EPV BIOTURVE OY MÄRKÄNEVAN (Maalahti) TURVETUOTANTOALUEEN HAKEMUSSUUNNITELMA Planora Oy 3.2.2011
Sisällysluettelo: 1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT, TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 1 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 2 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE... 2 4 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEET... 4 4.1 Sijaintipaikan ja ympäristön nykytila... 4 4.2 Vesistö, sen tila ja käyttökelpoisuus... 6 4.3 Maaperä ja pohjavesi... 11 4.4 Kalasto ja kalastus... 12 4.5 Asutus, elinkeinotoiminta ja muu maankäyttö... 12 4.6 Vesistön ja rantojen käyttö... 13 4.7 Liikenne... 13 5 TOIMINNAN KUVAUS... 13 5.1 Hankkeen tarkoitus... 13 5.2 Alueen kuntoonpanosuunnitelma rakenteineen ja ympäristönsuojelurakenteiden kustannusarvio... 13 5.3 Tiedot tuotannosta... 15 5.4 Jälkihoito ja käyttö... 15 5.5 Liikenne ja liikennejärjestelyt... 15 5.6 Poltto- ja voiteluaineet... 15 5.7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 16 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN... 17 6.1 Päästöt pintavesiin... 17 6.2 Pintavesiin kohdistuvien päästöjen rajoittaminen... 21 6.2.1 Turvetuotantoalueen kuntoonpanon ja hoidon toteuttaminen... 21 6.2.2 Sarkaojien vesiensuojelurakenteet... 21 6.2.3 Virtaaman säätö... 22 6.2.4 Laskeutusaltaat... 24 6.2.5 Pintavalutuskenttä... 24 6.3 Eristysojien vesiensuojelurakenteet... 27 6.4 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 27 6.5 Päästöt ilmaan... 27 6.6 Melu... 31 6.7 Jätteiden käsittely... 33 7 TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN... 33 7.1 Luonto... 33 7.2 Vesistön tila ja veden laatu (pintavedet)... 34 7.3 Maaperä ja pohjavesi... 34 7.4 Kalasto ja kalastus... 35 7.5 Asutus, elinkeinotoiminta ja muu maankäyttö... 35 7.6 Vesistön ja rantojen käyttö... 35 7.7 Pöly, melu ja liikenne... 35 8 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 36 9 TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT, ONNETOMUUKSIEN ESTÄMINEN SEKÄ POIKKEUS- JA HÄIRIÖTILANTEET SEKÄ NIIHIN VARAUTUMINEN... 36 10 MUUT TOIMENPITEET... 36 11 KORVAUSESITYS... 37
1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT, TOIMINTA JA SEN SIJAINTI - hakija Märkänevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan hakija on EPV Bioturve Oy. EPV Bioturve Oy on EPV Energia Oy:n tytäryhtiö, joka on perustettu maaliskuussa 2008 turvaamaan kotimaisen polttoaineen saatavuutta Vaasan ja Seinäjoen kaupunkien lämmitykseen käytettäville lämmön ja sähkön yhteistuotantovoimalaitoksille. Alkuvuosina yhtiön toiminta keskittyy energiaturve-tuotantoon soveltuvien maaalueiden hankintaan. Yhtiön tavoitteena on aloittaa turvetuotanto vaiheittain. Vaasan käyttöpaikkavaihtoehdossa polttoaine käytetään Vaasan Vaskiluodossa sijaitsevalla Vaskiluoto 2 voimalaitokseen rakennettavalla kaasutuslaitoksella. Kaasutuslaitos kytketään osaksi nykyistä voimalaitoskattilaa. Kaasutuslaitoksen termisessä prosessissa valmistetaan kaasua turpeesta ja biopolttoaineista. Kaasutuslaitoksen rakentamisen tavoitteena on vaihtaa voimalaitoksen polttoaineena käyttämästä kivihiilestä merkittävä osa kotimaisiin, uusiutuviin polttoaineisiin. Laitoksen polttoaineteho on 140 MW. Voimalaitoksen tuotanto vaihtelee vuosittain mm. sähkön markkinatilanteesta riippuen. Laitos on viime vuosina tuottanut lähes 90 % Vaasan kaukolämmön tarpeesta. Kaasutuslaitoksen rakentamisen myötä polttoaineiden osuudet muuttuisivat nykytilanteesta siten, että turpeen ja biopolttoaineiden osuus polttoaineiden kokonaisenergian määrästä olisi 15 20 %. Arvioidut vuotuiset polttoainemäärät kaasutinlaitoksen ollessa käytössä noin 8 000 tuntia vuodessa ovat: kivihiili 480 000 550 000 t/a (vaihteluväli 70 100 % polttoainemäärästä) sekä turve ja biopolttoaineet 250 000-400 000 t/a (vaihteluväli 0 30 % polttoainemäärästä). Kaasutuslaitoksen mahdollisia biopolttoaineita ovat muun muassa puu-, metsä- ja kantohakkeet, ruokohelpi, olki, puru, kutterilastu