Suomen pienten vesihuoltolaitosten liiketaloudellinen analyysi

Suomen pienten vesihuoltolaitosten liiketaloudellinen analyysi 2007

2 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 4 1 LASKENTAPERUSTEET... 5 1.1 Laskennan kohteet... 5 1.2 Laitosten toiminnan laajuus... 6 1.3 Tilinpäätökset... 7 1.4 Muut lähtötiedot... 7 1.5 Laskentamenetelmät... 7 2 KUSTANNUSKATTAVUUS... 8 2.1 Huomioitavat erät... 8 2.1.1 Tuotot... 8 2.1.2 Kulut... 8 2.1.3 Tuet ja avustukset... 8 2.2 Tulosten esitystapa... 9 2.3 Laskennan kohteet kustannuskattavuuden tarkastelussa... 9 2.4 Valtakunnallinen yhteenveto... 11 3 TOIMINNAN RAHOITUS JA TEHOKKUUS... 16 3.1 Liikevaihto... 16 3.2 Tehokkuus... 16 4 OMAISUUDEN RAHOITUS... 20 4.1 Oma ja vieras pääoma... 20 4.2 Sijoitettu pääoma ja rahoituskulut... 21 4.3 Investoinnit... 23 5 KANNATTAVUUS... 25 5.1 Tuloksen rakenne... 25 5.2 Pääoman tuotto... 27 6 VESIHUOLTOPALVELUN HINNAN MUODOSTUMINEN... 29 7 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 31 7.1 Yhteenveto... 31 7.1.1 Lähtötiedot... 31 7.1.2 Kustannuskattavuus... 31 7.1.3 Toiminnan rahoitus ja tehokkuus... 31 7.1.4 Omaisuuden rahoitus... 32 7.1.5 Investoinnit... 32 7.1.6 Sijoitettu pääoma... 32 7.1.7 Pääoman tuotto... 32 7.1.8 Veden hinta... 33 7.2 Lähtötietojen ja tulosten kritiikki... 34 7.3 Johtopäätökset... 34 LIITTEET... 36 LIITE 1 Laskentakaavat... 36 LIITE 2 Vuosien 2003 ja 2005 selvitysten keskiarvojen vertailu... 39 LIITE 3. Mukana olevat vesihuoltolaitokset... 40

3 LUETTELO KUVISTA Kuva 1.1.1. Laitosten jakautuminen toimintamuodon mukaan (kpl). Kuva 1.2.1. Myyty vesi ja laskutettu jätevesi toimintamuodoittain (m3/laitos). Kuva 2.3.1. Laitosten jakautuminen kustannuskattavuuden mukaan ilman tukia. Kuva 2.3.2. Laitosten jakautuminen kustannuskattavuuden mukaan tukien kanssa. Kuva 2.4.1. Laitosten jakautuminen toimintamuodon mukaan (kpl). Kuva 2.4.2. Laitosten voitollisuus ja tappiollisuus lukumäärällinen jakautuminen. Kuva 2.4.3. Laitosten voitollisuus ja tappiollisuus volyymin jakautuminen. Kuva 2.4.4. Laitosten voitollisuus ja tappiollisuus liikevaihdon jakautuminen. Kuva 2.4.5. Tukien ja avustusten jakautuminen. Kuva 2.4.6. Tuet suhteessa voitollisuuteen. Kuva 2.4.7. Tuet suhteessa liittymismaksuihin. Kuva 3.2.1. Liikevaihto / myyty vesi + laskutettu jätevesi toimintamuodoittain. Kuva 3.2.2. Verkostojen pituus / asiakas toimintamuodoittain. Kuva 3.2.3. Myyty vesi / vesijohtoverkoston pituus toimintamuodoittain. Kuva 3.2.4. Laskutettu jätevesi / viemäriverkoston pituus toimintamuodoittain. Kuva 3.2.5. Myyty vesi + laskutettu jätevesi / henkilötyövuodet toimintamuodoittain. Kuva 3.2.6. Toimintakulut / myyty vesi + laskutettu jätevesi toimintamuodoittain. Kuva 4.2.1. Sijoitettu pääoma / laitos toimintamuodoittain Kuva 4.2.2. Sijoitettu pääoma / myyty vesi + laskutettu jätevesi toimintamuodoittain. Kuva 4.2.3. Rahoituskulut / myyty vesi + laskutettu jätevesi toimintamuodoittain. Kuva 4.3.1. Poistot / myyty vesi + laskutettu jätevesi (eur/m3) toimintamuodoittain. Kuva 4.3.2. Poistot + liittymismaksut / käyttöomaisuus (%) toimintamuodoittain Kuva 5.1.1. Käyttökate / liikevaihto toimintamuodoittain. Kuva 5.1.2. Käyttökate / myyty vesi + laskutettu jätevesi toimintamuodoittain. Kuva 5.1.3 Käyttökate / henkilötyövuodet toimintamuodoittain. Kuva 5.2.1. Sijoitetun pääoman tuotto % toimintamuodoittain. Kuva 5.2.2. Oman pääoman tuotto % kokoluokittain. Kuva 6.1. Liikevaihto, toimintakulut, poistot, korvaus jäännös tai peruspääomasta ja rahoituskulut / myyty vesi + laskutettu jätevesi (eur/m3) toimintamuodoittain vuonna 2005 LUETTELO TAULUKOISTA Taulukko 1.1. Laitosten jakautuminen toimintamuodoittain. Taulukko 1.2. Laitosten keskimääräiset liikevaihdot toimintamuodoittain. Taulukko 3.1. Vesihuoltoliiketoiminta Suomessa. Taulukko 4.1. Rahoituksen tunnuslukujen keskiarvot toimintamuodoittain. Taulukko 6.1. Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelman rakenne.

