VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Tietoisku 7/2011 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muualle Suomeen kääntyi voitoksi 3 Muuttaneiden koulutustaso nousi 4 Espoon sisällä SuurEspoonlahti muuttovoittaja 5 Suurin kokonaismuuttovoitto Suur-Espoonlahteen 6 Syntyvyys ja kuolleisuus Kuva: Petri Lintunen Espoolaisten määrä lisääntyi vuoden 2010 aikana yli 3 600 hengellä. Muuttovoittona lisäyksestä tuli 1 362 henkeä eli 37 % kasvusta. Espooseen muuttaneista oli ruotsinkielisiä 5,0 % ja lähteneistä 6,6 %. Ruotsinkielisistä Espoo kärsi muuttotappiota 180 henkeä. Muuttoliike muualta kotimaasta oli vuoden 2010 aikana kääntynyt neljän tappiovuoden jälkeen voitolliseksi. Muuttovoittoa saatiin noin 240 henkeä. Myös siirtolaisuudesta saatu muuttovoitto lisääntyi noin 100 hengellä. Perinteisesti Espoo on saanut merkittävästi lisäväestöä muulta pääkaupunkiseudulta, mutta jo kolmantena vuonna peräkkäin väestönlisäys seudulta supistui. Espoo sai muuttovoittoa ainoastaan Helsingistä. Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Espoo menetti väestöään. Seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio oli supistunut hieman. Suurin muuttovoitto kuntien välisessä muuttoliikkeestä kohdistui Suur-Tapiolaan. Toiseksi eniten muuttoliikkeestä hyötyi Suur-Leppävaara. Kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä sai suurimman muuttovoiton Suur-Espoonlahti. Suurimman muuttotappion kunnan sisällä sai jälleen Suur-Tapiola, joka menetti asukkaitaan kaikille muille suuralueille. Kokonaisuudessaan suurimman muuttovoiton (kuntien välisestä ja kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä) sai Suur-Espoonlahti, kun se sai muuttovoittoa sekä kunnan sisältä että ulkopuolelta. Vanha-Espoon ja Pohjois-Espoon kokonaismuuttotase jäi tappiolliseksi. Arja Munter Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuonna 2010 syntyi 3 579 uutta espoolaista. Määrä oli 114 lasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuolleita oli 1 328. Luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui 2 251, mikä on hieman edellisvuotta enemmän. Vuonna 2010 naisten kokonaishedelmällisyys kääntyi lievään nousuun. Hedelmällisyys nousi yli 25-vuotiailla naisilla. Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli noussut vuoden 2010 aikana. Kuolleisuus oli noussut kaikissa ikäryhmissä.
1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi Espoolaisten määrä lisääntyi vuoden 2010 aikana yli 3 600 hengellä. Lisäys oli lähes 100 asukasta suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Muuttovoittona lisäyksestä tuli 1 362 henkeä eli 37 % kasvusta. Muuttovoiton lisääntymiseen vaikutti Espooseen muuton kasvaminen, ei niinkään lähtömuuton kasvu. Tulomuutot tuhatta kantaespoolaista kohti olivat nousseet 66 henkilöstä 69 henkilöön tuhatta asukasta kohti. Lähtijöiden määrä oli laskenut 64:stä 63 henkeen. Taulukko 1. Muutot Espooseen, Espoosta ja nettomuutto