No YS Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toimintaa.

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1 (17) Helsinki 13.12.2004 Annettu julkipanon jälkeen Dnro 0101Y0695 131 No YS 1477 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toimintaa. LUVAN HAKIJA Pasi Kossila Vastilantie 1388 49290 Vastila TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Navetta Vastilantie Kossila RN:o 2:53, Vastila, Ruotsinpyhtää Toimialatunnus: 01211 (TOL 2002) LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukselle 28.4.2004. MAKSU 1 200 A11 131 AT20 Postiosoite PL 36 00521 Helsinki Käyntiosoite Asemapäällikönkatu 14 Puhelin 020 490 101 Postadress PB 36 00521 Helsingfors Besöksadress Stinsgatan 14 Telefon 020 490 101 E mail kirjaamo.uus@ymparisto.fi Internet www.ymparisto.fi/uus Telefax 020 490 3200

2 (17) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat, ilmoitukset ja sopimukset Kaavoitustilanne Toimintaan ei ole ympäristölupaa. Pasi Kossila on tehnyt 15.3.2001 ilmoituksen toiminnan merkitsemisestä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Uudenmaan ympäristökeskus on merkinnyt toiminnan tietojärjestelmään 7.7.2003. Ruotsinpyhtään rakennus ja ympäristölautakunta on myöntänyt päätöksellään 14.11.1994 rakennusluvan pihattonavetalle ja lietelantasäiliölle. Helsingin vesi ja ympäristöpiiri on antanut 27.2.1991 ennakkolausunnon Jorma Kossilan navetasta. Lausunnon mukaan navetassa pidetään 20 lypsylehmää, 17 hiehoa, 14 nuorkarjaa ja 6 vasikkaa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2000 2005. Pasi Kossila on tehnyt vuokrasopimukset seuraavista tiloista tai niiden osista: J. A:n kanssa Vastilan kylässä sijaitsevasta useasta lohkosta, joiden yhteispinta ala on 15,03 ha, sekä Marinkylässä sijaitsevasta lohkosta 0,92 ha. Vuokra aika on 31.10.2001 30.10.2014. S. K:n kanssa Vastilan kylässä sijaitsevasta tilasta RN:o 2:70. Peltoaluetta on yhteensä 2,13 ha. Vuokra aika on 1.5.2004 30.12.2008. V. K:n kuolinpesän kanssa Vastilan kylässä sijaitsevista peltoaloista, joiden yhteispinta ala on 8,53 ha. Vuokra aika on 1.5.2004 30.12.2008. Pasi Kossila on tehnyt lannanlevityssopimukset seuraavista tiloista tai niiden osista: J. A:n kanssa, johon kuuluu peltoaloja yhteensä 18,37 ha. Sopimus on voimassa 26.4.2004 lähtien toistaiseksi. H. K:n kanssa, johon kuuluu peltoaloja yhteensä 42,51 ha. Sopimus on voimassa 27.4.2004 lähtien toistaiseksi. Itä Uudenmaan seutukaavayhdistelmässä talouskeskus sijaitsee alueella, jolla on merkintä maisemat ja kulttuuri. Alueella on voimassa Kymijoen länsihaarojen osayleiskaava (vahv. 25.6.1998 ja muut. 11.10.1999). Kaavan mukaan uuden pihattonavetan sijoituspaikan alue on tarkoitettu pääasiassa maa ja metsätalouden harjoittamiseen (maa ja metsätalousvaltainen alue M 1). Vanha navetta ja vanha lietelantasäiliö sijaitsevat alueella, joka on tarkoitettu maa ja metsätalouden harjoittamiseen. Peltoaukeat on pyrittävä säilyttämään viljelykäytössä. Alueelle ei saa muodostaa rakennuspaikkoja (maa ja metsätalousalue MT). Vanhan navetan itäpuolelle on merkitty alue, jolle voidaan rakentaa maa ja metsätaloutta ja sekä siihen soveltuvia sivuelinkeinoja palvelevia asunto, tuotanto ja talousrakennuksia (maatilojen talouskeskusten alue AM). Vanhan navetan ja suunnitellun uuden navetan välissä ja länsipuolella on erillisiä alueita, joille voidaan rakentaa erillispientaloja ja niihin liittyviä talousra

