Rakennussuunnitelmat 1:100 27 m2 lamellitalo peruskerros lamellitalo julkisivuote 38 m2 37 m2 29 m2 tornitalo julkisivuote 46 m2 väribetoni väribetoni tornitalo peruskerros 41 m2 puukomposiittilevy 42 m2
B torni yläkerros yläpuolella lh psh tersi takkah pkh 3h 70 3h 60 2 krs korkea tila 3h 60 4h 80 40 tersi OS-LUEET 1:400 27 m2 38 m2 29 m2 37 m2 lamelli peruskerros 46 m2 34 40 27 leikkaus B - B lamelli leikkaus C-C palvelutalo B 38 torni peruskerros 41 m2 28 42 42 m2 40 senioritalo 2000 talvipuutarha hedelmäpuut saaveissa nurmikkoalue puutarhamaja tai kvihuone hyötykvitarha penkissä tai säkeissä C palvelutalo 3000 25 C B 44 55 46 130 34 torni 2.kerros 39 talvipuutarha vuokratalo 1. vaihe 2000 30 25 25 P-talo kattokerros kaupunkipuutarha hulevesiall siiv ta B 65 oleskelu tape uvar uvar lamelli pohjakerros uvv 58 leikki siiv ta 75 tape uvv 1 tekn tape tekn uvv 50 65 korkea katos torni pohjakerros talvipuutarha vuokratalo 2.vaihe 3000 P-talo julkisivu etelään hulevesiuoma p-pyörät, osin katettu sisäänajo kadulta 2-kertainen metalliverkkoseinä +86,0 sisäänajo +86,0 vs ja kylmälaitetila tolla +83,0 al käynti porrhuoneeseen ja kattopuutarhaan ylös toriaukio +99,3 +96,1 92,9 +89,7 +96,9 +93,7 +90,5 +87,3 alin p-to +84,1 katu P-talo peruskerros alin to +83,0, vss 900, kylmätila 725 leikkaus - P-talo
luesuunnitelma 1:800 luejulkisivu länteen 1:800 luejulkisivu etelään 1:800
Selostus luesuunnitelma Tehtaan eteläpuolelle sijoittuvaa kilpailualuetta on haluttu kehittää kaupunginosan itäosan mukaisena vahvan kaupunkimaisen rakenteen ja identiteetin omaavana alueena. luerakenne muodostuu yhtenäisestä, mutta muittelevta kaupunkitalorivistä, johon sisältyvät katutilsa dramaattisesti vaikuttavat, ja kau ympäristöön näkyvät tornirakennukset. Kadun toiselle puolelle sijoittuvat palvelukortteli ja P-talo täydentävät ja rajaavat katutilan keskustamaisesti, mutta tilarakenteeltaan vaihtelevti. Kadulta avautuu näkymä ja kulkuyhteys puistoon kunkin tornin kohdalle sijoittuvta, rakennusrivin kaaisevta katetusta väliköstä. Tehtaan eteläpuolinen toriaukio rajautuu kaupunkimaisen selkeästi ulkotilarjaksi, jonka aksentteina toimivat vanha piippu sekä P-talon korkea porrrakenne. Kaupunkitalorivin korkeus on kadun puolelta 5 ja puiston puolelta 4 kerrosta. Tornien korkeuden vaihtelevat 10 ja 15 kerroksen välillä. Suunnitelma ehdottaa, että uinkortteleihin rajautuvsa Tourujoen puistossa kapea puistokaistale kevytliikenneväylän ja hulevesiuoman välissä liitetään untokorttelien tontteihin. Hankesuunnitelman esittämästä raaisuperiaatteesta palvelukorttelin ja P-talon osalta on poikettu. Ehdotuksessa toiminnat on sijoitettu omiin erillisiin rakennuksiinsa. Laajuustiedot Kilpailualueen untorakentamisen kokonaiskerrosala on 48800 m2. Puistoon rajautuvien uinkorttelien kokonaiskerrosala on 39500 m2, josta lamelleissa on 18200 m2 ja torneissa 21300 m2. Palvelukorttelin kokonaiskerrosala on 9300 m2. P-talossa on esitetyssä laajuudessaan n. 600 autopaikkaa. loituskortteliin sisältyy 2-3 lamellia ja 1 torni, joten korttelin kokonaiskerrosala on 8600-10200 m2. Lamellin kokonaiskerrosala on 1600 m2, tornin 5400 m2. Lamellin tilavuus on 5040 m3, tornin 17860 m3. suntojakaumsa painottuvat erikokoiset yksiöt ja kaksiot, joiden pinta-alat vaihtelevat 25 ja 55 m2 välillä. Isompia untoja