4 ESIPUHE Maa ja metsätalousministeriö teetti vuosien 2004 2005 aikana kaksiosaisen selvityksen vesihuoltolaitosten liiketaloudesta osana vesihuoltolain (119/2001) toimeenpanon seurantaa. Analyysin teki Kiuru & Rautiainen Oy ja tulokset on julkaistu raporteissa Suomen vesihuoltolaitosten kustannuskattavuus ja sitä perusteellisemmassa raportissa Suomen vesihuoltolaitosten liiketaloudellinen analyysi. Selvitys koski vesilaitoksia, jotka käsittelevät vettä keskimäärin yli 500 m³ vuorokaudessa ja perustui niiden v. 2003 tilinpäätöksiin. Selvityksen laatimisen jälkeen esiin nousivat pienten kunnallisten ja osuuskuntamuotoisten vesihuoltolaitosten ongelmat taloudenpidossa. Ongelmien laadun ja laajuuden selvittämiseksi maa ja metsätalousministeriö päätti teettää suurista vesilaitoksista tehtyä selvitystä vastaavan selvityksen myös pienistä vesihuoltolaitoksista. Tässä raportissa on yhdistetty selvityksen kaksi osaa yhdeksi kokonaisuudeksi. Selvityksen piiriin otettiin ainoastaan sellaiset vesilaitokset, joiden vedenotto on alle 500 m³ vuorokaudessa. Aineistona käytettiin pienten vesilaitosten v. 2005 tilinpäätöksiä. Selvityksessä arvioidaan pienten vesihuoltolaitosten kustannuskattavuutta sekä analysoidaan erilaisia taloudellista elinvoimaisuutta kuvaavia tunnuslukuja. Selvityksen tarkoitus on tuottaa vertailutietoa pienten vesihuoltolaitosten taloudellisesta tilasta suurempia laitoksia koskevan selvityksen rinnalle. Tässä selvityksessä ei ole esitetty perusteellista taustatietoa lasketuista tunnusluvuista tai vesilaitosten toiminnan lainalaisuuksista, sillä tarvittavat tiedot löytyvät vuosina 2004 2005 tehdyistä raporteista. Sen tähden selvitystä onkin luettava ja tulkittava rinnan aiemmin tehdyn kaksiosaisen selvityksen kanssa. Tämä selvitys tehtiin Teknillisen korkeakoulun vesihuoltotekniikan laboratoriossa, jossa käytännön työstä vastasi tekn.yo. Elina Heikinheimo valvojana laboratorioinsinööri Ari Järvinen. Haluamme kiittää yhteistyöstä maa ja metsätalousministeriötä, Kiuru & Rautiainen Oy:tä, Suomen Ympäristökeskusta, alueellisia ympäristökeskuksia ja lukuisia pieniä vesilaitoksia. Espoossa 30.7.2007 Teknillisen korkeakoulun vesilaboratorio Ari Järvinen Elina Heikinheimo

5 1 LASKENTAPERUSTEET 1.1 Laskennan kohteet Selvityksen laskennan kohteina olivat vesihuoltolaitokset, joiden vedenotto on korkeintaan 500 m3 päivässä. Tämä vastaa noin 2000 asiakasta palvelevaa vesi ja viemärilaitosta. Mikäli vesi ja viemärilaitos toimivat yhdessä, on kummatkin otettu mukaan laskentaan. Laskenta koskee vain vähittäislaitoksia, eli laitoksia, jotka myyvät vettä suoraan asiakkaille. Kaikilla laitoksilla ei silti välttämättä ole omaa vedenottamoa, vaan ne ostavat veden toiselta laitokselta. Tukkuvesi ja viemärilaitoksia ei siis ole otettu mukaan. Kaikkiaan tässä selvityksessä on mukana 133 laitosta. Toimintamuodoittain tarkasteltaessa selkeästi suurin ryhmä on osuuskunnat (99 kpl). Pieniä kunnallisia laitoksia (lask.eriytetyt ja kuntien liikelaitokset) yht. 20 kpl. Loput laitokset ovat osakeyhtiöitä ja elinkeinoyhtymiä. Laitosten tilinpäätöstiedot olivat paikoin puutteelliset, minkä takia eri tunnuslukuja laskettaessa otoksen koko vaihtelee. Suomen pienten vesihuoltolaitosten kustannuskattavuus LAITOSTEN JAKAUTUMINEN TOIMINTAMUODON MUKAAN (n=133) 8 % 2 % 2 % 14 % Osuuskunta Laskennallisesti eriytetty laitos Kunnan liikelaitos Osakeyhtiö Elinkeinoyhtymä 74 % Kuva 1.1.1. Laitosten jakautuminen toimintamuodon mukaan (kpl).

