Raitiotieallianssi. TAMPEREEN RAITIOTIE Kulttuuriympäristö, kaupunkikuva ja maisema

Raitiotieallianssi TAMPEREEN RAITIOTIE Kulttuuriympäristö, kaupunkikuva ja maisema 2.12.2015

Sisältö 1 JOHDANTO 3 2 HANKEALUEEN KULTTUURIYMPÄRISTÖN, KAUPUNKIKUVAN JA MAISEMAN YLEISKUVAUS 4 2.1 Rakennettu kulttuuriympäristö 4 2.2 Muinaisjäännökset 4 2.3 Kaupunkikuva ja maisema 4 3 HO 1.1 PIRKANKATU 5 4 HO 1.3 HÄMEENKATU, LÄNSI 7 5 HO 1.3 HÄMEENKATU, ITÄ 8 6 HO 1.4 ITSENÄISYYDENKATU 10 7 HO 1.5 SAMMONKATU 11 8 HO 1.6 RIEVÄKATU 13 9 HO 1.7 HERVANNAN VALTAVÄYLÄ 14 10 HO 1.8 INSINÖÖRIKATU 15 11 HO 1.9 TOHTORINPUISTO 16 12 HO 1.10 MAKKARAJÄRVI 16 13 HO 2.1 ATOMIPOLKU JA HERMIANKATU 17 14 HO 2.2 VARIKKO 17 15 HO 3.1 TEISKONTIE 17 16 HO 3.2 TEKUNKATU 19 17 HO 3.3 KUNTOKATU 19 18 HO 3.4 VIERITIE 20 19 HO 3.5 TENNISKATU 20 20 LÄHTEET 21 21 ASIANTUNTIJATUKI JA YHTEISTYÖTAHOT 22 Liitteet Kulttuuriympäristöarvoja 15.7.2015 Maisemallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja 23.7.2015

1 JOHDANTO Tähän raporttiin on koottu tiedot Tampereen raitiotiehankkeen osan 1 alueella sijaitsevista kulttuuriympäristön kohteista sekä kaupunkikuvallisista ja maisemallisista arvoista (liitekartat). Tietoja päivitetään ja ylläpidetään koko hankkeen ajan. Raportissa on esitetty alustava arviointi kulttuuriympäristön kohteisiin sekä kaupunkikuvaan ja maisemaan kohdistuvista vaikutuksista, joiden perusteella on annettu ohjeita ja suosituksia kohteiden huomioon ottamisesta raitiotien suunnittelussa ja rakentamisessa. Tarkastelu on tehty katuosuuksittain (kuva 1). Tiedot kulttuuriympäristön kohteista sekä kaupunkikuvallisista ja maisemallisista arvoista on koostettu tehdyistä selvityksistä ja ohjeistuksista. Käytetyt tietolähteet ja yhteistyötahot on mainittu raportin lopussa. Selvityksen yhteydessä ei ole tehty maastotutkimuksia. Raitiotieallianssissa raportin kokosi Eeva Rapola Pöyry Finland Oy:stä. Lisäksi työhön osallistuivat Tampereen kaupungilta Minna Seppänen keskustahankkeesta sekä Saija Kouko ja Juha-Pekka Reilin kaupunkiympäristön kehittämisestä. Paikkatietoaineistot liitekartoille on koosti Saija Kouko Tampereen kaupungilta. Kuva 1. Hankerajaus 28.9.2015. Osa 1.

2 HANKEALUEEN KULTTUURIYMPÄRISTÖN, KAUPUNKIKUVAN JA MAISEMAN YLEISKUVAUS 2.1 Rakennettu kulttuuriympäristö Raitiotien linjalle sijoittuu useita valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Keskustassa Hämeenpuisto, Hämeenkatu, Keskustori, Tammerkoski sekä Tampereen rautatieasema ja veturitallit kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin. Tammerkosken teollisuusympäristö sisältyy lisäksi Suomen kansallismaisemiin. Asuinalueiden valtakunnallisia arvoalueita ovat Kalevan kirkko ja kaupunginosa sekä Hervannan keskusakseli. Museoviraston inventoimat valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt on kerätty RKY2009 tietokantaan. Raitiotien linjan varrella sijoittuvien arvokkaiden kulttuuriympäristöjen kaupunkikuva vaihtelee huomattavasti. Linjalle suunniteltavien yhtenäisten perusratkaisujen lisäksi on otettava huomioon kulttuuriympäristöjen ja kaupunkikuvan erilaiset piirteet ja sovitettava uudet rakenteet huolellisesti niihin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pysäkkien ja niiden ympäristön, uusittavien puukujanteiden sekä suurempien rakennelmien, kuten sähkönsyöttöasemien suunnitteluun ja toteutukseen. Raitiotien linjalle sijoittuvia valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä: Pyynikinrinne Hämeenpuisto Tampereen Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori Tammerkosken teollisuusmaisema Tampereen rautatieasema ja veturitallit Kalevan kirkko ja kaupunginosa Hervannan keskusakseli 2.2 Muinaisjäännökset Raitiotien hankealueelta on tiedossa vain kaksi muinaisjäännöstä, Pyynikin kirkkopuiston hautausmaa ja Kalevankangas. Hankealueen läheisyyteen sijoittuu Iidesjärven kohdalla Kokinpellon kivikautinen asuinpaikka ja Turtolassa Messukylän vanha kylätontti, jotka tulee ottaa huomioon hankkeeseen liittyvässä muussa suunnittelussa mm. liityntäyhteyksien suunnittelu. Raitiotien suunnittelualueelta on tehty tarkennettuja arkeologisia inventointeja asemakaavojen yhteydessä Hallilan ja Hervannan suunnitellun varikon alueilta sekä Tampereen keskustan osa-yleiskaavaan liittyen. 2.3 Kaupunkikuva ja maisema Tampereen maiseman arvokkaita ominaispiirteitä ovat Tammerkoski, järvet, kaupunkia halkova harjujakso, Iidesjärvi-Kaukajärvi-murroslaakso sekä etelä- ja pohjoisosien maastorakenteeltaan vaihtelevat moreeniselänteet. Merkittäviä näkymiä avautuu

Tammerkosken rannoilta ja silloilta sekä harju- ja selännealueilta. Kaupungin identiteetin tekijöitä ovat myös torit, puistot, puistokadut ja rannat. Raitiotien hankealueella kaupunkikuvallisesti tärkeitä puistoja ovat erityisesti koskenrannan puistot, Hämeenpuisto, Pyynikin kirkkopuisto ja Kalevanpuistoakseli. Lisäksi tärkeitä puistomaisia ympäristöjä ovat Kalevan asuinympäristö ja TAYS:in sairaala-alue. Raitiotien rakentaminen tuo muutoksia kaupunkikuvaan, mutta antaa mahdollisuuden myös kehittää ja parantaa kaupunkikuvaa rakentamisen edellyttämän katutilojen uusimisen yhteydessä. Kehitettäviksi erityiskohteiksi raitiotien hankealueelta on määritelty kaupunkikuvallisesti merkittävät aukiot ja paikat: Pyynikintori Metso, Aleksanterinkirkko, Hämeenpuisto Keskustori Rautatieasema Tulli Sammonaukio Rieväaukio Vuohenojan silta/ liittymä Turtola Hallila DUO/ Pietilänaukio Ilmarinaukio TAMK TAYS Elämänaukio 3 HO 1.1 PIRKANKATU Hankeosa-alueella useita tunnistettuja kulttuuriympäristön arvoja sekä kaupunkikuvallisesti merkittävä alue Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö RKY 2009 Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Pyynikin kaupunkiympäristö on edustava 1900-luvun alkupuolella rakennettu viihtyisä puutarhakaupunginosa, joka on säilyttänyt hyvin alkuperäiset tyylipiirteensä. Rakennuskanta on enimmäkseen ajallisesti yhtenäistä ja uudistunut varsin vähän. Pyynikintoria rajaavat suuret koulu- ja asuinrakennukset muodostavat edustavan torimiljöön. (Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012) Pyynikin kirkkopuiston ympäristöön sisältyvät Hämeenpuiston ja Pirkankadun risteyksen tuntumassa sijaitsevat julkiset kaupunkitilat ja -rakennukset. Ne muodostavat historiallisesti kerroksellisen, kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtuuriltaan rikkaan

