1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 85/05/1 Dnro Psy-2005-y-55 Annettu julkipanon jälkeen 22.8.2005 ASIA Isosuo Kollajan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Pudasjärvi LUVAN HAKIJA Turveruukki Oy Teknologiantie 12 A 90570 Oulu
SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus... 5 Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti... 5 Poltto- ja voiteluaineet... 5 Vesien käsittely... 5 Varastointi... 6 Liikennejärjestelyt... 6 Porotalouden huomioon ottaminen... 7 Toiminnan lopettaminen... 7 Alueen uusiokäytön suunnittelu...virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 8 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 8 Päästöt pintavesiin... 8 Veden määrä...8 Veden laatu... 8 Vesistökuormitus... 9 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 10 Päästöt ilmaan... 10 Melu ja tärinä... 10 Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen... 10 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 11 Yleiskuvaus... 11 Alueen luonto ja suojelukohteet... 11 Asutus... 11 Vesistön tila... 11 Virtaamat... 11 Vedenlaatu... 12 Kalatalous... 13 Muu vesistön käyttö... 14 Maaperä ja pohjavesiolot... 14 Muut elinkeinot ja toiminnot... 14 Ilmanlaatu, melutilanne ja liikenne... 14 Muut kuormittavat toiminnat... 15 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 15 Vaikutus luontoarvoihin... 15 Vaikutus pintavesiin... 15 Vaikutus vedenlaatuun... 15 Vaikutus kalastoon ja kalastukseen... 15 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 16 Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus... 16 Melun vaikutukset...16 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 17 Tuotannon aikainen tarkkailu... 17 Käyttötarkkailu... 17 Päästötarkkailu... 17 Poikkeustilanteiden tarkkailu... 17 Vaikutustarkkailu... 17 Tarkkailu toiminnan lopettamisen jälkeen... 18 Raportointi... 18 Ohjelman voimassaolo... 19 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 19 Työmaan paloturvallisuus... 19
3 Muut riskit ja häiriötilanteet... 19 Ympäristövahinkovakuutus... 20 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 20 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 20 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 20 Lausunnot... 20 Muistutukset... 22 Hakijan kuuleminen ja vastine... 22 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 24 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 24 LUPAMÄÄRÄYKSET... 24 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 24 Päästöt pintavesiin... 24 Päästöt ilmaan... 25 Melu ja tärinä... 25 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 25 Varastointi... 25 Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet... 25 Toiminnan lopettaminen... 26 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 26 Kalatalousmääräys... 26 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 26 RATKAISUN PERUSTELUT... 27 Ympäristöluvan harkinnan perusteet... 27 Luvan myöntämisen edellytykset... 27 Lupamääräysten perustelut... 27 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 27 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 28 Kalatalousmääräys... 29 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 29 LUVAN VOIMASSAOLO... 30 Päätöksen voimassaolo... 30 Lupamääräysten tarkistaminen... 30 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 30 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 30 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 30 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 30 KÄSITTELYMAKSU... 31 Ratkaisu... 31 Perustelut... 31 Oikeusohje... 31 MUUTOKSENHAKU... 32
4 HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Turveruukki Oy on hakenut Isosuo Kollajan turvetuotannolle toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. Hakemukseen sisältyy jo käytössä olevaa tuotantopinta-alaa yhteensä 44 hehtaaria. Vedet johdetaan puhdistusjärjestelmien kautta metsäojaa ja Kumpuojaa myöten Iijokeen. Hakemus on toimitettu ympäristölupavirastoon 31.3.2005. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Isosuo sijaitsee Pudasjärven kaupungissa noin 15 kilometriä keskustasta länteen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n perusteella 27.12.2001 velvoittanut hakemaan ympäristöluvan Isosuon turvetuotantoalueelle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirastossa käsitellään turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole ympäristönsuojelumenettelylain, ympäristönsuojelulain tai vesilain mukaista lupaa. Toiminnasta on tehty vesiensuojelua koskevaa ennakkoilmoitus, josta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on antanut lausunnon 18.11.1992. Turveruukki on tehnyt laskuojaa koskevan sopimuksen tilan Kumpuoja RN:o 33:8 omistajan kanssa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Isosuon kohdalla ei ole merkintöjä.
TOIMINTA 5 Yleiskuvaus Hankkeen tarkoituksena on jatkaa Isosuon turvetuotantoa. Hakijan laatiman poistuma-arvion mukaan tuotantoala vuonna 2005 on noin 44 hehtaaria ja vuona 2010 noin 34 hehtaaria. Toiminnan arvioidaan päättyvän kokonaan vuoteen 2020 mennessä. Tuotannossa käytetään Haku-menetelmää, jonka päävaiheet jyrsinturvetuotannon päävaiheet ovat jyrsiminen, kääntäminen, karheaminen ja kokoaminen. Jyrsinnässä irrotetaan ohut, noin 20 30 mm:n raemainen kerros kentän pinnalle kuivumaan. Kääntämisellä edistetään ja varmistetaan jyrsöksen kuivumista. Hyvissä sääoloissa riittää kaksi kääntökertaa, minkä jälkeen kuiva turve karhetaan saran keskelle pitkittäin karheeksi. Kuvia jyrsöksiä kootaan 2 7 satoa samaan karheeseen. Karhe kuormataan hihnakuormaajalla viereisellä saralla kulkevaan traktorivetoiseen perävaunuun ja kuljetetaan asuma-alueelle. Auma-alueelle kipattu jyrsinturve siirretään ja tiivistetään puskutraktorilla varastoaumaan. Isosuon tuotantoalueella normaali tuotantoaika on touko-elokuu. Varsinaisia tuotantopäiviä on keskimäärin 30 40 kesässä sääoloista riippuen. Talvikaudella ei turpeen toimitusta lukuun ottamatta ole mitään toimintaa tuotantoalueella. Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti Isosuon vuotuinen tuotantotavoite on noin 20 000 MWh. Tuote on ensisijaisesti jyrsinpolttoturve. Poltto- ja voiteluaineet Vuotuiselle jyrsinturvetuotannon tavoitemäärälle 20 000 MWh laskettu kevyen polttoöljyn kulutus on noin 20 000 litraa (20 MWh). Tuotanto-oloista riippuen määrä vaihtelee vuosittain. Vetokaluston ja työkoneiden voiteluaineiden vaihtotarve ja kulutus voivat vaihdella merkittävästi tuotanto-oloista riippuen. Keskimääräisissä oloissa kolmen vetotraktorin ja yhden aumauskoneen voiteluöljyn kulutus on noin 150 kg tuotantokaudessa. Hakuyksikön työkoneiden ja vetokoneiden muiden voiteluaineiden kulutus on noin 15 20 kg tuotantokaudessa. Turvetyömaalla varastoitavien traktori- ja aumauskoneiden sekä työkoneiden voiteluaineiden määrä on vähäinen, tavanomaisesti alle 200 litraa vuodessa. Vesien käsittely Tuotantosuon vesiensuojelurakenteina ovat lietteenpidättimet, lietesyvennykset sekä päisteputket kaikilla lohkoilla. Ulkopuolisten vesien pääsy alueelle on estetty eristysojin. Tuotantolohkolta 2 vedet johdetaan virtaamansäätöpadon nro 1 kautta ja tuotantolohkojen 3 ja 4 vedet virtaamansäätöpadon nro 2 kautta. Vedet pumpataan laskeutusaltaasta pintavalutuskentälle, mistä ne johtuvat laskuojan kautta Kumpuojaan ja edelleen Iijokeen. Pintavalutuskentän pinta-ala on noin 3,1 ha ja valuma-alue noin 55 ha (noin 5,6 % koko valuma-alueesta), josta sarkaa on noin 44 ha sekä auma-, reuna- ja turvetiealueita noin 11 ha. Tuotantokauden ulkopuolella vedet
6 johdetaan virtaamansäätöpatojen ja laskeutusaltaan kautta pintavalutuskentän ohi laskuojaan. Tuotantokenttien kaikkien sarkaojien alapäihin on rakennettu lietesyvennys sekä pisteputkiin lietteenpidätin, jotka patoavat vettä sarkaojiin ja lietesyvennyksiin tehostaen kiintoaineen laskeutumista sarkaojiin. Ympäristövesien pääsy reuna- ja sarkaojastoon sekä vedenpuhdistusrakenteisiin on estetty koko tuotantoalueen kiertävillä eristysojilla. Laskeutusallas sekä sarkaojien ja virtaamansäätöpatojen lietesyvennykset puhdistetaan tuotantokauden jälkeen syksyllä tai tarpeen vaatiessa. Lupakaudella tuotannosta poistuvia alueita käytetään mahdollisuuksien mukaan vesiensuojelun tehostamiseen. Mikäli Isosuolla lupakauden aikana toteutetaan massansiirtoja ja massansiirtoaltaita on mahdollista käyttää vesiensuojelurakenteina, hakija esittää Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle asiaa koskevat suunnitelmat hyväksyttäviksi ennen hankkeen toteuttamista. Varastointi Polttoaine varastoidaan yhteen tai kahteen 2 000 5 000 litran valumaaltaalliseen terässäiliöön tai muihin säiliöihin, joiden rakenne estää polttoaineen valumisen maaperään mahdollisissa vuototapauksissa. Polttoaineet sijoitetaan työmaan tukikohtaan tai eri varastoalueiden yhteyteen. Polttoaineen varastopaikat sorastetaan ja rakennetaan turvemaalle riittävän etäälle avo-ojista. Turvetyömaalla varastoitavien traktori- ja aumauskaluston sekä työkoneiden voiteluaineiden määrä on vähäinen, tavanomaisesti alle 200 litraa. Voiteluaineet varastoidaan myyntipakkauksissaan työmaan tukikohdassa niille erikseen osoitetussa paikassa, yleensä lukittavassa varastotilassa. Suolla voidaan tilapäisesti varastoida vähäisiä määriä puuperäisiä polttoaineita lähialueiden hakkuutyömailta ja puunjalostuslaitoksilta. Kokonaismäärä on alle 5 000 m 3. Metsäpolttoaine-erien haketus kestää kerrallaan 1 3 vuorokautta, ja hake toimitetaan asiakkaalle yleensä suoraan ilman varastointivaihetta. Liikennejärjestelyt Tieyhteys Kuusamontieltä Isosuon turvetuotantoalueelle alkaa Kipinäntien risteyksestä, josta ajetaan noin 2,3 km Kipinän suuntaan. Risteyksestä käännytään oikealle Petäjäkankaan paikallistielle. Petäjäkankaan tietä ajetaan noin 11 km, minkä jälkeen käännytään vasemmalle Kääpäsuon työmaatielle. Kääpäsuontietä ajetaan 1,6 km Kääpäsuon työmaatieliittymään, mistä käännytään oikealle ja jatketaan suoraan noin 1,1 km. Isosuon työmaatie kääntyy oikealle. Auma-alueen yhteyteen on rakennettu kääntöpaikka täysperävaunuyhdistelmille. Asiattomien työmaalla liikkumisen estämiseksi työmaatie on varustettu lukittavalla puomilla. Työmaan sisäiseen liikenteeseen käytetään päisteputkitettuja sarkojen päitä ja ajosarkoja, jotka mahdollistavat työkoneliikenteen saroilta ja lohkoilta toisille. Työmaateitä pidetään auki lumesta vain turvetoimitusten ajan.
7 Tuotantoaikana touko-syyskuussa työmaaliikenne on pääasiassa urakoitsijoiden ja heidän kuljettajiensa henkilöautoliikennettä sekä tuotantokentillä ja turveteillä tapahtuvaa traktoriliikennettä. Varsinaisten tuotantopäivien (30 40) aikaisen henkilö- tai pakettiautoliikenteen määrä on keskimäärin 2 3 autoa vuorokaudessa. Isosuon jyrsinturpeen toimitus on mahdollista ympäri vuoden. Turpeen toimituksen ajankohta määräytyy toimituskausittain laadittavan ohjelman mukaan. Jyrsinpolttoturve toimitetaan Oulun Energian Toppilan voimalaitokselle. Toimitettavia täysperävaunukuormia on 30 40 vuorokaudessa. Toimitusaika on vajaa viikko, mikäli turve ajetaan yhtäjaksoisesti. Satunnaista liikennettä aiheuttavat myös yksittäiset tuotanto- ja kuormauskaluston siirrot sekä Turveruukki Oy:n henkilöstön työmaakäynnit. Porotalouden huomioon ottaminen Isosuon tuotantoalue sijaitsee poronhoitoalueella. Työmaa on ollut tuotannossa kahdeksan vuotta, eikä sillä ole merkitystä laidunalueena. Tuotantoaikana työmaalla esiintyy poroja läpi kesän. Työmaan suunnittelussa on otettu huomioon työmaarakenteiden mahdollisesti aiheuttamat riskit alueella liikkuville poroille. Ojien liittymäkohdat ja lopetuskohdat sekä rumpujen päät pyritään tekemään kaivun aikana luiskiksi. Reuna- ja kokoojaojissa luiskat tehdään myös 300 metrin välein suorille osuuksille ja mutkiin. Palokaivojen toinen pääty luiskataan. Hakijan tiedossa ei ole porojen hukkumista työmaan ojiin tai vesiensuojelurakenteisiin. Toiminnan lopettaminen Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä toiminnanharjoittaja purkaa tuotantoalueelta tarpeettomat rakenteet ja siistii alueen tuotantokalustosta, muusta tuotantoon liittyvästä materiaalista ja jätteistä. Vesiensuojelua jatketaan, kunnes alue siirtyy uusiokäyttöön, esimerkiksi metsätalous- tai viljelymaaksi tai kunnes vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa. Tämän jälkeen maan omistaja tai haltija vastaa alueen käytöstä sekä mahdollisesta ympäristöasioiden hoidosta ja vesistökuormituksesta. Mahdollista jälkihoitovaiheen tarkkailua tehdään Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuokra-alueet