PROJEKTISUUNNITELMA <Yrityksen nimi> <Projektin nimi> -projekti <Projektiryhmän nimi> Versio 0.1 Luonnos/ Ehdotus/ Hyväksytty Tekijä <nimi> <pvm> Tarkastanut <nimi> <pvm> Hyväksynyt <nimi> <pvm>
SAATE TYÖKIRJAN KÄYTTÄJÄLLE Tämä työkirja on laadittu auttamaan projektisuunnittelua, nopeuttamaan alkuun pääsemisestä, kun laadit ensimmäisiä projektisuunnitelmia. Työkirjan käyttäjä tarvitsee silti oheen jonkun projektityötä käsittelevän kirjan tai jo opitun hyvän projektityötavan. Työkirja toimii muistin virkistäjänä, ei oppikirjana, projektisuunnittelulle. Työkirjassa on kullekin projektisuunnitelman kohdalle (otsikot) ajateltu työtilaa sen verran, että oleellinen sanottava mahtuu ao. tilaan. Tarkoituksena on ohjata työkirjan käyttäjä ilmaisemaan asia napakasti ja lyhyesti, mutta ennenkaikkea ymmärrettävästi ja asiallisesti - virkkeillä, ei ajatusviivoilla. Työkirja toimii mallina sekä projektisuunnitelman rakenteesta että siitä, mitä projektisuunnitelmaan kirjoitetaan. Vaikka jokin kohta ei olisi merkityksellinen suunnittelemassasi projektissa, niin jätä ao. kohta (otsikko) paikoilleen ja kirjoita, ettei asialla ole tässä projektissa merkitystä. Se tarkoittaa, että olet kuitenkin käsitellyt asian ja auttaa myöhemmin esim. asioiden jäljitettävyyttä tarkasteltaessa. Pyri osoittamaan projektin tehtävät ja vastuut nimetylle taholle. Vältä passiivija konditionaalimuotoa ilmaistessasi projektissa tehtäviä asioita. Aloita pääluvut sivun vaihdolla, laadi suuret kuvat ja kaaviot liitteiksi jäsentämään lukemista. Projektisuunnitelmaan tulevien liitteiden mallikuvat löydät projektityön oppikirjoista. Tässä työkirjassa on viitattu Projektityö - kehittämisen moottori -kirjan 1 mallikuviin. Ohessa on kuitenkin liitteinä dokumenttien versiointiohje ja riskianalyysilomake. Olen saanut työkirjaidean Larsu Saloselta (Posic Oy) vuonna 1997. Idean pohjalta laadin tämän työkirjan ensimmäisen version Laatukisälli-opintokokonaisuuden oppijoiden käyttöön elokuussa 1997. Työkirjan ensimmäinen versio on julkaistu myös virtuaaliammattikorkeakoulun sivuilla. Tämä on työkirjan päivitetty versio, jota käytetään Helian tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa ict05 - Ohjelmiston suunnittelutaito -opintokokonaisuuden projektityöosuudessa. Työkirjan copyright-merkintä koskee vain työkirja-asua, ei siitä johdettua projektin projektisuunnitelmaa. Onnistuvaa projektia toivottaen, Anne Valsta 1 Virkki, P. Somermeri, A. 1997. Projektityö - kehittämisen moottori. Oy Edita Ab, Helsinki.