kokonaisuuden. Kokonaisuudelle ovat ominaista pitkät moneen suuntaan avautuvat näkymät sekä iältään ja kaupunkitilalliselta rooliltaan moninainen rakennuskanta. (Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012) Hämeenpuisto on 1830-luvun kaupunkisuunnitteluun liittyvä pisin yhtenäinen puistokäytävä Pohjoismaissa. Hämeenpuisto ja sitä reunustavat eri vuosikymmeninä rakennetut merkittävät julkiset rakennukset ja asuinkerrostalot muodostavat historiallisesti kerroksellisen, mittakaavaltaan yhtenäisen kaupunkitilan. Merkittävä solmukohta on puiston keskivaiheilla, missä Hämeenkatu ja -puisto kohtaavat. (Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012) Hämeenpuisto on keskeinen etelä-pohjoissuuntainen viherverkon ja jalankulun yhteys, yhdistäen Näsinpuiston ja Eteläpuiston. Puisto on kaupunkirakenteen ja maisemahistorian kannalta merkittävä avoin maisematila. Muinaisjäännösalue Pyynikin kirkkopuisto on ollut hautausmaana vuodesta 1785 1880-luvun loppupuolelle ja se on suojeltu kiinteä muinaisjäännös. Hautausmaa on säilynyt kokonaisuudessaan, lukuun ottamatta pohjoislaitaa, jossa siitä on tuhoutunut noin 10 metriä leveä kaistale Pirkantien leventämisen myötä. Hankeosa-alue on kaupunkikuvallisesti erityiskohde koko matkalta. Pirkankatu on lisäksi merkittävä läntinen sisääntuloväylä Tampereen keskustaan. Nykyisellään Pirkankadulla Taidemuseon ympäristön ja Pyynikintorin liittyminen katutilaan on selkiytymätöntä ja alue on kaupunkikuvallisesti kehitettävä kohde. Tavoitteena on häivyttää Pirkankadun estevaikutusta museon ja torin välillä. Raitiotien pysäkkiympäristön suunnittelussa voidaan vähentää autoliikenteen estevaikutusta jalankululle ja kevyelle liikenteelle. Raitiotien yleissuunnitelmassa Taidemuseon ja Pyynikintorin välille on esitetty sähkösyöttöasema, joka ei sovellu alueen kaupunkikuvaan aiheuttamatta siihen merkittävää häiriötä. Hämeenpuiston kohdalla henkilöautoliikenteen yhteys Hämeenkadulta Pirkankadulle poistuisi, mikä vähentää autoliikenteen estevaikutusta jalankululle ja kevyelle liikenteelle. Raitiotien linjaus edellyttää alueen uudelleen jäsentelyä, mutta mahdollistaa myös puiston kehittämisen. Raitiotien sovittamisesta katutilaan johtuvat jalkakäytävän muutokset voivat vaarantaa Pyynikin kirkkopuiston muinaisjäännösalueen katutilaan rajautuvan alueen hautakivien ja puiden säilymisen. Raitiotien rakentamiseen liittyviä vaikutuksia myös liityntäyhteyksien järjestelyistä. Hankeosa-alueella raitiotien kehitettäviä kaupunkikuvallisia erityiskohteita ovat Pyynikintorin ympäristö sekä Metson, Aleksanterinkirkon ja Hämeenpuiston ympäristö. Kadunkalusteissa, valaistuksessa ja pinnoitteissa tulee ottaa huomioon RKY-alueen luonne ja noudattaa yksinkertaista selväpiirteisyyttä. Alueen luonne edellyttää myös raitiotiepylväiden ja laitteiden korkeatasoisuutta ja sopivuutta ympäristöön. Suunnittelussa noudatetaan yleisesti Tampereen raitiotien katutilaohjetta.

Pyynikintori on rakennustaiteellisesta, kaupunkikuvallista ja kulttuurihistoriallista merkittävä kohde, jonka ympäristöä tulee kehittää paikan hyvin säilynyt alkuperäisyysaste. Pyynikintorin sähkönsyöttöasema tulee suunnitella arkkitehtoniseksi osaksi kaupunkikuvaa tai tutkia jatkosuunnittelussa sijoitusta maanalle tai sivummalle keskeisiltä yleisiltä alueilta. Aleksanterinkirkon kohdalla jalkakäytävän linjauksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon kirkon edusta-alueen arvopuut ja niiden säilyminen sekä rakentamisen aikainen suojaaminen. Hämeenpuiston kohdalla tulee ottaa huomioon tärkeän viheryhteyden jatkuvuus jalankulun ja kevyenliikenteen sujuvuudessa, puistobulevardin yhtenäisyydessä sekä avoimen näkymälinjan säilyttämisessä. Raitiotieympäristöä tulee tarkastella laajempana kokonaisuutena ottaen suunnitteluun mukaan myös alueella olevien veistosten ympäristö. Liiallista kiveämistä ja pinnoittamista tulee välttää. Suunnittelussa tulee ohjeistaa rakentamisvaiheen aikainen Pyynikin kirkkopuiston puiden ja hautakivien suojaaminen. Rakentaminen ei saa ulottua hautausmaan ja puiston puolelle. Muinaisjäännösalueen huomioon ottamisesta suunnittelussa ja sen reunaalueen käsittelystä tulee neuvotella Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa ja tarkemmat suunnitelmat on lähetettävä maakuntamuseolle lausuntoa varten. Toteutusvaiheessa tulee ottaa huomioon, mikäli työmaavaiheessa havaitaan Pirkankadun-Hämeenkadun vanhaan tielinjaukseen liittyviä kiinteitä muinaisjäännöksiä tai löytöjä, tulee työt muinaisjäännöksen kohdalta heti keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi museoviranomaisille (Muinaismuistolaki 14 ja 16 ). 4 HO 1.3 HÄMEENKATU, LÄNSI Hankeosa-alueella useita tunnistettuja kulttuuriympäristön arvoja sekä kaupunkikuvallisesti merkittävä alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö RKY 2009 Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Hämeenkatu ja Itsenäisyydenkatu muodostavat keskustan merkittävimmän akselin, jonka varteen kaupunkielämä ja toiminnot keskittyvät. Akseli risteää rautatien kanssa ja muodostaa merkittävän liikenteellisen solmukohdan. Hämeenkadun ilmeeseen kuuluvat olennaisena osana bulevardi-istutukset. Hämeenkadun läntisenä päätteenä on 1881 valmistunut Aleksanterin kirkko ja itäisenä vuonna 1936 valmistunut rautatieasema torneineen. Hämeenkadun itäinen jatke on Tammelan kaupunginosaa halkova Itsenäisyydenkatu rautatieasemalta Kalevan kirkolle. Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun taitekohtaa leimaa rautatieaseman alittava vilkasliikenteinen tunneli. Keskustorin ja Koskipuiston kaupunkimaiseman muodostama kokonaisuus on Tampereen julkisten kaupunkitilojen ydin ja monien tapahtumien keskus. Keskustorin laidalla sijaitsee monia kaupungin kehityshistorian kannalta merkittäviä rakennuksia eri aikakausilta. Raatihuoneen, teatterin, vanhan kirkon sekä tyylikkäiden jugendrakennusten rajaama monumentaalinen tori toimii monenlaisten tapahtumien