palautetaan maanomistajille vuokrasopimuksessa märitellyssä kunnossa, mutta suopohjan tuotannon jälkeisen uusiokäyttömuodon valitsee ensisijaisesti maanomistaja. Tuotantoalueella on yleensä useita maanomistajia, joilla voi olla erilaisia tarpeita maa-alueensa uusiokäytön valinnassa. Tällöin uusiokäytön suunnittelu on järkevää toteuttaa maanomistajien, tuottajaorganisaation ja ympäristöviranomaisten yhteistyönä. Toiminnanharjoittaja tekee alustavan alueen uusiokäyttösuunnitelman 3 5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä ja alueen vapautumista muuhun käyttöön. Ajoissa tehty suunnittelu on järkevää, sillä tuotantotoiminnan loppuvuosina voidaan ennakoida suon tulevia käyttömuotoja esimerkiksi ojitusjärjestelyillä ja maansiirroilla. Ennakkosuunnittelu mahdollistaa myös suon eri uusikäyttömuotojen järkevän toteuttamisen vaiheittain eri alueiden poistuessa tuotannosta. Isosuon alueelle on laadittu alustava uusiokäyttösuunnitelma, jossa on selvitetty alueen eri uusiokäyttömuotojen mahdollisuuksia geologisten sekä
8 maan- ja luonnontieteellisten kriteerien perusteella. Mikäli osalla alueesta siirrytään uusiokäyttöön lupakauden aikana, hakija esittää asiaa koskevat suunnitelmat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ennakkoon. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan arvion mukaan Isosuolla sovelletaan IPPC-direktiivin tarkoittamaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaista tekniikkaa. Vesiensuojelurakenteiden huollossa ja tuotantotoiminnassa hakija noudattaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Veden määrä Suurimmat valumat esiintyvät kevättulvan aikana, mutta myös rankkojen kesäsateiden yhteydessä hetkelliset valuntahuiput voivat olla huomattavan suuria. Syksyllä keskivaluma on yleensä kesäkautta suurempi. Talvella valunta saattaa loppua pitkäksi aikaa kokonaan. Vuonna 1998 satoi kesällä tavanomaista runsaammin ja sateisuuden seurauksena myös valumat olivat normaalia suurempia. Vuosina 2001 2003 oli melko kuivaa. Vuonna 2004 keskivaluma kasvoi edellisvuosista sateisuudesta johtuen. Soiden välillä on ollut suuria eroja sekä keski- että maksimivalumissa. Isosuo oli kuormitustarkkailussa tarkkailusuona kesällä 2004. Vuonna 2004 Isosuolta mitattu keskivaluma oli 17 l/s km 2 vaihteluvälin ollessa 0,4 261 l/s km 2. Keskivaluma oli hieman suurempi kuin kaikilla tarkkailusoilla keskimäärin. Veden laatu Isosuon vedet johdetaan vesistöön pintavalutuskentän kautta. Pintavalutuskentältä lähtevän veden laatu oli kesän 2004 tarkkailutulosten perusteella seuraava: Elokuun ensimmäinen näytteenotto sattui Isosuolla poikkeuksellisen rankan sateen yhteyteen (vuorokauden sademäärä 70 mm), ja samana päivänä otettiin myös ylimääräinen rankkasadenäyte. Nämä näytteet ovat heikentäneet vedenlaatukeskiarvoja selvästi. Rautapitoisuutta lukuun ottamatta vedenlaatu on tällä tarkastelutavalla selvästi parempi kuin kaikki näytteet huomioon ottaen. Pintavalutuskentiltä lähtevän veden laatu on vaihdellut huomattavasti eri soilla. Isosuon vedenlaatu oli vuonna 2004 kaikki näytteet keskiarvoon mukaan lukien huonompi kuin pintavalutuskentällisillä soilla keskimäärin, mutta poikkeukselliset näytteet pois lukien vedenlaatu oli melko lähellä keskitasoa.
9 Epäorgaanisten ravinteiden osuuksissa on suurta vaihtelua soiden välillä. Isosuolla keskimäärin 24 % fosforista ja 41 % typestä oli vuonna 2004 epäorgaanisessa muodossa, mikä oli fosforin osalta hieman vähemmän ja typen osalta enemmän kuin keskimäärin pintavalutuskentällisillä soilla. Elokuun poikkeukselliset ylivirtaamanäytteet pois lukien epäorgaanisen typen osuus kokonaistypestä oli noin 18 % eli samaa tasoa kuin kaikilla pintavalutuskentällisillä soilla keskimäärin. Vesistökuormitus Pohjois-Pohjanmaan alueella taustahuuhtouman arviointiin on vuoteen 2003 asti käytetty Siuruanjoen vesistöalueella sijaitsevan Vitmaojan valuma-alueella mitattuja huuhtoumia. Vuonna 2004 taustahuuhtouma on laskettu käyttämällä kiintoaineelle, fosforille ja typelle sovittuja taustapitoisuuksia (kiintoaine 2 mg/l, kok.p 20 µg/l ja kok.n 500 µg/l). Isosuo oli Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailussa tarkkailusuona vuonna 2004. Päästöt ovat vaihdelleet huomattavasti vuosittain riippuen sääoloista sekä luonnonhuuhtoumassa olleista eroista. Vuonna 2004 ne ovat olleet on ollut keskimääräistä suuremmat. Tämä on johtunut erityisesti elokuun voimakkaasta rankkasadejaksosta. Tästä syystä vuonna 2004 mitatut päästöt antavat todennäköisesti hieman yliarvioidun kuvan Isosuon päästöistä keskimääräisessä tilanteessa. Isosuolle on asennettu virtaamansäätöpadot alkukesällä 2004. Ne pienentävät turvetuotantoalueelta huuhtoutuvia ainevirtaamia. Kløven (2000) mukaan virtaamansäätö alentaa päästöjä ns. perustason vesiensuojelulla varustetulla turvesuolla huomattavasti, mutta Kløve esittää virtaamansäädölle vain suuntaa-antavia reduktioita. Reduktioprosenteiksi on myöhemmin arvioitu (Vapo Oy Energia ja Sigma-konsultit 2002): kiintoaine 50 %, fosfori 20 % ja typpi 10 %). Isosuon turvetuotantoalueella virtaamansäätöpadot sijaitsevat pintavalutuskentän yläpuolella. Pintavalutus on perustasoa tehokkaampi vesienkäsittelymenetelmä, joten virtaamansäädön kuormituksia pienentävän vaikutuksen voidaan arvioida olevan suhteessa hieman pienempi (kiintoaine 25 %, fosfori 10 %, typpi 5 %). Kesän alivalumakausina turvetuotantosoiden valumat ovat selvästi kesän keskimääräistä tasoa pienemmät. Myös valumavesien laatu saattaa poiketa tavanomaisesta. Voimakkaiden sateiden aiheuttamien valuntahuippujen aikana kuormitukset voivat olla huomattavasti keskimääräistä suurempia. Merkittävä osa tuotantokauden kokonaiskuormituksesta voi joutua alapuoliseen vesistöön varsin lyhyinä ylivalumajaksoina. Vastaavasti kevättulvan aika muodostaa huomattavan osan koko vuoden kuormituksesta. Arvion perusteella Isosuon kokonaispäästö (brutto) tulevina vuosina on kesän keskimääräisessä virtaamatilanteessa 2,5 kg/d kiintoainetta, 15 kg/d COD Mn, 22 g/d fosforia ja 0,53 kg/d typpeä. Nettopäästö on jonkin verran pienempi. Ylivalumatilanteessa päästö on selvästi keskitasoa suurempi, kun se alivalumakaudella jää huomattavasti pienemmäksi. Vuositasolla päästöt ovat 1 505 kg kiintoainetta, 4 415 kg COD Mn, 1 kg fosforia ja 292 kg typpeä.