ja kuori. Eri polttoaineiden osuudet voivat vaihdella käyttötilanteiden ja biopolttoaineiden saatavuuden mukaan. Näiden polttoaineiden lisäksi kaasutuslaitoksella käytetään pieniä määriä kevyttä ja raskasta polttoöljyä käynnistys- ja häiriötilanteissa. Hakijan postiosoite on: EPV Bioturve Oy Frilundintie 7 65170 VAASA Hankkeesta voi pyytää tietoja Timo Oravalta EPV Bioturve Oy (puh. 050-3862516). timo.orava@epv.fi - hanke ja sen sijainti EPV Bioturve Oy suunnittelee Maalahden kunnan alueella sijaitsevan Märkänevan kunnostamista turvetuotantoon. Alueen turvetuotanto käytetään hakijan Seinäjoen voimalaitoksen polttoainehuoltoon. Alueelle suunnitellun turvetuotantosuon sarka-ala on 66,3 ha. Suon auma-alueiden ala on 6,3 ha. Hanke sijaitsee Maalahden keskustasta noin 13 km kaakkoon. Hanke sijaitsee karttalehden 1242 12 alueella. Hankkeen tuotantoala sijoittuu hakijan hallussa olevalle alueelle. Alueen (lohkot 1-4) vedet laskevat metsäojituksen kautta Sarvijokeen, joka laskee Maalahdenjokeen. 1
- toiminta ja sen kuvaus Märkänevan tuotantoalueen pinta-ala on 66,3 ha (sarka-ala). Auma-alueiden ala on 6,3 ha. Tuotantoalueilta jyrsitty ja kuivatettu turve kerätään ja varastoidaan viidelle auma-alueelle. Aumoista turve kuljetetaan talvikautena voimalaitoksen käyttöön. Turvetuotanto hoidetaan traktorikalustolla. Turve kuljetetaan voimalaitokselle rekoilla. Märkänevan tuotanto aloitetaan kunnostamalla suo turvetuotantokuntoon. Kuntoonpano aloitetaan kaivamalla tuotantoalueen ympärille eristysojat ja rakentamalla keskitetyt vesiensuojelurakenteet (laskeutusaltaat, pumppaamo ja pintavalutuskenttä). Tämän jälkeen tuotantoalueelle kaivetaan kokoojaojat ja sarkaojat sekä asennetaan ojien vesiensuojelurakenteet (sarkaojien allassyvennykset ja sihtiputket sekä putkipadot kokoojaojiin). Märkänevan vedet johdetaan tuotantoalueen pohjoisosaan sijoittuville laskeutusaltaille, pumppaamolle ja edelleen pintavalutuskentälle. Kuivatusvedet käsitellään jokaisen sarkaojan päässä sarkaoja-altaalla ja sihtiputkella. Tuotannon ulkopuolisena aikana vedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta laskuojaan. Putkipatojen avulla virtaamahuippuja varastoidaan tuotantoalueen ojastoon ja samalla käytetään ojastoa kiintoaineen laskeutukseen. Ojien kaivutyöt tehdään talvella. Tuotantoalueen pinta pyritään muokkaamaan riittävästi peruskuivalla alueella ojaston kaivun jälkeen seuraavana kesäkautena. Suunnitellusta turvetuotantoalueesta osaa aluetta voidaan joutua peruskuivattamaan yhden kesän. Turvetuotanto suoalueella kestää noin 25 vuotta. Turvetuotannon loputtua alueella on kuivatusojasto. Tuotannon loputtua alueen jatkokäyttö muotona tulee olemaan maaja/tai metsätalous. Turvetuotantotoiminta Märkänevalla tapahtuu tuotantoalueen sisällä. Turvetuotannon meluhaitat ja pölypäästöt rajoittuvat tuotantoalueen välittömään läheisyyteen. Turvetuotantokaluston huollosta ja alueella toimimisesta syntyvä jäte kerätään ja käsitellään kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotannolla ja siihen liittyvälle ojitukselle, jos tuotantoalue on yli 10 ha, on oltava ympäristölupa ja lupa-asia käsitellään ympäristölupavirastossa. EPV Bioturve Oy hakee Märkänevalle ympäristölupaa turvetuotantoon. Alueelle suunnitellun tuotantoalueen sarka-ala on 66,3 ha ja auma-alueiden ala 6,3 ha. 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Hakijalla on hallussa tuotantoon suunniteltu alue. Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä 21.12.2010. 2