näyttämönä ja joukkoliikenteen solmukohtana. (Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012) Raitiotie tuo Hämeenkadulle uuden, kaupunkikuvaan merkittävästi vaikuttavan elementin. Raitiotien myötä katualueen uudelleen jäsentely mahdollistaa kadun viihtyisyyden lisäämiseen mm. kehittämällä ja parantamalla jalankulun ja kevyen liikenteen sujuvuutta sekä lisäämällä katukalusteita ja levähdyspaikkoja. Alueen kulttuuriympäristön arvot on mahdollista ottaa huomioon laadukkaiden pintamateriaalien ja kalusteiden käytöllä. Yleissuunnitelmassa esitetyt katutilan muutokset edellyttävät nykyisten puurivien uusimista, millä on merkittäviä väliaikaisia vaikutuksia kaupunkikuvaan. Uudistamalla puurivit voidaan kuitenkin yhtenäistään Hämeenkadun ilmettä, nykyisten puiden ollessa osin hyvin eri-ikäistä ja kokoista. Hankeosa-alueella raitiotien kehitettävä kaupunkikuvallinen erityiskohde on keskustori. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota kadun arvokkaan ilmeen säilyttämiseen yhtenä kaupungin pääkatuna. Kadun kaupunkikuvallinen tavoite on materiaaleiltaan yhtenäinen ja toiminnoiltaan elävä kaupunkibulevardi. Kadunkalusteissa, valaistuksessa ja pinnoitteissa tulee ottaa huomioon RKY-alueen luonne ja noudattaa yksinkertaista selväpiirteisyyttä. Alueen luonne edellyttää myös raitiotiepylväiden ja laitteiden korkeatasoisuutta ja sopivuutta ympäristöön. Mittava puurivien uudistaminen voi herättää vastustusta asukkaissa. Puurivit uusitaan nykyisen kaltaisiksi. Suunnittelussa tulee varautua riittävän määrään korkealaatuisten taimien saantiin. Suunnittelussa noudatetaan yleisesti Tampereen raitiotien katutilaohjetta ja Tampereen ydinkeskustan katutilaohjetta. Hämeenkadulla käytetään pintamateriaalina alueen kaupunkikuvallisen merkittävyyden vuoksi luonnonkiveä. Toteutusvaiheessa tulee ottaa huomioon, mikäli työmaavaiheessa havaitaan Pirkankadun-Hämeenkadun vanhaan tielinjaukseen liittyviä kiinteitä muinaisjäännöksiä tai löytöjä, tulee työt muinaisjäännöksen kohdalta heti keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi museoviranomaisille (Muinaismuistolaki 14 ja 16 ). 5 HO 1.3 HÄMEENKATU, ITÄ Hankeosa-alueella useita tunnistettuja kulttuuriympäristön arvoja sekä kaupunkikuvallisesti merkittävä alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö RKY 2009 Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Tammerkosken kaupunkimaisemaan tiivistyy koko kaupungin kehityshistoria. Alueen ytimen muodostaa koski ja sen rannoille syntyneet teollisuusrakennukset, mutta niiden tuntumassa sijaitsee myös kaupungin hallinnollinen ja kaupallinen keskus. Tammerkoski valittiin vuonna 1992 yhdeksi Suomen 27 kansallismaisemasta, jotka

ilmentävät maamme eri osien luonnon- ja kulttuuripiirteitä. Maiseman ja maiseman tarkastelun kannalta tärkeitä ovat myös kosken ylittävät sillat. (Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012) Hämeenkatu ja Itsenäisyydenkatu muodostavat keskustan merkittävimmän akselin, jonka varteen kaupunkielämä ja toiminnot keskittyvät. Akseli risteää rautatien kanssa ja muodostaa merkittävän liikenteellisen solmukohdan. Hämeenkadun ilmeeseen kuuluvat olennaisena osana bulevardi-istutukset. Hämeenkadun läntisenä päätteenä on 1881 valmistunut Aleksanterin kirkko ja itäisenä vuonna 1936 valmistunut rautatieasema torneineen. Hämeenkadun itäinen jatke on Tammelan kaupunginosaa halkova Itsenäisyydenkatu rautatieasemalta Kalevan kirkolle. Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun taitekohtaa leimaa rautatieaseman alittava vilkasliikenteinen tunneli. (Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012) Raitiotie tuo Hämeenkadulle uuden, kaupunkikuvaan merkittävästi vaikuttavan elementin. Raitiotien myötä katualueen uudelleen jäsentely mahdollistaa kadun viihtyisyyden lisäämiseen mm. kehittämällä ja parantamalla jalankulun ja kevyen liikenteen sujuvuutta sekä lisäämällä katukalusteita ja levähdyspaikkoja. Alueen kulttuuriympäristön arvot on mahdollista ottaa huomioon laadukkaiden pintamateriaalien ja kalusteiden käytöllä. Yleissuunnitelmassa esitetyt katutilan muutokset edellyttävät nykyisten puurivien uusimista, millä on merkittäviä väliaikaisia vaikutuksia kaupunkikuvaan. Uudistamalla puurivit voidaan kuitenkin yhtenäistään Hämeenkadun ilmettä, nykyisten puiden ollessa osin hyvin eri-ikäistä ja kokoista. Osa Hämeenkadun itäosan puista on kasvanut myös kohtalaisen vinoon. Hankeosa-alueella raitiotien kehitettävä kaupunkikuvallinen erityiskohde on rautatieaseman ympäristö. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota kadun arvokkaan ilmeen säilyttämiseen yhtenä kaupungin pääkatuna. Kadun kaupunkikuvallinen tavoite on materiaaleiltaan yhtenäinen ja toiminnoiltaan elävä kaupunkibulevardi. Kadunkalusteissa, valaistuksessa ja pinnoitteissa tulee ottaa huomioon RKY-alueen luonne ja noudattaa yksinkertaista selväpiirteisyyttä. Alueen luonne edellyttää myös raitiotiepylväiden ja laitteiden korkeatasoisuutta ja sopivuutta ympäristöön. Mittava puurivien uudistaminen voi herättää vastustusta asukkaissa. Puurivit uusitaan nykyisen kaltaisiksi. Suunnittelussa tulee varautua riittävän määrään korkealaatuisten taimien saantiin. Suunnittelussa noudatetaan yleisesti Tampereen raitiotien katutilaohjetta ja Tampereen ydinkeskustan katutilaohjetta. Hämeenkadulla käytetään pintamateriaalina alueen kaupunkikuvallisen merkittävyyden vuoksi luonnonkiveä.