6 1.2 Laitosten toiminnan laajuus Taulukko 1.1. Laitosten jakautuminen toimintamuodoittain. Mukana, kpl Suomi, n. kpl Mukana, noin % Osuuskunta 99 1000 10 % Lask.eriytetty laitos 18 330 5 % Kunnan liikelaitos 2 100 2 % Osakeyhtiö 11 100 200 6 11 % Elinkeinoyhtymä 3 20 40 7 15 % Taulukko 1.2. Laitosten keskimääräiset liikevaihdot ja veden myynti toimintamuodoittain. Liikevaihto keskimäärin (milj. eur/laitos) Veden myynti keskimäärin (m3/laitos) Osuuskunta 0,014 21 000 Lask.eriytetty laitos 0,16 77 000 Kunnan liikelaitos 0,30 120 000 Osakeyhtiö 0,054 95 000 Elinkeinoyhtymä 0,0026 11 000 Selvityksessä on mukana noin 10 % Suomen kaikista vesiosuuskunnista ja noin 5 % kaikista kunnallisista laitoksista. Käyttöomaisuutta laitoksilla on noin 31,4 miljoonaa euroa. Kunnan liikelaitokset ovat usein liikevaihtoa ja veden myyntiä tarkasteltaessa suurimpia vesilaitoksia, ja sen takia niitä on tässä tarkastelussa hyvin vähän (2 kpl). Selvästi pienimpiä laitoksia ovat osuuskunnat ja elinkeinoyhtymät (taulukko 1.2). MYYTY VESI JA LASKUTETTU JÄTEVESI (m3/laitos) TOIMINTAMUODOITTAIN VUONNA 2005 Kaikki laitokset: myyty vesi k.a 40 000 m3 (n=81), laskutettu jätevesi k.a 47 000 m3 (n=18) 140000 120000 100000 Myyty vesi (m3/laitos) Laskutettu jätevesi (m3/laitos) 80000 60000 40000 20000 0 Osuuskunnat Lask.eriytetyt laitokset Kunnan liikelaitokset Osakeyhtiöt Elinkeinoyhtymät Kuva 1.2.1. Myyty vesi ja laskutettu jätevesi toimintamuodoittain (m3/laitos).

7 1.3 Tilinpäätökset Laskenta perustuu vuoden 2005 tilinpäätöstietoihin. Tilinpäätökset kerättiin vuodenvaihteessa 2006 2007 satunnaisesti valituilta vesilaitoksilta postitse. Alkuperäisestä otannasta noin 60 laitoksen tilinpäätöstiedot jäivät saamatta. Tietojen keruun toisessa vaiheessa tilinpäätöstietoja kerättiin puhelimitse sellaisten ympäristökeskusten alueilta, jotka eivät vielä olleet edustettuina. Tilinpäätökset on voitu laatia laitoksen toimintamuodon mukaan pääsääntöisesti 3 tavalla: 1. Kunnan laskennallisesti eriytetty vesilaitos: kuntaliiton suosituksen mukaan. 2. Kunnan liikelaitos: kirjanpitolautakunnan kuntajaoston mallin mukaan. 3. Yksityisoikeudellinen yhtymä eli osuuskunta, osakeyhtiö tai elinkeinoyhtymä: kirjanpitoasetuksen (1339/1997) mukaan. Suositusten tasolla tilinpäätökset eroavat lähinnä omistajatuloutuksen merkitsemisen sekä toiminnan veronalaisuuden osalta. Käytännössä tilinpäätökset oli tehty hyvin eri tavoilla, erityisesti osuuskuntien kirjanpitotavat vaihtelivat suuresti, mikä teki tilinpäätösten tulkinnasta haasteellista. 1.4 Muut lähtötiedot Selvityksen lähtötietoina käytettiin tilinpäätösten lisäksi vain valtion rekisteritietoja myönnetyistä tuista ja avustuksista. Tietoja tuista ja avustuksista käytettiin kustannuskattavuuden selvittämiseen (luku 2). Laitosten toimintakertomuksista selvitettiin muut laitosten toimintaa kuvaavat tiedot. Monen laitoksen toimintakertomuksesta kuitenkin puuttuu tärkeitä tietoja, joten useimpien laskelmien otoskoko on alkuperäistä otosta pienempi. Vain harvojen laitosten tilinpäätös sisälsi rahoituslaskelman. Liittymismaksutiedot saatiin taseen liittymismaksurahaston tai siihen rinnastettavan, toisin nimetyn rahaston pääoman muutoksena 2004 2005. 1.5 Laskentamenetelmät Laskenta on tehty vuonna 2005 tehdyn kaksiosaisen selvityksen (raportit Suomen vesihuoltolaitosten kustannuskattavuus ja Suomen vesihuoltolaitosten liiketaloudellinen analyysi) mallin mukaisesti. Laskentaan on käytetty Yritystutkimusneuvottelukunnan julkaisun yritystutkimuksen tilinpäätösanalyysi laskentakaavoja. Laitoksia käsiteltiin jaoteltuina toimintamuodon mukaan. Kokoluokittaista jakoa ei tehty, sillä kaikki selvitykseen osallistuvat laitokset edustavat pieniä vesihuoltolaitoksia. Myöskään alueellisten ympäristökeskusten mukaista jakoa ei tehty, sillä vaikka kaikki alueelliset ympäristökeskukset ovat selvityksessä edustettuina, laitokset eivät jakaudu tasaisesti ympäristökeskusten välillä. Yksittäisiä laitoksia ei tuloksista voi tunnistaa, ja kaikki keskiarvot ovat painottamattomia.