3 (17) kennuksia sekä palveluja ja ympäristöä häiritsemättömiä työtiloja rakennusjärjestyksen mukaisesti (erillispientalojen alue A). Suunniteltu eläinsuoja sijaitsee asemakaavoittamattomalla alueella. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Yleistä Talouskeskus sijaitsee Ruotsinpyhtään kunnan Vastilan kylässä tilalla Kossila RN:o 2:53 (kiinteistörekisteritunnus 701 413 0002 0053). Eläinsuojan koillispuolella lähimmillään noin 100 metrin etäisyydellä on paikallistie Vastila Länsikylä. Eläinsuoja sijaitsee peltoaukea metsäsaarekkeessa. Tilan ympärillä olevat pellot ovat maatalouskäytössä. Lähimmät häiriintyvät kohteet Talouskeskuksessa on luvan hakijan asuinrakennus. Lähin ulkopuolinen asuinrakennus pihapiireineen on itäpuolella noin 130 metrin etäisyydellä navetasta. Seuraavaksi lähimmän naapurin asuinrakennus on kaakkoispuolella noin 320 metrin etäisyydellä. Pohjavesialueita tai luonnonsuojelualueita talouskeskuksen lähistöllä ei ole. YMPÄRISTÖN TILA JA LAATU Maaperä Vesiolosuhteet Talouskeskus sijaitsee savikkoalueella. Ympäröivät pellot ovat savipeitteisiä. Talouskeskuksen halki virtaa oja, joka laskee lounaassa Kymijokeen. Alue kuuluu Kymijoen vesistöalueen (14.) Kymijoen suuhaarojen osavaluma alueeseen (14.111). TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Pasi Kossila harjoittaa maataloutta päätuotantosuuntanaan maidontuotanto. Tarkoituksena on rakentaa uusi lämminpihatto, joka korvaa nykyisen kylmäpihaton. Uuteen pihattoon tulee tilat koko karjalle. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Toiminnan päätuotteet ovat noin 550 000 kg/a maitoa, noin 5 000 kg/a naudanlihaa ja noin 30 kpl välitysvasikoita. Tilalla on nykyisin 37 lypsylehmää, 24 hiehoa ja 15 nuorkarjaa alle 6 kk. Muutoksen jälkeisessä tilanteessa tilalla tulee olemaan 66 lypsylehmää, 53 hiehoa ja 32 nuorkarjaa alle 6 kk.

4 (17) Vanha pihattonavetta ja uusi pihattonavetta Uuden pihattonavetan valmistuttua vanha pihattonavetta muutetaan varastoksi. Uuteen pihattonavettaan rakennetaan betoninen alapohja. Ruokinta Käytettäviä rehuja ovat muun muassa säilörehu, kuivaheinä, rehuvilja ja tuoreleike. Vedenhankinta Tilalla on oma porakaivo. Veden käyttömäärän arvioidaan olevan laajennuksen jälkeen noin 6 7 m 3 /d. Polttoaine ja öljysäiliöt sekä energia Lannanlevitysalat Tilakeskuksessa on kolme polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 7 000 litraa (3 000 l, 2 500 l ja 1 500 l). Säiliöt ovat noin 25 30 vuotta vanhoja. Säiliöt on varustettu ylitäytönestimellä ja lapon estolaitteella. Säiliöt ovat maanpäällisiä ja sijoitettu maapohjalle palkkien päälle. Kevyttä polttoöljyä käytetään arviolta 6 000 l/a työkoneisiin. Tilalla on muita öljytuotteita enintään 300 litraa, jotka säilytetään varastorakennuksessa. Jäteöljyjä ei juuri muodostu. Lannanlevitysalat ovat melko tasaisia, mutta joissakin paikoin lohkot ovat viettäviä. Lannanlevitysalat ovat pääosin savipeitteisiä, mutta suurisuon ja Hirvijärvensuon lähistöllä on myös turvemaita. Lannanlevitysaloista osa noin 9 ha sijaitsee III luokan pohjavesialueella, Itä Vastila 0170152. Osa lannanlevitysaloista rajoittuu Kymijoen suuhaaroihin. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Lietelanta tullaan multaamaan viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä, mutta usein välittömästi levityksen jälkeen. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään Toiminnasta ei päästetä lantaa, virtsaa tai jätevesiä vesiin, viemäriin tai maaperään. Lannan, puristenesteen, pesu sekä muiden jätevesien käsittely ja varastointi Lietelantamenetelmällä ovat kaikki eläimet eli 66 lypsylehmää, 53 hiehoa ja 32 vasikkaa. Lietelantaa syntyy laskennallisesti noin 2 308 m 3 /a. Lietelantasäiliöihin johdetaan myös maitohuonejätevedet 300 m 3 /a ja muut pesuvedet

