Kandidaatin tutkielman arviointien koonti Arvioinnit koottu: 7.12.2009 Kokoajat: Sanna Kinnunen, Hanna Mäkelä ja Camilla Suikki 14 vastaajaa - 5 kehityspsykologian sektori - 8 kliinisen psykologian sektori - 1 persoonallisuus/työ- ja organisaatiopsykologian sektori Tutkielmat valmistuneet: - 8 kevät 2009-2 syksy 2008-3 kevät 2008 Ryhmiin hakeutuminen ja kevätpäivät: Kevätpäivien arviointi aiheenvalinnan ja tutkielman teon kannalta Arviointiasteikko: 1(erittäin vähän) 5(erittäin paljon) Kevätpäiviltä saatu uusi tieto(11 vastausta, kolme ei ollut paikalla) : ka 3.2, s 0.9 Kevätpäivien hyödyllisyys tutkielma-aiheen valinnan kannalta (12 vastausta): ka 3.3, s 1.4 Tutkimusprojektista kevätpäivillä saadun kuvan vastaavuus tutkielman tekoprosessin kanssa: ka 2.9, s 0.9 (12 vastasi) Muut tietolähteet kandidaatin tutkielmaan liittyen -ystäviltä (2), aikaisemmilta opiskelijoilta (1), projektissa olevilta kandityöntekijöiltä (1) -laitoksen nettisivuilta (9) Kehitysehdotuksia kevätpäiville/ ryhmiin hakeutumisprosessiin -kevätpäivät voisi järjestää aikaisemmin (2), jottei päätöksenteko olisi hätiköityä (1) -laitoksen nettisivuille kaivataan kunnollisia kuvauksia ryhmistä, jos ei pääse kevätpäiville osallistumaan (2) - toivottiin, että kaikki ohjaajat tulisivat edustamaan aihettaan (2) Kaikille yhteiset luennot: Luentojen arviointi Arviointiasteikko: 1(erittäin hyvä) 5(erittäin huono) Sisältö: ka 3.3, s 0.9 Opetusmenetelmät: ka 3.3, s 1.0 Luentomateriaali: ka 3.3, s 0.9 Luennoitsijat: ka 3.3, s 0.9 Luentojen hyödyllisyys kandidaatin tutkielman teon kannalta -7 koki, ettei auttanut yhtään, 4 koki niiden auttavan ehkä hieman, 1 koki saaneensa apua kirjoittamiseen ja 1 koki saaneensa enemmän apua ohjaajalta, 1 koki että lisäsi työmäärää
-2 mukaan luennot tulivat liian myöhään omaa työtä ajatellen, toinen (1) huomautti, että paino oli määrällisessä työssä -yksi (1) kehui kirjastoinfoa Kehitysehdotuksia -2 halusi maturiteetti-infon aikaisemmin (huhtikuussa järjestettiin) -1 halusi, että ohjaajan ja opiskelijan rooleja, tehtäviä ja vastuita pitäisi selventää -1 toivoi viittaustekniikoiden selittämistä -1 halusi tehtävät vapaaehtoisiksi -1 ehdotti, että syksyllä olisi lyhyet luennot, keväällä tarkemmat, koska ei itse ollut vielä päässyt aiheeseensa mukaan luentojen aikaan -1 koki, että luennot olivat liian yleisellä tasolla, niitä pitäisi kohdentaa kandityöhön paremmin Ohjaus/seminaariryhmät: Ohjauksen motivoivuuden ja vaikutusmahdollisuuksien arviointi Tutkielman tekoon motivoituminen ohjauksen avulla: ka 3.7, s 1.1 Oma osallistuminen ohjaukseen ja sen etenemiseen: ka 4.3, s 0.8 Vaikutusmahdollisuudet koskien -aihepiiriä: ka 3.0, s 1.0 -tutkimuskysymyksiä: ka 3.3, s 1.0 Ohjausmuotojen arviointi: Arviointiasteikko: 1(erittäin hyödytön) 5(erittäin hyödyllinen) Ryhmätapaamiset: ka 3.9, s 0.8 Yleiset kandidaatin tutkielman tekemiseen liittyvät ohjeet (www-sivut): ka 3.1, s 1.0 Menetelmäohjaus: ka 2.5, s 1.0 Yksilöllinen ohjaus: ka 3.7, s 1.3 Ohjauksessa toimineet asiat ja parannusmahdollisuudet (13 vastausta) -ohjaajan kiireet vaikuttivat ohjauksen järjestämiseen (4); yksi (1) koki saaneensa ohjaajalta paljon aikaa; yksi (1) pystyi saamaan apua aina ainakin sähköpostitse - 3 toivoi selkeämpää aikataulua ja välietappeja - 2 toivoi, että ohjaajat muistaisivat kandityöntekijöiden tarvitsevan ohjausta itsestäänselvyyksissäkin - 2 ei saanut yksityistä ohjausta; toinen näki hyvänä, koska pakotti itsenäiseen työskentelyyn, toinen toivoi ohjaajilta suurempaa kiinnostusta ohjaustyöhönsä - 7 korosti ohjaajan asiantuntemusta - 1 huomautti, että valmiiden tutkimuskysymysten antaminen toimi ehkä kandintyössä mutta ei välttämättä jatkossa
Tiedonhaku/materiaalien etsiminen: Etukäteistieto käytettävissä olevista tietokannoista 6 vastaajalla oli tietoa etukäteen(43 %). 8 vastaajalla ei ollut tietoa etukäteen (57 %). Tiedonhaussa käytetyt tietokannat Psycinfo (13), Nelli (3), JYKDOK (1), Kirjaston tietokannat (1) Kirjaston tiedonhakukoulutuksen arviointi Kaikki vastaajat kävivät koulutuksen. Arviointiasteikko: 1(erittäin vähän) 5(erittäin paljon) Koulutuksen apu materiaalien etsinnän kannalta: ka 3.9, s 0.9 Ohjauksen tarjoamat tiedonhaun vinkit: ka 4.1, s 0.5 Oma vaivannäkö tiedon etsinnässä: ka 4.4, s 0.7 Aiheesta aiemmin tehty tutkimus: ka 2.7, s 0.9 Aiheesta aiemmin kirjoitettu tieteellinen teksti: ka 2.9, s 0.9 Tutkielman aiheesta löytynyt suomenkielinen teksti 9 vastaajalla oli käytössään suomenkielistä tekstiä (64 %). 5 vastaajalla ei ollut käytössään suomenkielistä tekstiä (36 %). - ohjaajat osoittivat hyvin artikkelien lähteille (1) - tiedonhaku vaikein osa tutkimusta (1) - aihetta ei varsinaisesti tutkittu aikaisemmin, mutta läheisiä artikkeleita löytyi (1) - osa englanninkielisestä materiaalista oli raskasta luettavaa (1) Kirjoittamisprosessi: Kaikki 14 tutkielmaa oli kirjoitettu suomeksi. Kokemukset tutkielman tekemisestä yhdessä jonkun kanssa (yhteensä 12 kommenttia) + positiivinen kokemus, yhteistyö sujui hyvin (7) + helpotti aikatauluissa pysymistä (3) + joutui tarkemmin miettimään kirjallista ulkoasua (sanavalintoja, lauserakenteita) (1) + parilta sai tukea ja apua myös silloin, kun ohjaaja ei ollut tavoitettavissa. (1) - vaikeata, jos toinen erilainen kirjoittaja tai hänellä oli erilaiset työtavat (2) - yhdessä työskenteleminen hidasta (1) Tieteellisen kirjoittamisen kurssien arviointi 4 vastaajaa kävi jonkin tieteellisen kirjoittamisen kurssin ennen kirjoittamisen aloittamista (29 %). 10 vastaajaa ei käynyt tieteellisen kirjoittamisen kurssia ennen kirjoittamisen aloittamista (71 %).
Arviointiasteikko: 1(erittäin hyödytön) 5(erittäin hyödyllinen) Kurssin hyödyllisyys kirjoittamisen kannalta (4 vastausta): ka 3.0, s 0.8 Oman kirjoittamisen ja työskentelyn arviointi Oman kirjoitustaidon vastaavuus tutkielman vaatiman tason kanssa (13 vastausta): ka 3.4, s 0.8 Tieteellisen kirjoittamisen kehittyminen tutkielman teon aikana (13 vastausta): ka 3.9, s 0.6 Etukäteistutustuminen tutkielman teon vaiheisiin ja kirjoittamisprosessiin (13 vastausta): ka 2.6, s 1.1 - Kannattaisi mainostaa enemmän tieteellisen kirjoittamisen kursseja, itse en tiennyt, että psykalaisille on oma! - Miten/mistä olisi voinut tutustua kandidaatin teon vaiheisiin ja kirjoittamisprosessiin etukäteen? Itselläni ei juuri mitään tietoa psykologin kandidaatin tutkinnosta, enkä tiennyt, mistä tietoa etsiä/saada. Tähän olisi kaivannut parannusta! - Olisi mukava, jos opintojen alkuvaiheessakin joutuisi kirjoittamaan tieteellisesti ennen 3. opiskeluvuotena tehtävää kandidaatin tutkielmaa Oma työpanos/motivaatio: Oman työpanoksen ja motivaation arviointi Oma motivaatio tutkielman tekemiseen: ka 4.2, s 0.8 Tutkielman teon alussa saadun kuvan vastaavuus todellisen työmäärän kanssa: ka 3.3, s 0.9 Oman työpanoksen vastaavuus tutkielman vaatimusten kanssa: ka 4.1, s 0.7 Omien tietojen ja taitojen yhteensopivuus tutkielman vaatimusten kanssa: ka 4.0, s 0.7 Koettu valmiuksien saanti pro gradu-tutkielman tekoon kandidaatin tutkielman pohjalta: ka 4.3, s 0.8 : -3 kertoi että jäi hyvä mieli -1 koki, että töitä tehtiin ehkä 10 op nähden liikaa; 1 koki, että vaatimukset ja työmäärä olivat odotettua pienemmät -1 koki, ettei oppinut tutkimuksen teosta tai kirjoittamisesta, lähinnä kyseisestä aiheesta Arviointi: Arvioinnin kriteerien tiedossa olo ka 2.5, s 0.9
Arvioinnin oikeudenmukaisuus Arviointiasteikko: 1(erittäin epäoikeudenmukainen) 5(erittäin oikeudenmukainen) ka 4.5, s 0.5-2 toivoi numeron lisäksi sanallista palautetta työstä -3 toi jollain tavalla esiin, että arviointikriteerit pitäisi tehdä tutuksi myös opiskelijoille -1 koki saaneensa oikeudenmukaisen arvion, kun työhön oli panostettu ja se oli tehty huolella