8 2 KUSTANNUSKATTAVUUS 2.1 Huomioitavat erät Vesilaitosten tuloslaskelmasta ja taseesta saadaan laitosten toiminnan tuotot ja kulut. Tiedot tuista ja avustuksista saatiin valtion rekisteristä. 2.1.1 Tuotot Tuotot muodostuvat tuloslaskelman/taseen seuraavista eristä: Liikevaihto tai myyntituotot. Mahdolliset sisäiset ja ulkoiset tuotot on huomioitu. Liiketoiminnan muut tuotot. Rahoitustuotot. Satunnaiset tuotot. Liittymismaksut tuloslaskelmasta tai vaihtoehtoisesti taseen liittymismaksurahaston tai vastaavan rahaston pääoman muutos 2004 2005. Tieto puuttui huomattavalta osalta laitoksia. 2.1.2 Kulut Kulut muodostuvat tuloslaskelman seuraavista eristä: Materiaali ja palvelukulut. Henkilöstökulut. Poistot ja arvonalentumiset. Liiketoiminnan muut kulut. Rahoituskulut. Satunnaiset kulut. Kunnallisten laitosten tuloslaskelmiin merkittyjä korvauksia peruspääomasta (kuntien liikelaitokset) tai jäännöspääomasta (laskennallisesti eriytetyt laitokset) ei ole huomioitu kuluina. Näin kunnalliset laitokset ovat mahdollisimman vertailukelpoisia yhtiömuotoisten laitosten kanssa. 2.1.3 Tuet ja avustukset Vesihuoltolaitos voi saada toimintaansa rahallista tukea kunnalta tai valtiolta. Kunta tukee usein lähinnä omaa kunnallista laitostaan, ja Kuntaliiton antaman ohjeen mukaan nämä tuet tulee merkitä tuloslaskelmaan omana kohtana Tuet ja avustukset, kunnalta. Tätä tuloslaskelman erää ei ole huomioitu tuotoksi. Valtio myöntää avustuksia vesilaitoksille valtion korkotukena, vesihuoltoavustuksena tai vesihuoltotyön muodossa. Ne eivät näy tuloslaskelmassa tai taseessa, mutta joissakin

9 tapauksissa ne on merkitty toimintakertomukseen. Tiedot tuista ja avustuksista on kerätty valtion rekistereistä. Valtion myöntämiä tukia ei huomioitu tuotoiksi. Vain vuonna 2005 lunastetut tuet ja avustukset huomioitiin. Vesilaitos ei välttämättä käytä sille myönnettyä tukea toimintaansa myöntämisvuonna, minkä takia rekistereistä saatuja tietoja verrattiin laitosten toimintakertomuksiin. Tietojen oikeellisuus varmistettiin tarvittaessa puhelimitse. On hyvin todennäköistä, että kaikkia tukia tai avustuksia vastaanottaneita vesilaitoksia ei saatu selville. 2.2 Tulosten esitystapa Tulokset esitetään valtakunnallisena yhteenvetona. Kaikkien laitosten tuotot lasketaan yhteen ja niistä vähennetään kulujen summa. Näin saadaan valtakunnallinen voitto tai tappio. Kun tuottojen summa jaetaan kulujen summalla, saadaan kustannuskattavuus ilman tukia. Lisäksi tässä raportissa on esitetty tukien ja avustusten kokonaismäärä sekä laskettu kustannuskattavuus, kun tuet ja avustukset huomioidaan tuottoina. 2.3 Laskennan kohteet kustannuskattavuuden tarkastelussa Tarkastelussa on mukana 126 vesihuoltolaitosta. Suurin osa laitoksista on osuuskuntia (73%). Laskennallisesti eriytettyjä laitoksia on 14 %, kuntien liikelaitoksia 2 %, osakeyhtiöitä 9 % ja elinkeinoyhtymiä 2 %. Laitokset edustavat Suomen kaikkia alueellisia ympäristökeskuksia. Kustannuskattavuusarvojen joukossa oli satunnaisia selvästi keskimääräistä suurempia ja pienempiä arvoja. Jotta nämä arvot eivät olisi vääristäneet valtakunnallisia keskiarvoja, karsittiin alkuperäisestä otoksesta pois kuusi laitosta, joiden kustannuskattavuus ilman tukia oli kolmen suurimman tai kolmen pienimmän arvon joukossa. Näin kustannuskattavuuden tarkastelussa mukana olevien laitosten määrä pieneni 126 laitokseen.

10 LAITOSTEN JAKAUTUMINEN KUSTANNUSKATTAVUUDEN MUKAAN (kpl) ILMAN TUKIA (n=132 kpl) 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 alle 50 % 50% 100% 100% 150% 150% 200% yli 200% Kuva 2.3.1. Laitosten jakautuminen kustannuskattavuuden mukaan ilman tukia. 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 LAITOSTEN JAKAUTUMINEN KUSTANNUSKATTAVUUDEN MUKAAN (kpl) TUKIEN KANSSA, (n=132kpl) 0,00 alle 50% 50% 100% 100% 150% 150% 200% yli 200% Kuva 2.3.2. Laitosten jakautuminen kustannuskattavuuden mukaan tukien kanssa.