5 (17) 50 m 3 /a. Eläinsuojan WC jätevedet johdetaan lietteen pumppukaivoon. Yhteensä tarvitaan 2 658 m 3 lietesäiliötilavuutta, jossa ei ole vielä mukana säiliöihin satavaa sadevettä 225 m 3. Yhteensä tarvitaan kaiken kaikkiaan 2 883 m 3 säiliötilavuutta. Lietelantasäiliöitä tulee olemaan yhteensä kaksi, joista toinen on olemassa oleva lietelantasäiliö. Nykyisen säiliön tilavuus on 680 m 3 ja rakennettavan 2 320 m 3. Lisäksi on pumppukaivo, jonka tilavuus on 32 m 3. Lietelannalle on täten varastointitilavuutta yhteensä noin 3 000 m 3. Lietelantasäiliöitä ei kateta. Olemassa oleva säiliö täytetään päältä päin ja uusi säiliö alta päin. Säiliöt tyhjennetään yläkautta sekoittajan ja / tai pumpun avulla. Tyhjennyspaikkojen vieressä ei ole varsinaista kuormausalustaa eikä reunakorokkeita. Tyhjennyspaikat ovat sora / savipintaisia. Vanha säiliö on perustettu maanvaraisesti saven päälle. Sen päälle on tehty tiivistetty soratäyttö vähintään 200 mm. Säiliöiden ympärillä perustamistasossa on salaojat. Säiliö on rakennettu vuonna 1994. Säiliön pohjan ala on 400 m 2 ja säiliön korkeus 2 m. Säiliön pohja on betonirakenteinen. Seinien alaosa on tehty valuharkoista ja yläosa valettu betonista. Säiliön pohjan paksuus on vähintään 120 mm ja seinien 200 mm. Uuden säiliön pohjapinta ala on noin 646 m 2, halkaisija noin 28,65 metriä ja seinien korkeus noin 3,9 metriä. Säiliö sijoitetaan noin 1,7 metriä ympäröivän maanpinnan tason alapuolelle ja maapinnan yläpuolelle jäävän osan ympärille tehdään pengerrys. Säiliön seinät ovat näkyvissä noin 0,5 metrin korkeudelta. Lisäksi säiliö varustetaan riittävän korkealla verkkoaidalla. Säiliön seinien ja pohjan materiaali on teräsbetoni. Seinät rakennetaan 120 mm paksuisista elementeistä ja 120 mm paksuinen pohja valetaan paikalla. Säiliön rakenteissa käytetyn betonin lujuusluokka on vähintään K30, rakenneluokka 2 ja vesitiivistä. Säiliö perustetaan maanvaraisesti vähintään 200 mm:n vahvuisen soratäytön päälle. Samalla asennetaan salaojaputket. Mahdolliset pilaantuneet rehut kompostoidaan. Niiden kompostointia varten järjestetään betonilaatta, jossa on reunat. Laidunnus ja jaloittelutarhat Hiehot laiduntavat 3 kk/a. Lehmät on tarkoitus pitää sisällä koko ajan, koska automaattisen lypsyjärjestelmän ja laiduntamisen yhdistäminen on hankalaa. Mutta jos tulevassa lain tulkinnassa vaaditaan pihattolehmien laiduntamista kesäisin, niin silloin lehmät ajetaan päiväsin laitumelle. Laidunala on 6 ha. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Eläinten juottaminen laitumella on järjestetty siirrettävistä juoma astioista, joihin lasketaan vettä letkulla. Laitumella ei ole pysyvää tai kiertävää ruokintapaikkaa. Tilalla ei ole jaloittelutarhaa eikä sellaista ole suunniteltu lähivuosina toteutettavan.