6 HO 1.4 ITSENÄISYYDENKATU Hankeosa-alueella useita tunnistettuja kulttuuriympäristön arvoja, Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö RKY 2009 Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Hämeenkatu ja Itsenäisyydenkatu muodostavat keskustan merkittävimmän akselin, jonka varteen kaupunkielämä ja toiminnot keskittyvät. Akseli risteää rautatien kanssa ja muodostaa merkittävän liikenteellisen solmukohdan. Hämeenkadun itäinen jatke on Tammelan kaupunginosaa halkova Itsenäisyydenkatu rautatieasemalta Kalevan kirkolle. Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun taitekohtaa leimaa rautatieaseman alittava vilkasliikenteinen tunneli. Itsenäisyydenkatu kertoo kaupunkialueen laajenemisesta itään 1800-luvun lopulla ja erityisesti 1900-luvun kaupunkiarkkitehtuurista. (Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012) Raitiotien eteläpuolelle sijoittuva Tullin alue muodostaa tärkeän ja omaleimaisen kokonaisuuden koko kaupungin kehityshistorian kuvaajana. Alue rakennettiin rautatietä palvelevaksi varastoalueeksi ja rakennuskannassa on nähtävissä monenikäistä teollisuuden ja rautatien synnyttämää arkkitehtuuria. (Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012) Tullinaukio on kaupunkikuvallisesti tärkeä avoin maisematila ja aukio sekä merkittävä kohtauspaikka. Sammonaukio on useiden rakennustaiteellisesti arvokkaiden kohteiden ympäröimä ja pääkatujen risteyskohta. Aukio on kaupunkirakenteellinen solmukohta ja merkittävä julkinen kaupunkitila sekä tärkeä saapumissuunta Tammelan stadionille. Tullinaukion kulttuuriympäristön arvot on mahdollista ottaa huomioon ja kehittää ympäristöä laadukkaiden pintamateriaalien ja kalusteiden käytöllä, jolloin vaikutukset alueeseen ovat myönteisiä. Itsenäisyyskadun pysäkkialueen levennys Yliopistokadun kohdalta aiheuttaa muutoksia suojellun ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Attilan entisen kenkätehtaan tukimuuri/sokkeliin. Yleissuunnitelmassa esitetyt katutilan muutokset edellyttävät nykyisten puurivien uusimista pääosin. Lisäksi puiden määrä tulee vähentymään raitiotien pysäkkien kohdalla. Puurivien muutoksilla on merkittäviä vaikutuksia kaupunkikuvaan. Sammonaukiotila hajoaa nykyisellään erilaisten ajoratojen jakamaksi laajaksi liittymäalueeksi, jonka näkymää leimaavat liikennejärjestelyt sekä liikenteenohjausportaalit ja muut liikenteeseen liittyvät laitteet. Uusilla liikennejärjestelyillä voidaan kehittää ja lisätä Sammonaukion viihtyisyyttä ja kaupunkikuvallista näyttävyyttä mm. supistamalla ja selkeyttämällä liikenneväyliä sekä muodostamalla liittymän keskiosaan yhtenäisiä avoimia saarekkeita. Raitiotien yleissuunnitelmassa Sammonaukiolle on esitetty sähkösyöttöasema, joka ei sovellu alueen kaupunkikuvaan aiheuttamatta siihen merkittävää häiriötä.

Hankeosa-alueella raitiotien kehitettävä kaupunkikuvallinen erityiskohde on Tullin ympäristö ja Sammonaukio. Itsenäisyydenkadun suunnittelussa erityistä huomiota kiinnittää Tullikamarinaukion ja Attilan entisen kenkätehtaan kohdan arvokkaan ilmeen säilyttämiseen ja kehittämiseen. Katualueen pintamateriaalien käyttö tulee sovittaa Tullinaukion ilmeeseen mm. ottaen huomioon nykyinen luonnonkiven käyttö. Kadunkalusteissa, valaistuksessa ja pinnoitteissa tulee ottaa huomioon RKY-alueen luonne ja noudattaa yksinkertaista selväpiirteisyyttä. Alueen luonne edellyttää myös raitiotiepylväiden ja laitteiden korkeatasoisuutta ja sopivuutta ympäristöön. Itsenäisyydenkadun katutilan viihtyisyyden kannalta on tärkeää pyrkiä säilyttämään puurivit tai ainakin korvata ne uusilla. Attilan entisen kenkätehtaan tukimuuri/sokkelin muutokset tulee suunnitella huolella ottaen rakennuksen arkkitehtoniset arvot huomioon. Näkymä Sammonaukiolta Kalevan kirkolle tulee säilyttää avoimena. Raitiotien ja katuja valaistuksen pylväät ja laitteet sekä liikenteenohjauslaitteet tulee sijoittaa niin, että ne eivät peitä avointa näkymää. Sammonaukion sähkönsyöttöasema tulee suunnitella arkkitehtoniseksi osaksi kaupunkikuvaa tai tutkia jatkosuunnittelussa sijoitusta maanalle tai sivummalle keskeisiltä yleisiltä alueilta. Kalevanpuistotie on merkitty keskustan strategisessa osayleiskaavassa kehitettäväksi viher- ja virkistysvyöhykkeeksi, jota on kehitettävä viher- ja virkistyspalveluiden laatua ja jatkuvuutta siten, että Pyynikin, Kaupin ja Iidesjärven saavutettavuus keskustasta sekä yhteydet järveltä paranevat. Vyöhykettä tulee kehittää kaupungin viihtyisyys- ja vetovoimatekijänä sekä tärkeänä kaupunkimaiseman osana. Suunnittelussa pyritään parantamaan jalankulun- ja pyöräilyn alueita ja jatkuvuutta katujen ylityskohdissa sekä säilyttämään ja lisäämään katuviheralueita. Suunnittelussa noudatetaan yleisesti Tampereen raitiotien katutilaohjetta. 7 HO 1.5 SAMMONKATU Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö RKY 2009, maakunallisesti arvokas kulttuuriympäristö (luonnos), kaupunkikuvallisesti merkittäväalue Kaupunkikuvallisesti yhtenäinen Kalevan kaupunginosa koostuu useasta osasta, joista kullakin on omat ajalliset ja tyylilliset piirteensä. Alue on yksi maamme laajimmista 1940-60-luvun asuinalueista ja edustavimmista jälleenrakennuskauden arkkitehtuurikokonaisuuksista. Se edustaa monin tavoin aikakaudelle ominaisia funktionalistisia ja rationalistisia kaupunkisuunnittelu- ja arkkitehtuuriperiaatteita. Katuverkko on keskustan ja Tammelan ruutukaavaa vapaamuotoisempi koostuen säteittäisistä pääkaduista (Teiskontie ja Sammonkatu) ja hieman kaarevista kokooja- ja tonttikaduista. Korttelirakenne on avoin ja painottaa luonnonvalon, puistoaluiden ja