11 2.4 Valtakunnallinen yhteenveto Laitosten kokonaisliikevaihto vuonna 2005 oli 5,1 miljoonaa euroa. Luvussa 2.1 esitetyllä tavalla laskettujen tuottojen keskiarvo on 47 000 euroa ja luvussa 2.2 esitetyllä tavalla laskettujen toimintakulujen keskiarvo on 45 000 euroa. Ilman tukia laitoksista 81 (64 %) on voitollisia ja 45 (36 %) tappiollisia. Voitollisten laitosten liikevaihdon keskiarvo on 38 000 euroa. Tappiollisten laitosten liikevaihdon keskiarvo on 44 000 euroa. Ilman tukia kustannuskattavuus (tuotot / kulut) on keskimäärin 103,4 %. Tukia saaneita laitoksia on 4 kpl (3 %) ja ilman tukia jäi 122 laitosta (97 %). Jos huomioidaan myös kustannuskattavuuden tarkastelussa karsitut kuusi laitosta, tukia ja avustuksia vastaanotti yhteensä 8 laitosta. Seuraavassa kappaleessa laskettujen lukujen perään on sulkuihin merkitty vastaava luku, kun kaikki 8 tukia saanutta laitosta huomioidaan. Tukia maksettiin yhteensä 41 000 euroa (960 000 euroa). Tuet jakautuvat seuraavasti: tuet ja avustukset kunnalta 22 % (65 %), valtion korkotukilainat 0 % (0 %), myönnetyt vesihuoltoavustukset 54 % (22 %), valtion vesihuoltotyöt 24 % (1 %) ja tuet ja avustukset EU:lta 0 % (12 %). Tuen suuruus laitosta kohden on keskimäärin 10 000 euroa (120 000 euroa). Tukien kokonaissumman suhde kaikkien laitosten liikevaihtojen summaan on 0,8 % (19 %). Liittymismaksujen lisäyksen summan suhde laitosten liikevaihtojen summaan on 21 % (36 %) (n=78 kpl). Kun tuet huomioidaan, voitollisia laitoksia on 81 kpl (64 %) ja tappiollisia laitoksia 45 kpl (36 %). Tuet eivät siis käännä tässä tarkastelussa yhtään tappiollista laitosta voitolliseksi (kuudesta karsitusta laitoksesta yksi tappiollinen laitos muuttuu voitolliseksi, kun tuet huomioidaan). Tukien kanssa kustannusten kattavuus [(tuotot+tuet) / kulut] on keskimäärin 104,1 %. YHTEENVETO Vesihuoltolaitosten lukumäärä 126 Tuotot (milj. eur) 5,876 Kulut (milj. eur) 5,683 Voitto (milj. eur) 0,193 Kustannusten kattavuus ilman tukia (%) 103,4 Tuet ja avustukset (milj. eur) 0,041 Kustannusten kattavuus tukien kanssa (%) 104,1

12 LAITOSTEN JAKAUTUMINEN TOIMINTAMUODON MUKAAN 9 % (n=126) 2 % 14 % 1 % Osuuskunta Laskennallisesti eriytetty laitos Kunnan liikelaitos Osakeyhtiö Elinkeinoyhtymä 74 % Kuva 2.4.1. Laitosten jakautuminen toimintamuodon mukaan (kpl). LAITOSTEN VOITOLLISUUS JA TAPPIOLLISUUS ILMAN TUKIA Laitosten lukumäärällinen jakautuminen (n=126) 36 % Voitolliset Tappiolliset 64 % Kuva 2.4.2. Laitosten voitollisuus ja tappiollisuus lukumäärällinen jakautuminen.

13 LAITOSTEN VOITOLLISUUS JA TAPPIOLLISUUS ILMAN TUKIA Myydyn veden volyymin jakautuminen v. 2005 yht. n. 4,06 milj. m3 (n=81) 36 % Voitolliset Tappiolliset 64 % Kuva 2.4.3. Laitosten voitollisuus ja tappiollisuus volyymin jakautuminen. LAITOSTEN VOITOLLISUUS JA TAPPIOLLISUUS ILMAN TUKIA Liikevaihdon jakautuminen vuonna 2005 yht. 5,09 milj. euroa (n=126) 39 % Voitolliset Tappiolliset 61 % Kuva 2.4.4. Laitosten voitollisuus ja tappiollisuus liikevaihdon jakautuminen.

14 TUKIEN JA AVUSTUSTEN JAKAUTUMINEN Vuonna 2005 yhteensä 41 000 euroa (n=4 kpl) 0 % 24 % 22 % 0 % Tuet ja avustukset kunnalta Maksetut korkotukilainat Myönnetyt vesihuoltoavustukset Valtion vesihuoltotyöt Tuet ja avustukset EU:lta 54 % Kuva 2.4.5. Tukien ja avustusten jakautuminen. TUKIEN JA AVUSTUSTEN JAKAUTUMINEN Tuet suhteessa laitosten voitollisuuteen tukien kanssa (n=126) 3 % 0 % Ei tuettuja laitoksia Voitollisia ja tuettuja laitoksia Tappiollisia ja tuettuja laitoksia 97 % Kuva 2.4.6. Tuet suhteessa voitollisuuteen.

15 TUKIEN JA AVUSTUSTEN JAKAUTUMINEN Tuet suhteessa liittymismaksuihin (n=126, liittymismaksutiedot saatu 81 laitokselta) 800000,00 600000,00 Liittymismaksujen lisäys 2005, eur Tuet yhteensä 2005, eur 400000,00 200000,00 0,00 Liittymismaksujen lisäys 2005, eur Tuet yhteensä 2005, eur Kuva 2.4.7. Tuet suhteessa liittymismaksuihin.

