Mitä maksaa halparuoka? Ateria14, Wanha Satama 4.11.2014 Arto O. Salonen, dos. arto.o.salonen (at) helsinki.fi

Mitä maksaa halparuoka? Ateria14, Wanha Satama 4.11.2014 Arto O. Salonen, dos. arto.o.salonen (at) helsinki.fi

Ruoka voi olla liian kallista tai liian halpaa Hintoihin vain osittain ei ollenkaan sisältyviä ulkoisvaikutuksia ovat terveyshyödyt tai -haitat tuotantoeläinten hyvinvointi tai pahoinvointi globaalin ruokaturvan edistäminen tai heikentäminen oman alueen elinvoimaisuuden lisääntyminen tai väheneminen luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen tai turmeleminen ilmastonmuutoksen torjuminen tai pahentaminen paikallinen vai globaali luonnonmukainen vai tehotuotettu kasvisperäinen vai eläinperäinen

1 Näkökulmana luonnonmukaisuus

343 vertaisarvioidun tutkimuksen meta-analyysin mukaan luonnonmukaisesti tuotetuissa elintarvikkeissa on a) enemmän terveyttä edistäviä antioksidantteja b) 4 kertaa vähemmän kasvinsuojeluainejäämiä c) vähemmän myrkyllisiä raskasmetalleja kuten kadmiumia Barański M, Srednicka-Tober D., Volakakis N., Seal C., Sanderson R., Stewart G., Benbrook C., Biavati B, Markellou E, Giotis C, Gromadzka-Ostrowska J, Rembiałkowska E, Skwarło-Sońta K, Tahvonen R, Janovská D, Niggli U, Nicot P, Leifert C. (2014). Higher antioxidant and lower cadmium concentrations and lower incidence of pesticide residues in organically grown crops: a systematic literature review and meta-analyses. British Journal of Nutrition, 112(5), 794-811. Luettavissa: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24968103

TERVEYDEN HINTA? Maatalouskemikaalijäämien osoitetut terveyshaitat liittyvät muun muassa lasten kehityshäiriöihin heikentynyt aistienvarainen päättelykyky heikentynyt verbaalinen kyvykkyys muistiin ja älykkyysosamäärään liittyvät negatiiviset vaikutukset kohonnut ADHD-häiriöriski Mackenzie Ross, S., McManus, I., Harrison, V., Mason, O. (2013). Neurobehavioral problems following low-level exposure to organophosphate pesticides: a systematic and meta-analytic review. Critical Reviews in Toxicology 43(1), 21-44. Bouchard, M., Bellinger, D., Wright, R., & Weisskop, M. (2010). Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder and Urinary Metabolites of Organophosphate Pesticides. Pediatrics 125(6), 1270 1277. Bouchard, M., Chevrier, J., Harley, K., Kogut, K., Vedar, M., Calderon, N., et al. (2011). Prenatal Exposure to Organophosphate Pesticides and IQ in 7-Year Old Children. Environmental Health Perspectives. 119(8), 1189-1195. Engel, S., Wetmur J., Chen J., Zhu C, Barr D., Canfield R., et al. (2011). Prenatal Exposure to Organophosphates, Paraoxonase 1, and Cognitive Development in Childhood. Environmental Health Perspectives 119(8), 1182 1188. Rauh, V., Arunajadai, S., Horton, M., Perera, F., Hoepner, L., Barr, D., et al. (2011). 7-Year Neuro-developmental Scores and Prenatal Exposure to Chlorpyrifos, a Common Agricultural Pesticide. Environmental Health Perspectives 119(8), 1196 1201

LUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA GLOBAALIN RUOKATURVAN HINTA? Maatalouskemikaalien haittoja luonnossa a) pölyttäjien toiminnan häiriintyminen (pölyttäjähyönteisten arvo n. 153 miljardia euroa/vuosi) b) luontaisen tuholaistorjunnan lamaantumisen uhka c) maaperässä, järvissä, joissa ja kosteikoissa elävien eliöiden toiminnan häiriintyminen d) maaperän happamoituminen, vesistöjen rehevöityminen ja pohjavesien saastuminen Gill, R., Ramos-Rodriguez, O., Raine, N. (2012). Combined pesticide exposure severely affects individual- and colony-level traits in bees. Nature. doi:10.1038/nature11585 Kluser, S., Neumann, P., Chauzat, M-P., & Pettis, J. (2010). Global Honey Bee Colony Disorder and Other Threats to Insect Pollinators. UNEP Emerging Issues. Korsaeth, A. (2008). Relations between nitrogen leaching and food productivity in organic and conventional cropping systems in a long-term field study, Agriculture, Ecosystems and Environment 127(3 4), 177 188. Frans, L. (2008). Trends of Pesticides and Nitrate in Ground Water of the Central Columbia Plateau, Washington, 1993 2003. Journal of Environment Quality 37(5), 273 280. Saad, D. (2008). Agriculture-Related Trends in Groundwater Quality of the Glacial Deposits Aquifer, Central Wisconsin. Madison: American Society of Agronomy, Crop Science Society of America, and Soil Science Society of America. Journal of Environmental Quality 37(5), 209 225. Balmford, A., Naidoo, R., Costanza, R., Fisher, B., Green, R., Lehner, B., Malcolm, T., & Ricketts, T. (2008). Global mapping of ecosystem services and conservation priorities. PNAS 105(28), 9495 9500. BirdLife (2008). Critically endangered birds A global audit. Cambridge: BirdLife International. Nellemann, C., MacDevette, M., Manders, T., Eickhout, B., Svihus, B., Gerdien Prins, A., & Kaltenborn, B. (eds). (2009). The environmental food crisis, The environment s role in averting future food crises. A UNEP rapid response assessment. Nairobi: United Nations Environment Programme. Reganold, J. (2010). The next revolution in farming. Scientific American 303(3), 97.

Luonnonmukaisessa tuotannossa eläimelle taataan lajille tyypillistä käyttäytymistä ja sen terveydestä huolehditaan ennaltaehkäisevästi.

2 Näkökulmana kasvisperäisyys

Liha on liian halpaa? Teuraseläimille syötetty vilja ja palkokasvit kuluttavat noin kolmanneksen maapallon peltojen sadosta. > riittäisi ruokkimaan 3 miljardia ihmistä > kilogramma luutonta naudanlihaa edellyttää 13 kg kasviperäistä rehua Karjatalous on suurin yksittäinen syy Amazonin sademetsäkatoon. Smil Vaclav (2013). Should we eat meat. Evolution and consequences of modern carnivore. Oxford: Wiley-Blackwell. Kaimowitz, G., Mertens, B., Wunder, S. & Pacheco, P. (2004). Hamburger Connection Fuels Amazon Destruction. Cattle ranching and deforestation in Brazil's Amazon. Bogor: Center for International Forestry Research. www.cifor.org/publications/pdf_files/media/amazon.pdf Smil, V. (2002). Eating meat: Evolutions, patterns, and consequences. Population and development review 28(4), 599-639. Smil, V. (2002). Worldwide transformation of diets, burdens of meat production and opportunities for novel food proteins. Enzyme and Microbial Technology 30(2002), 305 331 Steinfeld, H., Gerber, P., Wassenaar, T., Castel, V., Rosales, M. & de Haan, C. (2006). Livestocks's Long Shadow. Environmental Issues and Options. Food and Agriculture Organization of the United Nations.

250 200 Tuotetun proteiinikilogramman vaatima peltopinta-ala (m 2 ) 200 150 125 100 50 50 75 10 12 12 0 Soija Palkokasvit Viljat Maito Siipikarja Sika Naudanliha Aubert C., Fléchet, G. & Sié, J. (2007). Quelle agriculture pour quelle alimentation? Milan: Terre Sauvage.