puistomaisten kerrostalopihojen merkitystä. (Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012) Tärkein maamerkki on muuta ympäristöä korkeammalla ja keskeisesti sijaitseva monumentaalinen, arkkitehtuuriltaan muusta ympäristöstä poikkeava Kalevan kirkko, joka yhdessä Liisanpuiston kanssa muodostaa päätteen Itsenäisyydenkadulle. (Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012) Liisanpuisto on myös keskeinen länsi-itäsuuntainen viherverkon ja jalankulun yhteys sekä kaupunkirakenteen ja maisemahistorian kannalta merkittävä avoin maisematila. Uusi kauppaoppilaitos (Sammonkatu 45) edustaa 1960-luvun arkkitehtuuria ja on kaupunkikuvassa viheriön ympäröimänä kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä ympäristö, joka liittyy suunnitteluhistorialtaan kiinteästi alueen muihin tärkeisiin kulttuuriympäristökohteisiin Ratinan stadioniin ja Sampolan kouluun. Raitiovaunulinjalla ja sen pysäkeillä sekä niihin liittyvillä katumuutoksilla on merkittäviä vaikutuksia alueen kaupunkikuvaan ja ympäristöön. RTO: Kaleva Kaupunkikuvaohjeissa edellytetään pääkatujen kaupunkimaisen ja moderni ilmeen säilyttämistä. Kadun perusluonne pystytään säilyttämään raitiotien selkeällä linjauksella kulkemaan puurivien keskellä. Lisäksi yhtenäiset puurivit viherkaistoilla linjataan kadun koko matkalle kuten nykyisellään. Katutilan muutokset mahdollistavat erotellut jalkakäytävät ja pyörätiet kadun molemmille puolille mikä lisää viihtyisyyttä ja käytettävyyttä. Katupuurivit ovat oleellinen osa kaupunkikuvaa. RTO: Kaleva Kaupunkikuvaohjeissa on esitetty 1960-luvulla istutetut puurivit säilytettäväksi. Raitiotien edellyttämien katutilamuutoksien vuoksi suunnitelma edellyttää puurivien uusimista. Katupuiden periaate on mahdollista säilyttää likimain nykyisellään, mutta pysäkkien kohdille tulee katkeamia puuriveihin. Puurivien uusiminen aiheuttaa merkittäviä väliaikaisia vaikutuksia kaupunkikuvaan. Bulevardimainen näyttävyys palaa vähitellen vuosien kuluessa, kun uusi istutettu puusto saavuttaa täyden mittansa. Kadunkalusteissa, valaistuksessa ja pinnoitteissa tulee ottaa huomioon RKY-alueen luonne ja noudattaa yksinkertaista selväpiirteisyyttä. Alueen luonne edellyttää myös raitiotiepylväiden ja laitteiden korkeatasoisuutta ja sopivuutta ympäristöön. Raitiotien linjauksessa ja katutilan muutoksien suunnittelussa tulee huolehtia, että ratkaisut sovitetaan alueen ominaispiirteisiin. Mittava puurivien uudistaminen voi herättää vastustusta asukkaissa. Puurivit uusitaan nykyisen kaltaisiksi. Suunnittelussa tulee varautua riittävän määrään korkealaatuisten taimien saantiin. Suunnittelussa noudatetaan yleisesti Tampereen raitiotien katutilaohjetta.

8 HO 1.6 RIEVÄKATU Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (ehdotus) Maisemarakenteellisesti merkittävä alue Muinaisjäännösalue Luonnon maamerkkinä toimivan Kalevanharjun selänne kehystävää ympäröivää maisemaa. Se on sekä geologisesti että maisemallisesti arvokas osa kaupungin halki kulkevaa harjujaksoa. Harjun alueelta on löytynyt muinaisjäännökseksi katsottavia hiilimiiluja ja merkkejä vuoden 1918 sodan tapahtumista. Alue on inventoitu kiinteäksi muinaisjäännökseksi historiallisena taistelupaikkana. Maisemakuvaa hallitsee Prismakeskuksen liikerakennus mainostorneineen ja laajat asfaltoidut pysäköintialueet. Kalevanharjun rinnemetsä toimii alueen maisemakuvan rajana ja jäsentäjänä. Harjun rinnettä on osin leikattu ja luiskattu sepeliverhouksella. Alue on kehittyvää ja tiivistyvää kaupan aluetta, joka tulee rakentuessaan eheytymään ja muuttumaan kaupunkimaisemmaksi. Raitiotie on linjattu Prismakeskuksen pysäkin jälkeen Rieväkadun Kalevanharjun puoleiseen reunaan. Katumuutokset aiheuttavat jonkin verran maanleikkauksia harjun rinteeseen. Rinteen käsittely istutuksin mahdollistaa Kalevanharjun toimimisen näyttävänä maisemakuvan rajana. Muinaisjäännösalueen huomioon ottamisesta suunnittelussa tulee neuvotella Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa ja tarkemmat suunnitelmat on lähetettävä maakuntamuseolle lausuntoa varten. Hankeosa-alueella raitiotien kehitettävä kaupunkikuvallinen erityiskohde on alueen kehittymisen myötä muodostuva uusi Rieväaukio. Suunnittelussa tämä otetaan huomioon Rieväaukion pysäkkiympäristön kehittämisessä korkeatasoisin pintamateriaalein sekä liittyminen alueen muihin suunnitelmiin. Kalevanharjun rinnealuetta tulee kehittää puistomaisena alueena yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Asemakaavan määräyksen mukaisesti rinteeseen on istutettava puita ja pensaita, jotta siitä muodostuu puistometsän reunavyöhyke. Luiskattuja sepeliverhouksia tulee muuttaa kasvillisuuspeitteisiksi. Mahdolliset tukimuurit on toteutettava korkeatasoisina. Kohteesta on tehty asemakaavoituksen yhteydessä Kalevanharjun viherverkostosuunnitelma. Hervannan valtaväylän kohdalle on määritelty Hakametsän yleissuunnitelmassa kävelyn ja pyöräilyn ylitystarve, joka tarkempi sijaintikohta ja ylitykseen varautuminen tulee selvittää suunnittelun yhteydessä Tampereen kaupungilta. Kalevanharjun muinaisjäännösalueen huomioon ottamisesta suunnittelussa tulee neuvotella Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa. Suunnittelussa noudatetaan yleisesti Tampereen raitiotien katutilaohjetta.

9 HO 1.7 HERVANNAN VALTAVÄYLÄ Maisemallisesti merkittäviä kohteita Hervannan valtaväylän linjaus kulkee kahden maisemallisesti merkittävän murroslaakson halki. Murroslaaksojen viheralueet tuovat hyvin esille alueen maastorakenteen. Keskeinen Hervannan valtaväylän maisemassa näkyvä maastorakenteen elementti on Pyhäjärvi Iidesjärvi Kaukajärvi -murroslaakso. Hervannan valtaväylän länsipuolella sijaitseva Iidesjärvi on kaupunkirakenteessa merkittävä avoin maisematila. (Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat 2015) Iidesjärven alue sekä valtaväylän itäpuolella sijaitseva Kirkkosuonnotko ovat merkittäviä viherverkon osia ja osana kantakaupungin keskuspuistoverkostoa. Tärkeä näkymälinja IIdesjärvelle avautuu Sotilaankadun/Nekalantien ja Hervannan valtaväylän risteyskohdalta, Huringin peltoalueen yli. Vihiojan varsi toimii kaupunkirakenteen kannalta merkittävänä avoimien maisematilojen sarjana. Vihiojalla on erittäin merkittävä rooli seudullisena ekologisena yhteytenä ja ainutlaatuinen asema itä-länsisuuntaisesti läpi kaupungin kulkevana, lähes yhtenäisenä viheralueiden ketjuna. (Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat 2015) Hervannan kanjoni on geologisesti ja maisemallisesti merkittävä murroslaakso, jonka korkeusero Hervannan kaupunkirakenteeseen on jyrkimmillään n. 30m. Kajoni toimii tärkeänä kevyen liikenteen reittinä ja osana keskuspuistoverkostoa. Valtaväylältä avautuu näkymiä kanjoniin etenkin Kaukajärven suuntaan. (KYMS 2008) Muinaisjäännökset Hankealueen läheisyyteen sijoittuu kaksi kiinteää muinaisjäännöstä; Iidesjärven kohdalle, Vuohenojan eteläpuolelle Kokinpellon kivikautinen asuinpaikka sekä Turtolassa Messukylän vanha kylätontti. Hervannan valtaväylän linjaus on haasteelliseen maaston vaihtelevan topografian vuoksi. Murroslaaksojen, purolaaksojen sekä teiden ja ramppien ylitykset edellyttävät siltojen rakentamista raitiotietä varten. Sillat näkyvät maisematilassa uutena elementtinä ja laajentavat jonkin verran liikenneväylien ympäristöä entisestään. Raitiotien väylälle on määritelty erityiskohteina Vuohenoja, Turtola ja Hallila, joiden tuleviin pysäkkiympäristöihin on suunnitteilla kaupunkikuvallista kohotusta. Hallilan pysäkkialueeseen liittyy tavoite täydennysrakentamista, josta pyritään tekemään kaupunkikuvallisesti korkeatasoista. Muutoksilla on mahdollisuus tukea alueiden identiteettiä ja kehittää liikennealueiden ympäristöä. Iidesjärven kohdalla raitiotie mahdollistaa näkymäakselin kehittämisen avaamalla näkymiä järvelle, jolloin maisematilakokemus vahvistuu. Näkymien avaamisessa järvelle tulee kuitenkin ensisijaisesti ottaa huomioon luontoarvot. Iidesjärven rauhoitus luonnonsuojelualueeksi on vireillä ja alueesta on tekeillä hoito- ja käyttösuunnitelma, joka määrittelee.