6 (17) Rehujen ja kuivikkeiden varastointi Säilörehua pyöröpaalataan esikuivattuna 800 t/a. Säiliörehua varten saatetaan myöhemmin rakentaa laakasiilo tai torni. Heinä varastoidaan ladossa tai ulkona. Rehut ja kuivikkeet varastoidaan rehu ja kuivikevarastossa. Lannan, puristenesteiden ja jätevesien levitys pellolle Päästöt ilmaan Lannan levitykseen on käytettävissä 118,07 ha peltoalaa, josta omaa on 31,50 ha, vuokrapeltoa 25,69 ha ja sopimuspeltoa 60,88 ha. Levitysajankohdat ovat keväällä ja syksyllä. Jos myöhemmin hankitaan letkulevityskalusto, niin lantaa levitetään myös kesällä kasvustoon. Lietelanta levitetään lautaslevittimellä. Valtaojien varteen jätetään vähintään yhden metrin suojakaista. Kymijoen haarojen rantaan on jätetty vähintään 5 metrin suojakaista, mutta käytännössä se on ollut noin 10 metriä. Lantaa ei levitetä viittä metriä lähempänä vesistöä. Nitraattiasetuksessa tarkoitettua lannan pintalevitystä ei tehdä, koska lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Tilakeskuksessa lietelannan sekoituksesta voi aiheutua hajuhaittaa lähiympäristölle. Luvan hakijan näkemyksen mukaan eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä hajuhaittoja lähimmille naapureille. Osa lannasta levitetään eläinsuojan välittömään läheisyyteen, josta aiheutuu lyhytaikaista hajuhaittaa. Uuteen pihattonavettaan tulee alipaineilmanvaihto. Poistoilmaa ei käsitellä, vaan se ohjataan suoraan katolle noin 8 metrin korkeuteen maanpinnasta. Eläinsuoja sijaitsee vähän ylempänä kuin ympäröivät pellot. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Luvan hakijan näkemyksen mukaan eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu meluhaittoja. Toiminnasta aiheutuva melu on normaalia työkoneista ja liikenteestä aiheutuvaa melua. Maitoa noudetaan joka toinen päivä. Ostorehuja tuodaan noin joka toinen viikko. Teurasauto käy joka toinen viikko. Kuivikkeita kuljetetaan 1 2 kertaa vuodessa. Paalirehua ajetaan navetalle pelloilta noin kaksi kertaa viikossa. Lietelannan kuljetuksia eläinsuojakiinteistöltä levitysaloille on noin 4 viikon ajan vuodessa ja se jakautuu muutamaan jaksoon keväästä syksyyn. Kuljetuspäivinä lantaa kuljetetaan noin 10 20 kuormaa päivässä. Tilakeskuksen sisäistä lietelannan kuljetusta säiliöstä toiseen tehdään muutamana päivänä vuodessa. Talous ja muita jätteitä kuljetetaan noin kerran kuussa. Raatoja noudetaan tilalta arviolta noin 4 kertaa vuodessa. Kuljetusreitti on tilakeskuksesta Vastilantielle.

7 (17) Muut jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Lietelannan (jätteen numerotunnus 02 01 06) ja pesuvesien (02 01 06) lisäksi toiminnasta syntyy seuraavia jätteitä: Pilaantuneet rehut (02 01 03) kompostoidaan ja hyödynnetään sen jälkeen pelloilla. Metalliromua (02 01 10) syntyy noin 500 kg/a ja se toimitetaan noin kerran vuodessa kierrätykseen Stena Metalliyhtymä Oy:lle. Muovijätettä (15 01 02) syntyy noin 2 000 kg/a, se kerätään ja toimitetaan energiahyötykäyttöön Kymenlaakson Jäte Oy:lle. Paperi ja pahvijäte (20 01 01) kerätään ja toimitetaan hyötykäyttöön. Sekalainen talousjäte (20 03 01) toimitetaan yleisen jätteenkuljetuksen kautta. Lasitavara (20 01 02) toimitetaan kierrätykseen. Loisteputket (20 01 21*) 10 kpl/a, jäteöljyt (13 02 03*) 120 l/a, akut (20 01 020 01*) 2 kpl/a ja vanhat torjunta aineet (02 01 05) 2 kg/a toimitetaan ongelmajätekeräykseen Ruotsinpyhtään kunnan järjestämään vastaanottopaikkaan. Kuolleita eläimiä (02 01 02) arvioidaan syntyvän noin 1,5 t/a. Raadot toimitetaan raatokeräilyn kautta käsiteltäviksi Honkajoki Oy:lle. Raatoja ei välivarastoida, vaan raatokuljetus tilataan heti. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tila on liittynyt maitotilojen laatukoulutukseen, jossa on mietitty valmiiksi toimintamalleja erilaisissa häiriötilanteissa. Lisäksi tilalle hankitaan varavoimageneraattori uutta navettaa varten. Merkittävät vahingot estetään suorittamalla säiliöiden tyhjennykset ja täytöt valvonnan alaisena. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta ei ole täydennetty. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla hakemuksesta Ruotsinpyhtään kunnan ilmoitustaululla 1.11. 30.11.2004 ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 1.11. 30.11.2004 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Loviisan Sanomat ja Östra Nyland nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Ruotsinpyhtään kunnassa. Tarkastukset ja neuvottelut Eläinsuojakiinteistöllä on suoritettu tarkastus 25.11.2004. Samassa yhteydessä neuvoteltiin lupahakemukseen liittyvistä seikoista. Tarkastusja neuvottelumuistio No YS 1447/2.12.2004 on liitetty asiakirjoihin.