VERSIOHISTORIA Versio Päiväys Tekijä Muutoksen kuvaus 1.0 17.8.1998 A. Valsta projektisuunnitelman työkirjan käyttöönotettu versio 2.0 24.4.2003 A. Valsta, S. Salo työsuunnitelmaosaa täsmennetty mm. lisäämällä ohjauspistetaulukko 3.0 14.11.2005 A. Valsta työkirjan ohjeistusta on täsmennetty ja lisätty mm. budjetti- ja aikataulu -kohdat. Täytettävä tyhjä tila per luku on korvattu ohjeella (virke-, kappale-, sivumäärä). 3.1 5.1.2005 A. Valsta ohjetekstejä on paikoin täsmennetty saatujen kommenttien pohjalta
SISÄLTÖ 1 PROJEKTIMÄÄRITYS... 1 1.1 Projektin tausta... 1 1.2 Projektin tehtävä... 1 1.3 Tavoitteet ja lopputulokset... 1 1.4 Tehtävän rajaus... 2 1.5 Tilanneanalyysi ja riskit... 2 1.6 Projektiorganisaatio... 3 1.7 Ympäristö... 3 1.7.1 Tuloksen sidosryhmät... 3 1.7.2 Toteutusympäristö... 3 1.8 Projektin budjetti... 4 1.8.1 Työn kustannukset... 4 1.8.2 Hankinnat ja muut kustannukset... 4 1.9 Projektin aikataulu... 4 2 TYÖSUUNNITELMA... 5 2.1 Vaiheistus... 5 2.2 Tehtävät, työmäärät ja lopputulokset... 5 2.3 Ajoitus... 5 2.4 Työmenetelmät ja standardit... 6 2.5 Projektihallinnolliset menettelytavat... 6 3 LAATUSUUNNITELMA... 7 3.1 Laadulliset tavoitteet... 7 3.2 Laadunvarmistusmenettelyt ja vastuut... 7 3.3 Dokumentointi- ja versionhallintamenettelyt... 7 4 LÄHTEET JA VIITEAINEISTO... 8 LIITTEET...1 Liite 1. Dokumenttien versiointiohje... 1 Liite 2. Riskien kartoitus ja analysointi... 1 Liite 3. Projektin tehtävät, työmäärät ja ajoitus... 1
<Organisaation nimi> PROJEKTISUUNNITELMA 1 (8) 1 PROJEKTIMÄÄRITYS 1.1 Projektin tausta (enintään 1 sivu) Selvitä tässä, mistä projekti on lähtöisin, mikä on johtanut tämän projektin perustamiseen, millaiseen kehitykseen projekti perustuu ja ennenkaikkea, miksi se käynnistetään eli mikä on johtanut tähän kehittämistarpeeseen. Selvitä myös tämän projektin rajapinnat muuhun kehittämiseen, jos tämä projekti on osa jotakin laajempaa kehittämiskokonaisuutta. Kerro, mitä hyötyjä projektin halutaan saavan aikaan. Kyseessä voivat olla esim. taloudelliset, työllistävät, tehokkuutta lisäävät ja/tai toimintaa parantavat päämäärät. Selvitä lyhyesti tilaajan ja toimittajan roolit sekä vastuut. Viittaus sopimukseen, jos on. 1.2 Projektin tehtävä (mieluiten yhdellä virkkeellä) Kuvaa tarkasti, mitä projekti tekee eli mitä tekemällä asetettu tulostavoite saavutetaan. Tehtävän esittäminen täsmällisesti on yleensä mahdollista vasta, kun projektin tulostavoite on selvillä. 1.3 Tavoitteet ja lopputulokset (enintään 1 sivu) Määritä konkreettisesti, mitä tavoitteita projektin työllä saavutetaan, mitä tuloksia projekti tuottaa ja kuinka projektin tavoitteiden saavuttaminen voidaan todentaa. Selvitä, minkä tavoitteen mikin tulos täyttää. Tulosten sidosryhmien (kohta 1.7.1) tavoitteiden tarkastelulla on suuri merkitys. Määritä sekä välittömät, mieluiten mahdollisimman konkreettiset tulokset että toiminnalliset tavoitteet projektin vaikutusaikana. Pyri määrittämään myös projektin tuloksesta aiheutuvat seurausvaikutukset ja arvioimaan niin taloudelliset kuin toimintaa parantavat hyödyt. Voit tarvittaessa viitata laatusuunnitelmaosaan, jossa