16 3 TOIMINNAN RAHOITUS JA TEHOKKUUS 3.1 Liikevaihto Liiketoiminnan rahoitusta voidaan yleisesti tarkastella tilinpäätösasiakirjojen mukaisesti kolmesta päänäkökulmasta: tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen kautta. Kerätyissä tilinpäätöksissä oli vain muutama rahoituslaskelma, joten tässä selvityksessä tarkasteltiin vain tuloslaskelmia ja taseita. Tuloslaskelma kuvaa laitoksen toiminnan nykytilaa, tase heijastelee toimintaa pidemmällä aikavälillä. Valtaosa tuloslaskelman tuloista on perus ja kulutusmaksujen muodostamaa liikevaihtoa. Toiminnan muut tuotot ovat useimmiten merkityksettömiä, mutta joillakin yksittäisillä laitoksilla muut tuotot ylittivät yhden prosentin varsinaisesta liikevaihdosta. Laitokselle tulevaa rahavirtaa voidaan tarkastella eri olosuhteissa toimivien laitosten kesken jakamalla laitosten liikevaihto käsiteltyjä vesikuutioita kohden. Suhdeluku vaihtelee välillä 1,00 1,23 eur/m3 (alv 0 %). Tässä selvityksessä liikevaihtoa kertyi keskimäärin 0,84 eur/m3. Taulukko 3.1. Vesihuoltoliiketoiminta Suomessa. Mukana selvityksessä Arvio osuudesta Vesihuoltolaitoksia (kpl) 133 10 % 1.400 Myyty vesi (milj. m3/a) 3,2 0,8 % 405 Vastaanotettu jätevesi (milj. m3/a) 0,85 0,2 % 380 Vj verkoston pituus (km) 1820 2 % 88.000 Viemäriverkoston pituus (km) 350 0,8 % 42.000 Liikevaihto (milj. eur) 5,13 0,6 % 800 Toimintamenot (milj. eur) 3,81 0,9 % 420 Käyttöomaisuus (milj. eur) 31,4 1 % 2.750 Suomi yht., arvio (v. 2003) 3.2 Tehokkuus Liiketaloudellisena terminä tehokkuudella tarkoitetaan sekä tuottavuutta, että taloudellisuutta. Tuottavuus on suoritteen ja siihen tarvitun resurssin suhde, taloudellisuus taas suoritteen ja sen aiheuttaman kustannuksen suhde. Tuottavuuden selkeä mittari on vesihuollossa laskutettujen vesi ja jätevesimäärien suhteuttaminen putkipituuksiin. Valtakunnalliset keskiarvot välitetyille vesimäärille suhteessa verkostopituuksiin ovat vedelle 8,9 m3/m ja jätevedelle 9,1 m3/m (vuosi 2003). Otoksen keskiarvot ovat huomattavasti pienemmät: vedelle 2,04 m3/m ja jätevedelle 2,38 m3/m. Verkostopituuksia ei kerrottu suurimmassa osassa tilinpäätöksiä. Toinen vesihuollossa käytetty tuottavuuden mittari laskutettujen vesi ja jätevesimäärien suhteuttaminen henkilötyövuosiin. Koko otoksen keskiarvo on 40 000 m3/htv. Henkilövuodet oli kerrottu noin joka toisessa tilinpäätöksessä. Taloudellisuutta voidaan tutkia kustannuksen suhteena suoritteeseen, koska se rinnastuu kuluttajan vesihuoltopalveluista maksamaan hintaan. Suhteuttamalla tuloslaskelman toimintakulut myydyn veden ja laskutetun jäteveden yhteismäärään

17 saadaan käytön ja ylläpidon omakustannushinta vesi ja viemärilaitoksella. Otoksen keskiarvo on 1,07 eur/m3. LIIKEVAIHTO / MYYTY VESI + LASKUTETTU JÄTEVESI (eur/m3) TOIMINTAMUODOITTAIN VUONNA 2005 Kaikkien laitosten keskiarvo: 0,84 eur/m3 (n=80) 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Osuuskunnat Lask.eriytetyt laitokset Kuntien liikelaitokset Osakeyhtiöt Elinkeinoyhtymät Kuva 3.2.1. Liikevaihto / myyty vesi + laskutettu jätevesi toimintamuodoittain. VESIJOHTO JA VIEMÄRIVERKOSTOJEN PITUUS (m/as) TOIMINTAMUODOITTAIN VUONNA 2005 Kaikki laitokset: ka. vesijohtoverkostoa 115,4 m/as (n=24), ka. viemäriverkostoa 48,3 m/as (n=8) 160,00 140,00 120,00 Vj verkostojen pituus/asiakas Viemäriverkostojen pituus/asiakas 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0,00 Osuuskunta Lask.eriytetty laitos Kunnan liikelaitos Osakeyhtiö Kuva 3.2.2. Verkostojen pituus / asiakas toimintamuodoittain.

18 MYYTY VESI / VESIJOHTOVERKOSTON PITUUS (m3/m) TOIMINTAMUODOITTAIN VUONNA 2005 Kaikki laitokset: ka. 2,04 m3/m (n=28) 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 Osuuskunta Lask.eriytetty laitos Kunnan liikelaitos Osakeyhtiö Kuva 3.2.3. Myyty vesi / vesijohtoverkoston pituus toimintamuodoittain. LASKUTETTU JÄTEVESI / VIEMÄRIVERKOSTON PITUUS (m3/m) TOIMINTAMUODOITTAIN VUONNA 2005 Kaikki laitokset: ka. 2,38 m3/m (n=10) 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Osuuskunta Lask.eriytetty laitos Kunnan liikelaitos Kuva 3.2.4. Laskutettu jätevesi / viemäriverkoston pituus toimintamuodoittain

19 MYYTY VESI + LASKUTETTU JÄTEVESI / HENKILÖTYÖVUODET (m3/htv) TOIMINTAMUODOITTAIN VUONNA 2005 Kaikki laitokset: ka. 40 000 m3/htv (n= 30) 80000,00 70000,00 60000,00 50000,00 40000,00 30000,00 20000,00 10000,00 0,00 Osuuskunnat Lask.eriytetyt laitokset Kunnan liikelaitokset Osakeyhtiöt Elinkeinoyhtymät Kuva 3.2.5. Myyty vesi + laskutettu jätevesi / henkilötyövuodet toimintamuodoittain. TOIMINTAKULUT / MYYTY VESI + LASKUTETTU JÄTEVESI (eur/m3) TOIMINTAMUODOITTAIN VUONNA 2005 Kaikki laitokset: ka. 1,07 eur/m3 (n=79) 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Osuuskunnat Lask.eriytetyt laitokset Kunnan liikelaitokset Osakeyhtiöt Elinkeinoyhtymät Kuva 3.2.6. Toimintakulut / myyty vesi + laskutettu jätevesi toimintamuodoittain.