Päästöt maaperään ja pohjaveteen 10 Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään ja pohjavesiin. Päästöt ilmaan Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannonaikaista pölyämistä sekä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Liikkuminen kuivalla turvekentällä sekä turpeen siirtely kuormauksen, aumauksen ja lastauksen yhteydessä aiheuttavat pölyämistä. Pölyämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste, tuotantomenetelmä sekä sääolot, erityisesti tuuli. Tuotantomenetelmistä imuvaunu aiheuttaa eniten pölyämistä erityisesti silloin, kun turve on tummaa ja pitkälle maatunutta. Nykyisin imuvaunuihin on kuitenkin saatavana pölyerottimia. Pölyhaitan esiintymiseen puolestaan vaikuttavat suon sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan kasvillisuuden määrä. Turpeen nostosta aiheutuvat pölypäästöt ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy talvikauteen. Melu ja tärinä Meluisimpien työvaiheiden (kunnostustoimet, palaturpeen keräys) päiväaikainen ohjearvo 55 db voi ylittyä 200 300 metrin etäisyydellä ja yöaikainen ohjearvo 50 db 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Turpeen kokoamisen aiheuttama melutaso oli neljällä Vapo Oy:n suolla tehdyissä tutkimuksissa 100 150 metrin etäisyydellä melulähteestä noin 50 db. Mittausaikana vallinnut suurin melutaso oli 20 metrin etäisyydellä melulähteestä 70 80 db. Eri tuotantovaiheissa melutaso on koneiden lähellä 76 95 db. Myös äänenpainetasot eri taajuuksilla vaihtelevat, millä on vaikutusta äänen kulkeutumiseen. Kaikista laajimman meluvyöhykkeen aiheuttaa syklonilla varustettu imuvaunu (JIK-35), jonka aiheuttama 55 db:n meluvyöhyke voi ulottua noin 1 km:n etäisyydelle lähteestä. Tuotantotoiminnasta ei aiheudu tärinää. Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen Isosuon turvetuotantoalueella syntyy jätteinä pääasiassa jäteöljyä, öljysuodattimia, muita öljyisiä jätteitä, metalliromua sekä erilaisista pakkauksista koostuvaa sekajätettä ja muovia. Määrät ovat vähäisiä lukuun ottamatta jäteöljyä ja muita öljyisiä jätteitä. Jätteiden keräämistä varten työmaalle sijoitetaan erikseen osoitetut keruupisteet. Erilaiset jätteet kerätään ja pidetään toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa. Työmaan jätteiden käsittelyohjeet sisältävä jätehuoltosuunnitelma on liitteenä kaikissa turvetuotantoa ja soiden kunnostusta koskevissa urakkasopimuksissa. Turveruukki Oy valvoo työmaan jätteiden käsittelyä vuosittain muun työmaavalvonnan yhteydessä tuotantoaikana ja syksyn lopputarkastuksessa. Vuosittain järjestetään urakoitsijoille jätehuoltoon liittyvää koulutusta. Työmaalla syntyvää kierrätettävää jätettä on lähinnä metalliromu. Se kerätään tukikohta-alueelle erikseen osoitettuun paikkaan ja toimitetaan kaupungin osoittamaan hyötyjätteiden keruupaikkaan tai suoraan metallin käsittelijälle.
11 Muovijäte kerätään ja toimitetaan kaatopaikalle sekajätteen mukana tai kierrätyskelpoisen jätteen käsittelypaikalle kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Muut kierrätettävät jätteet kerätään ja toimitetaan kierrätykseen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet kerätään työmaalla erikseen osoitettuun paikkaan jätelajeittain niin, etteivät ne sekoitu keskenään eivätkä muiden jätteiden kanssa. Ongelmajätteiden keruu ja varastointi järjestetään niin, ettei niitä pääse maaperään tai vesistöön. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Yleiskuvaus Ilmatieteen laitoksen Pudasjärven Kurenaluksen säähavaintoasemalla jaksolla 1971 2000 alueen keskimääräinen sademäärä on ollut 589 mm ja keskimääräinen lämpötila 1,2 C. Touko-syyskuussa keskimääräinen vallitseva tuulen suunta on ollut etelä lounaasta. Vuosisadannasta haihtuu noin kolmannes. Termisen talven (keskilämpötila alle 0 C) pituus on alueella lähes puoli vuotta, minkä vuoksi sateista tulee noin 30 50 % lumena. Pysyvä lumipeite sataa alueella keskimäärin noin marraskuun alkupuolella ja häviää toukokuun puolessa välissä. Isosuon vedet johdetaan metsäojaa pitkin Kumpuojaan ja edelleen Iijokeen. Alue kuuluu Pudasjärven valuma-alueella Naisjärven alueeseen (61.132). Iijoen vesistöalueen pinta-ala Kumpuojan kohdalla on noin 10 700 km 2. Kumpuojan valuma-alue on noin 17,5 km 2. Alueen luonto ja suojelukohteet Isosuon läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Noin 2,5 3 km suon koillispuolella sijaitsee Aittojärven Kyngäksen valtakunnallisesti arvokas maisema. Lähin Natura-suojeluohjelmaan kuuluva alue on noin 7 km koilliseen sijaitseva Kaakkurinrimmet (FI1103824). Iijoen keski- ja yläosat on suojeltu koskiensuojelulailla. Asutus Lähin asutus sijaitsee 800 1 000 metrin päässä suon kaakkoispuolella Tuiskuperällä. Vesistön tila Virtaamat Tuotantoaluetta lähin jatkuvatoiminen Iijoen virtaamanmittausasema on sijainnut vuoteen 1995 asti Kipinän kosken kohdalla, noin 19 km Kumpuojan purkukohdan alapuolella. Kipinän virtaamien tunnusluvut jaksolla 1956 95 ovat olleet:
HQ 1190 m 3 /s MHQ 685 m 3 /s MQ 137 m 3 /s MNQ 37 m 3 /s NQ 14 m 3 /s 12 Kesä-syyskuun keskivirtaama on ollut 145 m 3 /s eli suhteellisen lähellä koko vuoden keskivirtaamaa. Kesä-syyskuun pienin kuukausikeskiarvo em. jaksolla on ollut 33 m 3 /s ja suurin kuukausikeskiarvo 423 m 3 /s. Kesäsyyskuun pienin kuukausikeskiarvo on ollut lähellä MNQ:ta, suurin kuukausikeskiarvo selvästi MHQ:ta pienempi. Virtaama Kumpuojan suulla voidaan arvioida Myllypuron (F = 9,9 km 2 ) ja Kotiojan (F = 18,1 km 2 ) vertailujakson 1961 90 (1976 90) valumien (Leppäjärvi 1993) perusteella. Kesäajan yli- ja alivalumana on käytetty arvioita 25 l/s km 2 ja 3,0 l/s km 2. Ympäristölupavirasto myöntää Turveruukki Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Pudasjärven kaupungissa sijaitsevalla Isosuon tuotantoalueella, auma-alueet mukaan lukien enimmillään 44 hehtaarin alalla. Vedet johdetaan puhdistusjärjestelmien kautta laskuojaa ja Kumpuojaa myöten Iijokeen. Tuotantoalueella saadaan tilapäisesti varastoida ja käsitellä puuperäisiä polttoaineita, kuitenkin enintään 5 000 t/a. Kalataloudellisten haittojen ehkäisemiseksi määrätään kalatalousmaksu. Valumien perusteella lasketut virtaamat ovat: Valuma Virtaama l/s km 2 m 3 /s MQ 12,4 0,22 M kesä-syyskuu 10 0,18 HQ kesä-syyskuu 25,0 0,44 NQ kesä-syyskuu 3,0 0,05 Vedenlaatu Iijoen pääuoman vedenlaatu Isosuon kohdalla on ympäristöhallinnon vuosien 2000 2003 aineistoon perustuvan vedenlaatuluokituksen mukaan hyvä. Iijoen alue on maamme sateisimpia alueita. Runsaan sadannan vaikutus on nähtävissä Iijoessa suurina valumina. Järvien vähäisestä määrästä johtuen sääolosuhteilla on merkittävä vaikutus virtaamiin ja sitä kautta veden laatuun. Iijoen vesistöalueen yläosan vedet ovat luonnostaan kirkkaita ja niukkaravinteisia. Joen humuspitoisuus ja ravinteisuus lisääntyvät valuma-alueen suoperäisyyden kasvaessa latvoilta jokisuuta kohden siirryttäessä. Iijoen vedenlaatuun vaikuttavat hyvin voimakkaasti sivujoet, varsinkin Livojoki, Siuruanjoki ja Kostonjoki. Erityisesti joen alaosalla sivujokien vaikutus on huomattava. Happitilanne joessa on ollut pääsääntöisesti kesällä hyvä ja talvella tyydyttävä. Kokonaisfosforipitoisuus vaihteli 1980-luvulla verraten paljon sekä kesällä että talvella. Kokonaisuudessaan kesäajan pitoisuuksissa on nähtävissä lievä aleneva trendi pitoisuuksien ilmentäessä pääasiassa lievää rehevyyttä.