Hervannan kanjonin ylittävä raitiotiesilta näkyy maisemassa uutena elementtinä. Nykyinen alueen sisääntulomaisema ei ole tällä hetkellä niin näyttävä kuin maisemallinen sijainti mahdollistaisi vaan vaatisi siltaympäristön edustavuuden kehittämistä. Muinaisjäännökset sijoittuvat etäämmälle hankealueesta eikä raitiotiellä ole niihin siten vaikutuksia. Raitiotiehen on kuitenkin suunnitteilla jatkossa liityntäyhteyksiä, jolloin muinaisjäännökset tulee huomioida. Hankeosa-alueella raitiotien kehitettäviä kaupunkikuvallisia erityiskohteita ovat Vuohenojan silta/liityntäalue, Turtolan Laulunmaansillan ympäristö ja Hallilan pysäkki ympäristö, johon liittyy tavoitteita lisärakentamisesta. Raitiotie risteää usean tärkeän jalankulun ja pyöräilyn reitin kanssa ja aiheuttaa niihin osin muutoksiakin. Siltaympäristöjä tulee kehittää ottaen huomioon ulkoilureittien toimivuus ja viihtyisyys. Vesiuomien varteen tulee varata riittävät suojavyöhykkeet hulevesien käsittelyä varten, jolloin ne voidaan rakentaa myös ympäristörakentamisen keinoin korkeatasoisesti ja luonnonmukaisesti. Luiskien käsittelyssä tulee ottaa huomioon alueen luonnonpiirteiden kehittäminen ja vahvistaminen sekä niiden näkyminen tiemaisemassa. Tukimuurit näkyvät vahvasti Hervannan valtaväylän maisemassa ja niiden laadukkaaseen toteutukseen tulee panostaa. Yksi kantakaupungin tärkeimmistä näkymälinjoista avautuu Nekalantieltä/Sotilaankadulta luoteeseen Iidesjärven yli kohti kaupungin keskustaa. Tämä tulee ottaa huomioon raitiotiepylväiden ja laitteiden sijoittelussa ja sopivuudessa ympäristöön. Toinen suunnittelussa huomioon otettava näkymälinja avautuu Kanjonin sillalta Kaukajärvelle. Suunnittelussa noudatetaan yleisesti Tampereen raitiotien katutilaohjetta. 10 HO 1.8 INSINÖÖRIKATU Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö RKY 2009 Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Insinöörinkadun keskivaiheilla sijaitseva liikekeskuksen ja julkisten palveluiden rakennuskompleksi muodostaa Hervannan keskusakselin 1970-luvulla rakennetun lähiön ytimeksi. Ympäröivän betonisen kerrostalorakennusten kontrastiksi on toteutettu Raili ja Reima Pietilän suunnittelemat punatiiliset rakennukset. Asuntoalueen oma selkeä identiteetti muodostuu keskusakselisommitelman tiiliarkkitehtuurin ja viherympäristön kokonaisuudesta. Liikekeskusta laajennettiin itäpuolelle 2006-2007 arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy:n suunnitelmin. Kokonaisuuden nimeksi tuli kauppakeskus DUO. (RKY 2009) Duon kauppakeskuksen ja monitoimitalon alue on Insinöörinkadun toiminnallinen ja liikenteellinen keskittymä. Raitiotiellä ja sen pysäkeiden suunnittelulla voidaan

hyödyntää muutostilanne kaupunkikuvan kohentamiseen ja saavuttaa siten myönteisiä vaikutuksia. Insinöörinkadun katukuvaa rytmittävät jaksoittaiset koivurivit. Puurivit ovat tärkeä osa kadun ilmettävä, muita katualueen istutuksia ei juuri ole. Raitiotien kohdalta joudutaan poistamaan nykyisiä katualueen puukujanteita. Kaupunkikuvallinen muutos on merkittävä, jos poistuvia puita ei tilanpuutteesta johtuen voida korvata uusilla. Hankeosa-alueella raitiotien kehitettävä kaupunkikuvallinen erityiskohde on punatiilisten kauppakeskus Duo:n ja Hervannan toimintakeskuksen rakennusten muodostama yhtenäinen ja erityisen omaleimainen kaupunkikuvallinen kokonaisuus. Koko RKY-alueen pintamateriaalien, valaistuksen ja kadunkalusteiden käytöstä tulee tehdä yleissuunnitelma/kokonaistarkastelu. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös muun alueen vahva omaleimaisuus. Opiskelijankatu edustaa alkuperäistä Hervantaa ja kadulla on nähtävissä Ruusuvuoren alkuperäisen suunnitelman kaupunkirakenteellisia lähtökohtia: ruutukaava, julkinen rakentaminen ja asuinrakentaminen omilla tonteillaan, umpinaiset asuinkorttelit, jalankulun erottaminen omille raiteilleen sekä jalankulkusillat. Opiskelijankadun pysäkin ympäristö ja risteysalue ovat myös erittäin tärkeä kaupunkikuvallinen kohta, jossa erotetun kevyenliikenteen järjestelyjen luonnehtimaa kaupunkikuvaa kivettyine jalkakäytävineen, viherkaistoineen ja puuriveineen tulisi vaalia. Myös vaihtopysäkin suunnitteluun tulee panostaa. Insinöörinkadun puukujanneosuuksia tulee pyrkiä säilyttämään tai korvaamaan uusilla tai parantaa kaupunkikuvaa muulla katuvihreällä. Katupuulajina tulee käyttää nykyistä. Suunnittelussa noudatetaan yleisesti Tampereen raitiotien katutilaohjetta. 11 HO 1.9 TOHTORINPUISTO Alueella ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita. Raidelinjaus sijoittuu Hervannan valtaväylän varteen metsäalueen laitaan, nykyisen kevyenliikenteenreitin kohdalle. Raitiotie kaventaa nykyistä metsäaluetta. Kevyenliikenteenreitti siirretään etäämmälle. Suunnittelussa noudatetaan yleisesti Tampereen raitiotien katutilaohjetta. 12 HO 1.10 MAKKARAJÄRVI Alueella ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita. Raitiotielinjaus sijoittuu nykyisin luonnontilaiseen metsään. Alueelle on suunnitteilla maankäytön muutoksia.

