Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia RaPa - KoBe-hanke Loppuraportti Lähtökohdat Musiikkioppilaitoksissa arvioinnin käytännöt ovat vakiintuneet vuosikymmenien saatossa. Ne ovat muotoutuneet rutiininomaisiksi käytännöiksi, joiden perusteita tai pedagogista arvoa ei useinkaan ole pohdittu. Ei ole avoimesti pohdittu, miksi arvioidaan tai millaisia menettelyjä tai arvioinnin välineitä voitaisiin käyttää arvioinnille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Oppilaan asema pelkistyy usein passiivisen vastaanottajan asemaksi. Ei ole selkeää näkemystä siitä, miten arviointi voisi olla oppimisen tukena. Soitonopettajien koulutuksessakaan arvioinnin kysymykset eivät ole saaneet erityistä huomiota. Todennäköisyys vakiintuneiden käytäntöjen kritiikittömälle toistamiselle on suuri. Numerona ilmaistu arvosana ei ole erityisen informatiivinen. Tasosuoritustilanteessa muutaman vuoden välein annettu suullinen palaute ei ole riittävä tuki oppimisen ohjaamiseen. Opetussuunnitelma perusteissa (2002) arvioinnille on asetettu selkeästi oppimista edistävä tavoite. Arvioinnin pitäisi lisäksi tukea oppilaan itsearviointivalmiuksien syntymistä. Näistä lähtökohdista pelkistyivät hankkeen keskeiset tavoitteet. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli hankeoppilaitosten toimintakulttuurin kehittäminen luomalla uusia välineitä ja menettelyjä oppilaiden arviointiin. Hankkeessa haluttiin syventää hankeoppilaitosten opettajien ymmärrystä oppilaiden arvioinnista tutustumalla oppilasarvioinnin perustaviin käsitteisiin ja lähestymistapoihin. Hankkeen koulutuksellisessa osuudessa tavoitteena oli kirkastaa oppilaiden arvioinnin funktiot ja tavoitteet taiteen perusopetuksessa. Arvioinnin monien tavoitteiden pohjalta haluttiin kehittää ja kokeilla arvioinnin tavoitteita tukevia menettelyjä ja arviointivälineitä. Erityisinä huomion ja kehittämisen kohteina olivat matriisit sekä portfoliotyöskentely. Varsinkin jälkimmäiseen liittyy luontevasti tieto- ja viestintäteknologian käyttö oppilasarvioinnin tukena.
Hankkeen tavoitteena oli lopuksi levittää hankkeen aikana saatua tietoa ja hankkeessa kertyneitä kokemuksia järjestämällä valtakunnallinen seminaari. Aikataulu ja toteutus - syyskuu 2014 hankkeen sisällön sopeuttaminen rahoituspäätöksen mukaiseksi - lokakuu 2014 alkukoulutukset hankkeeseen osallistuville opettajille (3 istuntoa) - vierailevina kouluttajina Juha Kataja Pop & Jazz Konservatoriosta sekä Terhi Heino Helsingin Konservatoriosta, kouluttajana hankkeen sisältä oli Matti Vänttinen - marraskuu - joulukuu 2014 laitehankinnat - marraskuu 2014 - helmikuu 2015 matriisien kokoaminen työryhmissä eri instrumentteihin - hankkeessa oli neljä työryhmää - piano: Anne-Marie Maimelin, Esa Ylivaara, Kristian Kauppinen, Kari Tikkala - kitara: Kari Jämbäck, Otso Summanen - jouset: Leila Kurkikangas, Minja Pentti, Ulrike Drosdek, Päivi Rechardt, Maarit Ranta - huilu: Åsa Gustavsson, Hellevi Lassfolk - maaliskuu 2015 väliraportointi matriisien kokoamisessa - maaliskuu - toukokuu 2015 seminaarin ohjelman suunnittelu - huhtikuu 2015 hankkeeseen osallistuvat opettajat nimesivät oppilaat, joiden kanssa kokeillaan joko matriisia tai portfoliota - syyslukukausi 2015 arviointivälineiden kokeilu jatkui - lokakuu 2015 valtakunnallinen seminaari Sellosalissa 29. - 30.10. - vierailevina luennoitsijoina professori Päivi Atjonen Itä-Suomen yliopistosta, Eija Kauppinen opetushallituksesta sekä Juha Kataja Pop & Jazz Konservatoriosta - Kaisu Toivonen toi Espoon kaupungin tervehdyksen - puhujina hankkeen sisältä olivat Ilari Iivonen, Mikko Antikainen, Antti Ignatius, Jussi Kontinen, Åsa Gustavsson, Hellevi Lassfolk, Anne-Marie Malmelin, Annalina Backman sekä Matti Vänttinen - marraskuu 2015 arviointikeskustelut hankkeeseen osallistuneiden opettajien kanssa, oppilaskysely - marraskuu 2015 hankkeeseen osallistuneiden opettajien yhteinen päättökeskustelu - joulukuu 2015 hankkeen raportointi - tammikuu 2016 tulosten jakaminen SML:n viikkotiedotteessa ja Espoon kaupungin opetustoimeen
Tulokset Hankkeen keskeiset tavoitteet saavutettiin. Saimme hankkeen aikana kootuiksi ja kokeiltaviksi taitotaulut pianoon, kitaraan, huiluun ja jousisoittimiin. Opettelimme ja kokeilimme portfoliotyöskentelyä käytännössä informaatioteknologiaa soveltaen. Musiikkiopisto Avoniassa luovuttiin perinteisestä arviointikäytännöstä ja otettiin tilalle sähköinen taitotaulu sekä portfoliotyöskentely. Sähköinen taitotaulu on liitteenä olevista taitotauluista laadittu taulukkomuotoinen sähköinen sovellus, jonka opettaja jakaa oppilaan ja hänen huoltajan kanssa. Taitotaulua käytetään opettajan ja oppilaan työskentelyn välineenä. Lisäyksenä sähköiseen taitotauluun liitettiin mahdollisuus kirjata sinne oppilaan esiintymiset, harjoiteltu ohjelmisto, yhteismusisointi ja asteikkosoiton tilanne. Samalla päätettiin luopua vanhasta opintokirjakäytännöstä. Toimintakulttuurin muutos Hankkeen tuloksista keskeisin on toimintakulttuurin muutos. Oppilaitoksen arjen käytäntöjen uudistaminen on vahvistanut oppilaiden sitoutumista ja opettajien yhteistoimintaa. Opettajien yhteistoiminta mahdollistaa sen, että oppilaat saavat palautetta lukuvuoden aikana eri opettajilta. Keskeisiä uusia toimintamalleja ovat opettajien yhdessä suunnittelemat luokkatunnit sekä Salisoi tilaisuudet. Salisoi-tilaisuudet pyörivät koko lukuvuoden ajan kerran viikossa, paikalla on yksi ohjaava opettaja. Oppilaat saavat osallistua sinne ilman erillistä ilmoittautumista. Tilaisuudessa voi esittää työn alla olevaa ohjelmistoa, valmista ohjelmistoa tai vaikkapa tulla kuuntelemaan mitä muut soittavat. Oppilaiden sitoutuminen kuuluu oppimisessa ja tuloksissa: oppimisen laatu vahvistuu. Tiedottaminen Hankkeesta on tiedotettu hankeoppilaitosten nettisivuilla sekä Suomen musiikkioppilaitosten liiton viikkotiedotteessa. Hankkeesta tiedotetaan lisäksi Espoon kaupungin opetustointa. Hankkeen materiaalit ovat vapaasti ladattavissa hankeoppilaitosten nettisivuilta. Hankkeen tulosten levittämisessä valtakunnallinen seminaari oli tehokas. Seminaari järjestettiin Espoossa Sellosalissa 29. - 30.10.2015. Seminaariin osallistui 105 musiikkioppilaitosten opettajaa ja rehtoria yhteensä 33 musiikkioppilaitoksesta ympäri Suomea Raaseporista Nivalaan ja Tohmajärveltä Raumalle. Seminaariohjelma sisälsi sekä yleisluentoja arvioinnin perusteista että hankkeen tuloksia konkreettisesti esitelleitä puheenvuoroja. Seminaarimateriaalit ovat saatavilla linkistä: https://drive.google.com/open?id=0b6rtelrv6vojrwfcswqwogvabm8