tarkennat tavoitteet ja niiden todentamisen niin projektin aikana kuin sen päättyessä. Mikäli projektia on edeltänyt vaatimusmääritys, kokoa projektin tulokselle asetetut vaatimukset esim. liitteeksi (Liite <n>. Projektin tulokselle asetetut vaatimukset), jossa esität a) toiminnalliset vaatimukset (viittaus toiminnalliseen vaatimusmääritykseen) b) ratkaisun toimivuudelle asetetut vaatimukset - käytettävyys; käyttäjäystävällisyys, opittavuus, oikopolut
<Organisaation nimi> PROJEKTISUUNNITELMA 2 (8) - turvallisuus; luotettavuus, eheys (tarkkuus ja täydellisyys), saatavuus - ylläpidettävyys - nopeus; vasteaika, läpimenoaika, prosessin hallinta-aika - tila; muisti, käyttötila, säilytys c) sekä suunnittelun rajoitteet; arkkitehtuurit, komponenttiteknologia, laitteisto ja toteutusvälineet. Pyri konkreettiseen esitykseen, jonka perusteella vaatimusten täyttyminen on helposti todennettavissa esim. katselmointi-, testaus- ja ohjauspisteissä. Opinnäyte- ja harjoitustöissä tässä kohdassa määritetään myös oppimistavoitteet. 1.4 Tehtävän rajaus (muutama virke, jos tarpeen) Kerro, mitä projekti ei tee: mitkä tehtävät eivät ole tämän projektin tehtäviä. Tämä kohta ei ole tarpeen, jos projektin tehtävämäärittely (1.2) on kaikille osapuolille yksikäsitteisesti selvä. 1.5 Tilanneanalyysi ja riskit (muutama kappale, vajaa sivu sekä liite) Selvitä projektin tehtävän kannalta merkittävät huomiotavat seikat, esim. SWOT-analyysin avulla projektiryhmän kyvykkyyteen liittyvät tekijät, työtapoihin ja työympäristöön liittyvät rajoitteet ja/tai kehittämisen kohteessa havaitut haasteet. Kartoita projektin riskit ja analysoi ne. Riski voi kohdistua esim. projektin toteutukseen, resursseihin, vuorovaikutukseen ja siten haitata projektin tehtävää tai tuloksen aikaansaamista. Tulokseen kohdistuvat riskit eivät välttämättä ole projektin hallittavissa, sillä ne saattavat paljastua vasta projektin päätyttyä, kun vastuut on jo luovutettu. Arvioi kunkin potentiaalisen riskin todennäköisyys ja vaikutus sekä aiheuttaja/syy. Poimi tarkempaan tarkasteluun ne riskit, joiden niin todennäköisyys kuin seurausvaikutuskin on vähintään kohtalainen. Niille riskeille täytyy tehdä jotain. Selvitä siis, mitä riskien välttämiseksi voidaan tehdä projektin tehtävinä jo etukäteen ja mitä tehdään, kun riski ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä huolimatta toteutuu. Kirjaa riskit liitteeseen (Liite 2 Riskianalyysilomake). Varmista aina myös luottamuksellisuusvaatimukset! Kerro, mitä projektin tehtäviä on jo mahdollisesti tehty ennen tämän projektisuunnitelman hyväksymistä ohjausryhmässä eli, jos projektin työtä on luvalla eli ohjausryhmän puheenjohtajan suostumuksella aloitettu ennen virallista aloituskokousta. Tehdyistä tehtävistä ja syntyneistä tuloksista on laadittava aloituskokoukseen edistymisraportti ohjausryhmälle, jotta tehty työ voidaan esittää hyväksyttäväksi projektin työnä. Viittaa tässä kohtaa tuohon edistymisraporttiin. Yleensä projektin tehtävät aloitetaan vasta projektisuunnitelman hyväksynnän jälkeen eli ensimmäisen ohjauskokouksen päätöksen perusteella.