8 (17) Lausunnot Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Etelä Suomen lääninhallitukselta, Ruotsinpyhtään kunnanhallitukselta ja Ruotsinpyhtään tekniseltä lautakunnalta. Ruotsinpyhtään tekninen lautakunta on antanut 26.11.2004 päivätyn lausunnon. Sen mukaan lautakunnalla ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemukseen. Lisäksi lautakunta toteaa, että alueen tiejärjestelyt tulee saattaa kuntoon ennen rakennustöiden aloittamista. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole toimitettu muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on 2.12.2004 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus vastineen jättämiseen. Luvan hakija ei ole toimittanut vastinetta. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Pasi Kossilalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinten pidolle eläinsuojassa, joka on tarkoitettu 66 lypsylehmälle, 53 hieholle ja 32 vasikalle (alle 6 kk). Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnossa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joihin tarvitsisi vastata. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Päästöt vesiin ja viemäriin (YSL 43, 45, NaapL 17, JL 6, VNA 931/2000) 1.1. Pihattonavetan pohjarakenteiden, lantavarasto ja koururakenteiden sekä lannan kuormausalustan on estettävä lannan, virtsan ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen ojiin tai maaperään. 1.2. Toiminnassa syntyvä lietelanta, maitohuonejätevedet ja muut eläinsuojassa syntyvät jätevedet on johdettava tiiviiseen lietelantasäiliöön. Eläinsuojassa olevan vesikäymälän jätevedet on johdettava lietteen pumppukaivoon tai ne on käsiteltävä muulla hyväksyttävällä tavalla. 2. Päästöt ilmaan (YSL 6, 43, 45, NaapL 17 ) 2.1. Eläinten pito, eläinsuojan ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi sekä rehujen käsittely ja varastointi on hoidettava siten, että toi

9 (17) minnoista ei aiheudu kohtuutonta rasitusta hajuhaittoina lähimmille ulkopuolisille naapureille. Tarvittaessa lietelantasäiliöt on katettava. 2.2. Levitettäessä lantaa eläinsuojan välittömään läheisyyteen on huolehdittava siitä, ettei lannan levityksestä aiheudu yhdessä eläinsuojan kanssa lähimmille ulkopuolisille naapureille kohtuutonta rasitusta hajuhaittana. 2.3. Eläinsuojakiinteistöllä tapahtuva lannan kuormaus, rehujen ja kuivikkeiden käsittely sekä liikenne on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei niistä aiheudu kohtuutonta haju tai pölyhaittaa lähimmille ulkopuolisille naapureille. 3. Melu (YSL 43, NaapL 17 ) Eläinsuojan toiminnasta, lannan, rehujen, kuivikkeiden ja muiden raaka aineiden käsittelystä sekä eläinsuojakiinteistöllä tapahtuvasta liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle alttiissa kohteissa päivällä kello 7 22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä kello 22 7 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 4. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, on toimitettava ongelmajätteiden keräyspaikkoihin. Hyötykäyttökelpoiset jätteet, kuten paperi, pahvi ja muovijäte sekä metalliromu, tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Muutoin jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatettava Ruotsinpyhtään kunnan jätehuoltomääräyksiä. (YSL 43, 45, JL 3, 6, 17, JA 3a, YMA 1129/2001) 5.1. Eläinsuojassa syntyvä eläinjäte, kuten kuolleet tai kuolleina syntyneet naudat tai niiden osat, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 5.2. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä ja toteutettava hygieenisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Eläinjätteen välivarastossa on oltava asianmukaiset tilat ja välineet välivarastointia ja käsittelyä varten. Astioiden ja säiliöiden on oltava tiiviitä ja helposti puhtaana pidettäviä. Välivaraston on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, ettei jäte joudu kettujen, rottien tai muiden eläinten syötäväksi. (YSL 43, JL 6 ) Varastointi (YSL 43, 45, JL 6, NaapL 17, VNA 931/2000) 6.1. Lietelannalle, maitohuonejätevesille ja muille jätevesille on oltava yhteensä vähintään 2 660 m 3 varastointitilavuutta lietelantasäiliöis