Talous Hankkeen kokonaiskulut olivat 34 992,60. Henkilöstökulut olivat 28 574,04 ja muut kuin henkilöstökulut 6 418,56. Muista kuluista merkittävin erä oli laitehankinnat; laitehankintoihin käytettiin 4128,00. Hankerahoituksella hankittiin yhteensä yhdeksän tablettitietokonetta, joita on käytetty erityisesti tallenteiden tekemiseen portfoliotyöskentelyä kokeiltaessa sekä Avoniassa sähköisen taitotaulun käytössä oppitunneilla. Vaikuttavuus Opettajan näkökulma Musiikkioppilaitosten arviointikäytännöt ovat olleet hyvin vakiintuneita. Hankkeeseen osallistuneet opettajat osoittivatkin ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta tarttumalla rutiininomaisia käytäntöjä purkavaan kehittämistehtävään. Hankkeeseen osallistuneista opettajista monet kokivat, että heidän ymmärryksensä oppilaiden arvioinnista on laajentunut hankkeen aikana ja että he ovat saaneet hankkeen aikana uusia välineitä ja oppineet uusia käytäntöjä toimintansa ja opetustyönsä kehittämiseen. Toisaalta halu vanhojen käytäntöjen säilyttämiseen on vahva. Jos ajattelee oma opiskeluaikaansa, vallankumous on tapahtunut; perinteinen tasosuoritus ei ole ainoa tapa. Itselle tärkeää on ollut tavoitteiden ja tekemisen selkeä artikulointi oppilaille ja dialogi oppilaiden ja huoltajien kanssa; se on aina hyväksi. Uudet käytännöt ovat motivoivia oppilaille; tavoitteet eivät ole vain opettajan päässä. Aika ajoin on hyvä kyseenalaistaa vanhoja käytäntöjä ja huomata, että on olemassa monia mahdollisuuksia. Muutosta tapahtui, tuli uusia näkökulmia, näitä opettaja oli jo mielessään hakenut. Tallentaminen on auttanut sekä musiikkiopistotason oppilaita että alkeissa olevia oppilaita: oppilas muistaa paremmiin, kun näkee itse, mitä tekee. Vuorovaikutus kotien ja oppilaiden kanssa on tärkeää, jotta etenemisen arviointi ei ole vain opettajan varassa.
Tavoitetaulun kuvaukset tuntuvat itsestään selviltä, osa-alueita on paljon, mutta tavoitteet on puettu kielelle, jota oppilaat ja perheet voivat ymmärtää. Kortti konkretisoi, miten taito rakentuu pala palalta; opettajalle itselleen se toki on ollutkin selvää, mutta kortti avaa prosessin myös oppilaalle. Tasosuoritusjärjestelmällä on saatu hyviä tuloksia. Jag kommer alltid hädanefter att jobba med portfolio. Eleven skall få bli individuell och inte stöpas i samma form. Låt eleven gå sin egen väg. Har mycket positiva erfarenheter av det här projektet. Elevbedömningen har kommit närmare eleven och föräldrarna i och med att de nya kunskapsstegarna har gjorts. Informationen är lättare tillgänglig för eleven och föräldrarna. Projektet har gjort mig mera medveten om bedömningen och utmaningarna med den. Under projektets gång har jag fått mera information om olika system för bedömningen, t.ex. pop/jazz konservatoriets system. Projektet har väckt många tankegångar och funderingar. Ei vielä pysyviä vaikutuksia, prosessi on vielä vaiheessa ja käytännöt muotoutumassa. Oppilaan näkökulma Oppilailta palautteita saatiin vähän. Taitotaulujen viimeistely vei sen verran aikaa, että niiden kokeilu oli alkanut vasta vähän ennen hankkeen päättävää