sekä muutot kunnassa 2001-2010. Espoo- Espoosta Muutto- % keski- Espoossa Keskiseen voitto väki- muuttaneita väkiluku Vuosi Lkm Lkm Lkm luvusta Lkm 2001 16 157 14 780 1 377 0,64 23 853 215 054 2002 16 801 14 238 2 563 1,17 24 986 219 217 2003 15 359 14 832 527 0,24 25 902 222 914 2004 16 441 15 395 1 046 0,46 27 768 225 852 2005 17 190 15 186 2 004 0,87 28 452 229 588 2006 16 101 15 215 886 0,38 27 412 233 362 2007 16 451 15 817 634 0,27 26 200 236 533 2008 16 749 15 587 1 162 0,48 24 968 239 806 2009 16 120 15 594 526 0,22 27 485 242 948 2010 16 900 15 538 1 362 0,55 27 692 246 150 Muuttoja kunnan sisällä oli hieman edellisvuotta enemmän, mutta asuntoa kunnassa vaihtaneiden määrä oli laskenut 113 henkilöstä 112 henkilöön tuhatta kanta-asukasta kohti. 2 Muuttotappio muualle Suomeen kääntyi voitoksi Muuttoliike muualta kotimaasta Espooseen oli vuoden 2010 aikana kääntynyt neljän tappiovuoden jälkeen voitolliseksi. Muuttovoittoa muualta Suomesta saatiin noin 240 henkeä. Muuttovoittoon vaikutti erityisesti muualta Suomesta muuttojen lisääntyminen, sillä lähtömuutto pysyi edellisvuoden tasolla. Taulukko 2. Maassamuutto ja siirtolaisuus 2001-2010. Maassamuutto Siirtolaisuus Kuntaan Kunnasta Netto Kuntaan Kunnasta Netto 2001 14 582 13 565 1 017 1 575 1 215 360 2002 15 285 13 222 2 063 1 516 1 016 500 2003 13 917 13 707 210 1 442 1 125 317 2004 14 847 14 050 797 1 594 1 345 249 2005 15 329 14 008 1 321 1 861 1 178 683 2006 14 035 14 053-18 2 066 1 162 904 2007 14 081 14 499-418 2 370 1 318 1052 2008 14 041 14 092-51 2 708 1 495 1213 2009 13 792 14 295-503 2 328 1 299 1029 2010 14 488 14 245 243 2 412 1 293 1119 2
Myös maan rajojen ulkopuolelta saatu muuttovoitto lisääntyi noin 100 hengellä. Tämäkin kasvu johtui tulomuuton lisääntymisestä eikä lähtömuuton vähenemisestä. Aikaisemmasta poiketen Espoo sai muuttotappiota vain alle 7-vuotiaista lapsista, mutta ei alakouluikäisistä. Muuttotappiota tuli myös kaikista yli 45-vuotiaista. Muuttotappio yli 65-vuotiaista oli supistunut neljään henkeen. Taulukko 3. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2010 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm 0-6 1 558 9,2 1 561 10,0-3 7-12 476 2,8 438 2,8 38 13-18 789 4,7 652 4,2 137 19-24 4 191 24,8 3 750 24,1 441 25-34 5 817 34,4 4 996 32,2 821 35-44 2 139 12,7 2 001 12,9 138 45-54 1050 6,2 1063 6,8-13 55-64 547 3,2 740 4,8-193 65+ 333 2,0 337 2,2-4 Yht. 16 900 100 15 538 100 1 362 Ikä 0-4 5-9 -50-22 0 50 2010 2009 10-14 0 15 15-19 20-24 25-29 294 219 276 301 293 482 30-34 184 339 35-39 125 121 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 -42-81 -24-84 -95-118 -98-158 13 11 65+ -59-4 -400-200 0 200 400 600 Kuva 1. Espoon muuttovoitto ikäryhmittäin 2009-2010. 3