10 (17) sä. Kiinteästi kattamattomiin lietelantasäiliöihin on varattava ylimääräistä säiliökorkeutta 300 mm säiliön yläreunan tasossa. 6.2. Rakennettava lietelantasäiliö on suunniteltava ja rakennettava vesitiiviiksi. Lietelantasäiliö on perustettava kantavalle pohjalle. Kantavan pohjan päälle on tehtävä vähintään 200 mm tiivistetty soratäyttö ja samalla on asennettava salaojaputket. 6.3. Rakennettavan lietelantasäiliön pohjalaatta ja seinät on rakennettava teräsbetonirakenteisina. Rakenteissa käytetyn betonin on oltava lujuusluokaltaan vähintään K 30 (MN/m 2 ) ja rakenneluokaltaan 2 sekä säänkestävää ja vesitiivistä. Seinäelementtien asennus, saumojen juotos ja saumojen tiiveys on toteutettava rakennesuunnittelijan esittämien vaatimusten mukaisesti. Lietelantasäiliö on varustettava riittävän korkealla ja tiheällä suoja aidalla. Lietelantasäiliön täyttöä varten on oltava tarpeelliset ja tarkoituksenmukaiset rakenteet ja laitteet. 6.4. Luvan saajan on teetettävä rakennettavan lietelantasäiliön ja siihen liittyvien rakenteiden rakennesuunnitelmat asiantuntijalla. Rakennesuunnitelmissa on esitettävä myös lietelantasäiliön perustaminen kantavalle maapohjalle, salaojavesien johtaminen, lietelantasäiliön täyttöön ja tyhjennykseen liittyvät rakenteet, varusteet ja laitteet. 6.5. Rakennesuunnitelmat on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen lietelantasäiliön rakentamisen aloittamista. 6.6. Rakennettavan lietelantasäiliön ja kuormausalustan rakenteet on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastettaviksi ennen rakenteiden käyttöönottoa. 7. Rehut, kuivikkeet, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava kiinteistöllä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle tai naapureille. (YSL 43, 45, JL 6, NaapL 17, VNA 931/2000) 8. Lannan varastointitilat on tyhjennettävä säännöllisesti mahdollisimman perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Tyhjennysten yhteydessä on tarkastettava varastointitilojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. (YSL 43, JL 6, NaapL 17, VNA 931/2000) 9. Lannan kuormaus ajoneuvoon on tehtävä tiiviillä kuormausalustalla. Laitteiston ja kuljetuskaluston on oltava sellaisia, ettei täyttöjen, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse lantaa ympäristöön. Eläinsuojakiinteistön liikennöintialueet on oltava pinnoitetut siten, että kuljetuskaluston pyörät pysyvät mahdollisimman puhtaina. (YSL 43, JL 6, NaapL 17, VNA 931/2000)

11 (17) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 10. Mahdollisista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava viipymättä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Ruotsinpyhtään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, 46, 62, YSA 30 ) 11. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt lanta ja muu ympäristöä kuormittava jäte tai aine on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 7, 8, 43, JL 6 ) 12. Toiminnan lopettaminen (YSL 43, JL 6, NaapL 17 ) Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. 13. Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja (YSL 43 ) Toiminnassa syntyvä lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan peltolevitystä varten on luvan saajalla oltava käytettävissään vähintään 61,5 ha asianmukaista lannanlevitysalaa. Mahdollisista uusista vuokra ja lannanluovutussopimuksista on toimitettava kopiot tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle. Tarkkailu ja raportointimääräykset 14. Kirjanpito ja raportointi (YSL 46, JL 51, 52 ) 14.1. Eläinsuojan toiminnasta on toimitettava edellistä vuotta koskeva raportti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Ruotsinpyhtään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Raportissa on esitettävä: tiedot eläinmääristä, vuotuinen tuotantomäärä (kpl/a, kg/a) sekä yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä huolloista ja tuotantohäiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) tiedot lantamääristä, eläinjätteistä, jätteistä, ongelmajätteistä, niiden määristä, varastoinnista ja varastointipaikoista, hyödyntämisestä, edelleen toimittamisista, lannanlevitysaloista ja muista toimituskohteista tiedot lantavarastojen tyhjennysten yhteydessä tehdyistä rakenteiden kunnon tarkkailuista. 14.2. Eläinsuojan toiminnasta mukaan lukien lannan varastointi on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Siihen on merkittävä edellä esi

