Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien kotoutumista. Työhallinnon strategiassa vuosiksi 2001 2003 päätavoitteena on, että työllisyysaste, eli työssä olevien 15 64-vuotiaiden osuus vastaavasta väestöstä lähestyy seitsemääkymmentä prosenttia vuonna 2003. Strategian päätavoitteen toteuttamiseksi on määritelty viisi linjausta: varmistetaan työvoiman saatavuus tuetaan työvoiman kysyntää vahvistetaan ja laajennetaan toimintaa työssä olevien osaamisen ja jaksamisen parantamiseksi lisätään työhön menon kannustavuutta ja ehkäistään työmarkkinoilta syrjäytymistä edistetään hyviä etnisiä suhteita ja ehkäistään syrjintää ja rasismia. EU:n työllisyyssuuntaviivojen mukaisesti Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelma toteuttaa neljää yleiseurooppalaista toimintakokonaisuutta, joita ovat työllistyvyyden parantaminen, yrittäjyyden edistäminen, yritysten ja työntekijöiden sopeutumiskyvyn parantaminen sekä naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen. Työhallinnon keskeisinä tavoitteina on EU:n suuntaviivojen mukaisesti pitää työvoimapolitiikan toimenpiteiden määrällinen taso edelleen vähintään 20 prosentissa suhteessa työttömien työnhakijoiden ja aktiivitoimenpiteissä olevien määrään sekä tarjota työttömille työnhakijoille mahdollisuus henkilökohtaisen työnhakusuunnitelman laatimiseen. Kansallisen lainsäädännön mukaan työnhakusuunnitelma on laadittava viimeistään silloin, kun asiakkaan työttömyys on kestänyt viisi kuukautta, mikä täyttää työllisyyssuuntaviivoissa määritellyn uuden alun kriteerit. Työnhakusuunnitelmassa sovitaan työnhaussa käytettävistä palveluista ja aktiivitoimista. Tämä järjestelmä toimeenpantiin täysimääräisesti vuoden 2000 aikana. Vuoden 2001 Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmalla jatketaan työvoiman osaamisen parantamiseen tukeutuvaa strategiaa työllisyyden lisäämiseksi sekä työvoiman saatavuuden ja työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Väestön ikärakenteen muutoksesta johtuen korostetaan työvoiman saatavuuden turvaamista pitkällä aikavälillä. Toimintasuunnitelmalla luodaan edellytyksiä työssä olevien työssä pysymisen ja työttömien työllistyvyyden pitkäjänteiseen tukemiseen osana yritysten ja työyhteisöjen kehittämistä. Osaavan työvoiman saatavuus turvataan siten, että työvoimakapeikot eivät muodostu yritysten kasvun ja kehityksen esteeksi ja samalla vähennetään rakennetyöttömyyttä. Pitkittyvää työttömyyttä alennetaan aktiivista työvoimapolitiikkaa tehostamalla ja kytkemällä toimenpiteet osaksi osaavan työvoiman saatavuuden ratkaisemista. Toimintasuunnitelma tukee osaltaan työhallinnon kansallista strategiaa. Työvoimapolitiikan laatua ja vaikuttavuutta parannetaan suunnittelemalla ja toteuttamalla toimenpiteitä aiempaa kiinteämmässä yhteistyössä työnantajien kanssa ja työnhakijan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti aktiivista työnhakua tukien. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden, erityisesti työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vaikuttavuudelle, asetetaan nykyistä vaativammat tavoitteet. Henkilöstöpolitiikan painopistealueina ovat henkilöstöhallinnon suunnitelmallisuuden parantaminen osana organisaation kokonaistoimintaa sekä yhdenmukaisen henkilöstöhallinnon varmistaminen työhallinnon eri tasoilla ja yksiköissä. Henkilöstöpolitiikassa keskitytään erityisesti henkilöstön osaamisen kehittämiseen sekä henkilöstön jaksamista ja toimintakykyä tukevien toimenpiteiden edistämiseen. Työhallinnon henkilöstösuunnittelu perustuu henkilöstösuunnitelmaan, jossa on otettu huomioon henkilöstörakenteeseen ja määrään vaikuttavat toimintaympäristön ja toimintatapojen muutokset. Työministeriön ja työvoimaosastojen välistä tulosohjausta kehitetään siten, että työpolitiikan strategioita toteuttavista tulostavoitteista neuvoteltaessa otetaan aiempaa painokkaammin huomioon myös alueiden erityispiirteet ja niiden antamat mahdollisuudet. Lisäksi tulosohjausjärjestelmään kytketään Euroopan laatupalkintomallin hyödyntäminen siten, että ao. mallin avulla vahvistetaan työvoimaosastojen ja -toimistojen suorituskykyä työpoliittisten tavoitteiden saavut- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

tamisessa. Keskeisille työvoimapalveluille määritetään laatutasotavoitteet ja niiden arviointimenettelyt, joiden avulla sekä työvoimatoimistot että asiakkaat voivat arvioida toteutuneen palvelun laatutasoa. Tavoitteena on ottaa Euroopan laatupalkintomalli käyttöön myös TE-keskusten työvoimaosastoilla ja työvoimatoimistoissa oman toiminnan arvioinnin ja kehittämisen välineenä. Laatupalkintomalliin perustuvan palkitsemisjärjestelmän käyttöä jatketaan työministeriössä ja tavoitteena on, että vastaava palkitsemisjärjestelmä otetaan käyttöön työvoimatoimistojen lisäksi myös TE-keskusten työvoimaosastoilla. Työttömien määrä ja työvoimapolitiikan resurssit ovat kehittyneet seuraavasti: 1999 2000 2001 2002 arvio/ toteutuma toteutuma arvio esitys Työttömät työnhakijat (keskimäärin kk:ssa) 348 000 321 000 297 000 290 000 Työvoimapolitiikan resurssit (ml. ESR), milj. euroa 1 913 1 634 1 830 1 854 Työvoimapol. resurssit (ml. ESR) suhteessa työttömien lkm, euroa 5 498 5 091 6 162 6 394 Työhallinnon keskeisiin strategisiin tavoitteisiin liittyvät alustavat tulostavoitteet: 2000 2001 2002 tavoite/ alustava toteutuma arvio tavoite Työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen täyttöjen määrä 302 000 300 000 320 000 Avoimille työmarkkinoille sijoittumiseen päättyneet työnhaut 636 000 650 000 650 000 Yhdenjaksoisia pitkäaikaistyöttömiä keskimäärin kuukaudessa enintään 89 000 79 000 72 000 Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus: työttömänä 3 kuukautta työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen jälkeen enintään, % (pl. yhdenjaksoiset pitkäaikaistyöttömät) 42 43 36 työttömänä 3 kuukautta tukityön jälkeen enintään, % (pl. yhdenjaksoiset pitkäaikaistyöttömät) 45 43 41 Työministeriön pääluokan valtuusyhteenveto (milj. euroa): 2003 2004 2005 1. Aikaisemmin myönnetyistä valtuuksista aiheutuvat menot 83,1 2. Uusista valtuuksista aiheutuvat menot 156,7 76,9 0,5 Yhteensä 239,8 76,9 0,5 Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2000 2002 v. 2000 tilinpäätös 1000 v. 2001 varsinainen talousarvio 1000 v. 2002 esitys 1000 Muutos 2001 2002 1000 % 01. Työhallinto 31 172 33 166 34 016 850 3 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus 29 775 211 665 181 183-30 482-14 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 1 604 353 1 618 624 1 673 008 54 384 3 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