Espooseen muuttaneista oli ruotsinkielisiä 5,0 % ja Espoosta lähteneistä 6,6 %. Tulomuuttajien osuus oli hieman laskenut edellisestä vuodesta, mutta lähteneistä ruotsinkielisiä oli aikaisempaa enemmän. Ruotsinkielisistä Espoo kärsi vuonna 2010 muuttotappiota 180 henkilön verran. Muuttovoittoa ruotsinkielisistä tuli vain 25-34 -vuotiaissa. Taulukko 4. Ruotsinkielisten muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2010 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm 0-6 106 12,5 136 13,2-30 7-12 32 3,8 32 3,1 0 13-18 38 4,5 46 4,5-8 19-24 200 23,5 261 25,3-61 25-34 270 31,8 261 25,3 9 35-44 79 9,3 132 12,8-53 45-54 42 4,9 59 5,7-17 55-64 40 4,7 58 5,6-18 65+ 43 5,1 45 4,4-2 Yht. 850 100 1 030 100-180 Perinteisesti Espoo on saanut merkittävästi lisäväestöä muulta pääkaupunkiseudulta, mutta jo kolmantena vuonna peräkkäin väestönlisäys seudulta supistui. Espoo sai muuttovoittoa ainoastaan Helsingistä ja muuttotase Kauniaisten ja Vantaan kanssa oli Espoolle tappiollinen. Taulukko 5. Muutot Espooseen ja Espoosta lähtö- ja tulokunnittain 2010. Espooseen Espoosta Nettomuutto Kunta Lkm % Lkm % Lkm Helsinki 6 450 38,2 5 564 35,8 886 Vantaa 1 313 7,8 1 460 9,4-147 Kauniainen 299 1,8 389 2,5-90 PKS yhteensä 8 062 47,7 7 413 47,7 649 Hyvinkää 107 0,7 121 0,8-14 Järvenpää 110 0,7 135 0,9-25 Kerava 92 0,5 116 0,7-24 Kirkkonummi 597 3,5 872 5,6-275 Nurmijärvi 182 1,1 312 2,0-130 Sipoo 42 0,2 57 0,4-15 Tuusula 94 0,6 150 1,0-56 Vihti 232 1,4 405 2,6-173 Muu Uusimaa 648 3,8 959 6,2-311 Muu Etelä-Suomi 2 229 13,2 2 203 14,2 26 Muut läänit 2 093 12,4 1 502 9,7 591 Ulkomaat 2 412 14,3 1 293 8,3 1119 Yhteensä 16 900 100 15 538 100 1 362 Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Espoo menetti väestöään muuttoliikkeen kautta noin 730 henkeä. Tappio oli pienentynyt kaikkiin muihin kuntiin paitsi Vihtiin. Seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio oli myös supistunut hieman edellisestä vuodesta. Muu Etelä-Suomi oli säilyttänyt paikkansa vähäisen muuttovoiton antajana, mutta muilta lääneiltä Espoo sai selvästi suuremman muuttovoiton kuin vuotta aikaisemmin. Muuttovoitto ulkomailtakin oli kasvanut noin 100 hengellä. 4
Kuva 2. Espoon muuttovoitot ja tappiot muualle Suomeen ja ulkomaille 2010. Suurin muuttovoitto kohdistui jo neljäntenä vuotena peräkkäin Suur-Tapiolaan. Toiseksi eniten muuttoliikkeestä hyötyi jälleen Suur-Leppävaara ja kolmanneksi eniten muuttovoittoa sai vaihteeksi Suur-Matinkylä. Pohjois-Espoo kärsi noin 100 hengen muuttotappion. Taulukko 6. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto suuralueittain 2010. Espooseen Espoosta Nettomuutto % Suuralue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. Suur-Leppävaara 4 706 4 307 399 0,7 Suur-Tapiola 3 421 2 699 722 1,7 Suur-Matinkylä 2 311 1942 369 1,1 Suur-Espoonlahti 2 569 2 278 291 0,6 Suur-Kauklahti 362 313 49 0,7 Vanha-Espoo 2 632 2 522 110 0,3 Pohjois-Espoo 567 664-97 -0,9 Muu alue 332 813-481 -13,2 Koko Espoo 16 900 15 538 1 362 0,6 5
