VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Sisämarkkinat Kriisin kautta uusiin mahdollisuuksiin kansalaiset ja yritykset vaurauden tielle Paremmin toimivat sisämarkkinat ovat EU:n talouskasvun tärkeä vauhdittaja. Michel Barnier, sisämarkkinoista ja palveluista vastaava Euroopan komission jäsen
SISÄLLYS Miksi EU tarvitsee sisämarkkinat?.. 3 VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Julkaisu kuuluu sarjaan, jossa esitellään EU:n toimia sekä niiden taustoja ja tuloksia eri politiikan aloilla. EU:n sisämarkkinoiden hallinta... 5 Mitä EU tekee?... 7 Seuraavat vaiheet...12 Lisätietoa...12 Osan näistä julkaisuista voi ladata verkosta: http://europa.eu/pol/index_fi.htm Tietoa EU:n toiminnasta Eurooppa 2020 -strategia: Euroopan kasvustrategia EU:n perustajat Aluepolitiikka Digitaalistrategia Elintarvikkeiden turvallisuus Energia Humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu Ilmastonmuutos Kalastus- ja meriasiat Kansanterveys Kauppa Kehitysyhteistyö Kilpailu Koulutus, nuoriso ja urheilu Kulttuuri ja audiovisuaaliala Kuluttajat Laajentuminen Liikenne Maatalous Muuttoliike ja turvapaikka asiat Oikeusasiat, kansalaisuus ja perusoikeudet Petostentorjunta Rajavalvonta ja turvallisuus Sisämarkkinat Talous- ja rahaliitto ja euro Talousarvio Tulli Tutkimus ja innovointi Työllisyys- ja sosiaaliasiat Ulkosuhteet/Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Verotus Ympäristö Yritystoiminta Valokeilassa Euroopan unionin politiikka: Sisämarkkinat Euroopan komissio Viestinnän pääosasto Julkaisut 1049 Bryssel BELGIA Käsikirjoitus on valmistunut elokuussa 2013. Kansi ja sivun 1 valokuva: istockphoto.com/melhi 12 s. 21 29,7 cm ISBN 978-92-79-24616-6 doi:10.2775/80824 Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2014 Euroopan unioni, 2014 Tekstin jäljentäminen on sallittua. Yksittäisten valokuvien käyttöön tai jäljentämiseen on haettava lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.
S I S Ä M A R K K I N A T 3 Miksi EU tarvitsee sisämarkkinat? Sisämarkkinoiden, joista käytetään myös nimitystä yhtenäismarkkinat, ansiosta kansalaiset ja yritykset voivat liikkua ja käydä kauppaa vapaasti koko EU:n alueella. Käytännössä sisämarkkinat antavat kansalaisille mahdollisuuden hankkia elantonsa, opiskella tai viettää eläkepäiviä toisessa EU-maassa. Kuluttajille on tarjolla laaja valikoima tuotteita kohtuulliseen hintaan ja kuluttajansuoja on parempi myös ulkomailla tai internetin kautta tehtyjen ostosten yhteydessä. Lisäksi kaikenkokoisten yritysten on helpompi käydä kauppaa yli valtiollisten rajojen ja olla kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Neljä vapautta Sisämarkkinoiden kulmakiviä ovat ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus. Nämä neljä vapautta on kirjattu Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen. Samalla sopimuksella valtuutetaan EU:n toimielimet hyväksymään lainsäädäntöä (asetuksia, direktiivejä ja päätöksiä), jolla on etusija kansalliseen lainsäädäntöön nähden ja joka sitoo kansallisia viranomaisia. Euroopan komissiolla on keskeinen rooli EU-lainsäädäntöehdotusten tekijänä. Se myös valvoo EU:n perussopimuksia ja sitä, että EU-lainsäädäntöä sovelletaan asianmukaisesti kaikissa EU-maissa. arvo vuonna 1992 oli 800 miljardia euroa, ja nyt se on 2,8 biljoonaa euroa. Saman ajanjakson aikana EU:n ja muun maailman välisen kaupan määrä kolminkertaistui 500 miljardista eurosta (1992) 1,5 biljoonaan euroon (2011). Yhtenäismarkkinat pähkinänkuoressa: perustietoja ja -lukuja Suurempi BKT kuin yhdelläkään muulla taloudella maailmassa 500 miljoonaa kuluttajaa, 20 miljoonaa pk-yritystä 28 jäsenmaata Osoitus Euroopan yhdentymisestä Maailman suurin elintarvikkeiden ja rehujen viejä ja tuoja 7 prosenttia koko maailman väestöstä 20 prosenttia koko maailman viennistä ja tuonnista Yhteinen raha edistää sisämarkkinoita Markkinat toimivat paremmin, kun kaikki käyttävät samaa rahaa. Ensimmäinen askel kohti yhteistä rahaa oli euron käyttöönotto tilivaluuttana 1.1.1999. Tasan kolme vuotta myöhemmin liikkeeseen laskettiin eurosetelit ja -kolikot. Nykyisin euroa