13 Kokonaistyppipitoisuus oli 1970-luvulta 1990-luvun alkuun verraten tasainen. Kesäaikainen pitoisuus on tarkastelujaksolla ollut pääasiassa karujen ja lievästi rehevien vesien tasoa (248 570 µg/l). 1990-luvulla talviaikaisessa pitoisuudessa on ollut huomattavaa vaihtelua vuosien välillä, kokonaisuudessaan talven kokonaistyppipitoisuus ovat tarkastelujaksolla kasvanut ja kesäaikana lievästi alentunut. Tuotantoa rajoittavana ravinteena 1990- luvulla on ollut pääasiallisesti typpi, vuonna 1994 typpi tai fosfori. Kiintoainepitoisuus on ollut tavallisesti pieni (0,2 5,3 mg/l), lukuun ottamatta elokuussa 1990 ollutta suurta pitoisuutta 20 mg/l. Veden talviaikaisen väriluvun kehityksessä ei ole nähtävissä kehitystä jaksolla 1988 1998. Kesäaikana väri on vähentynyt vuosittaisen vaihtelun oltua kuitenkin suurta. Vuonna 2001 a-klorofyllipitoisuus oli lievästi rehevien vesien tasoa (4,3 4,6 µg/l). Kumpuojan vesi on Iijokeen verrattuna humuspitoisempaa, runsasravinteisempaa, erityisesti talvella rautapitoisempaa ja väriltään tummempaa. Iijokeen laskevan veden ravinteisuus on ollut touko-kesäkuussa kokonaisfosforin osalta (36 50 µg/l) rehevien ja kokonaistypen osalta (457 573 µg/l) lievästi rehevien vesien tasoa. Veden happitilanne tammi-maaliskuussa on ollut ajoittain huono. Kumpuojan vesi on normaalisti lievästi hapanta; toukokuussa ph voi laskea 6:n alapuolelle. Kalatalous Kumpuojan varressa ei ole asutusta ja kalastus lienee lähinnä satunnaista vapakalastusta. Iijoen velvoitehoidon tarkkailutulosten mukaan Haapakosken voimalaitoksen padotusvaikutus ulottuu enimmillään noin 15 km ylävirtaan eli Riepukoskelle, joka on vajaat 20 km Kumpuojan laskukohdan alapuolella. Iijoen rakentamattoman osan alaosalla merkittävin kalastuskohde ovat Kipinänkosket noin 3 km Riepukosken yläpuolella. Iijoen rakentamattoman jokiosuuden kirjanpitokalastajien saaliista vuosina 1994 1999 saatiin puolet vapavälineillä ja kolmannes verkoilla. Kirjanpitäjien saaliista oli harjusta kolmannes ja taimenta 9 %. Siikaa jokisaaliissa oli 1 %. Muiden kalalajien, kuten hauki, ahven, särki, lahna ja made, osuus oli noin puolet. Haapakosken Pudasjärven jokialueelta saatiin vuosina 1997 1999 vapakalastuksessa harjusta noin 500 g ja taimenta keskimäärin noin 350 g kalastuskertaa kohden. Kipinän (vajaat 20 km Kumpuojalta alavirtaan) alapuolella Iijokeen kuivatusvedet laskevan Turveruukki Oy:n Riepulehdonsuon ympäristölupahakemukseen liittyen tehtiin v. 2003 kalastustiedustelu Iijoen rantatilallisille noin 7 km:n pituisella jokiosuudella, joka ulottui Riepulehdonsuon vesien purkupaikalta Panumaojan suulle asti. Selvitysalueella oli yhteensä 79 tilaa, joista tiedusteluun vastasi 71 (90 %). Tiedusteluun vastanneista Iijoella kalasti 63 % eli 50 tilaa. Taloudesta osallistui kalastukseen keskimäärin 2,2 henkilöä. Iijoella kalastettiin pääasiassa verkoilla, heittovavoilla, katiskoilla ja madekoukuilla. Tiedusteluun vastanneilla oli käytössä 63 verkkoa, 59 heittovapaa ja 71 katiskaa. Verkkojen solmuväli oli pääasiassa 40 60 mm. Harvempia (# 75 110 mm) verkkoja käytettiin vain vähän. Verkoilla kalastettiin yleensä toukokuulta syyskuulle. Talvella kalasti verkoilla ilmeisesti vain yksi kalastaja. Verkoilla kalastettiin keskimäärin 34 ja katiskoilla 69 päivää. Heittovavoilla kalastettiin keskimäärin 21 kertaa kesän aikana. Kokonaissaalis Kipinän alapuolisella selvitysalueella oli noin 2 200 kg, josta haukea ja ahventa oli molempia noin kolmannes ja särkeä vajaa viidennes. Muita merkittäviä saalislajeja olivat lahna, made, harjus ja taimen. Lo-
14 hikalojen osuus koko-naissaaliista oli vain 4 %. Talouskohtainen saalis oli 43 kg. Kalojen makuvirheiden esiintymisestä vuonna 2003 mainitsi Iijoella 44 kalastajaa. Makuvirheitä ilmoitti esiintyvän 43 % kalastajista. Makuvirheistä ilmoittaneista 60 % arvioi makuvirheet niin voimakkaiksi, että ne heikensivät kalojen käyttökelpoisuutta. Pyydysten likaantumisesta mainitsi 45 kalastajaa. Kalastajista 82 % arvioi likaantumisen vaikeuttavan kalastusta tai olevan sitä voimakkaampaa (pyynti lähes mahdotonta). Likaantumisen aiheuttajina mainittiin yleisimmin limoittuminen ja humus/turve/muta. Pyydysten roskaantumista kommentoi lisäksi 2 kalastajaa. Yksittäistapauksissa mainittiin lisäksi pohjan liettymisestä ja heinittymisestä. Kalastustiedustelun mukaan Iijoen rakentamattoman pääuoman pyydettävään kalastoon kuluvat ainakin taimen, siika, harjus, kirjolohi, hauki, ahven, made, säyne, lahna ja särki. Kumpuojan kalastoon kuulunevat samat kalalajit lohikaloja lukuun ottamatta. Iijoen rakentamattomalle pääuomalle on istutettu yksikesäistä harjusta ja siikaa sekä pääasiassa kolmevuotiasta järvitaimenta. Iijoelle on tehty lisäksi myös ravun elvytysistutuksia. Muu vesistön käyttö Kumpuojan laskukohdan alapuolella Iijoessa rannat ovat lähinnä maa- ja metsätalouden käytössä. Lähin vapaa-ajan asunto Iijoen rannassa sijaitsee noin 450 metrin etäisyydellä Kumpuojan suusta. Purkuvesistön rantakiinteistöt on selvitetty purkupaikan alapuoliselta Kumpuojalta ja Kumpuojan alapuoliselta Iijoelta vajaan kilometrin matkalta Varpuvirroille asti. Kumpuojan varressa ei sijaitse asustusta ja kalastus lienee lähinnä satunnaista vapakalastusta. Kalastuksen lisäksi vesistön käyttö on normaalia virkistyskäyttöä, kuten veneilyä ja uintia. Maaperä ja pohjavesiolot Iijoen