DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

Samankaltaiset tiedostot
DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA > RNA > Proteiinit

Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua

Toisessa osassa ryhdymme tarkastelemaan sitä, mitä geenit ovat, miten ne toimivat ja miten ne tuottavat meille tuttuja elämänilmiöitä

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO

Evoluutiovoimat. Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa?

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi

Peptidi ---- F K V R H A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit

Sekvenssievoluutio ja fylogeniat

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Francis Crick ja James D. Watson

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20

E. colin auksotrofiset mutantit

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

II Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia

"Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13

Perinnöllisyys 2. Enni Kaltiainen

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

6.4. Genomin koon evoluutio Genomin koko vaihtelee

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia

Genomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Perinnöllisyyden perusteita

Bioteknologian perustyökaluja

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Etunimi: Henkilötunnus:

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

- Extra: PCR-alukkeiden suunnittelutehtävä haluttaessa

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

a) dominoivaan: esiintyy joka sukupolvessa, sairaille vanhemmille voi syntyä terveitä lapsia

Syöpägeenit. prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto

Miten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja?

Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen

Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia

Nukleiinihapot! Juha Klefström, Biolääketieteen laitos/biokemia ja genomibiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto.

HOX. Esimerkki geeniperheestä: HOX

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Hakijan nimi: Henkilötunnus:

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi.

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat

SÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSET

Miten on mahdollista, että meillä on vasta-aineet (antibodit) aivan kaikkea mahdollista sisääntunkeutuvaa vierasmateriaalia vastaan?

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

Genomin ilmentyminen

Mitä elämä on? Astrobiologian luento Kirsi

Seutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen PROTEIINISYNTEESI LUENTO 3 DNA-RAKENNE DNA SOLUJAKAUTUMINEN DNA-KAKSOISKIERRE

Perimä on DNA:ta. DNA koodaa proteiineja Osa geeneistä on ns. RNA-geenejä. Ihmisen perimä. Periytymisen molekyylitason mekanismit

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo

Genetiikan perusteiden harjoitustyöt

9/30/2013. GMO analytiikka. Termistöä. Markkinoilla olevien GM kasvien ominaisuuksia

- Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan,

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Geenitekniikan perusmenetelmät

A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen

Sekvenssievoluutio ja fylogeniat

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

Molekyyligenetiikka. Arto Orpana, FT dos. apulaisylikemisti

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

S Laskennallinen systeemibiologia

HARVINAISTEN PERINNÖLLISTEN SAIRAUKSIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA

Ribosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3

Genomin evoluutio. Miten genomin koko ja rakenne muuttuvat ja miten sitä tutkitaan?

Miten fylogenioita voidaan käyttää hyväksi eliökunnan historian tutkimisessa?

BIOLOGIAN KOE HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

a. Piirrä aspartaamin hydrolyysituotteiden rakenteet ionisoitumattomassa muodossa (4 p)

CHEM-C2300 Solu- ja molekyylibiologia Luento

NGS-tutkimukset lääkärin työkaluna Soili Kytölä, dos. sairaalageneetikko HUSLAB, genetiikan laboratorio

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Darwin nuorena. Darwinin syntymästä on 201 vuotta ja "Lajien synnystä" 151 vuotta.

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Evoluutiovoimat. Ydinkysymykset. Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa?

Ihmisten erilaisuuden geneettinen perusta

Potilasopas. 12 Mitä Genetiikan Laboratoriossa Tapahtuu?