käytetään 17 maassa, jotka yhdessä muodostavat euroalueen. Euro on osoittautunut julkisen talouden velkakriisin aikana kestäväksi valuutaksi, joka on säilyttänyt ostovoimansa, kun EU on tukenut erittäin velkaantuneita maita. Euro on myös laajalti käytössä kansainvälisissä maksuissa, ja se on maailman tärkeimpiä valuuttoja Yhdysvaltain dollarin ja Japanin jenin rinnalla. Vuoden 2014 alussa Latviasta tulee 18. euromaa. EU:n sisämarkkinoiden ansiosta kuluttajilla on valinnanvaraa, kun he tekevät ostoksia kotona, ulkomailla tai verkossa. istockphoto/sturti Kasvavat sisämarkkinat Vuonna 1992 sisämarkkinoiden piirissä oli 345 miljoonaa kuluttajaa, kun heitä nykyisin on yli 500 miljoonaa. EU-maiden välisessä kaupassa vaihdettujen tavaroiden
V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A 4 Mukana muutoksessa Euroopan unionin kehitys alkoi vuonna 1957 allekirjoitetusta Rooman sopimuksesta, jonka ensimmäinen laaja tarkistus tehtiin Euroopan yhtenäisasiakirjalla vuonna 1987. Ensisijaisena tavoitteena oli vauhdittaa Euroopan yhdentymistä ja EU:n orastavia sisämarkkinoita. Yhtenäisasiakirjalla muutettiin sääntöjä, jotka koskevat EU:n toimielimiä ja laajennettiin niiden toimivaltaa tietyillä aloilla. EU:n johtajat sopivat myös sisämarkkinoiden toteutussuunnitelmasta ja aikataulusta, ja 1.1.1993 sisämarkkinat toteutuivat 12 jäsenmaassa. Nykyisin sisämarkkinat käsittää 28 maata. EU on tehnyt Islannin, Liechtensteinin ja Norjan kanssa sopimukset siitä, että suurta osaa sisämarkkinasäännöistä sovelletaan myös näissä maissa (osana Euroopan talousaluetta), lukuun ottamatta kalastusta ja maataloutta koskevaa lainsäädäntöä. 22 EU-maata kuuluu Schengen-alueeseen, jossa voi matkustaa passitta ja ilman rajatarkastuksia. Sisämarkkinoista ei kuitenkaan saada vielä kaikkea mahdollista hyötyä. Nykyisen kriisin aikana on entistä välttämättömämpää ryhtyä toimiin aloilla, joilla sisämarkkinat eivät vielä toimi kunnolla eivätkä hyödytä kansalaisia ja liikeyrityksiä. Tähän voidaan päästä finanssipalvelujen ja erityisesti pankkialan sääntelyä ja valvontaa parantamalla. On otettava huomioon myös tärkeitä yhteiskunnallistaloudellisia tekijöitä. Väestön ikääntyminen lisää tarvetta varmistaa rahoitusjärjestelmän turvallisuus. Samalla tietotekniikan ja internetin käytön lisääntyminen kaikissa ikäluokissa on johtanut siihen, että yhä useammat tekevät ostoksia verkossa. Näillä aloilla tarvitaan asianmukaista lainsäädäntöä. Lisäksi entistä yhtenäisemmät ja keskinäisesti riippuvaiset finanssimarkkinat ja verkkopankkipalvelujen käyttö edellyttävät EU:n tason sääntelyn ja valvonnan vahvistamista. Kansalaisten kanta Vuonna 2011 toteutetun Eurobarometri-tutkimuksen mukaan EU-kansalaiset ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä siihen, että sisämarkkinat tarjoavat enemmän valinnanvaraa kuluttajille, synnyttävät uusia työpaikkoja ja edistävät reilua kilpailua. Toisaalta monet edelleen katsovat, että sisämarkkinat hyödyttävät vain suuryrityksiä ja heikentävät työoloja eivätkä paranna köyhien ja heikossa asemassa olevien ihmisryhmien elämää. Tutkimus osoittaa, että sisämarkkinat eivät vielä toimi läheskään täydellisesti ja että yli kolmannes eurooppalaisista (35 %) ei tunne niiden tarjoamia etuja. Kriisin jälkeen Talous- ja finanssikriisi koettelee EU:ta ankarasti ja on johtanut talouden supistumiseen kuudella perättäisellä vuosineljänneksellä sekä työttömien määrän kasvuun 19 miljoonaan. Kriisi on vaikuttanut EU-maihin eri tavoin viisi maata tarvitsee hätäapua ja monissa maissa se on paljastanut rakenteellisia heikkouksia. Se on myös heikentänyt julkista taloutta ja koetellut kansalaisten luottamusta pankkisektoriin. Kriisistä on kuitenkin tie eteenpäin. EU voi selviytyä kriisistä entistä vahvempana, jos se parantaa talouspolitiikan koordinointia ja sisämarkkinoiden toimintaa sekä saa finanssialan yksien sääntöjen ja yhden valvojan alaisuuteen. Sisämarkkinoiden saattaminen loppuun ja luottamuksen palauttaminen niihin on tärkeä tekijä, kun halutaan saada EU:n talous elpymään. Euroa käytetään yhteisenä rahana pian jo 18 EU-maassa, jotka yhdessä muodostavat euroalueen. istockphoto/claudio Arnese