<Organisaation nimi> PROJEKTISUUNNITELMA 3 (8) 1.6 Projektiorganisaatio (n. sivu) Esitä projektin työn aikaiset sidosryhmät, siis työhön tavalla tai toisella osallistuvat tahot. Kuvaa projektiorganisaatio (projektin organisaatiokaavio: 51-5, 142-143) so. millä henkilöresursseilla projekti toteutetaan. Selvitä kunkin osallisen rooli ja vastuut projektiorganisaatiossa; ketkä ohjaavat ja valvovat projektia, kuka on asiakas ja kuka vetää projektin, tarvitaanko ulkopuolisia resursseja, mikä on varahenkilömenettely. Ohjelmistotuotannossa on käytössä myös nk. TSP-roolit (Humphrey 2000, Introduction to the Team Software Process). Kuva <no.> Projektiorganisaatio 1.7 Ympäristö (pari lausetta johdannoksi) Tässä kuvataan projektin intressiryhmät, ulkopuoliset niin konkreettiset kuin pehmeämmätkin vaikuttavat tekijät, arvot ja toiminnalliset puitteet. 1.7.1 Tuloksen sidosryhmät (vajaa sivu) Määritä projektin tuloksen sidosryhmät ja -järjestelmät (sidosryhmä- tai ympäristökaavio: 40, 128-129). Sidosryhmien selvittäminen on tärkeää myös oikeiden, haluttujen tavoitteiden löytämisen kannalta. Selvitä kunkin sidosryhmän rooli projektin tulokseen. Mikäli varaat oikeuksia projektin tulokseen tai ratkaisuun, se tulee ilmaista tässä. Kuva <no.> Tuloksen sidosryhmät 1.7.2 Toteutusympäristö (tarvittaessa, enintään yksi sivu) Kuvaa projektin toteutusympäristö, kun se poikkeaa tuotantoympäristöstä (koskee erityisesti tietotekniikkaprojekteja). Ympäristöä kuvattaessa on mainittava ainakin - tilat - laitteet - ohjelmistot - organisaatiot (ml. kumppanit, alihankintatahot)
<Organisaation nimi> PROJEKTISUUNNITELMA 4 (8) - ulkopuoliset palvelut Yllä olevia kuvauksia tarvitaan mm. projektin resursseja varattaessa ja kustannuksia laskettaessa. Ao. kuvaukset voit esittää myös tämän kohdan liitteinä. 1.8 Projektin budjetti (muutama virke) Kuvaa tässä projektin rahoittamisen puite. Se on yleensä esitetty projektin asettamisen yhteydessä. Projektipäällikön tehtävänä on seurata, ettei projekti ylitä budjettiaan. 1.8.1 Työn kustannukset (muutama virke) Kun työsuunnitelma -osa on valmis, niin liitä tähän kohtaan myös arvio projektin kokonaistyömäärästä ja sen kustannusarvio (ei koske opinnäyte- tai harjoitustöinä tehtäviä projekteja) tai osuus koko budjetista. 1.8.2 Hankinnat ja muut kustannukset (tarvittaessa muutama kappale) Erittele ja perustele projektille hankittavat välineet ja muu materiaali sekä arvioi niiden hankintakustannukset. Arvioi lisäksi mm. postitus-, monistus- ja puhelukustannukset, tilavuokrat, matkat, koulutuskustannukset sekä kokous- ja konsultointipalkkiot, mikäli niitä kohdistetaan projektillesi. 1.9 Projektin aikataulu (muutama virke) Kuvaa tässä projektin kokonaisaikataulun puite. Se on yleensä esitetty projektin asettamisen yhteydessä. Jos projektisuunnitelma hyväksytään etapeittain (määritysosa ensin, sitten työ- ja laatusuunnitelma osat), niin tämä kohta on tärkeä. Aikataulu tarkentuu yleensä työsuunnitelmaa tehtäessä ja esitetään kohdissa 2.1 ja 2.3. Projektipäällikön tehtävänä on seurata, ettei projekti ylitä aikatauluaan.