12 (17) tetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminta on sijoittunut maa ja metsätalousvaltaiselle alueelle. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ottaen huomioon annetut lupamääräykset ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapurustolle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan laajentaminen. Nykyinen pihattonavetta on tarkoitus poistaa eläinsuojakäytöstä ja rakentaa uusi sen tilalle tilakeskuksen läheisyyteen sen pohjoispuolelle. Osayleiskaavan mukaan uuden pihattonavetan sijoituspaikan alue on tarkoitettu pääasiassa maa ja metsätalouden harjoittamiseen. Vanhan navetan ja suunnitellun uuden navetan välissä ja länsipuolella on erillisiä alueita, joille voidaan rakentaa erillispientaloja. Uudenmaan ympäristökeskus on toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioidessaan ottanut huomioon alueen ja sen ympäristön nykyisen ja osayleiskaavassa osoitetun käyttötarkoituksen ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Kun otetaan huomioon, että vanha pihattonavetta poistetaan eläinsuojakäytöstä ja uusi rakennetaan sen pohjoispuolelle, toiminta voidaan sijoittaa luvan hakijan suunnittelemaan paikkaan. Uusi pihattonavetta sijoitetaan alueelle, jolla on seutukaavassa merkintä maisemat ja kulttuuri. Pihattonavetan rakentamisella on vaikutuksia maisemaan. Maankäyttö ja rakennuslain mukaisessa lupamenettelyssä harkitaan, että rakentaminen soveltuu rakennettuun ympäristöön ja maisemaan. Rakennusluvan myöntäminen hankkeelle saattaa edellyttää maankäyttö ja rakennuslain 16 :ssä tarkoitettua suunnittelutarveratkaisua.

13 (17) Lupamääräysten perustelut Kiinteistöllä on eläinsuojan toimintaa varten yksi lietelantasäiliö. Nyt rakennetaan uusi pihattonavetta ja lietelantasäiliö. Navetan toiminnasta syntyvä lietelanta kootaan ja varastoidaan tiivispohjaisiin ja reunaisiin lietelantasäiliöihin. Maitohuonevedet ja muut pesuvedet johdetaan lietelantasäiliöön. Lantavarastot tyhjennetään säännöllisesti. Muut jätteet, kuten kuolleet eläimet, toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Rehut varastoidaan asianmukaisesti. Eläinsuojan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat kohtuuttomat hajuhaitat ehkäistään. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lanta, virtsa, maitohuonejätevedet ja muut pesuvedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Päästöjä vesiin saattaisi aiheutua lantavarastojen vuodoista, ylitäytöistä, tyhjennyksistä sekä pesuvesistä, mikäli toimintaa ei harjoitettaisi riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. (Määräykset 1. ja 6.) Ympäristönsuojelulain (86/2000) 11 :n nojalla on annettu valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Asetuksen 4 :n 2 momentissa säädetään, että lannan varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana tapahdu vuotoja. Jotta voidaan estää lannan ja jätevesien pääsy pinta ja pohjavesiin sekä maaperään, on niiden käsittelyn oltava asianmukaista ja huolellista. (Määräykset 1., 6., 8., 9. ja 10.) Ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaan kotieläinsuojien pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta tai pohjavesiin. (Määräys 1.1.) Lietelannan haju muodostuu anaerobisesta hajoamistoiminnasta. Lannasta voi vapautua noin 150 erilaista haihtuvaa yhdistettä, joista haisevia yhdisteitä on noin 20, kuten ammoniakki ja rikkivety. Haisevien yhdisteiden määrä riippuu prosessin ulkoisista tekijöistä, kuten lämpötilasta ja hapen läsnäolosta. Ympäristöministeriö on toimittanut alueellisille ympäristökeskuksille kirjeen YM4/401/2002/18.3.2002, joka koskee kotieläinsuojien ympäristölupaa. Siinä todetaan kotieläinsuojien sijoittamisesta ja lupaharkinnasta, että vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suositeltavan vähimmäisetäisyyden häiriintyviin kohteisiin tulisi olla vähintään 100 metriä. Laajentamisen tulee tapahtua häiriintyvästä kohteesta poispäin, mikäli se on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa olemassa oleva pihattonavetta poistetaan eläinsuojakäytöstä ja rakennetaan uusi sen tilalle. Lähimmän ulkopuolisen naapurin asuinrakennus pihapiireineen on itäpuolella runsaan 130 metrin etäisyydellä uudesta pihattonavetasta. (Määräys 2.)