S I S Ä M A R K K I N A T 5 EU:n sisämarkkinoiden hallinta Euroopan komissio on ottanut käyttöön monenlaisia välineitä sisämarkkinoiden toiminnan varmistamiseksi. Viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana kehitys on kulkenut etenkin kahteen suuntaan. Kaksikymmentä vuotta sitten pääasiallinen tapa ratkaista ongelmia oli antaa uutta lainsäädäntöä tai ryhtyä oikeudellisiin toimiin EU-maita vastaan. Nykyinen lähestymistapa on kunnianhimoisempi ja käytännönläheisempi, ja se perustuu komission ja EU-maiden sekä kansalaisten ja yritysten tiiviiseen yhteistyöhön. Tietotekniikan kehitys ja internet ovat myös muuttaneet tiedonhankintatapoja, joten komissio voi nyt helpommin ja nopeammin kerätä palautetta niiltä, joita uudet säännöt ja säädökset koskevat. Viranomaiset valvovat uuden lainsäädännön täytäntöönpanoa ja soveltamista. Jotta toiminta olisi tehokasta, kansallisten viranomaisten on oltava yhteydessä toisiinsa yli rajojen, niin että ne voivat yhdessä torjua mahdolliset ongelmat. Palautetta kerätään ja arvioidaan toistuvasti, kun selvitetään, tarvitaanko uutta lainsäädäntöä tai onko voimassa olevaa lainsäädäntöä muutettava tai kumottava. Kansalaisten kuuleminen Ennen päätöksentekoa komissio haluaa usein kuulla kansalaisten, yritysten, ammattijärjestöjen ja muiden tahojen mielipiteitä, joten se järjestää nk. avoimen kuulemisen. Kuuleminen toteutetaan yleensä internetissä. Kulloisestakin aiheesta kiinnostuneet voivat kertoa kokemuksistaan ja tehdä ehdotuksia kirjallisesti. Komissio ottaa nämä näkemykset huomioon uutta lainsäädäntöä laatiessaan, minkä jälkeen varmistetaan, että uusi lainsäädäntö pannaan oikein täytäntöön ja sitä sovelletaan koko EU:ssa. Tulostaulu kertoo, noudatetaanko EU:n sääntöjä Jotta EU:n säännöt toimivat käytännössä, ne on otettava osaksi kansallista lainsäädäntöä. Vuodesta 1998 alkaen komissio on arvioinut sisämarkkinoiden tulostaulun avulla, miten hyvin EU-maat soveltavat sisämarkkinasääntöjä. Kyse on onlineraportointijärjestelmästä, josta maiden suoritustaso käy ilmi liikennevaloja muistuttavan värikoodauksen avulla: vihreä väri tarkoittaa maan sijoittuvan keskiarvon yläpuolelle, keltainen keskitasoa ja punainen sitä, että maa jää keskiarvon alapuolelle ja sen on tehostettava toimiaan. Nykyisestä taloudellisesta kriisistä huolimatta EU-maat jatkavat miltei kaikkien EU-sääntöjen täytäntöönpanoa. Sisämarkkinoita koskevista direktiiveistä vain 0,6:ta prosenttia ei ole ajoissa saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Sääntöjen rikkomisen aiheuttamat oikeustoimet Kukin jäsenmaa on vastuussa siitä, että EU-lainsäädäntö pannaan sen alueella täytäntöön asianmukaisesti ja ajallaan. Komission vastuulla on puolestaan varmistaa, että näin tapahtuu. Jos jäsenmaa ei noudata EU-lainsäädäntöä, komissio yrittää saada sen korjaamaan toimintaansa ja viimeisenä keinona se voi viedä asian unionin tuomioistuimeen Luxemburgiin. Rikkomusmenettelyssä on lukuisia vaiheita, jotka usein alkavat sillä, että komissio aloittaa tutkimuksen kantelun perusteella. Komissio voi myös aloittaa tutkimuksen omasta aloitteestaan, jos katsoo sen olevan tarpeellista. Jos asia ei ratkea komission ja jäsenmaan välisissä neuvotteluissa, voidaan unionin tuomioistuimelta pyytää päätöstä siitä, onko kyse sääntöjen rikkomisesta. Tuomioistuin ei kuitenkaan voi kumota sitä kansallista toimenpidettä, jonka on todettu olevan ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa, eikä tuomita jäsenmaata maksamaan vahingonkorvauksia yksityishenkilölle, jolle EU-lainsäädännön rikkominen on aiheuttanut haittaa. On kyseisen jäsenmaan tehtävä ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin. Jos jäsenmaa ei edelleenkään noudata tuomioistuimen päätöstä, komissio voi joko palauttaa asian tuomioistuimelle ja pyytää uhkasakkoja maksettaviksi siihen asti, kunnes rikkominen on lopetettu, ja/tai pyytää, että jäsenmaa määrätään maksamaan kiinteämääräinen korvaus. Usein päätökset ovat merkittäviä ennakkotapauksia, joilla selvennetään voimassa olevaa lainsäädäntöä. Esimerkkinä voidaan mainita, että tuomioistuin on useaan otteeseen tuominnut nk. ylivaltaosakkeisiin liittyvät erityiset äänioikeudet yksityistetyissä yrityksissä ja todennut ylivaltaosakkeiden estävän pääoman vapaata liikkuvuutta. Kuluttajamyönteinen kilpailupolitiikka EU:n kilpailu- ja sisämarkkinapolitiikat kulkevat käsi kädessä, sillä kilpailupolitiikassa on kyse sellaisten