<Organisaation nimi> PROJEKTISUUNNITELMA 5 (8) 2 TYÖSUUNNITELMA Projektipäällikön vastuullinen tehtävä on laatia projektille realistinen työsuunnitelma, jotta projekti saa aikaan tulokset, joita sidosryhmät siltä odottavat. 2.1 Vaiheistus (muutama kappale ja liite) Osita ja jäsennä projektin tehtävä (kohta 1.2) erillisiksi iteraatioiksi ja iteraation työvaiheiksi. Kullakin työvaiheella on mitattavissa ja todennettavissa oleva lopputulos. Sijoita ohjaus-/tarkistuspisteet kaavioon (yleensä nk. lohkokaavio: 41-44, 132-133). Projektin vaiheita kuvaava lohkokaavio on projektisuunnitelman liite (Liite <n>. Projektin työvaiheet). 2.2 Tehtävät, työmäärät ja lopputulokset (muutama kappale ja liite) Konkretisoi ja jäsennä edelleen projektin tehtävää määrittelemällä iteraatio- ja työvaihekohtaiset tehtävät sekä tehtäväkohtaiset osatavoitteet. Tehtävän tulee olla itsenäisesti suoritettavissa oleva työkokonaisuus, jonka lähtökohtana voi olla aiemman tehtävän, työvaiheen tai iteraation tulos, joka tuottaa projektin kokonaistuloksen jonkin selkeästi määritellyn osan. Arvioi kunkin tehtävän työmäärä ja kalenteriaika, jonka puitteissa työn tuloksen tulee syntyä. Resursoi tehtävät projektiorganisaatiossa nimetyille henkilöille. Tehtävät esitetään vaiheittain luettelona (osatehtäväluettelo: 44-49, 134-135), josta käy ilmi tehtävän numero ja nimi, lopputulos, henkilöresurssit, työmäärä tunteina/hlö ja kalenterikesto päivinä sekä vähintäänkin vaihekohtaiset aloitus- ja lopetuskriteerit. Esitä kunkin vaiheen aloitus- ja lopetuskriteerit myös tehtäväluettelossa. Tehtäväluettelo on projektisuunnitelman liite (Liite <n>. Projektin tehtävät, työmäärät ja lopputulokset). 2.3 Ajoitus (muutama kappale ja liite) Kirjaa tähän projektille varattu kokonaisaika sekä määritelty alkamis- ja valmistumisaika. Kirjaa myös tärkeimmät virstanpylväät; tarkistus- ja ohjauspisteet. Kokoa ohjauspisteet taulukkoon (alla). Taulukko <n.> Projektin ohjauspisteet ja ohjauskokousaikataulu Ohjauspiste Tavoite kokoukselle kokouspvm
<Organisaation nimi> PROJEKTISUUNNITELMA 6 (8) Ajoitussuunnitelmassa otetaan kantaa tehtävien yhtäaikaiseen/peräkkäiseen suorittamiseen. Ajoitussuunnitelma esitetään tyypillisesti janakaavion (Gantt-kaavio: 50-51,136-137) muodossa. Suurissa ja aikataulukriittisissä projekteissa tehtävien ajoittamisen apuna voi käyttää esim. PERTkaaviotekniikka eri tehtävien välisten riippuvuuksien nk. kriittisen polun (lyhin kalenteriaika, jona projektin tehtävä tulee täytetyksi) löytämiseksi ja kuvaamiseksi. Esitä aoitussuunnitelma liitteenä (Liite n>. Projektin tehtävien ajoittuminen). Ajoitussuunnitelman toteutumaa seurataan projektin edistymisen aikana. Tehtäväluettelon ja ajoitussuunnitelman voi myös yhdistää samaan kaavioon, ks. liitteen 3 esimerkki. 2.4 Työmenetelmät ja standardit (tarvittaessa muutama kappale) Kun projektissa noudatetaan esim. nimetyn tahon ohjelmistotuotannon prosessi- tai systeemityömallia tai nimettyä menetelmää, kerro kenen ja mitä, niin asia ei jää epäselväksi osallisille. Mainitse myös, minkä standardin mukainen ko. malli on, jos se on tiedossa. Kuvaa tarvittaessa normaalista käytännöstä poikkeavat työtavat ja -menetelmät sekä työssä tai kuvaamisessa käytettävät standardit. Tehtävä- tai vaihekohtaisesti tällaisia menettelytapoja voivat olla esim. haastattelu ja simulointimenettelyt. 2.5 Projektihallinnolliset menettelytavat (muutama kappale) Kuvaa projektin ohjaus -, tiedottamis- ja muutoshallintamenettelyt, palaveri- ja raportointikäytännöt sekä niitä koskevat aikataulut (pelisäännöt, joita tässä projektissa osapuolet nuodattavat). Selvitä myös tulosten hyväksymismenettelyt. Viittaa tarvittaessa projektiorganisaation eri rooleihin ja laatusuunnitelmassa tarkennettuihin mittareihin ja menettelyihin.