Ylipainoisuus on aliravitsemusta merkittävämpi ennenaikaisten kuolemien aiheuttaja maailmassamme Yli puolet suomalaisista aikuisista on ylipainoisia tai lihavia Lihasta saatava energia lihottaa enemmän kuin vastaava määrä kasviksista saatavaa energiaa Lim, S., Vos, T. & Flaxman, A. ym. (2012). A comparative risk assessment of burden of disease and injury attributable to 67 risk factors and risk factor clusters in 21 regions, 1990 2010: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2010. Lancet 380 (9859), 2224 2260. Vergnaud, A-C., Norat, T., Romaguera, D., Mouw, T., May, A., Travier, N., Luan, J., Wareham, N., Slimani, N., Rinaldi, S., Couto, E., Clavel-Chapelon, F., Boutron-Ruault, M-C., Cottet, V., Palli, D. - Agnoli, C., Panico, S., Tumino, R., Vineis, P., Agudo, A., Rodriguez, L., Jose Sanchez, M., Amiano, P., Barricarte, A., Huerta, J., Key, T., Spencer, E., Bueno-de-Mesquita, B., Büchner, F., Orfanos, P., Naska, A., Trichopoulou, A., Rohrmann, S., Hermann, S., Boeing, H., Buijsse, B., Johansson, I., Hellstrom, V. - Manjer, J., Wirfält, E., Jakobsen, M., Overvad, K., Tjonneland, A., Halkjaer, J., Lund, E., Braaten, T., Engeset, D., Odysseos, A., Riboli, E., & Peete, P. (2010). Meat consumption and prospective weight change in participants of the EPIC-PANACEA study. American Journal of Clinical Nutrition 92(2), 398 407. Männistö, Satu; Laatikainen, Tiina; Vartiainen, Erkki (2012). Suomalaisten lihavuus ennen ja nyt. Helsinki: THL.

3 Näkökulmana oman alueen elinvoimaisuus

OMAN ALUEEN ELINVOIMAISUUDEN ARVO? Lähiruoka saattaa yhteen tuottajan ja kuluttajan (läpinäkyvyys) lisää taloudellista riippumattomuutta elävöittämällä elinkeinoelämää lisää yleistä hyvinvointia ja alueen vakautta säilyttää paikallista ruokaperinnettä Leena Viitaharju, Susanna Määttä, Outi Hakala & Hannu Törmä (2014). Työtä ja hyvinvointia! Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomen maakunnissa. Raportti 118. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti. Luettavissa http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/raportteja118.pdf Shuman, M. (2010). Relocalizing Business. In: Worldwatch Institute, State of the World 2010, Transforming Cultures from Consumerism to Sustainability. New York: W.W. Norton & Company, 110 115. Frey, S., & Barrett, J. (2006). The Footprint of Scotland's Diet: The environmental burden of what we eat. Stockholm: Stockholm Environment Institute.

Lähiruoan suosion lisääntyminen on merkittävin ruokakulttuurinen muutostrendi Suomessa Suomalaiset elintarvikealan yritykset käyttävät lähellä tuotettuja raaka-aineita keskimäärin 23 % Kainuussa ja Ahvenanmaalla 65 % raaka-aineista omasta maakunnasta, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa alle 10 % Vähiten ulkomaisia raaka-aineita (n. 5%) käyttävät Etelä- Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Suomen, Lapin ja Pohjois- Karjalan yritykset. Leena Viitaharju, Susanna Määttä, Outi Hakala & Hannu Törmä (2014). Työtä ja hyvinvointia! Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomen maakunnissa. Raportti 118. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti. Luettavissa http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/raportteja118.pdf

4 Yhteenveto

Ravintoon liittyvien ulkoisvaikutusten hinnoittelemattomuus aiheuttaa markkinavirheen Ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä voidaan edistää paikallisesti tuotettua ruokaa suosimalla, lihan osuutta ruokavaliossa vähentämällä ja luonnonmukaisesti tuotetun ruoan osuutta lisäämällä. Poliittinen ohjaus lisääntyy?

KUINKA PALJON ARVOA a) Terveydelle? b) Globaalille ruokaturvalle? c) Luonnon monimuotoisuudelle ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiselle? c) Tuotantoeläinten hyvinvoinnille? d) Oman alueen elinvoimaisuudelle? Paikallinen vai globaali? Luomu vai tehotuotettu? Kasvisperäinen vai eläinperäinen?

Kiitos! Arto O. Salonen arto.o.salonen (at) helsinki.fi