V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A 6 sääntöjen soveltamisesta, joilla varmistetaan tasapuolinen kilpailutilanne yrityksille. Kuluttajilla on tällöin enemmän valinnanvaraa ja hinnat pysyvät edullisina sekä laatu korkeana. Useissa tapauksissa komission toimet ovat tuoneet välitöntä hyötyä kuluttajille koko sisämarkkina-alueella. Esimerkiksi televiestinnän alalla matkapuhelinoperaattorit veloittivat ylihintaa puheluista, jotka tulivat toisen operaattorin verkosta (jopa kymmenkertaisesti kiinteistä liittymistä tuleviin puheluihin verrattuna). Komissio antoi vuonna 2009 Euroopan telealan sääntelyviranomaisille ohjeeksi varmistaa, että verkkovierailumaksut perustuvat todellisiin kustannuksiin. Komissio on sakottanut operaattoreita kilpailunvastaisista käytännöistä, mikä on johtanut puheluiden hintojen halpenemiseen ja entistä avoimempaan hinnoitteluun kaikkialla EU:ssa. Lisätietoja EU:n kilpailupolitiikasta on tämän sarjan julkaisussa Kilpailu. Tiedotus Euroopan komission tärkeimpiin tehtäviin kuuluu tiedotus niistä mahdollisuuksista ja oikeuksista, joita sisämarkkinat tuovat kansalaisille ja yrityksille. Internetin kautta on helppo levittää tietoa nopeasti ja Haetko työtä? Kiinnostaako työnteko ulkomailla? Sisämarkkinat takaavat kaikille EU-kansalaisille oikeuden työskennellä ja opiskella toisessa EU-maassa. istockphoto/wdstock tehokkaasti sekä päivittää tietoja kaikilla virallisilla EU-kielillä. Sinun Eurooppasi -sivusto tarjoaa käyttäjäystävällistä käytännön tietoa EU-kansalaisille ja yrityksille. Siellä on neuvoja, jotka koskevat esimerkiksi matkustusasiakirjoja ja matkustajien oikeuksia, pankkitilin avaamista toisessa EU-maassa sekä ohjeita siitä, mitä tehdä, jos yllättäen tarvitsee sairaanhoitoa toisessa EU-maassa. Yrityksille on myös tietoa verotuksesta ja tilinpidosta sekä rahoituksen hakemisesta pankeilta tai EU:n tukemilta pääomasijoitusrahastoilta. Neuvontaa ja apua EU:lla on monia kanavia, joiden kautta se auttaa kansalaisia ja yrityksiä hyödyntämään sisämarkkinoiden tuomia etuja ja ratkaisemaan käytännön ongelmia. Kuka tahansa EU-kansalainen, joka ostaa tavaroita ja palveluja toisesta EU-maasta, Islannista tai Norjasta ja tarvitsee neuvoja, voi ottaa yhteyttä Euroopan kuluttajakeskukseen. Sieltä saa maksutta käytännön vinkkejä, joiden avulla voi säästää rahaa ja ehkäistä ongelmien syntymistä. Tarjolla on myös asiantuntijaapua kuluttajavalituksen tekemisessä, vaikka aluksi pyritäänkin aina löytämään sovintoratkaisu. Vuonna 2006 käynnistettiin kuluttajansuoja-asioiden yhteistyöverkosto. Verkostoon kuuluu kaikkien EUmaiden kansallisia viranomaisia. Verkoston kautta ne voivat esimerkiksi vaihtaa tietoja ja siten auttaa toisiaan torjumaan haitallisia kaupallisia käytäntöjä, jotka ovat ristiriidassa EU:n kuluttajansuojasääntöjen kanssa valtioiden rajat ylittävissä tilanteissa. Verkosto on perustamisensa jälkeen käsitellyt yli 1 200 keskinäistä avunantoa koskevaa pyyntöä ja yli 200 varoitusta. Solvit-verkosto auttaa kansalaisia ja yrityksiä löytämään nopeita käytännön ratkaisuja ongelmiin, jotka johtuvat siitä, että viranomaiset soveltavat EU-lainsäädäntöä virheellisesti. Ongelmat liittyvät useimmiten ammattipätevyyden tunnustamiseen, koulutukseen pääsyyn, oleskelulupiin ja sosiaaliturvaan. Yritykset, jotka haluavat tarjota palvelujaan useammassa kuin yhdessä EU-maassa, voivat lisäksi saada sähköisesti tietoa tarvittavista menettelyistä ja vaatimuksista nk. keskitetyn asiointipisteen kautta. Yrittäjät voivat EU:ssa saada monenlaista maksutonta apua, kuten asiantuntija-apua EU:n sisämarkkinalainsäädännöstä (esim. patentit, verotus), myös Enterprise Europe Network verkostolta, johon kuuluu lähes 600 organisaatiota 50 maassa.