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi

Geneettinen umpikuja: Koira uhanalaisena lajina kuusiosaisen artikkelisarjan 1. osa

Kromosomimuutokset. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com. Huhtikuussa 2008

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

Vanilliini (karbonyyliyhdiste) Etikkahappo (karboksyyliyhdiste)

Transkriptio:

replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio kehitysgenetiikka immunogenetiikka syöpägenetiikka ELÄMÄ! Genetiikan perusteiden miellekartta

CELL 249-, 267- replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio kehitysgenetiikka immunogenetiikka syöpägenetiikka ELÄMÄ! Genetiikan perusteiden miellekartta: tässä mutaatiot, ei-korjaus

DNA on geneettisen informaation varastomuoto, koska se on varsin kestävä Mutaatioita kuitenkin vääjäämättä tapahtuu, somaattisia ja ituradassakin, itsestään ja indusoituna Yksilön aika-asteikolla mutaatiot ovat neutraaleja tai haitaksi Evoluution aika-asteikolla on myös hyödyllisiä mutaatioita: geeni muuttuu paremmaksi, geenejä saadaan lisää, informaation määrä kasvaa, luonnonvalinnalla ja muilla muutosvoimilla on materiaalia Solu yrittää kuitenkin kaikin keinoin torjua mutaatioita Mutaatioluokat - kromosomistomutaatiot (polyploidiat yms) - kromosomimutaatiot (järjestysmuutokset) - geenimutaatiot (insertiot, deleetiot, emäsmuutokset, aminohappomuutokset)

Emäs puuttuu Emäs muuttuu Väärä pari Ylimääräinen nukleotidi Pyrimidiinidimeeri Juosteet vialla

Nukleotidisubstituutiot Aminohappomuutokset Evoluutiota jälkikäteen tarkasteltaessa havaitsemme vain selviytyjiä DNA-sekvenssissä on silloin nukleotidimuutoksia, insertioita tai deleetioita, aminohappomuutoksia ja geenijärjestyksen muutoksia, jotka ovat selvinneet korjausmekanismeista ja evoluution koettelemuksista

C T pyrimidiinit G A puriinit transitio tapahtuu paljon helpommin kuin transversio insertio tai deleetio vaikeita, koodissa kohtalokkaita

CELL takakansi

Kaikki kodonit eivät ole yhtä suosittuja

Osa nukleotidisubstituutioista aiheuttaa aminohappomuutoksia, suurin osa ei. Aminohappomuutoksista evoluutio karsii suurimman osan (purifioiva selektio) Tässä on esimerkki pienen loismadon mitokondrion CO1 geenin sekvenssievoluutiosta, ensin nukleotidit ja sitten aminohapot, ja lopuksi fylogeneettinen esitys Gyrodactylus arcuatus on kolmipiikin ulkoloinen