alaosalla valuma-alue on topografialtaan tasaista ja se kuuluu maamme soisimpiin alueisiin. Vallitseva kivennäismaalaji on pohjamoreeni, ja kallioperältään alue kuuluu graniitti-gneissialueeseen. Lähin pohjavesialue on noin 3 km suon lounais länsipuolella sijaitseva vedenhankinnalle tärkeä (I lk) Kollajankankaan pohjavesialue, jolla on yksi vedenottamo. Muut elinkeinot ja toiminnot Isosuon lähialueella noin 850 metrin etäisyydellä suosta on yksi vakituisesti asuttu talous. Isosuon alue kuuluu Kollajan paliskunnan alueeseen. Ilmanlaatu, melutilanne ja liikenne Isosuo sijaitsee noin 1 1,5 km:n etäisyydellä Pudasjärven ja Kipinän väliseltä maantieltä, jonka liikenne on vähäistä. Alueen melu- ja pölykuormaan vaikuttaa Isosuon lisäksi suon luoteispuolella alle 2 km:n etäisyydellä sijaitseva Kääpäsuon turvetuotantoalue. Isosuon ja Kääpäsuon tuotantoalueille johtavan metsäautotien varressa ei sijaitse asustusta, jota tuotantoalueille tapahtuva liikenne voisi häiritä.
Muut kuormittavat toiminnat 15 Isosuon luoteispuolella sijaitsevan Turveruukki Oy:n Kääpäsuon vedet laskevat Siuruanjokeen. Lähimmät Iijokeen vetensä purkavat tuotantoalueet Isosuon alapuolella ovat Turveruukki Oy:n Mäntyharjun-Riepulehdon suon sekä Vapo Oy:n Koppelosaarensuon tuotantoalueet. Turvetuotantoalueiden kokonaispinta-ala vuonna 2003 Pudasjärven ja Yli-Iin välisellä jokiosuudella oli 1 496 ha, josta tuotannossa oli 1 255 ha. Loppuosa oli joko kuntoonpanossa tai kokonaan tai väliaikaisesti pois tuotannosta. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoarvoihin Isosuon turvetuotanto on olemassa olevaa toimintaa, jonka vaikutukset kasvillisuudelle ja eläimistölle ovat syntyneet pääosin suon kuntoonpanovaiheessa. Suon lähialueella ei sijaitse suojelualueita, jolloin vaikutuksia luonnonsuojeluarvoihin ei arvioida olevan. Vaikutus pintavesiin Vaikutus vedenlaatuun Arvion perusteella Isosuon tuotantokauden aikaisilla päästöillä on melko pieniä vaikutuksia alapuolisen vesistön vedenlaatuun. Kesä-syyskuun keskimääräisessä virtaamatilanteessa bruttokuormitus nostaa Kumpuojan suulla fosforipitoisuutta 1,2 µg/l ja typpipitoisuutta 29 µg/l. Kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen lisäys on alle 1 mg/l. Ylivirtaamatilanteessa lisäys on edelleen varsin pieni (0,3 1,9 mg/l). Fosforipitoisuus kasvaa laskennallisesti arvioituna ylivirtaamatilanteessa noin 2 µg/l ja typpipitoisuus vajaat 90 µg/l. Kumpuojan vesi on ollut humusvaikutteista ja ravinteikasta; elo-syyskuussa v. 1994 96 Kumpuojan suulla keskimääräinen fosforipitoisuus on ollut 62 µg/l ja typpipitoisuus 835 µg/l. Isosuon turvetuotantoalueen yläpuolella fosforia on ollut hieman enemmän ja typpeä hieman vähemmän kuin ojan alaosalla. Laskennallisen arvion perusteella Isosuon tuotantokauden päästöistä aiheutuvat fosforin ja typen pitoisuuslisäykset muodostavat keskimääräisessä virtaamatilanteessa 2 3 % ojan alaosalla elo-syyskuussa todetusta ravinnetasosta. Isosuon kuormituksella on suurempi merkitys ylivirtaamatilanteessa, jolloin typen pitoisuuslisäys on noin 10 % ojan alaosan pitoisuuksista. Happea kuluttavan aineksen sekä kiintoaineen pitoisuuslisäykset ovat suhteellisen pieniä. Arvion perusteella Isosuon kuormitus lisää osaltaan Kumpuojan rehevyyttä ja veden väriä. Lisäksi kuormitus voi jossain määrin voimistaa pohjan liettymistä. Iijoen vedenlaatuun kuormituksella ei ole vaikutuksia, koska kuormitus laimenee hyvin suureen vesimäärään. Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Pudasjärven alapuolisen Iijoen ja Kumpuojan kalasto koostuu pääasiassa veden laadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista ku-
16 ten hauki, ahven, lahna ja särki, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Kevätkutuisista kalalajeista vedenlaadun suhteen vaateliain on harjus, jota esiintyy Iijoen koskialueilla. Kumpuojan kalataloudellinen merkitys on kokonaisuudessaan vähäinen; ojalla kalastettaneen lähinnä satunnaisesti. Turvetuotannon vesistövaikutukset voivat heikentää ainakin lohensukuisten kalalajien menestymistä kuormitetussa vesistössä. Yksiselitteisiä kalaston kannalta kriittisiä veden laadun raja-arvoja ei ko. tutkimuksessa kuitenkaan määritetty. Suo- ja metsäojituksista tulevat valumavedet voivat haitata rapuja lähinnä tukkimalla niiden hienojakoisia kiduksia sekä liettämällä suojakoloja. Iijoelle on tehty ravun elvytysistutuksia, mutta kanta ei ole toistaiseksi pyyntivahva. Isosuon turvetuotantoalueen kuormituksella ei arvioida olevan merkitystä ravun menestymiselle Iijoessa. Isosuon ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Iijoen veden laatuun, mutta vaikutus jää vähäiseksi. Iijoella lisääntyvän kuormituksen kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina kuten mm. veden tummuus, pyydysten likaantuminen, kalojen makuvirheet ja pohjan liettyminen. Näitä kalastushaittoja on esiintynyt Iijoella ilmeisesti jo pitkään ja niitä esiintyisi myös ilman Isosuon kuormitusta, joka kuitenkin osaltaan vahvistaa niitä. Käytännössä Isosuon turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus. Yksittäisten pienten turvetuotantoalueiden kalatalousvaikutukset ovat usein marginaalisia, mutta suurehkot yksittäiset suot tai vesistöalueen turvetuotanto kokonaisuudessaan voi ylittää korvaus- tai kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Iijokeen johdetaan