S I S Ä M A R K K I N A T 7 Mitä EU tekee? Sisämarkkinoiden toteuttaminen on Euroopan komissiolle ensisijaisen tärkeää, koska se haluaa saada EU:n talouden kasvuun. Tämän vuoksi on laadittu ensimmäinen ja toinen sisämarkkinoiden toimenpidepaketti, jotka sisältävät taloutta elvyttäviä ja työpaikkoja synnyttäviä toimia. Toimet kasvun vauhdittamiseksi Huhtikuussa 2011 Euroopan komissio hyväksyi ensimmäisen sisämarkkinoiden toimenpidepaketin. Siihen kuuluu 12 hanketta, jotka elvyttävät EU:n taloutta ja mahdollistavat kasvun, kilpailukyvyn ja sosiaalisen edistyksen. Komissio järjesti nelisen kuukautta kestäneen julkisen keskustelun ja perehtyi siinä esitettyihin noin 850 kannanottoon sekä muiden EU-toimielinten kantoihin ja päätelmiin. Tältä pohjalta komissio teki konkreettisia ehdotuksia uudesta lainsäädännöstä tai sääntöjen muuttamisesta kansalaisten, kuluttajien, työntekijöiden ja yritysten etenkin pienyritysten arjen helpottamiseksi. Yksi tavoite oli parantaa rahoituksen saatavuutta uusille yrityksille, joilla ei monestikaan ole tarpeeksi resursseja palkata henkilöstöä, saattaa markkinoille uusia tuotteita tai rakentaa infrastruktuureja, mikä heikentää niiden kilpailuasemaa. Komissio ehdotti asetusta, jossa vahvistetaan yhtenäiset säännöt riskipääomarahastojen markkinoinnille eri puolilla EU:ta. Heinäkuusta 2013 alkaen on uusilla yhteisillä säännöillä tarkoitus saada houkutelluksi rahastoihin lisää pääomasitoumuksia, jotta niistä tulee entistä suurempia ja pk-yrityksille aukeaa lisää kasvumahdollisuuksia. Työntekijöiden liikkuvuuden parantaminen EU:ssa oli myös merkittävä painopistealue ensimmäisessä toimenpidepaketissa, koska monet korkeaa koulutusta edellyttävät virat ovat edelleen täyttämättä. Komissio ehdotti nk. eurooppalaisen ammattikortin käyttöönottoa, jolloin ammatillinen pätevyys voidaan tunnustaa kaikkialla EU:ssa nopeammin ja helpommin. istockphoto/monkey Business Images EU:n teollisuus on kilpailukykyisempi, kun yritykset voivat myydä tuotteitaan kaikkialla sisämarkkinoilla. Uudistusten jatkaminen Lokakuussa 2012 Euroopan komissio esitti 12 uutta painopistealuetta toisen sisämarkkinoiden toimenpidepaketin yhteydessä. Näillä toimilla halutaan edistää kasvua, ja ne keskittyvät ennen muuta seuraaville aloille: integroidut verkostot, kansalaisten ja yritysten liikkuvuus yli kansallisten rajojen, digitaalitalous sekä yhteenkuuluvuuden ja kuluttajien edun edistäminen. Meillä on nyt oiva tilaisuus hyödyntää EU:n kultaista apuvälinettä, sisämarkkinoita, ja saattaa sosiaalinen markkinataloutemme taas kilpailukykyiseksi ja kukoistavaksi, totesi komissaari Michel Barnier. Komissio on tehnyt konkreettisia ehdotuksia kullakin alalla. Maaliskuussa 2013 se ehdotti uusia sääntöjä, joilla internetyhteyksien kustannuksia saadaan pienennetyksi 30 prosentilla. Säännöt perustuvat hyviin toimintatapoihin, jotka ovat olleet jo käytössä Saksassa, Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Liettuassa, Alankomaissa, Puolassa, Portugalissa, Sloveniassa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Tässä
V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A 8 Komissio ehdotti helmikuussa 2013 myös uusia turvallisuusmääräyksiä sisämarkkinoilla myytäville kulutustavaroille sekä valvonnan tehostamista niiden tuotteiden kohdalla, jotka eivät ole elintarvikkeita etenkin jos ne tulevat EU:n ulkopuolisista maista. Tavoitteena on estää vahingollisten tuotteiden päätyminen kuluttajien käsiin ja parantaa tuotteiden jäljitettävyyttä niin, että ne voidaan tunnistaa helposti ja vetää nopeasti markkinoilta, jos ongelmia ilmenee. Kun ehdotus on hyväksytty Euroopan parlamentissa ja neuvostossa, markkinavalvontaviranomaiset alkavat seurata uusien sääntöjen noudattamista. Viranomaisten on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä koordinoidakseen tuoteturvallisuustarkastuksia erityisesti EU:n ulkorajoilla. Kuluttajat ja sisämarkkinat Sisämarkkinat hyödyttävät EU:n 500:aa miljoonaa kuluttajaa, joilla on oikeus ostaa tavaroita ja palveluja miltä tahansa