3 Muuttaneiden koulutustaso nousi Vuonna 2010 Espooseen muuttaneiden koulutustaso oli hieman korkeampi kuin edellisenä vuonna. Näin Espooseen muuttaneiden koulutustason lasku, jota on jatkunut vuosia, pysähtyi. Vuonna 2010 Espooseen tulleista yli 15-vuotiaista lähes 35 % oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Runsaalla neljäsosalla oli korkeakoulututkinto. Tulomuuttajista vailla koulutusta olevien osuus oli laskenut ja keskiasteen ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden kohonnut. Parhaimmin koulutettuja olivat muulta Helsingin seudulta muuttaneet, mutta heistäkin ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa oli yli neljännes. Osasta muutoista voi olla kyse opiskelun aloittamisesta pääkaupunkiseudulla, Huonoin koulutustaso oli ulkomailta muuttaneilla, mutta koulutustietojen saatavuus heistä on heikko tai tiedot ovat epäluotettavia. Taulukko 7. Tulo-, lähtö- ja nettomuuton koulutusrakenne muuttoalueen mukaan 2010 (15 vuotta täyttäneet). Muutto- 15 vuotta Ei Keskiaste Korkea alue täyttäneet tutkintoa aste Lkm % % % % Tulomuutto Yhteensä 14 726 100. 35,2 36,6 28,2 H:gin seutu 8 356 100. 25,2 39,0 35,8 Muu Suomi 4 445 100. 26,8 47,3 25,9 Ulkomaat 1 925 100. 98,3 0,8 0,9 Lähtömuutto Yhteensä 13 407 100. 25,9 42,6 31,5 H:gin seutu 8 472 100. 24,5 43,9 31,6 Muu Suomi 3 904 100. 24,7 45,3 30,0 Ulkomaat 1 031 100. 42,2 21,6 36,2 Nettomuutto Lkm Lkm Lkm Lkm Yhteensä 1 319 1711-324 -68 H:gin seutu -116 30-453 307 Muu Suomi 541 224 337-20 Ulkomaat 894 1457-208 -355 Espoosta pois muuttaneiden koulutustaso oli myös kohonnut. Koulutustasoa oli korkeampi kuin tulomuuttajilla. Vain perusasteen koulutus oli noin 26%:lla, 43 %:lla oli keskiasteen ja 32 % :lla korkea-asteen koulutus. Eniten korkea-asteen koulutuksen saaneita oli ulkomaille muuttaneissa. Ulkomaille muuttaneissa oli myös enemmän kuin muualle muuttaneissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia. Koulutuksen kannalta katsoen vuoden 2010 muuttovoitto yli 15-vuotiaista oli synkeähkö, sillä muuttovoittoa saatiin vain ilman peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa olevista. Heitä tuli muuttovoittona erityisesti siirtolaisuuden kautta, mutta myös Helsingin seudun ulkopuolelta Suomesta. Jonkinasteisen tutkinnon suorittaneista Espoo kärsi muuttotappiota. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita menetettiin muulle Helsingin seudulle ja korkea-asteen koulutuksen saaneita ulkomaille. Helsingin seudulta saatiin kuitenkin muuttovoittoa korkea-asteen koulutuksen suorittaneista. 6
4 Espoon sisällä Suur-Espoonlahti muuttovoittaja 1 Kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä suurimman muuttovoiton sai Suur-Espoonlahti. Myös Suur- Kauklahti, Pohjois-Espoo ja Suur-Leppävaara saivat lisäväestöä muualta Espoosta Taulukko 8. Muutot kunnan sisällä suuralueittain 2 ja nettomuutto 2010 (mukana alueiden sisäiset muutot). Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto % Keski- Suur-alue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara 6 202 6 169 33 0,1 60 886 Suur-Tapiola 4 630 5 239-609 -1,4 42 777 Suur-Matinkylä 3 889 4 062-173 -0,5 34 282 Suur-Espoonlahti 5 227 5 018 209 0,4 50 450 Suur-Kauklahti 751 659 92 1,3 6 989 Vanha-Espoo 4 167 4 362-195 -0,5 36 161 Pohjois-Espoo 783 722 61 0,6 10 723 Muu alue 2 043 1 461 582 15,0 3 883 Koko Espoo 27 692 27 692 0 0,0 246 150 Suurimman muuttotappion kunnan sisällä sai jälleen Suur-Tapiola, joka menetti asukkaitaan kaikille muille suuralueille, eniten Suur-Matinkylään. Suur-Tapiola on kärsinyt muuttotappiota kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä jo vuodesta 1997. Suur-Matinkylä puolestaan kärsi muuttotappiota muualle paitsi Suur-Tapiolaan. Suurin tappio oli Suur-Espoonlahdelle. Suur-Espoonlahti sai muuttovoittonsa kaikkialta muualta Espoosta Suur-Kauklahtea ja Pohjois-Espoota lukuun ottamatta. 1 Tilastointiyksikkö kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä on muuttunut v. 1994. Aikaisemmin tilastointiyksikkönä oli muuttaja, vuodesta 1994 tilastossa yksikkönä on muutto. 2 Ryhmään muu alue kuuluvat: kunnassa vailla vakituista asuntoa ja tietymättömissä olevat Suomen lähetystöissä ja vastaavissa toimivat henkilöt tilapäisesti ulkomailla opiskelevat ja asevelvollisuutta suorittamassa olevat laivaväkeen kuuluvina merillä olevat rangaistus- tms. laitokseen suljetut ja sairaalaan hoidettaviksi otetut opiskelun, sairauden tai luottamustoimen takia poissa olevat lyhytaikaisen työsuhteen tai satunnaisen oleskelun takia poissa olevat muut yksityisasunnoissa asumattomat. 7
Kuva 3. Suurimmat muuttovirrat suuralueiden välillä Espoon sisäisessä muuttoliikkeessä 2010 5 Suurin kokonaismuuttovoitto Suur-Espoonlahteen Kokonaisuudessaan suurimman muuttovoiton (kuntien välisestä ja kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä) vuonna 2010 sai Suur-Espoonlahti, kun se sai muuttovoittoa sekä kunnan sisältä että ulkopuolelta. Toiseksi suurimman muuttovoiton sai Suur-Leppävaara pääasiassa kuntien välisen muuttoliikkeen ansiosta. Suhteellisesti suurimman kokonaismuuttovoiton sai Suur-Kauklahti. 8
Taulukko 9. Kokonaismuuttotase suuralueittain 2010 (mukana alueen sisäinen muutto). Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Keski- Suuralue Lkm Lkm Lkm % keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara 10 908 10 476 432 0,7 60 052 Suur-Tapiola 8 051 7 938 113 0,3 42 606 Suur-Matinkylä 6 200 6 004 196 0,6 33 974 Suur-Espoonlahti 7 796 7 296 500 1,0 49 665 Suur-Kauklahti 1 113 972 141 2,0 6 799 Vanha-Espoo 6 799 6 884-85 -0,2 35 686 Pohjois-Espoo 1 350 1 386-36 -0,3 10 537 Muu alue 2 375 2 274 101 2,6 3 631 Koko Espoo 44 592 43 230 1 362 0,6 242 948-481 582 Muu alue -97 61 Pohjois-Espoo Sisäinen -195 110 Vanha-Espoo Ulkoinen 49 92 Suur-Kauklahti 209 291 Suur-Espoonlahti -173 369 Suur-Matinkylä -609 722 Suur-Tapiola 33 Henkeä 399 Suur-Leppävaara -800-600 -400-200 0 200 400 600 800 Kuva 4. Suuralueiden muuttovoitot kunnan sisäisessä ja ulkoisessa muuttoliikkeessä 2010 Vanha-Espoon ja Pohjois-Espoon kokonaismuuttotase jäi tappiolliseksi. Vanha-Espoon tappio johtui sisäisen muuttoliikkeen tappiollisuudesta ja Pohjois-Espoon kuntien välisen muuttoliikkeen tappiollisuudesta. 9