<Organisaation nimi> PROJEKTISUUNNITELMA 7 (8) 3 LAATUSUUNNITELMA 3.1 Laadulliset tavoitteet (muutama kappale) Määritä kullekin tulostavoitteelle ja lopputulokselle kriteerit ja mittaimet, joiden avulla asetettujen tavoitteiden voidaan projektin aikana ja sen päättyessä osoittaa täyttyneen. Tarkistus- ja ohjauspisteissä valmistuneiden tulosten laatu tulee voida todentaa suhteessa tavoitteisiin. Tämä täsmentää tarvittaessa kohtaa 1.3. Määrittele myös projektin työlle asetettavat laatutavoitteet ja mittaimet, ellei niitä ole kuvattu toimittajan laatujärjestelmässä. 3.2 Laadunvarmistusmenettelyt ja vastuut (muutama kappale) Selvitä, mitä laadunvarmistuksen menettelyitä ja välineitä tässä projektissa käytetään ja kuka vastaa näistä laatutoimista. Minkä standardin tai laatujärjestelmän mukaisesti toimitaan? 3.3 Dokumentointi- ja versionhallintamenettelyt (muutama kappale ja viittaus liitteeseen 1) Esitä dokumentointikäytännöt sekä niihin kohdistuvat muutoshallintamenettelyt ja ohjelmistotuotteista myös versionhallintamenettelyt.
<Organisaation nimi> PROJEKTISUUNNITELMA 8 (8) 4 LÄHTEET JA VIITEAINEISTO Luettelo projektin käyttöön tarvittavasta kirjallisuudesta, tuki- ja viiteaineistosta, ml. haastattelut. esim. Humphrey, W. S. 2000. Introduction to the Team Software Process. Addison Wessley. Pollice, G. Augustine, L. Lowe, C. Madhur, J. 2003. Software Development for Small Teams, A RUP-Centric Approach. Virkki, P. Somermeri, A. 1997. Projektityö kehittämisen moottori. Edita Oy.