liikkeenharjoittajalta (kaikkialla samoin edellytyksin ja sopimusvelvoittein). Kun kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja, sisämarkkinat lujittuvat ja kilpailu, innovointi ja kasvu lisääntyvät. Internet Vaikka internetiä pidetään nykyisin itsestäänselvyytenä, ei monia sen palveluista ja verkoista olisi voitu 20:n viime vuoden aikana kehittää ilman proaktiivista ja joustavaa internetin kehittämisen toimintapolitiikkaa EU-tasolla. Viimeisimmät tekniset uutuudet tai muotituotteet voi nyt tilata toisesta EU-maasta ja saada toimitetuiksi kotiovelle. Maantieteellinen välimatka ei enää estä yrityksiä yhdistämästä voimiaan, jotta ne voivat tarjota parempaa palvelua tai laajemman tuotevalikoiman. Nykyajan sähköisessä maailmassa ostajalla on myös enemmän vaikutusvaltaa esimerkiksi sähköpostin tai internetissä julkaistavan asiakaspalautteen tai palveluarvioinnin kautta. Internetin vaikutukset ulottuvat myös kulttuurin alalle. EU:n sisämarkkinapolitiikan ansiosta esimerkiksi eurooppalaiseen kirjallisuuteen, elokuviin ja kuvataiteeseen voi tutustua sähköisessä muodossa Europeana.eu-portaalin kautta. Lisää kilpailua energiamarkkinoilla Viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana on otettu käyttöön sisämarkkinalainsäädäntöä ja kilpailusääntöjä, joiden ansiosta kansalliset markkinat eivät enää ole valtionmonopolien määräysvallassa vaan avoimia myös ulkomaisille tavaroiden ja palveluiden toimittajille. Tämän vuoksi yksityiset kotitaloudet ja yritykset voivat nyt valita palveluntarjoajansa ja tavarantoimittajansa. Laajempi kaupankäynti yli valtiollisten rajojen energiaalalla auttaa myös ehkäisemään toimitushäiriö- ja sähkökatkoja EU-maissa. Monet eurooppalaiset energiayhtiöt toimivat nyt myös useammassa kuin yhdessä EU-maassa, mikä lisää palveluntarjoajien välistä kilpailua. istockphoto/squaredpixels Sisämarkkinalainsäädännön ansiosta kotitaloudet ja yritykset voivat nyt valita energiantoimittajansa.
S I S Ä M A R K K I N A T 9 EU Sisämarkkinadirektiiveillä säädetään EU:n laajuisesti tuoteturvallisuudesta ja ympäristönsuojelusta. Opiskelu ja työskentely ulkomailla Nykyisin useimmat tutkintotodistukset ja ammattipätevyydet, jotka on hankittu yhdessä EU-maassa, tunnustetaan myös muissa EU-maissa, ja Erasmus- ja Leonardo-ohjelmien kaltaisissa kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa on ollut satojatuhansia osallistujia. Sen lisäksi että ohjelmat rikastuttavat niihin osallistuvien elämää, ne tuovat piristysruiskeen myös EU:n talouselämälle. Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 56 prosenttia kansalaisista pitää ihmisten vapaata liikkumista Euroopan yhdentymisen myönteisimpänä tuloksena. Useimpien mielestä siitä on hyötyä myös taloudelle. Hyötyä eurooppalaisille yrityksille EU:ssa jokaisella yrityksellä on pääsy 28 maan kansallisille markkinoille ja 500 miljoonaa potentiaalista asiakasta. Suurille yrityksille tämä antaa mahdollisuuden hyötyä suurtuotannon eduista, ja pienet ja keskisuuret yritykset voivat valloittaa uusia markkinoita. Pk-yritykset ovat erityisen tärkeitä EU:n taloudelle, sillä ne luovat 85 prosenttia kaikista uusista työpaikoista EU:ssa. Ne ovat myös EU:n innovatiivisimpia yrityksiä ja keskeinen tekijä talouskriisistä selviytymisessä. Sisämarkkinoiden suomat edut parantavat yritysten kilpailukykyä myös EU:n ulkopuolella. On useita tapoja, joilla EU:n sisämarkkinapolitiikka helpottaa kaupankäyntiä EU:ssa. Yksi niistä on vaatimuksien vastavuoroinen tunnustaminen, jolla varmistetaan, että kansalliset tekniset määräykset eivät haittaa tavaroiden vapaata kauppaa EU:ssa. Yhdessä EU-maassa laillisesti valmistettua tai markkinoitua tuotetta voidaan pitää kaupan muissakin jäsenmaissa. On arvioitu, että sisämarkkinalainsäädäntö on vähentänyt EU:n yritysten hallinnollista taakkaa 25 prosentilla vuodesta 2007. Kestävä ja turvallinen tuotantoteollisuus Tavaroiden vapaan liikkumisen lisäksi sisämarkkinalainsäädännöllä on luotu EU:n laajuiset turvallisuus- ja ympäristövaatimukset monenlaisille tuotteille. Tämä lainsäädäntö mahdollistaa tuotteiden vapaan liikkumisen kaikkialla EU:ssa ja tuo EUkansalaisille huomattavia etuja. Tuotteet ovat tulleet paljon turvallisemmiksi. Kun tuote on varustettu CE-merkinnällä, kuluttajat tietävät, että valmistaja takaa sen olevan EU-lainsäädännön mukainen ja että tuotetta voi myydä kaikkialla EU:ssa. Tästä on etua yrityksille, jotka haluavat käydä kauppaa yli valtiollisten rajojen, sekä kuluttajille, jotka voivat luottaa siihen, että heidän ostoksensa ovat turvallisia ja täyttävät niille asetetut vaatimukset. Innovoinnin turvaaminen Jotta sisämarkkinat toimisivat hyvin, on liikkumisvapautta rajoittavat ja kilpailunvastaiset käytännöt poistettava tai minimoitava. Samalla on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että toimintaympäristö edistää innovointia ja investointeja. Teollis- ja tekijänoikeuksien suoja on keskeisessä asemassa sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta. Yhteisön tavaramerkki perustettiin vuonna 1993 helpottamaan useammassa kuin yhdessä EU-maassa toimivien yritysten toimintaympäristöä ja vähentämään
V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A 10 niiden kustannuksia. Yritysten tarvitsee nyt maksaa vähemmän tavaramerkin rekisteröinnistä ja verkossa rekisteröinnin voi tehdä vielä edullisemmin. Yritykset saavat pian myös mahdollisuuden hakea keksinnölle yhtä patenttia, joka on voimassa 25 EU-maassa, eikä niiden tarvitse enää hakea patenttia erikseen kussakin maassa. Näin voidaan vähentää yrityksille aiheutuvia kustannuksia ja byrokratiaa, mikä hyödyttää erityisesti pieniä yrityksiä. Finanssipalvelut: parempi sääntely ja valvonta Finanssikriisi osoitti, että tarvitaan parempaa sääntelyä ja valvontaa sekä lisää avoimuutta kaikkien finanssialan toimijoiden, tuotteiden ja markkinoiden osalta koko EU:ssa. Pankeilla on yhä enemmän valtioiden rajat ylittävää liiketoimintaa, mikä on sisämarkkinoiden ja pääoman vapaan liikkuvuuden tavoitteen mukaista. Tämä tehostaa pankkien toimintaa, mutta sääntely ja valvonta toteutuu yhä suurelta osin kansallisella tasolla. EDULLISEMPAA MATKAVIESTINTÄÄ ULKOMAILLA 300 250 Tiedostojen lataaminen ulkomailla (megatavua kohti) Ulkomailta soitetut puhelut (minuuttihinta) Ulkomailla lähetetyt tekstiviestit istockphoto/tan Wei Ming Luottamuksen palauttaminen finanssijärjestelmään on suunnitellun pankkiunionin keskeisiä tavoitteita. Paljon on jo saatu aikaan. Vuoden 2014 alusta kaikilla euroalueen pankeilla on oltava enemmän ja parempaa pääomaa, kuten EU:n vakavaraisuusdirektiivissä määritellään. Uusi järjestelmä parantaa EU:n pankkien vakautta sekä niiden kykyä hallita riskejä ja vastata mahdollisista tappioista. Pakettiin sisältyy myös uusia rajoituksia johtajille maksettaviin bonuksiin. Lisäksi johdannaisille, joilla käydään kauppaa säänneltyjen pörssien ulkopuolella, on laadittu uusia teknisiä standardeja, kuten elokuussa 2013 voimaan tulleessa Euroopan markkinarakenneasetuksessa on säädetty. Suunnitteilla on myös laajentaa sääntöjä, jotka koskevat sijoituspalveluja (esim. arvopaperivälittäjien toimintaa ja salkkujen hoitoa) sekä parantaa kuluttajansuojaa tehostamalla pankkitilejä koskevien tietojen saatavuutta ja avoimuutta. Eurosenttiä ilman arvonlisäveroa 200 150 100 50 0 2007 2010 2014 Asetuksessa edellytetään tehokasta valvontaa EU:n tasolla, jotta valtioiden rajat ylittäviin riskeihin ja kysymyksiin voidaan asianmukaisesti puuttua. Tämän vuoksi perustettiin kolme Euroopan laajuista elintä, jotka aloittivat toimintansa vuonna 2011: Euroopan pankkiviranomainen, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ja Euroopan vakuutus- ja työeläkeviranomainen. Samoin perustettiin Euroopan järjestelmäriskikomitea tunnistamaan sellaiset riskit, jotka voivat levitä koko finanssialalle, ja varmistamaan, että ne eivät vaaranna finanssimarkkinoiden vakautta. Eurohinta on suurin EU-lainsäädännön sallima hinta. Se otettiin käyttöön vuonna 2009, tiedostojen lataamiseen vuonna 2012. EU:n ansiosta verkkovierailujen hinnat ovat nyt yli 80 % edullisempia kuin vuonna 2007.