7Gw2 BtA34 (Dead Vistula) 2GN6 BtA33 (Narpio) 6LV39 BtB3 (L-Varjakka) DQ078713 2Dam1 FrA1 (Lake Font) 3Ep1 BtB4 (Purtse) 6Gw3 BtB1 (Dead Vistula) 4End2 ScA1 (Endrick) 1Est2 BtD1 (Muhu) 3LV26 BtC5 (L-Varjakka) DQ078705 8Ep2 BtC17 (Purtse) 43LV116 BtC8 (L-Varjakka) 24LV61 BtC4 (L-Varjakka) 2LV19 BtC3 (L-Varjakka) DQ078703 43LV119 BtC1 (L-Varjakka) 42LV111 BtC2 (L-Varjakka) 6LV42 BtC7 (L-Varjakka) DQ078715 V3 BtC9 (L-Varjakka) 4LV33 BtC10 (L-Varjakka) DQ078710 1Ep2 BtC15 (Purtse) 3LV28 BtC6 (L-Varjakka) DQ078706 V1 BtC13 (L-Varjakka) 2Gw1 BtC11 (Dead Vistula) 6Ep2 BtC16 (Purtse) 4GN19 BtC12 (Narpio) 4GN17 BtC14 (Narpio) 1Amu1 AmA1 (Amur) 4No10 BrA1 (Manndalselva) 15No38 WtA1 (Porsangen) 1No3 WtA3 (Lyngen spi) 1Ps2 WtA2 (Pulonga sti) 2Pu1 WtA4 (Pulonga sal) 1Te1 WtA5 (Tenojoki) 1Ry1 AtA1 (Reykjavik) 3Ry1 AtA2 (Reykjavik) 17LV10 BtA35 (L-Varjakka) 3Kol5 BtA42 (Crimea) 2Bb1 BtA44 (Biebrza) 24LV68 BtA 25 (L-Varjakka) 1Mo7 BtA22 (Molenbeek) 1GN4 BtA43 (Narpio) 23LV49 BtA15 (L-Varjakka) 2GN7 BtA13 (Narpio) 17LV8 BtA10 (L-Varjakka) 4Est2 BtA5 (Muhu) 2GN10 BtA6 (Narpio) 2Ry1 AtB1 (Reykjavik) 5Ry2 AtB2 (Reykjavik) No34 WtB2 (Altafjorden) 25No48 WtB3 (Tanafjorden) No25 WtB4 (Altafjorden) No26 WtB1 (Altafjorden) 6Gw2 BtA21 (Dead Vistula) 5LV36 BtA11 (L-Varjakka) DQ078711 14LV4 BtA31 (L-Varjakka) 7LV44 BtA16 (L-Varjakka) DQ078716 15LV7 BtA32 (L-Varjakka) 43LV120 BtA30 (L-Varjakka) 42LV104 BtA23 (L-Varjakka) V4 BtA45 (L-Varjakka) 4Ep1 BtA3 (Purtse) 15LV6 BtA18 (L-Varjakka) 3GN13 BtA20 (Narpio) 43LV117 BtA24 (L-Varjakka) 6LV40 BtA14 (L-Varjakka) DQ078714 7LV48 BtA19 (L-Varjakka) DQ078719 1Bb2 BtA26 (Biebrza) 4LV31 BtA8 (L-Varjakka) DQ078708 17LV9 BtA27 (L-Varjakka) 3LV25a BtA9 (L-Varjakka) 36LV88 BtA29 (L-Varjakka) 39LV98 BtA46 (L-Varjakka) 1C2 BtA28 (Wilkojadka) V2 BtA2 (L-Varjakka) 37LV97 BtA39 (L-Varjakka) 1GN3 BtA41 (Narpio) 24LV67 BtA38 (L-Varjakka) 7Ep2 BtA47 (Purtse) 40LV99 BtA40 (L-Varjakka) 9GN25 BtA37 (Narpio) V6 BtA4 (L-Varjakka) 5LV38 BtA12 (L-Varjakka) DQ078712 7LV45 BtA17 (L-Varjakka) DQ078717 1LV16 BtA1 (L-Varjakka) DQ078701 4LV29 BtA7 (L-Varjakka) DQ078707 6Gw1 BtA36 (Dead Vistula) 13No36 WtC1 (Porsangen) Gk7.1 WtC2 (Kola) Gk9.1 WtC4 (Kola) Gk1.1 WtC5 (Kola) No29 WtC3 (Altafjorden) Gk2.3 WtC8 (Kola) 21No44 WtC6 (Porsangen) Gk2.1 WtC7 (Kola) 2

Insertiot Deleetiot Ei-koodaavat jaksot

Ribosomigeenien välissä on liitososia, joilla ei ehkä ole paljonkaan tehtävää. Ne voivat näköjään muuttua isoin askelin, kokonaisina lohkoina. Muutoksia voi käyttää systematiikassa, tässä matojen.

98 95 mariannae 89 G. hrabei DQ288253 Stream Vajskovsky 95 G. perlucidus 2No5 G. coriicepsi 99 G. robustus AY278040 Gdansk Bay G. flesi AY278039 Gdansk Bay 98 G. nudifronsi 91 86 100 88 62 branchicus wilko Baltic 0.02 Edellisestä "linjauksesta" laaditty fylogenia. Tosin geeni oli noin 1200 bp pitkä ja siinä on konservatiivista suurin osa.

Norja Slovakia Norja Itämeri Itämeri Antarctica Antarctica Etelä- Amerikka