v. 2000 tilinpäätös 1000 v. 2001 varsinainen talousarvio 1000 v. 2002 esitys 1000 Muutos 2001 2002 1000 % 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat 71 472 59 595 60 782 1 187 2 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot 24 059 20 948 26 204 5 256 25 Yhteensä 1 760 832 1 943 998 1 975 193 31 195 2 Henkilöstön kokonaismäärä 3 499 3 790 3 930 01. Työhallinto S e l v i t y s o s a : Työministeriön toimivuutta ja tuloksellisuutta kehitetään Euroopan laatupalkintomalliin perustuvalla toiminnan itsearvioinnilla ja arvioinnin perusteella toteutettavilla kehittämishankkeilla. Kehittämistoimenpiteiden erityisinä kohteina ovat työprosessit ja projektityöskentely. Laatupalkintomalliin perustuvaa ryhmäkohtaista palkitsemisjärjestelmää sovelletaan koko ministeriössä. Työministeriön henkilöstön osaamisen kehittämiseen panostetaan tehtävien edellyttämällä täydennyskoulutuksella sekä henkilökohtaisilla kehitysohjelmilla. Työelämän lainsäädännön painopisteet ovat vuonna 2002 vuosilomalain kokonaisuudistuksen, työvuorottelua koskevan lain ja EU:n direktiivien pohjalta laadittavien syrjintää koskevien lakien valmistelussa. Edellytyksenä edellä mainittujen hallituksen esitysten antamiselle on, että kolmikantaiset valmistelutyöt saadaan päätökseen asetetuissa määräajoissa. Myös uuden työsopimuslain ja työelämän tietosuojalainsäädännön täytäntöönpano jatkuu tarvittavan tuen ja koulutuksen antamisella. Kansallista työelämän kehittämisohjelmaa ja tuottavuusohjelmaa sekä työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelmaa jatketaan vuoden 2001 resurssitasolla. Erityisesti pyritään siihen, että ohjelman avulla tuotettavien tutkimustulosten ja työpaikkatasolla syntyvien hyvien käytäntöjen kautta voidaan levittää tietoa ja taitoa siitä, miten aikaan saadaan pysyviä ja laadullisia muutoksia työelämään ja samalla edistetään pitkäjänteistä työllisyyskehitystä. Tavoitteena on myöhentää työmarkkinoilta poistumista kiinnittämällä huomiota työelämän laatuun, tukemalla elinikäistä oppimista ja organisaatioiden ja luovuuden kehittymistä sekä edistämällä sukupuolten välistä tasa-arvoa ja työssä käyvän väestön työkykyä. Sisäisen tarkastuksen tavoitteena on informaation luotettavuuden lisääminen ja mahdollisten väärinkäytösten ehkäiseminen sekä hallinnon toteuttamien toimenpiteiden seuranta. Tarkastustoiminnassa painottuvat erityisesti työvoimapalvelut ja Euroopan sosiaalirahaston ohjelmat. Työneuvosto toimii työministeriön alaisena erityisviranomaisena hoitaen tehtäviä, joista on säädetty työneuvostosta ja työsuojelun poikkeusluvista annetuissa laeissa (608/1946, 855/1996) ja asetuksessa työneuvostosta (163/1997). Poikkeuslupia koskevat valitus- ja alistusasiat käsitellään kiireellisinä ja ne pyritään ratkaisemaan kahden kuukauden kuluessa. Periaatteellisluonteisten lausuntojen ja ratkaisujen keskimääräinen käsittelyaika on alle kuusi kuukautta. Työvoimaopiston tulosalueiksi on määritelty toiminta hallinnonalan keskitetyn koulutuksen kurssipaikkana sekä osallistuminen TE-keskusten työvoimaosastojen ja työvoimatoimistojen kehittämiseen. Työvoimaopisto tuottaa vuonna 2001 toimintamenoilla 7 500 opiskelijapäivää ja maksullisella palvelutoiminnalla 700 päivää. 21. Työministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 651 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös Euroopan unionin pakolaisrahaston hyväksymien hankkeiden rahoittamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 114 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 103 000 euroa ulkomaalaisvaltuutetun toimenkuvan laajentamiseen vähemmistövaltuutetuksi liittyvän kahden henkilön palkkauksesta aiheutuviin kustannuksiin sekä vähennyksenä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

100 000 euroa lähialueyhteistyömäärärahojen siirtona momentille 34.06.21. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 23 303 400 Maksullisen toiminnan erillismenot 33 600 Muut toimintamenot 23 269 800 Bruttotulot 1 652 400 Maksullisen toiminnan tulot 33 600 julkisoikeudelliset suoritteet 1 700 muut suoritteet 31 900 Muut tulot 1 618 800 Nettomenot 21 651 000 2002 talousarvio 21 651 000 2001 talousarvio 20 819 142 2001 lisätalousarvio 396 419 2000 tilinpäätös 20 687 115 22. Työvoimaopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 744 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 2 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Määrärahan mitoitusperusteena on käytetty 8 200 opiskelijatyöpäivää. Kurssimuotoisella koulutuksella tuotetaan 6 500 päivää, maksullisella palvelutoiminnalla 700 päivää ja paikallishallinnon tukipalveluilla 1 000 päivää. Opiskelijatyöpäivän yksikköhinta on 90,60 euroa. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 812 100 Maksullisen toiminnan erillismenot 60 500 Muut toimintamenot 751 600 Bruttotulot 68 100 Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet 67 200 Muut tulot 900 Nettomenot 744 000 2002 talousarvio 744 000 2001 talousarvio 725 899 2001 lisätalousarvio 9 755 2000 tilinpäätös 723 544 23. Työelämäohjelmien toteuttaminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 10 091 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kansallisen työelämän kehittämisohjelman, kansallisen tuottavuusohjelman ja työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelman eri kokeilu-, kehittämis- ja tutkimushankkeiden käynnistämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää ohjelmien julkaisuista, erillisselvityksistä, asiantuntijapalkkioista, seminaarien järjestämisestä, koti- ja ulkomaisten yhteistyöverkostojen luomisesta sekä enintään kahtatoista henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkauksesta ja ohjelmien hallinnointiin osallistuvan väliaikaisen henkilöstön palkkauksesta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Ohjelmien hankkeiden piirissä olevien henkilöiden määrän arvioidaan olevan koko ohjelmakaudella 2000 2003 arviolta 80 000 henkilöä. Työvoima- ja elinkeinokeskusten osuutta ohjelmien hyödyntämisessä edelleen vahvistetaan. Työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelman varoja käytetään yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Työelämän kehittämisohjelma 7 737 000 Tuottavuusohjelma 673 000 Työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelma 1 681 000 Yhteensä 10 091 000 2002 talousarvio 10 091 000 2001 talousarvio 10 091 276 2000 tilinpäätös 8 409 396 67. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 530 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja velvoitteiden suorittamisesta sekä erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

S e l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan käytettävän ILO:n jäsenmaksuun noin 1 312 000 euroa ja IOM:n jäsenmaksuun noin 179 000 euroa. 2002 talousarvio 1 530 000 2001 talousarvio 1 529 837 2000 tilinpäätös 1 352 267 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n uusien rakennerahasto-ohjelmien mukaan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteet kohdentuvat ohjelmakaudella 2000 2006 erityisesti työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseen, pitkäaikaistyöttömyyden ja työmarkkinoilta syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn, nuorten työmarkkinoille integroimiseen sekä yritysten työssä olevan henkilöstön osaamisen parantamiseen huomioiden erityisesti ikääntyvän työvoiman osaamistarpeet. Sosiaalirahaston määrärahat on budjetoitu kokonaisuudessaan työministeriön pääluokkaan momentille 34.05.61 ja EU:lta tulevat tulot momentille 12.34.40. Hankkeisiin käytettävä valtion rahoitusosuus on budjetoitu kunkin sosiaalirahaston toimeenpanoon osallistuvan ministeriön pääluokkaan yhdelle momentille. Kyseisten momenttien myöntämisvaltuus on mitoitettu siten, että ne yhteen laskettuina vastaavat rakennerahasto-ohjelmien vuotuisia kansallisen julkisen rahoituksen kehyksiä valtion osalta. Sosiaalirahasto osallistuu ohjelmakaudella 2000 2006 tavoiteohjelmien 1, 2 ja 3 sekä yhteisöaloite Equalin hankkeiden rahoittamiseen hyväksyttyjen ohjelma-asiakirjojen mukaisesti. Varoja käytetään hyväksytyissä ohjelma-asiakirjoissa ja niiden täydennysosissa määriteltyyn toimintaan rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetun lain (1353/1999) ja asetuksen (1354/1999) sekä kunkin viranomaisen omien kansallisten tukijärjestelmien mukaisesti. 61. Euroopan sosiaalirahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 106 503 000 euroa. Vuonna 2002 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 139 410 000 eurolla. Mikäli vuoden 2001 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2002. Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden 2000 2006 tavoiteohjelmia 1, 2 ja 3 ja yhteisöaloiteohjelma Equalia toteuttavien hankkeiden Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusosuuden maksamiseen sekä ohjelmien toteutukseen liittyvään tekniseen apuun sosiaalirahastosta maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa yhdessä hallinnonalojen vastinrahoitusmomenttien määrärahojen kanssa käyttää myös Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamien ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan enintään 125 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen teknisen avun varoin. Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/1993) 6 :n mukainen aluekehitysraha. S e l v i t y s o s a : Vuonna 2002 tehtäviin sitoumuksiin kohdennettavasta määrärahasta arvioidaan käytettävän 11 642 000 euroa tavoiteohjelmassa 1, 4 853 000 euroa tavoiteohjelmassa 2, 18 215 000 euroa tavoiteohjelmassa 3 ja 7 113 000 euroa yhteisöaloitteessa Equal. Lisäksi määrärahaa arvioidaan käytettävän vuonna 2001 tehtyihin sitoumuksiin 57 280 000 euroa ja vuonna 2000 tehtyihin sitoumuksiin 7 400 000 euroa. Ohjelma-asiakirjojen mukaiset teknisen avun valtuuden määrät on budjetoitu momentille, jolta ne jaetaan seurantakomiteoiden päätösten mukaisesti eri toteuttajille. Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja seuraavasti (milj. euroa): Myöntämisvaltuusvuosi 2002 2003 2004 Yhteensä Vuoden 2000 sitoumukset 7,400 - - 7,400 Vuoden 2001 sitoumukset 57,280 46,260-103,540 Vuoden 2002 sitoumukset 41,823 55,764 41,823 139,410 Yhteensä 106,503 102,024 41,823 250,350 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. euroa): Kauden 2000 2006 Budjetoitu Myöntämis- Budjetoitu Ohjelma rahoituskehys valtuutta valtuus määrärahaa Määräraha Euroopan sosiaalirahasto valtuutena v. 2001 v. 2002 v. 2001 v. 2002 Tavoite 1 272,967 39,726 38,805 26,048 33,336 Tavoite 2 110,169 15,742 16,177 10,395 13,897 Tavoite 3 415,811 59,522 60,717 39,292 52,157 Equal 72,300 11,739 23,711 4,693 7,113 Yhteensä 871,247 126,729 139,410 80,428 106,503 Vuoden 2002 myöntämisvaltuuden jakautuminen ohjelmittain ja hallinnonaloittain (milj. euroa): Tavoite 3 Tavoite 1 Tavoite 2 Equal Yhteensä EU:n osuus Työministeriö 33,044 19,024 7,688 23,711 83,467 Opetusministeriö 20,080 16,584 5,979-42,643 Kauppa- ja teollisuusministeriö 6,362 1,751 1,119-9,232 Sisäasiainministeriö - 1,213 1,331-2,544 Sosiaali- ja terveysministeriö 1,231 0,233 0,060-1,524 Yhteensä 60,717 38,805 16,177 23,711 139,410 Valtion rahoitusosuus Työministeriö 41,380 15,209 9,228 22,226 88,043 Opetusministeriö 26,578 13,048 7,272-46,898 Kauppa- ja teollisuusministeriö 8,354 1,637 1,572-11,563 Sisäasiainministeriö - 0,916 1,440-2,356 Sosiaali- ja terveysministeriö 1,701 0,216 0,050-1,967 Yhteensä 78,013 31,026 19,562 22,226 150,827 Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot on merkitty momentille 12.34.40 ja valtion rahoitusosuudet momenteille 26.98.62, 29.01.62, 32.30.62, 33.01.62 ja 34.05.62. 2002 talousarvio 106 503 000 2001 talousarvio 132 952 556 2001 lisätalousarvio 29 769 263 2000 tilinpäätös 26 208 061 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus työministeriön osalta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 74 680 000 euroa. Vuonna 2002 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 99 612 000 eurolla. Mikäli vuoden 2001 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2002. Määrärahaa saa käyttää Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettavien tavoiteohjelmien 1, 2 ja 3 sekä Equal-, Interreg- ja Urban -yhteisöaloitteiden ja pilottiprojektien hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla 34.05.61 ja 26.98.61 olevien EU-osuuksien kanssa. Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukainen aluekehitysraha. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan käytettävän 66 088 000 euroa Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja 8 592 000 euroa Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja seuraavasti (milj. euroa): Myöntämisvaltuusvuosi 2002 2003 2004 Yhteensä Vuoden 2001 sitoumukset 44,705 35,147-79,852 Vuoden 2002 sitoumukset 29,975 39,966 29,671 99,612 Yhteensä 74,680 75,113 29,671 179,464 Momentin myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan rahastoittain seuraavasti (milj. euroa): Tavoite 3 Tavoite 1 Tavoite 2 Yhteisöaloitteet Yhteensä Euroopan sosiaalirahasto 41,380 15,209 9,228 22,226 88,043 Euroopan aluekehitysrahasto - 3,692 6,419 1,458 11,569 Yhteensä 41,380 18,901 15,647 23,684 99,612 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. euroa): Kauden 2000 2006 Budjetoitu Myöntämis- Budjetoitu rahoituskehys valtuutta valtuus määrärahaa Määräraha Ohjelma valtuutena v. 2001 v. 2002 v. 2001 v. 2002 Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 1 221,889 16,011 15,209 9,266 13,734 Tavoite 2 133,210 8,628 9,228 5,163 8,331 Tavoite 3 534,275 42,097 41,380 23,716 37,355 Yhteisöaloite Equal 67,728 10,982 22,226 4,389 6,668 Yhteensä 957,102 77,718 88,043 42,534 66,088 Euroopan aluekehitysrahasto Tavoite 1 399,026 4,289 3,692 2,672 2,942 Tavoite 2 400,506 6,828 6,419 3,685 5,110 Yhteisöaloitteet - 4,440 1,458 1,783 0,540 Yhteensä 799,532 15,557 11,569 8,140 8,592 ESR + EAKR YHTEENSÄ 1 756,634 93,275 99,612 50,674 74,680 2002 talousarvio 74 680 000 2001 talousarvio 78 711 950 2001 lisätalousarvio 13 370 940 2000 tilinpäätös 3 567 429 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

Momenteilta 34.06.64 ja 34.06.77 saa tehdä vuonna 2002 enintään 30 106 000 euron arvosta uusia sitoumuksia työllisyysperusteisiin investointeihin. Vuoden 2002 valtuuden käyttämättä jäävästä osasta saa tehdä sitoumuksia vuonna 2003. S e l v i t y s o s a : Työvoimapoliittisten toimenpiteiden volyymeja vuodelle 2002 on vähennetty työllisyystilanteen paranemisen johdosta. Määrärahat kuitenkin kasvavat etuusparannuksista ja toimenpiteiden laadun parannuksista johtuen. Samalla momenttien rakennetta ja mitoitusta on muutettu osana työvoimapolitiikan perusuudistuksen jatkoa ja kannustavuuden edistämistoimia sekä työmarkkinatuella olevien henkilöiden palveluiden tehostamista. Uudistus joustavoittaa työnhakijapalveluja eriyttämällä palvelua asiakkaiden palvelutarpeen mukaisesti ja parantaa työnantajien palvelua tehostamalla vuorovaikutusta. Voimavarojen tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön haetaan uusia ratkaisuja. Työvoimapolitiikan toimeenpanon keskeiset aktiiviset toimenpiteet ovat työvoimapalvelut sekä työllisyyden hoidon toimenpiteet. Työvoimapalvelulain mukaan henkilöasiakkaan työllistymiseen tulee pyrkiä käyttämällä ensisijaisesti työvoimapalveluja ja toissijaisesti työllisyyslaissa tarkoitettuja toimenpiteitä. Työvoimapalveluja ovat työnvälitys, ammatinvalinnanohjaus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, ammatillinen kuntoutus sekä koulutus- ja ammattitietopalvelu. Työllisyyden hoidon toimenpiteitä ovat palkkaperusteiset työllistämistuet, yhdistelmätuki, työllisyyspoliittinen projektirahoitus, työttömien aloitteellisuuden tukeminen ja investointien työllisyysperusteinen tukeminen. Työvoimapolitiikan passiiviset toimenpiteet ovat työttömyysturva ja työttömyyseläke. Passiivisesta työvoimapolitiikasta työministeriön pääluokassa on työmarkkinatuki, jolla tosin rahoitetaan myös aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä kuten työharjoittelua. Julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Julkinen työvoimapalvelu tarjoaa laadukasta informaatiota työmarkkinoista, välittää työtä ja osaamista ja parantaa työvoiman ammattitaitoa ja työmarkkina-asemaa. Julkiselle työvoimapalvelulle määritellyn ensisijaisuusjärjestyksen mukaisesti vuonna 2002 on keskeisintä varmistaa työvoiman saatavuus. Tällä tuetaan talouden vakaan kasvutavoitteen toteutumista työmarkkinoilla. Työvoimatoimiston palveluprosessin ydintehtävänä on taata, että avoimet työpaikat täyttyvät laadukkaasti, työnhakijoiden työnhakujaksot lyhenevät ja todennäköisyys joutua pitkäaikaistyöttömäksi pienenee sekä työnantajien tulevat työvoiman tarpeet ja osaamisvaatimukset selvitetään ja niihin haetaan ratkaisuja yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Työvoimatoimistojen tehtävien priorisoinnissa noudatetaan valtakunnallista ensisijaisuusjärjestystä soveltaen sitä kuitenkin paikallisten ja alueellisten olosuhteiden mukaisesti siten, että työvoimatoimiston oman työn ja hankintapalvelun tai yhteistyökumppaneiden kautta toteutettavan työn välinen suhde voi vaihdella työvoimatoimistoittain. Työvoimapolitiikan käytännön toimeenpano tapahtuu valtaosin työvoimatoimistoissa. Työmarkkinoiden toimivuuden ja laajentuneiden todellisten työssäkäyntialueiden kannalta nykyinen 175 itsenäisen työvoimatoimiston ja 108 sivutoimiston ja palvelupisteen toimistoverkko on liian hajanainen ja epäyhtenäinen. Työvoimatoimistoverkkoa kehitetään siten, että itsenäisten työvoimatoimistojen määrä olisi vuoteen 2005 mennessä 100 115. Kehittämissuunnitelma laaditaan TE-keskusten kanssa ja sitä ryhdytään toteuttamaan vuonna 2002. Lisäksi palveluprosessia kehitetään siten, että huomattava osa työpaikka-, koulutus- ja työttömyysturvaneuvontaan liittyvistä tehtävistä voidaan jatkossa antaa sähköisinä tai telepalveluina, mikä edellyttää uusien palvelupisteiden perustamista. Toimistoverkon uudistamisella pyritään lähinnä yhtenäisiin linjauksiin seutukunta-alueilla sekä tukemaan johtamisen ja erikoistumisen kehittämistä. Uudistus edellyttää johtamisen ja henkilöstön kouluttamisen tehostamista. Työllisyyslain mukaan työtön työnhakija on pyrittävä työllistämään ensisijaisesti työssäkäyntialueellaan avoimiksi ilmoitettuihin työpaikkoihin työvoimapalvelujen avulla taikka ohjaamaan työnsaantia edistävään koulutukseen. Jos yleiset työvoimapalvelut tai työnhakijan yksilöllisen tilanteen huomioonottavat tehostetut palvelutoimenpiteet eivät ole onnistuneet auttamaan työnhakijaa työllistymään, voidaan hänen työllistymistään tukea työllisyysmäärärahojen avulla. Työllisyyslain mukaan työllisyysmäärärahoja kohdennetaan erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisemiseen sekä alueellisesti tasapainoisen työllisyyden edistämiseen. Toimeenpanon volyymitietoja voidaan kuvata seuraavilla tunnusluvuilla: 1999 2000 2001 2002 toteutuma toteutuma arvio arvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

Työvoimatoimistoja 178 175 175 150 Palvelupisteitä ja sivutoimistoja 1) 104 109 108 133 Työvoimatoimistojen vakinainen henkilöstö 3 063 3 070 3 070 3 070 näistä asiakaspalvelutehtävissä 2 502 2 482 2 482 2 482 Työnvälityksen työnhakija-asiakkaat 890 982 849 000 800 000 760 000 Työnvälitykseen ilmoitetut avoimet työpaikat 264 578 302 000 340 000 360 000 Ammatinvalinnanohjauksen asiakkaat 45 000 43 400 45 000 45 000 Koulutus- ja ammattitietopalvelun neuvontatapahtumiin osallistujat 518 200 479 000 510 000 490 000 Työnvälityksen vajaakuntoiset työnhakijat 80 000 83 000 90 000 90 000 Kansallisella rahoituksella järjestettyyn työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen hakeneet 170 000 166 000 130 000 130 000 Kansallisella rahoituksella järjestetyn työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen aloittaneet 74 200 65 200 58 000 58 300 Kansallisella palkkaperusteisella työllistämistuella aloittaneet 77 300 51 300 47 000 45 000 Yhdistelmätuella aloittaneet 15 000 20 750 22 000 26 500 Työmarkkinatuella työharjoittelun aloittaneet 35 500 32 800 34 000 36 000 Annetut työvoimapoliittiset lausunnot 1 765 000 1 690 000 1 700 000 1 700 000 Työnhakukoulutuksen ja -valmennuksen aloittaneet 90 000 90 000 120 000 Työnhakijoiden omatoimista työnhakua painotetaan palveluprosessissa ja sitä tuetaan työnhakuvalmennuksella, jota tarjotaan ryhmävalmennuksena ja työvoimakoulutuksen yhteydessä 120 000 henkilölle vuonna 2002. Kaikille työttömille turvataan mahdollisuus uuteen alkuun laatimalla työnhakusuunnitelma viimeistään silloin, kun työttömyys on kestänyt viisi kuukautta. Aktivointitoimia tarjotaan kaikkiaan 250 000 kappaletta ja aktiivisten toimenpiteiden vaikuttavuutta parannetaan tiivistämällä niiden vuorovaikutusta palveluprosessin kanssa ja täsmentämällä tukiehtoja. Työvoimakoulutus eriytetään toisaalta selkeästi ammattiin suuntautuvaksi rekrytointiväyläksi ja toisaalta ei-ammatillisiin, työelämään ja koulutukseen valmentaviin tehtäviin. Talousarvioon otetaan uusi hankintamomentti 34.06.27 (Valmentavan työvoimakoulutuksen ja työvoimapalvelujen hankinta), jolla rahoitetaan valmentavaa koulutusta, työnetsijäpalveluja, työnhakuryhmävalmennusta, työnhakuklubeja, starttiselvityksiä sekä palveluprosessin osien hankintaa. Ammatillinen koulutus ja tähän sisältyvä valmentava koulutus hankitaan edelleen momentin 34.06.29 (Ammatillisen työvoimakoulutuksen hankinta) määrärahalla. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuvista tiedotetaan työnantajille etenkin rekrytointivaikeuksista kärsivillä aloilla. Henkilöasiakkaiden palvelujen kehittämisen sekä palvelujen osuvuuden kannalta työvoimatoimistojen asiakkaiden palvelutarpeet ryhmitellään neljään: 1) omatoimisesti työtä ja/tai koulutusta hakevat, 2) opastettua ja tuettua työnvälityspalvelua tarvitsevat, 3) ammatillisen kehittymisen palveluja ja/tai työllistämistukipalveluja tarvitsevat sekä 4) yhteistyössä muiden tahojen kanssa tuotettuja palveluja ja/tai muiden tahojen yksin tuottamia palveluja tarvitsevat. Ryhmittelyllä pyritään asiakaskunnan osuvampaan palveluun ja sitä kautta työvoimatoimiston henkilöstövoimavarojen ja työvoimapoliittisten määrärahojen tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat mahdollisimman yksilöllistä, oikeaan osunutta ja laadukasta palvelua oikeaan aikaan. Kannustavuuden lisäämiseksi työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja työnhakuvalmennuksen ajalta maksettavia ylläpitokustannusten korvauksia korotetaan. Ylläpitokorvaukset lavennetaan koskemaan myös aikuisten työharjoittelua ja työkokeilua työpaikalla. Työharjoitteluun osallistuvien oikeudellista asemaa parannetaan. Aikuisten työharjoittelu muutetaan työhön valmennusta tukevaksi toimenpiteeksi ja sen käyttöä pyritään lisäämään. Muutosten tavoitteena on parantaa toimenpiteiden vaikuttavuutta ja työmarkkinoiden toimivuutta turvaamalla taloudelliset mahdollisuudet toimenpiteisiin osallistumiseen työttömille, jotka niistä eniten hyötyvät. 1) Määrä täsmentyy TE-keskusten kanssa laadittavassa kehittämissuunnitelmassa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

Työttömyysturvan ja työmarkkinatuen työvoimapoliittisessa toimeenpanossa työvoimatoimistoissa korostetaan etuuksien saamisedellytysten huolellista tutkimista sekä työttömien työnhakijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien toteutusta. Työnhakusuunnitelman noudattaminen asetetaan etuuksien saamisedellytykseksi henkilöille, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä. Yhdistelmätuen enimmäiskesto pidennetään kahteen vuoteen, jolloin subventiona maksetaan toisena vuonna työmarkkinatuki. Yrityksiin yhdistelmätuella sijoitettaessa ei edellytetä toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta. Uutena palvelumuotona vaikeasti työllistettäville otetaan kolmevuotisena kokeiluna käyttöön suurimpien työvoimatoimistojen alueella työnetsijäpalvelut. Sen avulla haetaan työhallinnon ulkopuolisia työnetsijöitä, jotka hakevat työttömille työnhakijoille avointen työmarkkinoiden työpaikkoja. Työnetsijälle maksetaan palkkio vähintään kuuden kuukauden kestoisen työsuhteen hankkimisesta. Palkkion suuruus mitoitetaan kohderyhmän työllistymisen vaikeuden ja syntyvien työttömyysturvan säästöjen avulla siten, että työnetsijäpalvelut tulevat valtiontaloudellisesti edullisiksi. Samalla niiden käyttö helpottaa suurimpien työvoimatoimistojen vaikeaa henkilöstötilannetta. Kokeiluun mukaan pääsevä työnhakija-asiakas siirtyy työvoimatoimiston asiakkuuden lisäksi määräajaksi työnetsijän rinnakkaisasiakkaaksi ja sen palvelujen piiriin. Kohderyhmien valinta ja työnetsijöiden haku toteutetaan yhteistyössä kokeiluun mukaan tulevien työvoimatoimistojen kanssa. Työllisyyspoliittista projektitoimintaa uudistetaan siirtymällä tilaaja-tuottaja - mallin käyttöön. Rakenteelliseen työttömyyteen vaikutetaan räätälöityjen työvoimapalvelujen ja koulutuksen avulla. Työmarkkinoilla heikossa asemassa ovat etenkin pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet, vajaakuntoiset ja maahanmuuttajat. Näiden henkilöiden työelämään osallistumisen lisäämiseksi kehitetään eriytyneitä asiakaslähtöisiä palveluja ja toimenpidekokonaisuuksia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lisäksi maahanmuuttajien työllistymistä edistetään maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa säädetyin toimenpitein. Työmarkkinatuella olevien työttömien työnhakijoiden palvelujen tehostamiseksi käynnistetään kaksivuotisena kokeiluna lähinnä suurimmissa kaupungeissa kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja työhallinnon yhteiset palvelut. Kokeilun avulla selvitetään työmarkkinatuella olevien työttömien työnhakijoiden palveluissa eri viranomaisten kiinteään yhteistyöhön perustuvan toimintamallin tuloksellisuutta. Tarkoituksena on edistää työmarkkinatuella olevien työllistymistä ja aktivointia sekä työkyvyn ylläpitämistä ja kuntoutusta. Yhteistoiminnassa valmistellaan palvelukokonaisuuksia, jotka ovat yksilöllisiä ja riittäviä parantamaan kohderyhmän asemaa työmarkkinoilla. Yhteiset palvelut toteutetaan paikkakuntakohtaisesti räätälöiden. Kokeilun toteuttamiseksi varataan määräraha uudelle toimintamenoluonteiselle momentille 34.06.22 (Valtion rahoitus kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja työhallinnon yhteisiin palveluihin), jonka käyttö edellyttää kuntien vastaavansuuruista lisärahoitusta yhteisten palvelujen järjestämiseen. Vuoden 2001 Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmalla jatketaan käynnistettyjä hankkeita pk-yritysten henkilöstön osaamisen parantamiseksi, osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja pitkittyvän työttömyyden lieventämiseksi. Työvoiman saatavuutta parannetaan yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa yritysten liiketoimintaanalyyseihin perustuvilla koulutustoimenpiteillä. Pitkän aikavälin työvoimatarpeisiin vastataan lisäämällä työelämälähtöistä koulutusta ja siirtämällä työvoimapalvelujen painopistettä työnantajapalveluihin ja työnhakijoiden osaamisen parantamiseen. Toimintasuunnitelman perusteella käynnistetyissä hankkeissa korostetaan ikääntyvien työntekijöiden työssä jatkamista. Ikääntyvien muuttuviin osaamistarpeisiin vastaamiseksi ja työvoiman rekrytoinnin helpottamiseksi käynnistetään yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa yhteistyö, jonka avulla lisätään työn ja opiskelun vuorottelua merkittävästi. Toimintasuunnitelman toteuttamisessa työskentelytapa on yksilöllisiä ratkaisuja etsivä ja yrityslähtöinen. Linjausten toteuttamiseksi on käynnistetty eri ministeriöiden ja työmarkkinajärjestöjen välisenä yhteistyönä seuraavat monivuotiset hankkeet: yritysten osaamisen kehittäminen, työvoiman saatavuuden turvaaminen, työttömyyden pitkittymisen ehkäisy, syrjäytymisen ehkäisy, tietoyhteiskunnan vahvistaminen, yrittäjyyshanke, työn organisoinnin ja työyhteisöjen sopeutumiskyvyn parantaminen sekä naisten ja miesten työskentely eri ammateissa. Eläkkeelle siirtymistä myöhentäviä ja työssä jatkamista edistäviä toimenpiteitä jatketaan työmarkkinaosapuolten sopimuksen mukaisesti ja osana hallituksen toimia sopimuksen toimeenpanemiseksi. Työhallinnossa jatketaan siten seuraavien toimenpiteiden toteutusta vuonna 2002: Vuonna 2000 ja sen jälkeen työttömäksi jäävät 55 59-vuotiaat henkilöt pyritään aktiivisesti työllistämään normaaleille työmarkkinoille tarvittaessa koulutus- ja kuntoutustoimenpiteiden avulla. Jollei heidän työllistämisensä avoimille työmarkkinoille onnistu, heitä uhkaavan pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi ja eläkeputken varhaiseläkeluonteen muut- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

tamiseksi, työhallinto suuntaa näihin työttömiin aktiiviseen työllistämiseen tähtääviä toimenpiteitä, viime kädessä tukityöllistämistä. Tukityöllistämiseen varataan 11 773 000 euroa. Kyseisellä summalla arvioidaan työllistettävän vuonna 2002 keskimäärin 1 300 henkilöä, joista 950 kuntiin ja 350 yksityiseen sektoriin. Niille henkilöille, jotka eivät ole työvoimapolitiikan keinoin autettavissa, suunnitellaan muita aktivointiratkaisuja yhteistyökumppanien kanssa tai viimesijaisesti työmarkkinoilta poistumista. Osana hallituksen toimia aktiivisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi tarjotaan viimesijaisena toimenpiteenä pitkään työttömänä olleille työmarkkinatukea saaville ja toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaille kuntouttavaa työtoimintaa. Työhallinto ja kuntien sosiaalitoimi yhteistyössä osoittavat asiakkaat kuntouttavaan työtoimintaan. Toiminnan järjestävät kunnat, jotka saavat normaalin sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden lisäksi korvauksena kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä 10,09 euroa henkilöä ja päivää kohden. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle työmarkkinatuen saajalle maksetaan täysimääräisen työmarkkinatuen lisäksi 5,05 euron suuruinen ylläpitokorvaus kultakin osallistumispäivältä. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on henkilön syrjäytymisen ehkäiseminen sekä edellytysten luominen sille, että henkilö voi osallistua työhallinnon aktiivitoimenpiteisiin ja työllistyä avoimilla työmarkkinoilla. Kuntouttavaa työtoimintaa koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.9.2001 ja sen edellyttämät toimenpiteet ovat täysimääräisesti käytössä vuoden 2002 loppuun mennessä. Pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi ja työssä oppimisen edistämiseksi oppisopimuskoulutukseen myönnettävän työllistämistuen painopisteenä on syrjäytymisuhan alaisten työttömien peruskoulutus. Työttömiä 2) työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä keskimäärin vuoden aikana (arvio): Toimenpiteet Valtio Kunnat Yksityinen sektori Yhteensä Momentti 34.06.02 34.06.30 34.06.63 Palkkaperusteiset yhteensä 1 900 8 200 12 400 22 500 josta aluevelvoite 400 500 500 1 400 Yhdistelmätuki (34.06.30 ja 63) 15 000 Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (34.06.27 ja 29) 22 500 Työharjoittelu työmarkkinatuella (34.06.52) 10 600 Vuorotteluvapaakokeilu 6 000 Työttömiin kohdistuvat ESR-hankkeet (34.05.61 ja 62) 11 000 Työllisyysperusteiset investoinnit (arvio) (34.06.64 ja 77) 800 EAKR:n työllisyysperusteiset investoinnit (arvio) 400 Henkilöitä yhteensä keskimäärin 88 800 Pääasiassa muihin kuin työttömiin henkilöihin kohdistuvat toimenpiteet Työllisyyspoliittiset ESR -hankkeet (arvio) 6 000 Kaikki yhteensä 94 800 Työttömille työnhakijoille suunnattujen työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä on keskimäärin 88 800 henkilöä, noin 3,3 prosenttia työvoimasta. Mikäli työvoimapoliittisten toimenpiteiden lisäksi myös työssä oleviin kohdistuvat ESR -hankkeet voidaan täysimääräisesti hyödyntää, on työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä vuoden 2002 aikana keskimäärin noin 94 800 henkilöä. Pääosaa toimenpiteiden vaikutuksista voidaan seurata tilastotietoihin perustuen, mutta osa seurannasta on arviovaraista. Palkkaperusteisilla määrärahoilla työllistettäessä keskimääräinen tukijakso on 6 kuukautta. Työhallinnon kokonaisstrategiasta johdetun työnantajapalvelujen strategian mukaan palveluja tarjotaan työnantajan yksilöllisen palvelutarpeen mukaisesti siten, että toimeksiantoon tarjotaan aina ratkaisuvaihtoehto. Työnantajalla on 2) Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuu jonkin verran myös muita kuin työttömiä työnhakijoita. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

oikeus hyvään ja laadukkaaseen palveluun etenkin työvoiman hankintaan liittyvissä asioissa. Mikäli työnantajan palvelutarve ei ole suoraan työnvälityspalveluilla ratkaistavissa, työnantajan kanssa käydään läpi työvoiman hankintaan tai kehittämiseen liittyviä koulutusvaihtoehtoja sekä tiedotetaan tarvittaessa tuetusta työllistymisestä. Työvoimakoulutuksessa yhteishankinnat ovat ensisijaisia. Työnantajalle tarjottavaan palvelukokonaisuuteen sisältyvät sekä maksuttomat peruspalvelut että maksulliset erityispalvelut. Työnantajapalveluissa siirrytään enenevästi sopimusasiakkuuden suuntaan. Käyttöön otetaan työnantajakohtainen palvelukortti toimeksiannon täsmentämiseen ja seurantaan. Työvoimaja osaamistarpeiden kartoitukset ja ennakointi kytketään työnantajayhteyksien toteuttamiseen ja kehittämiseen. Työvoimatoimiston palveluja markkinoidaan aktiivisesti ja niistä tiedotetaan sekä pidetään säännöllisesti yhteyttä työnantajiin. Yrittäjyyttä edistetään TE-keskuksissa ja työvoimatoimistoissa monipuolisilla yrityspalveluilla, neuvonnalla, koulutuksella ja yrittäjärahalla. Alkavan yrittäjyyden lisäämisessä kiinnitetään huomiota yrittäjyyden eri muotoihin, kasvukeskusten ulkopuoliseen yrittäjyyteen sekä nais- ja maahanmuuttajayrittäjyyteen. Työvoimatoimisto pyytää liikeidean toimivuudesta asiantuntijalausunnon ennen yrittäjärahapäätöksen tekemistä. Yrityspalvelupisteiden kehittämistä ja eri toimijoiden yhteistyötä yrittäjyyden edistämisessä jatketaan. Alueellisessa liikkuvuudessa pyritään ensisijaisesti työvoimapalvelujen keinoin tukemaan lähiliikkuvuutta. Tiedottamista myös työssäkäyntialueen ulkopuolisista avoimista työpaikoista lisätään. Työllisyysperusteisilla investointimäärärahoilla pyritään aikaansaamaan mahdollisimman paljon uusia, elinkelpoisia ja pysyväisluontoisia työpaikkoja. Hankkeista rahoitetaan ennakkoon tehtävien selvitysten perusteella parhaat työllisyysvaikutukset tuottavat investoinnit. Rahoitettavilla hankkeilla pyritään aikaansaamaan toiminta-aikaisia ja myöhempiä sysäysvaikutuksia, jotka edelleen lisäävät työpaikkojen määrää. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, palkkaperusteisen työllistämisen ja Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelman määrärahojen jaossa otetaan aiempaa painokkaammin huomioon alueen työmarkkinatilanne. Edellä mainitut määrärahat jaetaan kokonaisuutena niin, että kukin alue voi käyttää niitä työvoimapoliittisia toimenpiteitä, jotka ovat alueen työmarkkinoiden erityispiirteistä lähtien tarpeen. Investointimäärärahojen jakoperusteena käytetään pysyväisluonteisten työpaikkojen luomista ottaen huomioon samalla myös alueelliset työllisyysnäkökohdat. Työvoimapoliittisten määrärahojen tarkoituksenmukaisen ja joustavan käytön mahdollistamiseksi on tarkoitus menetellä siten, että valtiolle, kuntiin ja yksityiseen sektoriin kohdistuvien palkkaperusteisten työllistämistoimenpiteiden momenttien 34.06.02, 30 ja 63 sekä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja työvoimapalvelujen hankinnan momenttien 34.06.27, 29 ja 50 ja työvoimapalvelujen erityismenojen momentin 34.06.25 määrärahoja voidaan ylittää edellyttäen, ettei mainittujen momenttien kokonaiseuromäärä ylity. Työllisyysperusteisten investointiavustusten käytön joustavoittamiseksi momenttien 34.06.64 (Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin) ja 34.06.77 (Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi) määrärahat on muutettu arviomäärärahoiksi ja niitä on tarkoitus käyttää momenteille määritellyn yhteisen enimmäisvaltuuden puitteissa. Työvoimapoliittisesti tuettuihin investointihankkeisiin pyritään sijoittamaan pitkäaikaistyöttömiä 10 % hankkeen uudesta työvoimasta. Työllisyyslain (275/1987) 19 :n mukaisesti alueellisia työttömyyseroja tasataan siten, ettei minkään työssäkäyntialueen työttömyys ylitä vuositasolla 80 prosentilla maan keskimääräistä tasoa. Määrärahojen käyttö voidaan aloittaa tämän työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi työssäkäyntialueen työttömyyden ylittäessä vuositasolla vähintään 60 prosentilla maan keskimääräisen tason. Rakenteellisia ja alueellisia työttömyysongelmia lievennetään muiden hallinnonalojen investoinneilla ja muilla työllisyyteen vaikuttavilla toimenpiteillä ajoittamalla ja kohdentamalla niitä työllisyyttä edistävällä tavalla. Rakenteellisten työttömyysongelmien lieventämisessä ja alueellisten työttömyyserojen tasaamisessa käytettävien työvoimapoliittisten toimenpiteiden yksikkökustannusten valtion osuuden työministeriö arvioi vuonna 2002 muodostuvan seuraavan taulukon mukaisesti. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden yksikkökustannukset, valtion rahoitus: Välitön yksikkökustannus ( ) Työllisyyden kerrannaisvaikutus Yksikkökustannusten kerroin huomioon otettuna ( ) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

Kysyntävaikutus Palkkaperusteiset tuet 7 820 1,4 5 590 valtio 18 420 1,3 14 170 kunnat 7 820 1,3 6 020 yksityiset 6 090 1,6 3 810 Yhdistelmätuki, 10 780 1,3 8 290 josta työllistämistuki 5 130 1,3 3 950 Valtionapuinvestoinnit 21 020 2,3 9 140 Työllisyystyöohjelma 84 100 2,1 40 050 Tarjontavaikutus (aktiiviset) Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, työvoimakoulutuksen hankinta 6 300 opiskelijoiden koulutusaikaiset etuudet 7 330 Tarjontavaikutus (passiiviset) Työttömyysturva Ansioturva, 10 260 josta valtionosuus 4 040 Työmarkkinatuki 5 760 02. Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle (arviomääräraha) Momentille myönnetään 34 983 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain (275/1987) mukaisten palkkausmenojen ja työllistämisestä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen valtion virastoissa ja laitoksissa. Määrärahaa saa käyttää myös ennen työllisyyslain voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös vakuutusten maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 1 850 000 euroa työllisyyslain aluevelvoitteiden ja muun työllistämisen toteuttamisesta aiheutuvien muiden kuin palkkausmenojen maksamiseen. Määrärahasta maksettavat palkat saavat olla enintään A17 palkkausluokan mukaisia. S e l v i t y s o s a : Työllistettävien lukumäärä ja työllistämisen keskihinta on esitetty luvun 34.06 perusteluissa. 2002 talousarvio 34 983 000 2001 talousarvio 34 983 089 2001 lisätalousarvio 6 693 879 2000 tilinpäätös 58 995 288 21. Työvoima-asiain paikallishallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 117 432 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 509 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 3 530 000 euroa kuntouttavan työtoiminnan ja määräaikaishaastattelujen tehostamisen käynnistämisvaiheen lisäkuluihin sekä toimistoverkon ja palvelupisteiden uudelleenorganisointiin. Määrärahan mitoituksessa on myös otettu huomioon lisäyksenä 100 000 euroa lähialueyhteistyömenoihin siirtona momentilta 34.01.21 sekä vähennyksenä 4 818 000 euroa ryhmäpalvelujen hankinnan ja 841 000 euroa starttiselvitysten hankinnan siirtona momentille 34.06.27. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 122 949 400 Maksullisen toiminnan erillismenot 4 509 700 Muut toimintamenot 118 439 700 Bruttotulot 5 517 400 Maksullisen toiminnan tulot 5 073 400 julkisoikeudelliset suoritteet 92 500 muut suoritteet 4 980 900 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

Muut tulot 444 000 Nettomenot 117 432 000 2002 talousarvio 117 432 000 2001 talousarvio 113 224 448 2001 lisätalousarvio 3 256 118 2000 tilinpäätös 111 424 501 22. Valtion rahoitus kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja työhallinnon yhteisiin palveluihin (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 8 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja työhallinnon yhteisten palvelujen järjestämiskokeilusta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä yhteistä palvelua täydentävien ulkopuolisten asiantuntijapalvelujen hankkimiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 100 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Momentin määrärahan käyttö edellyttää, että kunnat osoittavat vastaavan suuruisen rahoituksen yhteisten palvelujen järjestämisestä aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla järjestetään lähinnä suurimmissa kaupungeissa kuntien ja Kansaneläkelaitoksen kanssa yhteisiä palveluja pääasiassa työmarkkinatuella oleville pitkäaikaistyöttömille työnhakijoille sekä hankitaan heidän työllistymisensä edistämiseksi tarpeellisia yhteisiä palveluja täydentäviä asiantuntijapalveluja. Yhteiset palvelut toteutetaan kaksivuotisena kokeiluna, jonka avulla selvitetään työmarkkinatuella olevien työttömien työnhakijoiden palveluissa eri viranomaisten kiinteään yhteistyöhön perustuvan toimintamallin tuloksellisuutta. Yhteiset palvelut toteutetaan paikkakuntakohtaisesti räätälöiden. Yhteistoiminnassa valmistellaan palvelukokonaisuuksia, jotka ovat yksilöllisiä ja riittäviä parantamaan kohderyhmän asemaa työmarkkinoilla. Yhteisissä palveluissa työskentelisi työvoimaneuvojia, sosiaalityöntekijöitä, terveydenhoitajia, Kansaneläkelaitoksen asiantuntijoina lähinnä kuntoutusneuvojia sekä lisäksi yhteispalvelusihteereitä. Yhteisissä palveluissa työskentelevät virkailijat, joiden palkkaus maksetaan tältä momentilta, ovat työhallinnon virkailijoita. Määräraha on mitoitettu niin, että yhteisiä palveluja tarjottaisiin noin 20 pisteessä, joissa työskentelisi yhteensä noin 80 työvoimaneuvojaa ja noin 20 yhteispalvelusihteeriä. Palkkausmenoihin arvioidaan käytettävän yhteensä noin 3 200 000 euroa ja työpisteiden perustamiseen noin 250 000 euroa. Toimitilakustannuksiin, yhteisten tilojen kalustamiseen, henkilöstön koulutukseen ja työnohjaukseen, kokeilusta aiheutuviin mahdollisiin muihin menoihin sekä asiaintuntijapalveluiden hankintaan arvioidaan käytettävän yhteensä 4 550 000 euroa. 2002 talousarvio 8 000 000 25. Työvoimapalvelujen erityismenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 11 571 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ammatinvalinnanohjaukseen liittyvien tukitoimenpiteiden korvaamiseen sekä vajaakuntoisten työhönsijoittumisen tukemiseen ja muiden vaikeasti työllistettävien palveluun työvoimapalvelulain (1005/1993) ja -asetuksen (1251/1993), työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993) sekä työvoimapalveluihin liittyvistä etuuksista annetun asetuksen (1253/1993) mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää ammatinvalinnanohjauksen ja vajaakuntoisten työhönsijoittumisen tukitoimenpiteisiin osallistuvien tapaturmakorvausten maksamiseen sekä ryhmävastuuvakuutusten vakuutusmaksuihin. Määrärahaa saa käyttää ryhmäpalveluna järjestettävään työnhakuvalmennukseen osallistuvien työttömien työnhakijoiden matkakustannusten korvaamiseen työnhakukoulutukseen osallistuvien ylläpitokorvauksesta annetun asetuksen (980/1998) mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaislain (378/1991) 18 a :n mukaisesta muuttovalmennuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää enintään 437 300 euroa Venäjän lähialueiden ja Baltian maiden työvoiman ammatillisesta kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen työministeriön tarkemmin päättämällä tavalla. Vuonna 2002 saa tehdä hankintasopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2002 jälkeen enintään 117 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla arvioidaan järjestettävän 12 000 työhönsijoittumisen ja ammatinvalinnanohjauksen tukitoimenpidettä, joiden yksikkökustannuksiksi arvioidaan 603 euroa. Määrärahalla arvioidaan järjestettävän pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittämiseksi 2 500 työkunnon tutkimusta. Työnhakuvalmennukseen osallistuvien työttömien matkakustannusten korvaamiseen osoitettu määräraha perustuu laskelmaan, että keskimäärin noin 6 päivää kestävään työnhakuvalmennukseen osallistuu noin 50 000 työtöntä työnhakijaa, joille maksetaan ylläpitokorvauksena 7 euroa koulutuspäivältä. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 1 850 000 euroa työkokeilussa työpaikalla maksettavien kustannuskorvausten muuttuessa ylläpitokorvauksen suuruiseksi. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 555 000 euroa työnhakuvalmennukseen osallistuville maksettavien ylläpitokorvausten tasokorotuksesta johtuen. Työvoimapalveluihin liittyvistä etuuk- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14