20 4 OMAISUUDEN RAHOITUS 4.1 Oma ja vieras pääoma Taseen vastattavaa puolen jako omaan ja vieraaseen pääomaan kertoo, rahoitetaanko investoinnit pääosin omalla tulorahoituksella vai lainoilla. Kaikkien toimintamuotojen omavaraisuusaste on hyvä (yli 40 %). Kaikkien laitosten omavaraisuusasteen keskiarvo on 85 %. Liittymismaksurahaston suhde käyttöomaisuuteen on suurin osakeyhtiöillä (150 %), mutta korkea myös osuuskunnilla (84 %). Laskennallisesti eriytetyillä laitoksilla liittymismaksurahaston suhde käyttöomaisuuteen on odotetusti pieni (3,4 %). Koko otoksen keskiarvo on 78 %. Rahoituksen tunnuslukuja ei voitu laskea kunnan liikelaitokselle lähtöarvojen puuttumisen takia lukuun ottamatta nettorahoituskulujen suhdetta liikevaihtoon. Vieraan pääoman takaisinmaksuajan negatiiviset arvot johtuvat lähes poikkeuksetta negatiivisesta nettotuloksesta. Myös nettovelkaantumisaste on useilla laitoksilla negatiivinen. Se ei kahta poikkeusta lukuun ottamatta kuitenkaan johdu oman pääoman negatiivisuudesta. Taulukko 4.1. Rahoituksen tunnuslukujen keskiarvot toimintamuodoittain. Elinkeinoyhtymä Omavaraisuusaste Nettovelkaantumisaste Liittymismaksurahasto /käyttöomaisuus Nettorahoituskulut (korjattu)/lv Vieraan pääoman takaisinmaksuaika, v Osuuskunta Lask. eriytetty laitos Kunnan liikelaitos Osakeyhtiö Keskiarvo, kaikki 86 % 90 % 68 % 95 % 85 % 27 % 17 % 120 % 29 % 32 % 84 % 3,4 % 150 % 78 % 1,7 % 0,1 % 3,1 % 0,8 % 4,0 % 1,5 % 1,3 3,7 8,3 7,2 0,055

21 4.2 Sijoitettu pääoma ja rahoituskulut Sijoitettu pääoma saadaan oikaistun oman pääoman ja vieraan pääoman summana. Laskennallisesti eriytetyillä laitoksilla on selkeästi suurin sijoitettu pääoma (1,5 milj. euroa) ja jäännöspääoman osuus siitä on huomattava (46 %). Osakeyhtiöiden sijoitettu pääoma on yhteensä noin 0,22 milj. euroa, mistä osakepääomaa on noin 5,4 %. Sijoitetun pääoman (muu sijoitettu pääoma + jäännös tai osakepääoma) keskiarvo kaikille laitoksille on 0,38 milj. euroa. Sijotetun pääoman suhde myydyn veden ja laskutetun jäteveden määrään on keskimäärin 12,2 eur/m3. Laskennallisesti eriytetyt laitokset ja osuuskunnat sijoittavat infrastruktuuriinsa eniten: sijoitetun pääoman suhde myydyn veden ja laskutetun jäteveden määrään on lask.eriytetyillä laitoksilla 14,6 eur/m3 ja osuuskunnilla 13,0 eur/m3. Rahoituskulujen suhde myydyn veden ja laskutetun veden määrään on keskimäärin 0,013 eur/m3. Lask.eriytetyillä laitoksilla rahoituskulut vesikuutiota kohden ovat hyvin pienet; 0,002 eur/m3. SIJOITETTU PÄÄOMA (eur/laitos) TOIMINTAMUODOITTAIN VUONNA 2005 Kaikki laitokset: ka. jäännös tai osakepääoma 0,44 Meur (n=27), ka. muu sijoitettu pääoma 0,28 Meur (n=127) 1600000,00 1400000,00 1200000,00 Jäännös tai osakepääoma Muu sijoitettu pääoma 1000000,00 800000,00 600000,00 400000,00 200000,00 0,00 Osuuskunnat Lask.eriytetyt laitokset Osakeyhtiöt Elinkeinoyhtymät Kuva 4.2.1. Sijoitettu pääoma / laitos toimintamuodoittain

22 SIJOITETTU PÄÄOMA/ MYYTY VESI + LASKUTETTU JÄTEVESI (eur/m3) TOIMINTAMUODOITTAIN VUONNA 2005 Kaikki laitokset: ka. jäännös /osakepääoma 4,2 eur/m3 (n=20) ka. muu sij. pääoma 11,1 eur/m3 (n=76) 16,00 14,00 12,00 Jäännös tai osakepääoma Muu sijoitettu pääoma 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 Osuuskunnat Lask.eriytetyt laitokset Osakeyhtiöt Elinkeinoyhtymät Kuva 4.2.2. Sijoitettu pääoma / myyty vesi + laskutettu jätevesi toimintamuodoittain. 0,050 RAHOITUSKULUT / MYYTY VESI + LASKUTETTU JÄTEVESI (eur/m3) TOIMINTAMUODOITTAIN VUONNA 2005 Kaikki laitokset: ka. 0,013 eur/m3 (n=81) 0,040 0,030 0,020 0,010 0,000 Osuuskunnat Lask.eriytetyt laitokset Kunnan liikelaitokset Osakeyhtiöt Elinkeinoyhtymät Kuva 4.2.3. Rahoituskulut / myyty vesi + laskutettu jätevesi toimintamuodoittain.