S I S Ä M A R K K I N A T 11 Luottamuksen palauttaminen pankkeihin Euroalueen velkakriisi on tuonut esille tarpeen syvempiin uudistuksiin, joilla voidaan murtaa pankkien ja kansallisten valtionkassojen välinen noidankehä. Jos jollekin maalle kertyy liikaa julkista velkaa ja sen luottokelpoisuus kärsii, se heikentää pankkeja, jotka ovat usein julkisen velan suurimpia haltijoita. Toisaalta jos pankeilla menee huonosti, valtion voi olla pakko puuttua asiaan ja käyttää rahaa niiden pelastamiseen. Jotta tämä yhteys saadaan murrettua ja kansalaisten luottamus pankkeihin palautettua, tarvitaan vahvempia toimia kuin vain yhteisiä sääntöjä. Erityisesti ne maat, joilla on yhteinen raha, tarvitsevat syvempää ja yhtenäisempää lähestymistapaa talouden ja finanssimarkkinoiden valvontaan. Tämän vuoksi EU-johtajat sitoutuivat kesäkuussa 2012 pankkiunioniin, jossa on käytössä yhteinen säännöstö kaikille euroalueen pankeille. Komissio kehitteli tätä visiota eteenpäin talous- ja rahaliittoa koskevassa luonnoksessaan marraskuussa 2012. Vuoden 2014 loppupuolelta alkaen Euroopan keskuspankin nk. yhteinen valvontamekanismi valvoo kaikkia euroalueen pankkeja ja muita luotonantajia. EU-maat, jotka eivät ole mukana yhteisvaluutassa, voivat myös halutessaan liittyä mukaan. Mekanismia täydentää nk. yhteinen kriisinratkaisumekanismi, jonka avulla kaatumassa oleva pankki voidaan järjestellä uudelleen siten, että kustannukset veronmaksajille ja reaalitaloudelle jäävät mahdollisimman pieniksi, kuten komission ehdotuksessa heinäkuussa 2013 esitettiin. Elokuusta 2013 alkaen ovat voimassa olleet myös EU:n valtiontukisäännöt, jotka edellyttävät, että vaikeassa rahoitustilanteessa olevat luotonantajat hakevat tukea ensiksi omilta investoijiltaan ennen kuin ne voivat pyytää julkista tukea. Näiden suunnitelmien mukaan perustetaan uusi eurooppalainen rahasto, jota pankkiala itse rahoittaa, auttamaan konkurssiin menossa olevien pankkien rakenteiden uudistamisessa. Jos pankin osakkailta ja luotonantajilta saatavat varat eivät riitä, ja jos uusi rahasto ei ole vielä kerännyt riittävästi varoja, pankkia voidaan poikkeuksellisesti pääomittaa suoraan eli uutta pääomaa voidaan tarjota yhtenä osana pelastamissuunnitelmia sellaisille pankeille, jotka muuten menisivät konkurssiin. Tämä voidaan tehdä Euroopan vakausmekanismina tunnetun pysyvän suojamuurin kautta sen sijaan, että toimittaisiin kansallisten hallitusten kautta. Keskeisenä tavoitteena on turvallinen, vastuullinen, kuluttajaystävällinen ja kasvua lisäävä finanssiala EU:ssa. Sen toteutumiseksi tullaan lähiaikoina tekemään useita merkittäviä ehdotuksia, joita ovat esimerkiksi työeläkerahastoja koskevat tarkistetut säännöt, pankkien rakenneuudistus sekä innovatiivisia maksupalveluja (esim. kortti-, verkko- ja mobiilimaksut) koskevat tarkistetut säännöt. Uudistusten monia yksityiskohtia on vielä hiottava, mutta EU:n johtajilla on selkeä halu ohjata EU uuteen vankkaan talouskasvuun, jonka perustana on vahva ja luotettava finanssisektori. istockphoto/justin Horrocks Pankkien vakaus on tärkeää esimerkiksi asunnon ostajille.
V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Seuraavat vaiheet 12 NA-70-12-012-FI-C Kaikista tähänastisista saavutuksista huolimatta Euroopan sisämarkkinat eivät vielä toimi moitteetta kaikilla aloilla. Ongelmia on pääasiassa palvelujen alalla ja energia-alalla, ja ne voidaan ratkaista vain EU:n tasolla. istockphoto/peepo Tulevina vuosina komission tavoitteena on myös edistää sosiaalisten yritysten kehittämistä Euroopassa ja yhteisötaloutta laajassa mielessä. Sosiaaliset yritykset eivät niinkään tavoittele voittoa, mutta niiden sosiaaliset, yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät tavoitteet ja toimet hyödyttävät ympäröivää yhteisöä. EU voi myös olla tärkeässä asemassa edistämässä internetin kautta tapahtuvaa joukkorahoitusta, jolla voidaan täyttää pienyritysten ja aloittelevien yritysten rahoitusvajetta. Kesäkuussa 2013 komissio järjesti joukkorahoitukseen liittyviä kysymyksiä käsitelleen seminaarin, ja parhaillaan se teettää tutkimusta mahdollisista toimintapoliittisista aloitteista. Eurooppa tarvitsee uusia yrityksiä. Lisätietoa XX Perustietoa EU:n sisämarkkinoista: http://ec.europa.eu/internal_market/index_en.htm XX Luettelo julkisista kuulemisista: http://ec.europa.eu/yourvoice/consultations/index_fi.htm XX Tietoa finanssipalveluita ja pääomamarkkinoita koskevasta EU-lainsäädännöstä ja ehdotuksista: http://ec.europa.eu/internal_market/top_layer/financial_capital/index_en.htm XX Sinun Eurooppasi -portaali kansalaisille ja yrityksille: http://europa.eu/youreurope/ XX Tietoa Enterprise Europe Network -verkoston palveluista pienyrityksille sekä esimerkkejä yrittäjistä, joita verkosto on auttanut: http://een.ec.europa.eu XX Europe Direct -palvelu vastaa kysymyksiin EU:sta ja sen toiminnasta: p. 00 800 6 7 8 9 10 11 http://europedirect.europa.eu ISBN 978-92-79-24616-6 doi:10.2775/80824