Isosuon lisäksi useiden muiden turvetuotantoalueiden vesiä. Isosuon tuotantoalueen kuormituksen kalataloudelliset haittavaikutusten arvioidaan ylittävän kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Tuotantoalueen pölyämisestä ei arvioida syntyvän haittaa tuotantoalueen ympäristön asukkaille. Lähimmät asutut rakennukset sijaitsevat noin 850 1 200 metrin etäisyydellä suon kaakkoispuolella. Turvetyömaalla työskenteleville pöly voi aiheuttaa lieviä nuhamaisia oireita. Vesistössä turvepöly erottuu selvästi ympäristöstään, jolloin vähäinenkin määrä voidaan kokea likaavana. Turvepöly voi aiheuttaa myös kasvillisuuden, kuten luonnonmarjojen likaantumista tuotantokentän välittömässä läheisyydessä. Haitta on kuitenkin väliaikainen, sillä pöly huuhtoutuu helposti pois eikä aiheuta haittaa esim. marjojen käytölle. Melun vaikutukset Tuotantotoiminnasta syntyvä meluhaitta keskittyy suon läheisyyteen ja turvekuljetusten aiheuttama meluhaitta turpeen kuljetusreitille. Turpeen kuljetusreitillä liikenteen melua muodostuu verrattain lyhyellä tieosuudella lähinnä Kipinän kylän ja Petäjäkankaan Kollajan asutuilla alueilla. Oulu
17 Kuusamo-valtatiellä melun määrä suhteessa muun liikenteen meluun on vähäinen. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Tuotannon aikainen tarkkailu Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun. Sen tarkoituksena on antaa päästötarkkailulle. Siihen kuuluu kuormitukseen liittyvien tietojen hankinta sekä vesiensuojelujärjestelyjen toimivuuden valvonta. Käyttötarkkailun apuna pidetään päiväkirjaa. Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö. Tarvittaessa käyttöpäiväkirja esitetään valvovalle viranomaiselle. Isosuolla ei tehdä vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailua mittauksin. Rakenteiden tehoa arvioidaan tekemällä silmämääräisiä havaintoja muun muassa pintavalutuskentän kunnosta sekä syvennyksiin ja altaisiin pidättyvän lietteen määrästä. Päästötarkkailu Tuotantoalueelta lähtevän veden laatua tarkkaillaan pintavalutuskentän alapuolella. Suolta purkautuva vesimäärä mitataan mittapadon avulla jatkuvatoimisin laittein vähintään ajalla 15.5. 30.9. Vedenlaatua tarkkaillaan lupakauden aikana kahtena vuotena (2006 ja 2010). Näytteet otetaan kahden viikon välein 15.5. 30.9. Päästöt lasketaan brutto- ja nettolukuina käyttäen kahden viikon keskiarvovirtaamaa ja näytteenottohetken vedenlaatutietoja. Alueen ympärivuotisen kuormituksen arvioinnissa käytetään edustavan ympärivuotisen tarkkailukohteen tuloksia. Tällä hetkellä on voimassa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelma vuosille 2003 2005. Poikkeustilanteiden tarkkailu Päästötarkkailuvuosina tuottajan edustaja ottaa näytteitä poikkeustilanteissa, joita voivat olla esimerkiksi ylivaluma ja suolla tehtävät kunnostustoimet. Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailu Hakija osallistuu vuonna 2005 Iijoen yhteistarkkailuun. Vuoden 2006 alusta otetaan käyttöön erillinen vesistötarkkailuohjelma.
18 Näytteitä otetaan neljä: ensimmäinen kevättulvan aikaan huhtitoukokuussa ja loput kolme heinä-, elo- ja syyskuussa. Päästö- ja vesistötarkkailunäytteet otetaan samalla kertaa. Näytteistä määritetään happi, sähkönjohtavuus, ph, väri, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, a-klorofylli kesä-syyskuussa, kokonais- ja fosfaattifosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa sekä rauta. Näytteenoton yhteydessä määritetään näkösyvyys ja lämpötila. Hehkutushäviö määritetään, jos kiintoainepitoisuus on yli 20 mg/l. Isosuon vaikutusta alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan Iijoessa Kumpuojan laskukohdan ylä- ja alapuolelta. Suon vedet laskevat Iijoen vuosittaisen tarkkailupisteen (Kipinä175) yläpuolelle. Kalataloustarkkailu Hakija on esittänyt kalataloustarkkailuohjelmaksi Riepulahdensuon ympäristölupahakemuksen tarkistamisvuonna eli vuonna 2014 tehtävää kalastustiedustelua. Pöly- ja melutarkkailu Hakija on katsonut, ettei pöly- ja melutarkkailuun ole tarvetta. Tarkkailu toiminnan lopettamisen jälkeen Turvetuotantotoiminnan arvioidaan päättyvän kokonaan vuoteen 2020 mennessä. Poistuma-arvion mukaan vuonna 2010 tuotantoala olisi noin 34 hehtaaria. Koska tuotanto ei lopu tulevalla lupakaudella, ei tässä vaiheessa esitetä yksityiskohtaisempaa selvitystä tuotannon jälkeisestä tarkkailusta. Mahdollista jälkihoitovaiheen tarkkailua tehdään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kansa sovittavalla tavalla. Raportointi Vesistö- ja päästötarkkailun tulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua tai viimeistään kahden viikon kuluttua näytteenotosta sähköpostilla Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Turveruukki Oy:lle. Tulosteessa tulee näkyä tarkkailukauden edelliset tulokset ja esittää tulokset havainnollisessa muodossa graafisesti. Poikkeavista tuloksista otetaan heti yhteyttä ympäristökeskukseen. Tarkkailuvuoden lopussa tulokset toimitetaan myös paperitulosteena postitse. Vuodesta 2006 alkaen päästö- ja vesistötarkkailutulokset raportoidaan samassa raportissa, jossa tarkastellaan myös Isosuon kuormituksen vaikutusta vesistöön. Raportin on oltava valmiina maaliskuun loppuun mennessä. Vuodesta 2006 lähtien tarkkailun raportointi hoidetaan osana turvetuottajien yhteistarkkailua. Iijoen alueella on voimassa yhteistarkkailuohjelma vuoteen 2005.