6 Syntyvyys ja kuolleisuus Vuonna 2010 syntyi 3 579 uutta espoolaista. Määrä oli 114 lasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuolleita taas oli 68 henkeä edellisvuotta enemmän eli 1 328 Luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui 2 251, mikä on hieman edellisvuotta enemmän. Syynä lisäykseen oli syntyneiden määrän kasvu. Taulukko 9. Syntyneet, kuolleet ja luonnollinen väestönlisäys 2003-2010 Vuosi Syntyneet Kuolleet Luonnoll. väestönlisäys Lkm 0/00 Lkm 0/00 0/00 2003 3300 14,8 1207 5,4 2093 9,4 2004 3307 14,6 1129 5,0 2178 9,6 2005 3368 14,7 1192 5,2 2176 9,5 2006 3538 15,2 1166 5,0 2372 10,2 2007 3545 15,0 1209 5,1 2336 9,9 2008 3485 14,5 1140 4,8 2345 9,8 2009 3465 14,3 1268 5,2 2197 9,0 2010 3579 14,5 1328 5,4 2251 9,1 Taulukko 10. Kuolleisuus iän ja sukupuolen mukaan 2008-2010. Yhteensä 0-64 -v. 65-74 -v. 75+ v. Vuosi Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Koko väestö 2008 1 140 4,8 365 1,7 165 11,1 610 60,9 2009 1 268 5,2 365 1,7 247 15,8 656 62,9 2010 1 328 5,4 331 1,5 221 13,2 776 71,9 Miehet 2008 579 4,9 233 2,2 103 15,3 243 66,8 2009 684 5,7 242 2,2 143 20,2 299 78,3 2010 640 5,3 201 1,8 125 16,4 314 78,8 Naiset 2008 561 4,5 132 1,2 62 7,3 367 57,5 2009 584 4,7 123 1,1 104 12,2 357 54,0 2010 688 5,5 130 1,2 96 10,5 462 67,8 Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli noussut vuoden 2010 aikana. Kuolleisuus oli noussut kaikissa ikäryhmissä. Kasvun syynä oli alle 65 -vuotiaiden ja erityisesti 65-74 -vuotiaiden kuolleisuuden selvä nousu. Tämä kehitys näkyi kuitenkin vain naisilla. Miehillä kuolleisuus laski kaikilla alle 75 -vuotiailla. Espoolaisten naisten kokonaishedelmällisyys on noussut vuodesta 2004. Vielä vuonna 2007 hedelmällisyys oli lähes edellisen vuoden tasolla. Vuonna 2008 kokonaishedelmällisyys laski ja sama kehitys jatkui vuonna 2009, mutta vuonna 2010 hedelmällisyys kääntyi lievään nousuun. Hedelmällisyys nousi yli 25-vuotiailla naisilla. 10
Taulukko 11. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut 1 ja kokonaishedelmällisyysluku 2 2008-2010. Ikäryhmät Kokonais- Suuralue 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 hedelmällisyys Suur-Leppävaara 2008 6,7 44,8 104,5 146,3 68,4 12,6 1 917 2009 5,9 46,7 100,2 147,0 65,3 15,1 1 901 2010 4,2 35,9 110,3 140,8 77,1 18,2 1 933 Suur-Tapiola 2008 3,1 19,7 74,0 168,9 75,7 15,7 1 786 2009 4,7 11,9 83,3 158,3 86,4 11,7 1 782 2010 1,6 17,7 69,7 168,4 92,7 14,3 1 822 Suur-Matinkylä 2008 6,0 38,3 84,8 157,3 67,7 18,5 1 863 2009 8,9 32,3 95,6 122,7 77,4 14,6 1 758 2010 2,0 37,2 76,9 150,1 55,8 17,8 1 698 Suur-Espoonlahti 2008 4,9 57,1 130,7 146,5 66,3 16,6 2 111 2009 3,6 58,0 124,1 153,5 75,6 14,3 2 145 2010 5,3 48,9 133,9 160,1 73,9 16,8 2 194 Suur-Kauklahti 2008 4,4 92,9 162,3 139,6 46,2 31,3 2 384 2009 4,3 107,8 125,3 137,7 80,0 18,0 2 366 2010 8,6 48,8 131,4 139,2 93,4 26,6 2 240 Vanha-Espoo 2008 13,0 74,7 123,0 151,3 78,0 8,3 2 242 2009 6,5 71,2 127,2 142,1 69,6 21,2 2 189 2010 8,9 52,4 141,4 150,0 75,5 18,4 2 233 Pohjois-Espoo Koko Espoo 2008 3,1 59,5 191,4 140,4 71,3 13,5 2 396 2009 11,0 97,9 160,0 154,0 73,7 15,3 2 559 2010 10,8 107,5 170,0 151,4 90,7 21,1 2 758 2008 5,9 44,3 110,0 147,4 77,8 15,2 2 003 2009 5,8 44,2 106,1 144,2 73,2 15,2 1 944 2010 4,9 38,0 108,4 150,3 76,2 17,6 1 977 Kokonaishedelmällisyys oli laskenut erityisesti Suur-Kauklahdessa, mutta jonkin verran myös Suur-Matinkylässä. Nousu oli suurin Pohjois-Espoon naisilla, jossa se jo entuudestaan oli Espoon korkein. Toiseksi korkein hedelmällisyys oli edelleen Suur-Kauklahdessa. Alhaisin hedelmällisyys oli edelleen Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. 1 Tietyn ikäryhmän synnyttäjille elävänä syntyneiden lasten määrä (keskiväkiluvun) tuhatta vastaavan 7 Avioituminen ja avioerot ikäistä kohti 2 Kokonaishedelmällisyysluku on ikäryhmittäisten hedelmällisyyslukujen summa kerrottuna viidellä. Luku ilmaisee, kuinka monta lasta 1 000 naista synnyttäisi elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät kyseisen vuoden tasolla. 11
7 Avioituminen ja avioerot Vuoden 2009 aikana espoolaiset naiset solmivat lähes 1 700 avioliittoa, Määrä oli lähes sama kuin vuotta aikaisemmin. Ensimmäisten avioliittojen osuus solmituista liitoista oli hieman kohonnut ja oli 81 %. Toisia avioitumisia liitoista oli 18 % ja vähintään kolmannen kerran avioitumisia noin 2%. Taulukko 12. Avioliitot järjestysnumeron ja naisen iän mukaan 2010. Naisen Avioliiton järj-.no ikä 1 2 3+ Yhteensä % % % Lkm % -19 1,8 0,0 0,0 24 1,5 20-24 12,1 1,5 0,0 162 9,9 25-29 38,7 5,9 4,2 525 32,2 30-34 27,1 17,6 6,3 406 24,9 35-39 9,8 17,6 20,8 187 11,5 40-44 4,6 17,6 8,3 112 6,9 45-49 3,2 17,9 29,2 105 6,4 50-54 1,8 10,6 12,5 58 3,6 55-59 0,6 5,5 10,4 28 1,7 60-64 0,2 3,7 6,3 16 1,0 65+ 0,1 2,2 2,1 8 0,5 Yht. 100,0 100,0 100,0 1 631 100,0 Lkm 1 310 273 48 Kaikista avioliitoista lähes joka toinen solmittiin naisen ollessa alle 30-vuotias. Ensimmäisistä avioliitoista lähes 60 % solmittiin tässä iässä. Kolmannes toisista avioliitoista solmittiin naisen ollessa 30-39 -vuotias ja runsas kolmannes 40-49-vuotiaina. Vähintään kolmatta kertaa avioituneista espoolaisnaisista 42 % oli 40-49 -vuotiaita. Avioeroja tuli voimaan noin 670 vuoden 2009 aikana. Avioerojen määrä oli 40 % solmituista avioliitoista. Eroista 80 % oli otettu ensimmäisestä aviopuolisosta. Ensimmäisistä eroista 37% oli otettu naisen ollessa 30-39 -vuotias ja kolmannes naisen ollessa 40-49 -vuotias. Taulukko 13. Avioerot avioliiton järjestysnumeron ja naisen iän mukaan 2010 Naisen Avioliiton järj-.no ikä 1 2 3+ Yhteensä % % % Lkm % -19 0,5 - - 3 0,4 20-24 2,5 0,9-16 2,2 25-29 10,3 3,7-65 9,0 30-34 17,9 9,3 0,0 116 16,1 35-39 20,0 19,6 9,5 141 19,6 40-44 15,7 28,0 14,3 126 17,5 45-49 15,7 16,8 33,3 118 16,4 50-54 10,2 9,3 19,0 74 10,3 55-59 3,6 6,5 14,3 31 4,3 60-64 2,7 3,7 0,0 20 2,8 65+ 0,8 1,9 9,5 9 1,3 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 719 100,0 Lkm 591 107 21 12
Antalet Esbobor ökade under 2010 med över 3 600 personer. Av ökningen utgjorde 1 362 personer ett inflyttningsöverskott, vilket är 37 procent av ökningen. Flyttningsrörelsen inom kommunen ökade något från det föregående året. Personer med svenska som modersmål utgjorde 5,0 procent av dem som flyttade till Esbo och 6,6 procent av dem som flyttade bort från Esbo. Esbo fick ett flyttningsunderskott på 180 personer bland de svenskspråkiga. Inflyttningen från andra håll i landet till Esbo var under de fyra föregående åren negativ, men under år 2010 blev den positiv. Esbo fick ett inflyttningsöverskott på omkring 240 personer. Också flyttningsöverskottet från utlandet till Esbo ökade med ca 100 personer. Esbo har sedan länge lockat ett stort antal invånare från den övriga huvudstadsregionen, men nu minskade folkökningen från regionen för tredje året i rad. Esbo fick ett flyttningsöverskott endast från Helsingfors. Esbo förlorade invånare till alla andra kommuner i Helsingforsregionen, omkring 730 personer. Flyttningsunderskottet till Nyland utanför regionen sjönk en aning. Från andra håll i landet fick Esbo flyttningsöverskott. Det största flyttningsöverskottet för flyttningen inom landet fick Stor-Hagalund. Näst mest gynnade flyttningsrörelsen Stor-Alberga. För norra Esbo noterades ett flyttningsunderskott om ca 100 personer. Flyttningsrörelsen inom kommunen gav det största flyttningsöverskottet till Stor- Esboviken. Det största flyttningsunderskottet i flyttningen inom kommunen fick Stor-Hagalund, som förlorade invånare till alla andra storområden. Totalt sett fick Stor-Esboviken det största inflyttningsöverskottet (av den sammanlagda flyttningsrörelsen mellan kommunerna och inom kommunen)., som fick ett flyttningsöverskott både från flyttningen innanför och till kommunen. På andra plats kom Stor-Alberga, huvudsakligen på grund av flyttningen mellan kommuner i landet. Gamla Esbo och norra Esbo hade en negativ total flyttningsbalans. År 2010 föddes 3 579 nya Esbobor. Antalet var 114 färre än året innan. Antalet döda var 68 personer mer än under det föregående året, det vill säga 1 328 personer. Den naturliga befolkningsökningen uppgick till 2 251 personer, vilket är en aning mer än under året innan. Ökningen beror på att antalet födda ökade. Den totala fruktsamheten bland kvinnor ökade något under 2010. Fruktsamheten steg bland kvinnor över 25 år. Den totala mortaliteten steg bland Esboborna år 2010. Mortaliteten ökade i alla åldersgrupper. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) 8162 2309 ISSN 1239-9752 Lisätietoja: Arja Munter, puh. 816 22317 Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi www.aluesarjat.fi Espoo intranet Essi omat työkalut Verkkotilastopalvelu