14 (17) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista N:o 993/1992 on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttimelutason (L Aeq ) päiväarvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Eläinsuojan toiminnasta aiheutuvia yö ja päiväaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston ohjeen mukaisesti. (Määräys 3.) Jätelain 6 :n mukaan ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon.(määräys 4.) Eläinsuojassa syntyy eläinjätettä, kuten kuolleita nautoja arviolta 1,5 t/a. Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään yksityiskohtaisesti maa ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000), jonka 3 :n mukaan suuririskisenä eläinjätteenä pidetään muun muassa eläintenpitoyksikössä kuolleita nautoja tai niiden osia. Asetuksen 5 :n mukaan suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Samassa pykälässä on säädetty myös eläinjätteen muusta sallitusta käsittelystä. Asetuksen 24 :n mukaan kunnaneläinlääkärin on valvottava asetuksen säännösten noudattamista toimialueellaan. (Määräys 5.) Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) 4 :n 1 momentin mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri niin, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuunottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. (Määräys 6.) Polttonesteiden ja kemikaalien (esim. öljyt) varastoinnissa ja käytössä on otettava huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuustiedotteessa annetut määräykset. Varastoastioiden ja säiliöiden on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto on tarkastettava riittävän usein. Säilörehujen säilytys ja käsittely tulee vesistöjä kuormittavien päästöjen ehkäisemiseksi järjestää siten, ettei niistä pääse valumaan mahdollisia puristenesteitä ympäristöön. (Määräys 7.) Lannan ja jätevesien varastointitilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. (Määräys 8.)

15 (17) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 10.) Jotta vahingon tai onnettomuuden vuoksi ympäristöön päässeestä lannasta tai muusta ympäristöä kuormittava jätteestä tai aineesta aiheutuvat haitat olisivat mahdollisimman pienet, on onnettomuusmassat kerättävä talteen välittömästi. (Määräys 11.) Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista, kuten lantavarastojen tyhjentämisistä ja jätteiden edelleen toimittamisista. (Määräys 12.) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Vaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaisesti. (Määräys 13.) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen viranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata eläinsuojan toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. (Määräys 14.) Muutoin lannan käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään lannan varastoinnista ja levityksestä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. Muutoin eläinjätteen käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään maaja metsätalousministeriön asetuksessa (1022/2000) eläinjätteen käsittelystä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä.

16 (17) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2012 mennessä. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Toimintaa ei saa muuttaa ennen kuin lupapäätös on lainvoimainen. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6, 7, 8, 11, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 56, 62, 96, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 11, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3 a Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 200. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Eläinsuojan ympäristöluvan kiinteä maksu on 1 200.

17 (17) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tiedoksi Pasi Kossila Vastilantie 1388 49290 Vastila Ilmoitus päätöksestä Ruotsinpyhtään kunnanhallitus Ruotsinpyhtään tekninen lautakunta Loviisanseudun terveydenhuollon kuntayhtymä, ympäristöterveydenhuolto, Degerbynkatu 21, 07900 Loviisa Suomen ympäristökeskus Etelä Suomen lääninhallitus Uudenmaan TE keskus, PL 15, 00241 Helsinki Ilmoitus päätöksestä lähetetään liitteessä 1. mainituille henkilöille ja tahoille. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Ruotsinpyhtään kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti sekä ilmoittamalla Loviisan Sanomat ja Östra Nyland nimisissä sanomalehdissä. (YSL 54 ) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. (Liite 3.) Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Insinööri Arja Johansson Liitteet Ilmoitus päätöksestä (Liite 1.) Sijaintikartta (Liite 2.) Valitusosoitus (Liite 3.)