19 Raportti lähetetään Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ohjelman voimassaolo Uusi tarkkailuohjelma on voimassa toistaiseksi vuoden 2006 alusta lukien. Ohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa. Kalataloustarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa sopimalla siitä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kanssa. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Työmaan paloturvallisuus Turvetuotantotoiminnan keskeisimmät riskit liittyvät paloturvallisuuteen. Turvetuotanto-alue on pelastustoimilain (561/1999) 31 :ssä tarkoitettu kohde, jossa harjoitettu toiminta tai olosuhteet aiheuttavat palo- tai henkilöturvallisuudelle tai ympäristölle tavanomaista suuremman vaaran. Isosuon turvetuotantoalueelle on laadittu Sisäasianministeriön ohjeiden mukainen turvallisuussuunnitelma, joka sisältää seuraavat asiakohdat: yleistiedot työmaasta ajo-ohjeet työmaan kokonaisurakoitsija ja sammutusorganisaatio työmaan palotorjuntakalusto viestiyhteydet avustavat työmaat Isosuon kartta. Turvallisuussuunnitelma ja tarkemmat turvallisuusohjeet sisältävä turvallisuussuunnitelmien toimintaohje ovat Turveruukki Oy:n ja Isosuon kokonaisurakoitsijan välisen turvetuotannon kokonaisurakointisopimuksen liitteenä. Paloriskien vähentämisen ja tulipalojen ehkäisemisen eräs keskeisimmistä keinoista ovat jokavuotisen palosuojelukoulutukset. Muut riskit ja häiriötilanteet Turvetuotantotoimintaan liittyviä muita riskejä ovat kuivatus- ja vesiensuojelurakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sarka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaamat ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin kun altaan lietetila on täynnä. Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt sijoitetaan riittävän kauas avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä
20 on tukkia vuoto sekä estää öljyn pääsy ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset välittömästi Turveruukki Oy:n ympäristö- tai tuotantopäällikölle sekä kaupungin paloviranomaiselle ja toimii hänelle annettujen ohjeiden mukaisesti. Ympäristövahinkovakuutus Turveruukki Oy:llä on ympäristövahinkovakuutus. VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Hakija ei arvioi Isosuon kuormituksesta aiheutuvan tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Hakija on tehnyt suon hyödyntämisen kalastolle ja vedenlaadulle mahdollisesti aiheuttamien haittojen korvaamisesta Kollajan jakokunnan ja Alakollajan kalastuskunnan kanssa sopimuksen, joka koskee suon kunnostus- ja tuotantovaihetta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Pudasjärven kaupungissa 6.5. 6.6.2005 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Iijokiseutu-sanomalehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta sekä Pudasjärven kaupungilta ja sen ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on katsonut, että toiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa. Ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistamassa maakuntakaavassa alue on osoitettu pohjakarttamerkinnällä turvetuotannossa olevaksi alueeksi. Mikäli ympäristölupa myönnetään, niin alueeseen voidaan soveltaa maakuntakaavan yleistä suunnittelumääräystä: "Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Tuotantoa tulee harjoittaa niin, että sen valumaaluekohtainen vesistön kuormitus vähenee valtakunnallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti. Turvetuotannon lopettamisen jälkihoidon ympäristövaikutukset tulee käsitellä valvonta- ja lupaviranomaisten kanssa ennen tuotannon päättymistä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet."
21 Alueelle ei ole laadittu asema- eikä yleiskaavoja. Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan lähin asutus sijaitsee noin yhden kilometrin etäisyydellä. Alueidenkäytön osaston tiedossa ei ole aluetta koskevia maankäyttöhankkeita tai suunnitelmia. Vesivara- ja luonnonsuojelunäkökulmasta hankkeeseen ei ole huomautettavaa. Käytössä on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset menetelmät (BAT), mutta jatkossa on kiinnitettävä huomiota ympäristön kannalta parhaaseen käytäntöön (BEP). Mikäli lupakaudella on tarpeen tehdä massansiirtoja, on niiden tekeminen vesiensuojelurakenteineen etukäteen hyväksytettävä ympäristökeskuksella. Massansiirtoalueita on mahdollisuuksien mukaan käytettävä vesiensuojelun tehostamiseen esimerkiksi kasvillisuusaltaiden avulla. Päiväkirjamerkinnöistä on vuosittain tehtävä kooste, joka on pyydettäessä toimitettava ympäristökeskukseen. Koosteet on liitettävä lupamääräysten tarkistamishakemuksen liitteeksi. Lupamääräyksiin tulee kirjata, että tuotantoalueella ei saa ryhtyä pintaa irrottaviin toimiin ennen kuin vedet pumpataan pintavalutuskentälle. Laskeutus/pumppualtaan ohituspato on oltava ylös asti suljettu lankuilla kesäaikana. Pumppaamon on oltava varmatoiminen ja sen polttoainehuolto myös järjestettävä niin, ettei pumppu seiso polttoainepulan vuoksi. Mikäli tulee tilanne, että ohitukseen on turvauduttava, on siihen saatava ensin ympäristökeskuksen hyväksyntä. Mikäli ohitustilanteita tulee jatkossakin useita vuosittain, on erityisiin toimenpiteisiin ryhdyttävä riippuen siitä, mistä häiriötilanteet aiheutuvat. Kysymykseen voi tulla esimerkiksi nykyisen pumpun korvaaminen uudella pumpulla tai veden varastotilavuuden lisääminen lisäaltaalla tai muulla tavalla. Virtaamansäätöpatojen eteen laskeutuva liete tulee poistaa viivyttelemättä, ettei laskeutunut liete pääse uudestaan liikkeelle. Kaikista häiriötilanteista ja vesiensuojelurakenteiden kuntoon ja huoltoon liittyvistä toimista on tehtävä merkinnät työmaapäiväkirjaan. Mahdollisista häiriötilanteista vesiensuojelussa on ilmoitettava heti ympäristökeskukseen ja tehtävä myös asianmukaiset merkinnät päiväkirjaan. Hakija on esittänyt Isosuolle oman erillisen tarkkailuohjelman vuodesta 2006 alkaen. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelman sisältö noudattaa nykyisiä periaatteita. Vesistötarkkailuun on esitetty vuosina 2006 ja 2010 veden laadun tarkkailua Iijoesta Isosuon yläpuolelta ja alapuolelta. Biologista tarkkailua ei ole esitetty lainkaan. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan tarkkailuun on lisättävä Kumpuojan suun havaintopiste, jota on aikaisemmin tarkkailtu vuosina 1994 1996. Koska vesistötarkkailuohjelma liittyy turvetuotantoalueiden laajempaan tarkkailukokonaisuuteen Iijoella, ympäristökeskus ottaa tarkemmin kantaa sen sisältöön siinä vaiheessa, kun tarkkailusuunnitelma tullaan esittämään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Esimerkkinä ohjelman avoimista kysymyksistä ovat biologisen tarkkailun lisääminen Isosuon alapuolisen vesistön tarkkailuun ja tarkkailun yhteensovittaminen Iijoen alaosan yhteistarkkailuun. Turvetuottaja on vastuussa turvetuotantoalueesta ja siten myös vesiensuojelutoimista, kunnes alueelta ei enää tule sanottavaa kuormitusta tai kun alue siirtyy uuteen käyttöön. Mikäli lupakauden aikana tuotannosta poistuvilla alueilla aiotaan toteuttaa tuotantosuunnitelmasta poikkeavia vesienjohtamisjärjestelyjä tai alueita siirtyy uuteen käyttöön, on niistä etukäteen ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle.