Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy
Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa toimijuus sosiaali- ja terveystyön viitekehyksenä riskitekijöiden tunnistaminen asiakastyössä ennakointi hoitoprosessia yhdistävänä periaatteena
Käsitys asiakkaasta hoito perustuu ihmiskäsitykseen ja käsitykseen siitä mitä hoitaminen on
Ihminen on toimija Toimijuus käsite (Jyrkämä 2013) Ihminen rakentaa omaa elämänkulkuaan ja tulevaisuuttaan käyttäen hallussaan olevia resursseja ja tehden valintoja eri vaihtoehtojen, mahdollisuuksien, ehtojen ja rajoituksien puitteissa. Ihminen reflektoi elämäänsä ja tilannettaan mennyttä, nykyisyyttä ja tulevaa arvioi, harkitsee ja tekee valintoja.
Elämänkulku ja toimijuus (Jyrkämä 2013) Mennyt elämä Sijainti (aika ja paikka) Linkitetyt elämät Rajoitukset, esteet Toimiva ihminen tässä ja nyt Mahdollisuudet kannusteet Ennakoitu tuleva
Toimijuutta määritteleviä tekijöitä Ikä Sukupuoli Ajankohta Kulttuurinen tausta TOIMIJUUS Ympäristö Sukupolvi Yhteiskuntaluokka
Toimijuuden ulottuvuudet Taidot, tiedot Fyysinen pystyvyys KYETÄ Pakot, välttämättömyydet esteet, rajoitukset OSATA TÄYTYÄ HALUTA VOIDA Mahdollisuudet, vaihtoehdot Tavoitteet, Päämäärät, motivaatio TUNTEA Tunteet, arviot, arvostukset
Oppimiskäsitys Aikuinen ihminen, kollega tai asiakas oppijana? Oppiminen on kasvutapahtuma. Oppija lähtee omista motiiveistaan. Konstruktivistinen oppimiskäsitys Oppiminen on todellisuuden rakentamista, tilannesidonnaista, asioiden jäsentämistä ja käsitysten laajentamista. Oppija valikoi tietoa ja liittää sen aikaisempaan tieto- ja uskomusrakenteeseensa. Kaija Virjonen, AMK, Turku
oppiminen. Oppiminen on yhteisöllistä. Tieto rakentuu jakamalla sitä muiden kanssa. Oppija toimii yhteistoiminnallisesti muiden kanssa jakaen ja yhdistellen tietoa. Oppija tarvitsee peilauspinnan, reflektiopinnan kannustusta palautetta UUSIUTUMINEN Kaija Virjonen, AMK, Turku
Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys keväällä 2013 ja niiden muutokset 1993 2013. THL Eläkeikäisten toimintakyky on parantunut selvästi seurannan aikana. Myös eläkeikäisten itse arvioima terveydentila on kohentunut vuosien 1993 ja 2013 välisenä aikana. Terveytensä hyväksi tai melko hyväksi koki vuonna 2013 noin puolet eläkeikäisistä. Toimintakyvyn paranemisesta kertoo sekin, että vain 3 % miehistä ja 8 % naisista katsoi tarvitsevansa nykyistä enemmän apua kotitöiden tekemiseen. Internet on käytössä yhä useammalla 65 84-vuotiaalla: noin puolella miehistä ja naisista. Turvattomuuden kokeminen on vähentynyt 2000-luvun aikana. Merkittävimpiä turvattomuuden aiheuttajia ovat edelleen eläketulojen niukkuus, toisten avusta riippuvaiseksi joutuminen, muistin heikkeneminen sekä laitoshoitoon joutuminen.
Toimintakyvyn vajausta ennustavat tekijät itse arvioiden heikko terveys liikunnan vähäisyys älyllisen kyvykkyyden heikkeneminen masennus sosiaalisten kontaktien vähäisyys tupakointi näön heikentyminen tautien aiheuttama kuormitus
Seuraavat tekijät ennustavat kotona selviytymistä (Holma & Häkkinen 2013) : o hyvä kunto ja terveys, positiivinen elämänasenne, huumori o sitkeys ja peräänantamattomuus o säännöllinen liikkuminen ja hyötyliikunta o arkipäivän askareista huolehtiminen o omaisten ja ystävien apu ja tuki o perhe, ystävät ja harrastukset o kohtuullinen taloudellinen tilanne o toimivat ja riittävät apuvälineet sekä turvallinen elinympäristö.
Ennakointi Ympärillä olevan muutoksen seuraaminen, proaktiivinen kehittäminen Palvelujärjestelmän jatkuva kehittäminen, palveluja hoitomenetelmien kehittäminen Benchmarking (markkinajohtajalta oppiminen) Terveyden ja toimintakyvyn hoitaminen Asiakastyössä arviointi (mittaaminen)! Hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus Ennakoiva hoitosuunnitelma (myös kivunhoitosuunnitelma) Yksikköjen välisen harmaan alueen poistaminen