voidaan toteuttaa yläkerroksiin kysynnän mukaan. Osa-alueet 1, 2 ja 3 suinrakennukset ( 1, 2 ) Rakennusten arkkitehtuuri perustuu Skanskan esittämiin tavoitteisiin. Rakennusmsat ovat pelkistettyjä. Ulkoarkkitehtuurin osalta on kehitetty periaate, jossa ulokeparvekkeet, ikkuna-aukot ja julkisivumateriaalit muodostavat erillisiä ryhmiä, joiden yhteisvaikutuksena muodostuu vaihteleva kokonaisuus. Kerrostot ovat ohjelman tavoitteen kokoisia, sisältäen 7-8 untoa / kerros. Huoneistot sijoittuvat pääosin siten, että huoneiston pitempi sivu on porrkäytävää vten. Tällä peruspieellä luodaan paremmat edellytykset unnon suunnittelulle, ja kapeat hotellihuonemaiset unnot voidaan välttää. Kadun vtaiset unnot varustetaan ranskalaisella parvekkeella. Ylimmässä kerroksessa voi kadun puolella olla sisään vedettyjä tersiparvekkeita. Katusivut ovat kaupunkimaiseen tyyliin pelkistetyt ja suorivuiset, kuitenkin paikoitellen ulokkeilla ja syvennyksillä riktetut. Sisäänkäynnit toteutetaan syvennyksin varustettuina. Pohjakerroksen julkisivumateriaalina käytetään värillisiä puukomposiittilevyjä. Jyrkkä pulpettikatto mahdollistaa tavanomaisen untotyyppivalikoiman täydentämisen kaltevisäkattoisilla loft-unnoilla ylimmissä kerroksissa. Yhteistilat sijoittuvat pohjakerrokseen. Pohjakerrokseen on mahdollista sijoittaa myös untoja, jos rakennuksessa on kellari. Kellareiden rakentaminen tulee harkittavaksi ainakin vaihtoehtoina täytöille. Tornien talosaunaosto sijoittuu ylimpään kerrokseen, ja se sisältää puiston puoleisen kattotersin. Kortteleilla on yhteispihat, joa muodostuvat kolmesta osa-alueesta: hulevesialtaan ympärille muodostuvta viherpihta, korttelileikkipaikta ja riittävän isosta polkupyöräpihta. Kunkin korttelin pihaa voidaan varioida yksilöllisemmäksi esim. kvillisuuden, leikkivälineiden ja pintamateriaalien osalta. Kullekin pihalle on hyvät kulkuyhteydet niin kadulta kuin puiston kevytliikenneväylältäkin, joten pihat ovat hyvin kaikkien ukkaiden nähtävissä ja saavutettavissa. Ekologisuuden perustan muodostaa tehok keskustamainen maankäyttö ja rakentaminen, sekä siihen yhdistyvät hyvät joukko- ja kevytliikenneyhteydet. Ekologisuutta täydentää rakennuksen vaipan energiataloudellinen muodonanto, sekä kehittyneen iv-tekniikan hyväksikäyttö. Koska kesäaikainen jäähdytystarve on nykymääräyksissä merkittävää, on untoja tarpeen avata kaikkiin ilmansuuntiin, myös pohjoiseen. Tavanomaista kaltevammat kattopinnat aurinkoisiin ilmansuuntiin suunnattuina mahdollistavat aurinkopanelien käytön. Palvelutalo ( 3 ) Kortteli on vaiheittain rakennettavissa. Rakennuksilla on sisäyhteys, mikä edesauttaa pohjakerroksen yhteistilojen käyttöä, ja parantaa palvelukorttelikonseptin kehittämismahdollisuuksia. Ravintola sijoittuu pohjakerroksessa torin viereiseen huoneistoon. Ylimpään kerokseen on mahdollista toteuttaa varjon puolelle avautuvia tersiuntoja. Kadun puolella on puistikkomaiset edusta-aukiot, joihin kadun puolen unnot avautuvat. Palvelukorttelissa on oma sisäpiha, joka on yhteydessä toriaukiolle. P-talo ( 3 ) Kiertävästi nousevaan periaatteeseen perustuva raaisu, jonka sisäänajokohdat ovat toriaukealla () ja eteläpuolisella kadulla (+90,5). P-talon kattotosta on ideoitu kaupunkipuutarha, jolla on siolapuutarhamaisia pieitä. Puutarhan peruspieenä on isoihin tioihin istutettu puusto, jonka katveeseen muut toiminnat ja rakenteet sijoittuvat. Katolle sijoittuu ukkaiden hallitsemia pieniä mökkejä tai kvihuoneita, joiden yhteyteen on mahdollista istuttaa nurmikkoa, niittyä ja kveja joko penkkeihin tai tioihin. Lopullisena tavoitteena on falttipinnan jääminen kvillisuuden alle. Kalteva kattoto mahdollistaa sadeveden keräämisen alimmsa kohdsa vesialtaeen. katunäkymä pihanäkymä
helminauha Selostus luesuunnitelma Tehtaan eteläpuolelle sijoittuvaa kilpailualuetta on haluttu kehittää kaupunginosan itäosan mukaisena vahvan kaupunkimaisen rakenteen ja identiteetin omaavana alueena. luerakenne muodostuu yhtenäisestä, mutta muittelevta kaupunkitalorivistä, johon sisältyvät katutilsa dramaattisesti vaikuttavat, ja kau ympäristöön näkyvät tornirakennukset. Kadun toiselle puolelle sijoittuvat palvelukortteli ja P-talo täydentävät ja rajaavat katutilan keskustamaisesti, mutta tilarakenteeltaan vaihtelevti. Kadulta avautuu näkymä ja kulkuyhteys puistoon kunkin tornin kohdalle sijoittuvta, rakennusrivin kaaisevta katetusta väliköstä. Tehtaan eteläpuolinen toriaukio rajautuu kaupunkimaisen selkeästi ulkotilarjaksi, jonka aksentteina toimivat vanha piippu sekä P-talon korkea porrrakenne. Kaupunkitalorivin korkeus on kadun puolelta 5 ja puiston puolelta 4 kerrosta. Tornien korkeuden vaihtelevat 10 ja 15 kerroksen välillä. Suunnitelma ehdottaa, että uinkortteleihin rajautuvsa Tourujoen puistossa kapea puistokaistale kevytliikenneväylän ja hulevesiuoman välissä liitetään untokorttelien tontteihin. Hankesuunnitelman esittämästä raaisuperiaatteesta palvelukorttelin ja P-talon osalta on poikettu. Ehdotuksessa toiminnat on sijoitettu omiin erillisiin rakennuksiinsa. Laajuustiedot Kilpailualueen untorakentamisen kokonaiskerrosala on 48800 m 2. Puistoon rajautuvien uinkorttelien kokonaiskerrosala on 39500 m 2, josta lamelleissa on 18200 m 2 ja torneissa 21300 m 2. Palvelukorttelin kokonaiskerrosala on 9300 m 2. P-talossa on esitetyssä laajuudessaan n. 600 autopaikkaa. loituskortteliin sisältyy 2-3 lamellia ja 1 torni, joten korttelin kokonaiskerrosala on 8600 10200 m 2. Lamellin kokonaiskerrosala on 1600 m 2, tornin 5400 m 2. Lamellin tilavuus on 5040 m 3, tornin 17860 m 3. suntojakaumsa painottuvat erikokoiset yksiöt ja kaksiot, joiden pinta-alat vaihtelevat 25 ja 55 m 2 välillä. Isompia untoja voidaan toteuttaa yläkerroksiin kysynnän mukaan. Osa-alueet 1, 2 ja 3 suinrakennukset ( 1, 2 ) Rakennusten arkkitehtuuri perustuu Skanskan esittämiin tavoitteisiin. Rakennusmsat ovat pelkistettyjä. Ulkoarkkitehtuurin osalta on kehitetty periaate, jossa ulokeparvekkeet, ikkuna-aukot ja julkisivumateriaalit muodostavat erillisiä ryhmiä, joiden yhteisvaikutuksena muodostuu vaihteleva kokonaisuus. Kerrostot ovat ohjelman tavoitteen kokoisia, sisältäen 7 8 untoa / kerros. Huoneistot sijoittuvat pääosin siten, että huoneiston pitempi sivu on porrkäytävää vten. Tällä peruspieellä luodaan paremmat edellytykset unnon suunnittelulle, ja kapeat hotellihuonemaiset unnot voidaan välttää. Kadun vtaiset unnot varustetaan ranskalaisella parvekkeella. Ylimmässä kerroksessa voi kadun puolella olla sisään vedettyjä tersiparvekkeita. Katusivut ovat kaupunkimaiseen tyyliin pelkistetyt ja suorivuiset, kuitenkin paikoitellen ulokkeilla ja syvennyksillä riktetut.
helminauha Sisäänkäynnit toteutetaan syvennyksin varustettuina. Pohjakerroksen julkisivumateriaalina käytetään värillisiä puukomposiittilevyjä. Jyrkkä pulpettikatto mahdollistaa tavanomaisen untotyyppivalikoiman täydentämisen kaltevisäkattoisilla loft-unnoilla ylimmissä kerroksissa. Yhteistilat sijoittuvat pohjakerrokseen. Pohjakerrokseen on mahdollista sijoittaa myös untoja, jos rakennuksessa on kellari. Kellareiden rakentaminen tulee harkittavaksi ainakin vaihtoehtoina täytöille. Tornien talosaunaosto sijoittuu ylimpään kerrokseen, ja se sisältää puiston puoleisen kattotersin. Kortteleilla on yhteispihat, joa muodostuvat kolmesta osa-alueesta: hulevesialtaan ympärille muodostuvta viherpihta, korttelileikkipaikta ja riittävän isosta polkupyöräpihta. Kunkin korttelin pihaa voidaan varioida yksilöllisemmäksi esim. kvillisuuden, leikkivälineiden ja pintamateriaalien osalta. Kullekin pihalle on hyvät kulkuyhteydet niin kadulta kuin puiston kevytliikenneväylältäkin, joten pihat ovat hyvin kaikkien ukkaiden nähtävissä ja saavutettavissa. Ekologisuuden perustan muodostaa tehok keskustamainen maankäyttö ja rakentaminen, sekä siihen yhdistyvät hyvät joukko- ja kevytliikenneyhteydet. Ekologisuutta täydentää rakennuksen vaipan energiataloudellinen muodonanto, sekä kehittyneen iv-tekniikan hyväksikäyttö. Koska kesäaikainen jäähdytystarve on nykymääräyksissä merkittävää, on untoja tarpeen avata kaikkiin ilmansuuntiin, myös pohjoiseen. Tavanomaista kaltevammat kattopinnat aurinkoisiin ilmansuuntiin suunnattuina mahdollistavat aurinkopanelien käytön. Palvelutalo ( 3 ) Kortteli on vaiheittain rakennettavissa. Rakennuksilla on sisäyhteys, mikä edesauttaa pohjakerroksen yhteistilojen käyttöä, ja parantaa palvelukorttelikonseptin kehittämismahdollisuuksia. Ravintola sijoittuu pohjakerroksessa torin viereiseen huoneistoon. Ylimpään kerokseen on mahdollista toteuttaa varjon puolelle avautuvia tersiuntoja. Kadun puolella on puistikkomaiset edusta-aukiot, joihin kadun puolen unnot avautuvat. Palvelukorttelissa on oma sisäpiha, joka on yhteydessä toriaukiolle. P-talo ( 3 ) Kiertävästi nousevaan periaatteeseen perustuva raaisu, jonka sisäänajokohdat ovat toriaukealla () ja eteläpuolisella kadulla (+90,5). P-talon kattotosta on ideoitu kaupunkipuutarha, jolla on siolapuutarhamaisia pieitä. Puutarhan peruspieenä on isoihin tioihin istutettu puusto, jonka katveeseen muut toiminnat ja rakenteet sijoittuvat. Katolle sijoittuu ukkaiden hallitsemia pieniä mökkejä tai kvihuoneita, joiden yhteyteen on mahdollista istuttaa nurmikkoa, niittyä ja kveja joko penkkeihin tai tioihin. Lopullisena tavoitteena on falttipinnan jääminen kvillisuuden alle. Kalteva kattoto mahdollistaa sadeveden keräämisen alimmsa kohdsa vesialtaeen.