): Lakituotannon taso: Silppua ylikuormittuneelta liukuhihnalta, teoksessa Apunen, Collander, Haavisto, Neimala, Svensson & Wiberg: Holhouksen alaiset Seitsemän näkymää ylisääntelyn Suomeen. EVA Raportti, Taloustieto Oy, Helsinki.
Kuinka paljon käytämme resursseja hyvinvointivaltion ylläpitoon? Ja miten panostukset yhteiseen hyvään ovat muuttuneet vuosikymmenien aikana? EVA Faktan täydennetty painos hahmottaa hyvinvointivaltion kehityksen sen keskeisillä tunnusluvuilla vuodesta 1975. Aikasarjat on koonnut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Hannu Kaseva. ISBN 978-951-628-634-4