23 4.3 Investoinnit Poistojen suhde myydyn veden ja laskutetun jäteveden määrään, eli poistojen kustannusvaikutus kuluttajalle, on keskimäärin 0,38 eur/m3 (alv 0 %). Se on noin 45 % keskimääräisestä liikevaihdosta kuutiota kohden. Poistot ja liittymismaksut ovat tärkeimpiä investointien rahoituskanavia. Kaikille toimintamuodoille poistot ovat tärkein rahoituskanava, mutta erityisesti tämä pätee laskennallisesti eriytetyille laitoksille. Osuuskunnat ja osakeyhtiöt rahoittavat merkittävän osan toimintaansa liittymismaksuilla. Liittymismaksuja kerättiin yhteensä noin 56 % poistojen kokonaismäärästä (liittymismaksutiedot saatu 81 laitokselta, poistotiedot 130 laitokselta). Liittymismaksujen suhde käyttöomaisuuteen on keskimäärin 4,2 %. Tutkituilla laitoksilla keskimääräinen poistotaso on noin 6,0 % käyttöomaisuuden kirjanpitoarvosta. Poistotaso vaihtelee välillä 0,0 % 7,9 % toimintamuodoittain tarkasteltaessa. Korkein poistotaso on laskennallisesti eriytetyillä laitoksilla (7,9 %). Osuuskunnilla poistotaso on 5,7 %. Liittymismaksujen suhde käyttöomaisuuteen on osuuskunnilla lähes yhtä suuri: 4,7 %.

24 POISTOT / MYYTY VESI + LASKUTETTU JÄTEVESI (eur/m3) TOIMINTAMUODOITTAIN VUONNA 2005 Kaikki laitokset: ka. 0,38 eur/m3 (n=78) 0,700 0,600 0,500 0,400 0,300 0,200 0,100 0,000 Osuuskunnat Lask.eriytetyt laitokset Kunnan liikelaitokset Osakeyhtiöt Elinkeinoyhtymät Kuva 4.3.1. Poistot / myyty vesi + laskutettu jätevesi (eur/m3) toimintamuodoittain. POISTOT JA LIITTYMISMAKSUT / KÄYTTÖOMAISUUS (%) TOIMINTAMUODOITTAIN VUONNA 2005 Kaikki laitokset: ka. poistot 6,0 % (n=122), ka. liittymismaksut 4,2 % (n=79) 14,0 % 12,0 % Liittymismaksut/käyttöomaisuus Poistot/käyttöomaisuus 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Osuuskunnat Lask.eriytetyt laitokset Osakeyhtiöt Elinkeinoyhtymät Kuva 4.3.2. Poistot + liittymismaksut / käyttöomaisuus (%) toimintamuodoittain

25 5 KANNATTAVUUS 5.1 Tuloksen rakenne Kannattavuutta voidaan lähestyä tuloksen rakenteen (tuloslaskelman näkökulma) tai pääoman tuoton (taseen näkökulma) kautta. Tuloksen rakennetta tarkastelemalla voidaan arvioida tulojen riittävyyttä erilaisille taseesta johdettaville kuluerille. Käyttökate saadaan lisäämällä tuloslaskelman liiketulokseen sitä ennen tehdyt poistot ja arvonalentumiset. Käyttökate kertoo siis yrityksen liiketoiminnan tuloksen ennen poistoja ja rahoituseriä. Vesihuoltolaitoksilla on monesti korkea käyttökateprosentti, sillä ne omistavat useimmiten itse tuotantovälineensä ja niistä aiheutuvat kulut näkyvät poistoina, kun taas vuokratuista tuotantovälineistä aiheutuvat kulut kasvattavat tuloslaskelman muut kulut erää. Laitoksen kokoluokan kasvaessa käyttökate usein kasvaa. Käyttökateprosentti eli käyttökatteen suhde liikevaihtoon vaihtelee toimintamuodoittain välillä 4,0 % 40,0 %. Keskimääräinen käyttökateprosentti on 28 %. Keskimääräinen käyttökate suhteessa myydyn veden ja laskutetun jäteveden määrään on 0,23 eur/m3. Suurilla vesilaitoksilla keskimääräiset arvot olivat 42 % ja 0,48 eur/m3 (Suomen vesihuoltolaitosten liiketaloudellinen analyysi, 2004 2005) eli selkeästi suuremmat kuin pienillä laitoksilla. Käyttökate suhteessa henkilötyövuosiin on keskimäärin 12 000 eur/htv (suurilla laitoksilla 82074 eur/htv). Pienet laitokset eivät usein uskalla nostaa hintojaan vastaamaan suhteessa korkeampia toimintakulujaan. Tästä aiheutuu keskimäärin pienempi käyttökate kuin suurilla laitoksilla. KÄYTTÖKATE (%) TOIMINTAMUODOITTAIN Kaikki laitokset: ka. 28 % (n=125) 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Osuuskunnat Lask.eriytetyt laitokset Kuntien liikelaitokset Osakeyhtiöt Elinkeinoyhtymät Kuva 5.1.1. Käyttökate / liikevaihto toimintamuodoittain.