kyselyä. Näin oppilailla ei juurikaan ollut edellytyksiä arvioida uusia käytäntöjä. Oppilaitoksen näkökulma Oppilaitostasolla hankeoppilaitokset etenevät arviointikäytäntöjen uudistamisessa eri tahtia. Musiikkiopisto Avoniassa on syyslukukaudesta 2015 alkaen otettu käyttöön järjestelyt, joissa perinteinen tasosuoritus ei enää ole mahdollinen. Sen sijaan oppilaat osoittavat osaamistaan keräämällä näyttöä koko opintojensa ajan. Uusi käytäntö on vahvasti vaikuttanut koko oppilaitoksen toimintakulttuuriin ja edistänyt opetussuunnitelman perusteissa arvioinnille asetettuja keskeisiä tavoitteita, nimittäin oppimisen tukemista ja oppilaan itsearviointivalmiuksien kehittymistä. Musikinstitutet Kungsvägenissä ja Musiikkiopisto Juvenaliassa hankkeessa kokeillut käytännöt eivät vielä ole virallistuneet. Uudet arviointivälineet ja käytännöt ovat saatavilla ja
opettajat voivat käyttää ja soveltaa niitä kiinnostuksensa mukaan. Perinteiset tasosuoritukset ovat edelleen käytössä. Valtakunnallinen vaikuttavuus Valtakunnallisesti hankkeeseen sisältynyt seminaari oli keskustelunavaaja ja kehitystyön käynnistäjä useissa oppilaitoksissa. Seminaarista kerätty palaute osoitti arvioinnin kehittämisen tarpeellisuuden ja ajankohtaisuuden. Kriittisiäkin huomioita saatiin. Seminaari oli todella mielenkiintoinen, hyödyllinen ja tarpeellinen. Keskustelua näistä aiheista täytyisi selvästi käydä enemmänkin, sille olisi kova tilaus. Erityisesti haluaisin kiittää siitä, ettei seminaarissa kavahdettu käydä käsiksi vaikeisiin ja tunteita herättäviin aiheisiin. Kiitos tästä tapahtumasta! Tuli paljon pohdittavaa ja herätti uusia ajatuksia ja keskusteluja. Hyvää syksyn jatkoa - arvioimisiin Tasosuorituksia ja palautteen antoa on viime vuosina kehitetty monipuolisesti. Olisi mielenkiintoista kuulla alustus myös tasosuoritusmyönteiseltä kannalta. Tiukoissa metodeissa, joissa käytetään "ainoaa oikeaa" oppikirjaa tai arviointivälinettä, tulee nopeasti vastaan tietty yksipuolisuus. Loppujen lopuksi joku matriisi on vain väline, samoin kuin tasosuorituskin. Kumpikin voi palvella musiikin oppimista, välttäkäämme joko-tai -ajattelua! Kiitokset järjestäjille hyvin organisoidusta ja erittäin mielenkiintoisesta seminaarista. En valitettavasti voinut muiden työkiireiden takia osallistumaan koko aikaa, mikä harmittaa nyt kovasti. Toivottavasti jatkoa seuraa! Hyvä henki. Parasta oli pyrkimys uuden etsimiseen. Raikas tilaisuus. Oli hyötyä. Kiitos. Lopuksi Hanke on ollut työryhmälle haastava. Arviointikäytännöt ovat olleet vakiintuneita kauan, ja niiden uudistaminen ei ole ollut helppoa. Uudistaminen vaatii aina aikaa, erityisesti sellaisten käytäntöjen uudistaminen, joiden perusteet ovat paljolti olleet hiljaiset ja artikuloimattomat. Uusissakin käytännöissä olennaista olisi, että opettajalla olisi käytössään monipuolisia välineitä, jotta hän voi tehdä arvioinnista itsensä näköistä, joustavasti omaa työtään ja oppilaiden oppimista palvelevaa. Tämä raportti on hankkeen ensimmäisestä vaiheesta. Toisessa vaiheessa hanke laajenee kattamaan opistoissamme opetettavat muut soittimet. Ensimmäisen vaiheen taitotauluista saadaan koko ajan lisää käyttökokemusta ja niitä päivitetään jatkossa tarpeen mukaan.