<Organisaation nimi> Projektipäällikkö PROJEKTISUUNNITELMA <Projektin nimi> 1 (1) <versiono. > LIITTEET Liite 1. Dokumenttien versiointiohje Kaikki projektin tuottamat kirjalliset dokumentit, ohjelmisto- ja testitiedostot versioidaan tämän versionhallintaohjeen mukaisesti, ellei aloituskokouksessa ole muunlaisesta käytännöstä sovittu. Versionhallintamerkinnät tarkistetaan ao. tuloksen katselmuksen tai muun tarkistuksen yhteydessä tarkistuspisteessä. Jokaisen kirjallisen dokumentin kansilehdelle laitetaan versiomerkinnät. Kursiivilla on oheisessa esimerkissä merkitty muuttuvat osat. Dokumentti tarkastetaan vaiheen lopussa olevassa katselmuksessa ja hyväksytään sitä seuraavassa johtoryhmäkokouksessa. Versio: iso.pieni luonnos/ehdotus/hyväksytty Tekijä: nimi Pvm: pp.kk.vvvv Tarkastanut: nimi Pvm: pp.kk.vvvv Hyväksynyt: nimi Pvm: pp.kk.vvvv iso.pieni luonnos ehdotus hyväksytty nimi pvm Kun dokumenttia tehdään ensimmäistä kertaa, niin sille annetaan versionumero 0.1. Kun dokumentti tai tuote on hyväksytty katselmuksessa, niin sen versionumeroksi tulee 1.0. Jos muutosmenettelyn kautta jo kertaalleen hyväksyttyä dokumenttia tai tuotteen osaa muutetaan, niin muutoksen aikana sen versionumero on 1.1. Kun ko. osa hyväksytään, niin versionumeroksi tulee 2.0. Versionumeron ensimmäinen numero siis ilmaisee, montako kertaa ko. osa on hyväksytty. Dokumenttia tehdään vielä Dokumentti on katselmoitu Dokumentti on hyväksytty johtoryhmäkokouksessa Kuka on tehnyt, tarkastanut (katselmuskokouksen siht.), hyväksynyt (johtoryhmän siht..) Tarkastusmerkinnät tehdään katselmuksen jälkeen Hyväksymismerkinnät johtoryhmäkokouksen jälkeen Tapahtumapäivämäärä Kunkin versioitavan dokumentin osalta tulee ylläpitää versiohistoriaa. Versiohistoria sijoitetaan kansilehden ja sisällysluettelon väliin. Versionumeroinnin muuttuessa kirjataan versiohistoriaan, mikä taho päätti muutoksesta, minkä tyyppisestä muutoksesta on kyse ja mitä muutettiin (kohta, joka muuttui). Lisäksi kirjataan päivämäärä, jolloin muutos dokumenttiin tehtiin ja muutoksen kirjaaja.
<Organisaation nimi> PROJEKTISUUNNITELMA 1 (1) Liite 2. Riskien kartoitus ja analysointi *) P = pieni, K = kohtuullinen, S = suuri/huomattava. Riski Todennäköisyys *) Seurausvaikutus *) Syyt Syiden ennaltaehkäisy, suojaustoimenpiteet Seurauksiin varautuminen, varmistamistoimenpiteet
<Organisaation nimi> PROJEKTISUUNNITELMA 1 (1) Liite 3. Projektin tehtävät, työmäärät ja ajoitus Esimerkkinä on ote erään projektin tehtäväluettelosta ja ajoitussuunnitelmasta viikk o teht.no. tehtävä lopputulos aloituskriteeri vastuu tuntia 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 1 Projektin käynnistys 1.1 hyväksytty projektisuunnitelma hankeresurssi on myönnetty or 30 Aloituskokouksen valmistelu esityslista ja materiaali jaettu pp 6 1.2 Aloituskokous käynnistetty projekti projektisuunnitelma or 6 1.3 Pöytäkirjan laatiminen pöytäkirja jaettu kokous on pidetty pp 6 1.4 Tiedottaminen yhteinen käsitys tehtävästä projekti käynnistetty pp 12 2 Projektin ohjaus hallittu edistyminen projekti on käynnistetty valan 140 2.1 2.2 Työn seuranta (projektiryhmä) muistio sovittu palaveri pp 40 Edistymisen rapor-tointi ja seuranta edistymisraportti (4 kpl) seurantajakso umpeutuu pp 40 2.3 Tiedottaminen 20 2.4 Ohjausryhmän kokoukset esityslista, materiaali jaettu sovittu kokousaika (4 kpl) or 32 2.5 Pöytäkirjan laatiminen pöytäkirjat (4 kpl) kokous on pidetty pp 8 Taulukossa pp = projektipäällikkö, or = ohjausryhmä/ ohjauskokous punaiset ruudut paikantavat ohjauskokouksia ko. viikolle turkoosit ruudut tarkoittavat, että työtä tehdään ko. viikolla harmaat ruudut kuvaavat lomajaksoa keltaiset kokoavat työvaiheen viikkorivillä vaalea sininen ja valkoinen vuorottelevat eri kuukausien viikkoja.