Raitiotien materiaaleissa tulee ottaa huomioon sovittaminen suunnitellun asuinalueen kaupunkikuvaan. Lisäksi suunnittelussa tulee tarkastella mahdollisuutta kehittää raitiotielle omaleimainen päätepysäkki. 13 HO 2.1 ATOMIPOLKU JA HERMIANKATU Alueella ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita. Hermiankadun varrella sijaitsee Tampereen teknillinen yliopisto ja muita kookkaita toimitilarakennuksia ja katukuvalla on merkitystä niiden viihtyisänä ja edustavana sisääntulona alueelle. Alueen kaupunkikuvaan ja viihtyisyyteen vaikuttavat merkittävästi kadun varren viherkaistat puuriveineen. Hermiakadun puurivit tulee pyrkiä säilyttämään tai korvata uusilla istutuksilla. Suunnittelussa noudatetaan yleisesti Tampereen raitiotien katutilaohjetta. 14 HO 2.2 VARIKKO Alueella ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita. Raitiotien suunniteltu varikkoalue on nykyisellään metsäinen kalliomäki. Katutiloja rajaavat metsänreunat ja mäkialueet sekä Hervannantien ja Kauhakorvenkadun katupuurivit ovat katukuvallisesti tärkeitä. Alueen kaupunkikuva muuttuu varikon rakentumisen myötä merkittävästi kaupunkimaisemmaksi. Maisemallisesti merkittäviä vaikutuksia aiheuttavat varikkoalueen tasaamisen johdosta tehtävät louhinta- ja täyttötyöt. Varikon kaupunkikuvallista ilmettä voidaan parantaa säilyttämällä nykyiset katupuut sekä uusin suoja- ja katupuuistutuksin. Kaupunkikuvallisesti tärkeintä on maisemoida laaja varikkokenttä toimintoineen ympäröivään maisemaan suojaistutuksin. Varikkoalueesta on tehty viheralueiden yleissuunnitelma Hervannan raitiovaunuvarikon viheralueiden yleissuunnitelma 2015. 15 HO 3.1 TEISKONTIE Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö RKY 2009, kaupunkikuvallisesti merkittäväalue

Kaupunkikuvallisesti yhtenäinen Kalevan kaupunginosa koostuu useasta osasta, joista kullakin on omat ajalliset ja tyylilliset piirteensä. Alue on yksi maamme laajimmista 1940-60-luvun asuinalueista ja edustavimmista jälleenrakennuskauden arkkitehtuurikokonaisuuksista. Se edustaa monin tavoin aikakaudelle ominaisia funktionalistisia ja rationalistisia kaupunkisuunnittelu- ja arkkitehtuuriperiaatteita. Katuverkko on keskustan ja Tammelan ruutukaavaa vapaamuotoisempi koostuen säteittäisistä pääkaduista (Teiskontie ja Sammonkatu) ja hieman kaarevista kokooja- ja tonttikaduista. Korttelirakenne on avoin ja painottaa luonnonvalon, puistoaluiden ja puistomaisten kerrostalopihojen merkitystä. (Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012) Tärkein maamerkki on muuta ympäristöä korkeammalla ja keskeisesti sijaitseva monumentaalinen, arkkitehtuuriltaan muusta ympäristöstä poikkeava Kalevan kirkko, joka yhdessä Liisanpuiston kanssa muodostaa päätteen Itsenäisyydenkadulle. (Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012) Liisanpuisto on myös keskeinen länsi-itäsuuntainen viherverkon ja jalankulun yhteys sekä kaupunkirakenteen ja maisemahistorian kannalta merkittävä avoin maisematila. Raitiovaunulinjalla ja sen pysäkeillä sekä niihin liittyvillä katumuutoksilla on merkittäviä vaikutuksia alueen kaupunkikuvaan ja ympäristöön. RTO: Kaleva Kaupunkikuvaohjeissa edellytetään pääkatujen kaupunkimaisen ja moderni ilmeen säilyttämistä. Kadun perusluonne pystytään säilyttämään raitiotien selkeällä linjauksella kulkemaan puurivien keskellä. Lisäksi yhtenäiset puurivit viherkaistoilla linjataan kadun koko matkalle kuten nykyisellään. Katutilan muutokset mahdollistavat erotellut jalkakäytävät ja pyörätiet kadun molemmille puolille mikä lisää viihtyisyyttä ja käytettävyyttä. Katupuurivit ovat oleellinen osa kaupunkikuvaa. RTO: Kaleva Kaupunkikuvaohjeissa on esitetty 1960-luvulla istutetut puurivit säilytettäväksi. Raitiotien edellyttämien katutilamuutoksien vuoksi suunnitelma edellyttää puurivien uusimista. Katupuiden periaate on mahdollista säilyttää likimain nykyisellään, mutta pysäkkien kohdille tulee katkeamia puuriveihin. Puurivien uusiminen aiheuttaa merkittäviä väliaikaisia vaikutuksia kaupunkikuvaan. Bulevardimainen näyttävyys palaa vähitellen vuosien kuluessa, kun uusi istutettu puusto saavuttaa täyden mittansa. Kekkosentien ylittävä raitiotiesilta näkyy maisemassa uutena elementtinä. Hankeosa-alueella raitiotien kehitettävä kaupunkikuvallinen erityiskohde on Ilmarinaukio, joka on osa tärkeää kehitettävää viher- ja virkistysyhteyttä Kalevan puistoalueiden ja Kaupin välillä. Suunnittelussa pyritään parantamaan jalankulun- ja pyöräilyn alueita ja jatkuvuutta katujen ylityskohdissa sekä säilyttämään ja lisäämään katuviheralueita ottaen huomioon alueen kulttuuriympäristön luonne. Kadunkalusteissa, valaistuksessa ja pinnoitteissa tulee ottaa huomioon RKY-alueen luonne ja noudattaa yksinkertaista selväpiirteisyyttä. Alueen luonne edellyttää myös raitiotiepylväiden ja laitteiden korkeatasoisuutta ja sopivuutta ympäristöön. Raitiotien linjauksessa ja katutilan muutoksien suunnittelussa tulee huolehtia, että ratkaisut sovitetaan alueen ominaispiirteisiin.

Mittava puurivien uudistaminen voi herättää vastustusta asukkaissa. Puurivit uusitaan nykyisen kaltaisiksi. Suunnittelussa tulee varautua riittävän määrään korkealaatuisten taimien saantiin. Suunnittelussa noudatetaan yleisesti Tampereen raitiotien katutilaohjetta. 16 HO 3.2 TEKUNKATU Kaupunkikuvallisesti merkittävä ympäristö Tekunkatu rajautuu luoteispuolelta Litukan siirtolapuutarha-alueeseen ja kaakkoispuolelta Tampereen ammattikorkeakoulun kampuksen alueeseen (TAMK), joka Tampereen yliopistollisen keskussairaalan (TAYS) kanssa muodostaa kaupunkikuvallisesti merkittävän kokonaisuuden Kaupin alueella. Kekkosentien ylittävän raitiotiesillan järjestelyt ja tukimuurit muuttavat pienimittakaavaisen siirtolapuutarhan maisemaa merkittävästi kaupunkimaiseen suuntaan. Hankeosa-alueella raitiotien kehitettävä kaupunkikuvallinen erityiskohde on TAMK:n kampusalue, jossa raitiotien suunnittelussa tulee tarkastella liittymistä alueen muuhun kehittämiseen. Suunnittelussa noudatetaan yleisesti Tampereen raitiotien katutilaohjetta. 17 HO 3.3 KUNTOKATU Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, kaupunkikuvallisesti merkittävä ympäristö Kerroksellisesti 1950-luvulta lähtien kehittynyt Tampereen yliopistollinen keskussairaala (TAYS) ja Tampereen ammattikorkeakoulun kampuksen alue (TAMK) muodostavat kaupunkikuvallisesti merkittävän kokonaisuuden Kaupin alueella. Teiskontietä reunustaa puistomainen vyöhyke ja korkealaatuista arkkitehtuuria edustavat keskussairaalan ja ammattikorkeakoulun rakennusryhmät. Teiskontie muodostaa kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti tärkeän sisääntulomaisematilan kaupunkiin saavuttaessa. Raitiovaunulinjalla ja sen pysäkeillä sekä niihin liittyvillä katumuutoksilla on merkittäviä vaikutuksia alueen kaupunkikuvaan ja ympäristöön. Keskussairaalan Kuntokadun puoleisen sisääntulon edusaukiolla ja viheralueilla on kaupunkikuvassa tärkeä rooli mm. alueelle avautuu näkymiä Teiskontieltä. Muutoksilla on mahdollisuus tukea alueen identiteettiä ja vahvistaa keskussairaalan sisäänkäyntiaukiota. Pysäkin sijainnilla ja materiaaleilla voidaan parantaa pääsisäänkäynnin erottuvuutta ja saavutettavuutta.

Hankeosa-alueella raitiotien kehitettävä kaupunkikuvallinen erityiskohde on TAYS:n Elämänaukio, jossa raitiotie ja pysäkkialueet tulee sovittaa sairaalan tonttialueeseen luontevasti ja saumattomasti. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon sairaala-alueen puistomaisen ympäristön ominaispiirteiden säilyttäminen. Kaupin kampuksen rakentamistapaohjeessa ja viheryleissuunnitelmassa on esitetty raitiotien pintamateriaaliksi nurmikiveä tai vastaavaa. Lisääntyneen rakentamisen vuoksi alueella tulee vastapainoksi olla vihreää nurmialuetta puistomaisuuden säilyttämiseksi. Pikaraitiotien ympäristö ja pysäkkialueet on viimeisteltävä korkeatasoisin, rakennusten arkkitehtuuriin sopivin materiaalein, kalustein sekä istutuksin. Suunnittelussa noudatetaan yleisesti Tampereen raitiotien katutilaohjetta. 18 HO 3.4 VIERITIE Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, kaupunkikuvallisesti merkittävä ympäristö Kerroksellisesti 1950-luvulta lähtien kehittynyt Tampereen yliopistollinen keskussairaala (TAYS) muodostaa kaupunkikuvallisesti merkittävän kokonaisuuden Kaupin alueella. Teiskontietä reunustaa puistomainen vyöhyke ja korkealaatuista arkkitehtuuria edustavat keskussairaalan ja ammattikorkeakoulun rakennusryhmät. Teiskontie muodostaa kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti tärkeän sisääntulomaisematilan kaupunkiin saavuttaessa. Alueen ilmeeseen vaikuttavat merkittävästi Teiskontien varressa oleva puusto ja hoidetut viheralueet molemmin puolin tietä. Puusto suojaa autoliikenteen todellisilta ja koetuilta haittavaikutuksilta. Teiskontien kehittäminen joukkoliikenteenkäytävänä ja Vieritien raitiotien suunniteltu rakentaminen saattavat edellyttää tienvarsipuuston melko laajaa häviämistä niiden väliltä. Puuvyöhykkeen poistumisella on merkittäviä vaikutuksia kaupunkikuvaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää Teiskontien katukuvaan, koska se muodostaa sisääntulonäkymän kaupunkiin. Vieritien ja Teiskontien välistä vihervyöhykettä tulee kehittää ottaen huomioon Teiskontien ympäristön puistomainen kokonaisilmeen säilyminen ja jatkuvuus. Suunnittelussa noudatetaan yleisesti Tampereen raitiotien katutilaohjetta. 19 HO 3.5 TENNISKATU Alueella ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita. Kaupunkikuvaa hallitsevat muutamat toimitilarakennukset ja niiden avarat pysäköintialueet.

Tenniskadun katujärjestelyt muuttuvat merkittävästi. Lisäksi alueella on suunnitteilla muita maankäytön muutoksia, jotka yhdessä vaikuttavat kaupunkikuvaan ja ympäristöön merkittävästi muuttaen aluetta kaupunkimaisemmaksi. Suunnittelussa noudatetaan yleisesti Tampereen raitiotien katutilaohjetta. 20 LÄHTEET Hakametsän yleissuunnitelmaluonnos 12.3.2015. Tampereen kaupunki. Hervannan raitiovaunuvarikon viheralueiden yleissuunnitelma. Tampereen kaupunki 2015. Hervantajärvi, asemakaavan 8192 selostus ja viheryleissuunnitelma 2015. Kalevan Prisman hypermarketalue ja Hervannan valtaväylän katualue, asemakaavan 8500 selostus ja viherverkostosuunnitelma 2014. Kalevan RKY-alue, selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje. Tampereen kaupunki 2015. Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys. Tampereen kaupunki, suunnittelupalvelut, 2008. Kaupin Kampus, asemakaavan 8311 selostus, rakentamistapaohje ja viheralueiden yleissuunnitelma 2014. Keskustan osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014. Sami Raninen. Pirkanmaan maakuntamuseo 2014 Muinaisjäännösrekisteri. Museovirasto, http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/ Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2015. Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Raitiotien yleissuunnitelman tarkistus Hervannassa. Tampereen kaupunki, raitiotiehanke 2015. Raitiotien yleissuunnitelman tarkistus keskustakaduilla Pirkankatu, Itsenäisyydenkatu ja Sammonkatu. Tampereen kaupunki, raitiotiehanke 2015. Raitiotien yleissuunnitelman tarkistus Teiskontiellä ja TAYSin alueella. Tampereen kaupunki, raitiotiehanke 2015. Raitiotien yleissuunnitelman tarkistus Insinöörinkadulla ja Hermiankadulla. Tampereen kaupunki, raitiotiehanke 2015. Tampere Hallilan täydennysrakentamisen asemakaavan nro 8604 arkeologinen selvitys. Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 2015. Tampere Rusko, Raitiotien varikkoalueen asemakaan nro 8600 arkeologinen selvitys. Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 2015.

Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat selvitys. Tampereen kaupunki /Kaupunkiympäristön kehittäminen 2015. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012. A-insinöörit. Tampereen kaupunki, 2012. Tampereen raitiotien katutilaohje. Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön kehittäminen 2015. Luonnos 8.9.2015 Tampereen raitiotie, yleissuunnitelma. Tampereen kaupunki 2014. Tampereen raitiotie, yleissuunnitelman Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto 27.5.2014. Tampereen vihreä keskusta. Keskustan viherverkko ja sen kehittäminen. Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön kehittäminen 2014. Tampereen ydinkeskustan katutilaohje. Tampereen kaupunki, yleisten alueiden suunnittelu 2014. Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY2009). Museovirasto, http://www.rky.fi/ 21 ASIANTUNTIJATUKI JA YHTEISTYÖTAHOT Museovirasto Kulttuuriympäristön suojelu Kaija Kiiveri-Hakkarainen Kulttuuriympäristön suojelu Anu Kiiveri Pirkanmaan maakuntamuseo Arkeologiset kohteet Vadim Adel Rakennuskulttuuri ja suojelu Hannele Kuitunen Tampereen kaupungin keskustahanke Hankepäällikkö Sakari Leinonen Arkkitehti Minna Seppänen Hankepäällikkö Veikko Vänskä Tampereen kaupunki, maankäytönsuunnittelu Yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen Arkkitehti Eeva Hakola Tampereen kaupunki, maisemasuunnittelu Kaupunginpuutarhuri Timo Koski Maisema-arkkitehti Ranja Hautamäki Ympäristösuunnittelija Juha-Pekka Reilin