KUVA 1: Pohjanmaan maakuntakaava Märkänevan alueelta (http://www.obotnia.fi/). Maakuntakaavassa ei ole merkintöjä Märkänevan suoalueella. Märkänevan lounaispuolella on pohjavesialueen ja vedenottamon merkintä. Suoalueen lounaispuolen tiellä (Jurvantie) on pyöräilyreitin merkintä. Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät (I luokan) ja vedenhankintaan soveltuvat (II luokan) pohjavesialueet. Suunnittelumääräys: Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle tärkeistä ja vedenhankintaan soveltuvista pohjavesialueista. Tärkeille tai vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille ei tule sijoittaa mm. uusia turkistarhoja, karjasuojia tai lantavarastoja eikä sellaisia teollisuuslaitoksia, joissa käsitellään vaarallisia aineita. Uusien teiden ja lentokenttien rakentamista pohjavesialueille tulee välttää. Pohjavesialueille sijoittuva taaja hajaasutus tulee viemäröidä ja jätevedet käsitellä pohjavesialueiden ulkopuolella. Maa-ainesten ottamista ei tule suunnitella vedenottamon tai suunnitellun vedenottamon lähisuojavyöhykkeelle. 3
Vedenottamo Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan olemassa olevat seudullisesti merkittävät vedenottamot. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Kalliokiviaineksen ottamisalue Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Pyöräilyreitti 4 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEET 4.1 Sijaintipaikan ja ympäristön nykytila Hanke sijaitsee Maalahden keskustasta noin 13 km kaakkoon. Hanke sijaitsee karttalehden 1242 12 alueella. Hankkeen sijainti on esitetty piirustuksessa 2290-4-01 (hakemuksen liite 2). Suoalueen korkeus merenpinnasta on 22-26 m. Vedet purkautuvat Märkänevan suoalueelta metsäojituksen kautta Sarvijokeen, joka laskee Maalahdenjokeen. Suo rajoittuu lounaassa harjumuodostumaan ja muualla loivapiirteiseen moreenimaastoon. Harjualue on pohjavesialuetta, jolla on vedenottamo. Suoalueen eteläpuolella kulkee Jurvantie (tie nro 685) ja länsipuolella Porintie (tie nro 8). Lähin asuttu talo on Märkänevan länsipuolella 850 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Muulta osin asutus sijoittuu länsi-, lounais-, itä, ja kaakkoispuolelle 975-1875 m etäisyydelle tuotantoalueesta. - suoala Maalahden kunnan suoala on 4 450 ha, josta on tutkittu 6 280 ha. (GTK 2003). Märkäneva sijaitsee Maalahdenjoen valuma-alueella. Maalahdenjoen valuma-alueen suoala on yhteensä 9 255 ha ja soiden lukumäärä on 78 kpl. Maalahdenjoen valumaalueella tutkittujen soiden yhteispinta-ala on 7 997 ha. Tutkittujen soiden turvevarat ovat 117 milj. m³, josta energiaturvetta on 70 milj. m³ (GTK 2003). 4
KUVA 2: Turvemaiden käyttö Suomessa 1945-2005. (Lähde: http://www.gsf.fi/tutkimus/turve/). Suomen suoala on 9,06 milj. ha (kuva 2). Suomen suoalasta on turvetuotannossa 0,6 %. Tekoaltaiden alla suoalasta on sama määrä kuin turvetuotannossa (0,6 %) ja tiestön alla hieman vähemmän (0,3 %). Suomen suoalasta on suojeltu 12,1 % (1,1 milj. ha). Uusia soita syntyy (teoreettisesti) laskennallisesti tarkasteltuna 0,05 milj. ha/50 vuotta (0,6 % suoalasta) (http://www.gtk.fi/). - suotutkimus Geologian tutkimuskeskus on tehnyt Märkänevalla turvevarakartoituksen vuonna 1999. Planora Oy on tehnyt Märkänevalla kuntoonpanosuunnittelun suotutkimuksen vuonna 2010. Märkänevan suotyypit ja turvelaatu Märkänevan suoalue on ojitettu metsänkasvatukseen (kuva 3). Suon pintakasvillisuus on muuttuma- tai turvekangasasteella. Märkänevan eteläosassa on ruohoista ja varsinaista sararämemuuttumaa sekä puolukkaturvekangasta. Suon keskellä on tupasvillarämemuuttuman ohella varsinaista sararämemuuttumaa sekä paikoin puolukkaturvekangasta. Pohjoisosassa on kytöheittoalue. Reunat ovat usein puolukkaturvekangasta (GTK 1999). 5
KUVA 3: Märkänevan hankealueen sijoittuminen (ruskea viiva). Koko hankealueella on metsäojitus. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1. Suon pohja on melko tasainen. Yleisimmät pohjamaalajit ovat suon keskellä savi (66 %) ja reunoilla moreeni. Liejua on suon pohjalla ohut kerros suon pohjoisosassa. Märkänevan turpeista on rahkavaltaisia 21 % ja saravaltaisia 79 %. Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 7 %, puun jäännöksiä sisältäviä turpeita 28 % ja varpujen jäännöksiä sisältäviä 10 % kokonaisturvemäärästä. 4.2 Vesistö, sen tila ja käyttökelpoisuus - vesistöalue Märkäneva sijaitsee Maalahdenjoen (40) vesistöalueen Sarvijoen (Finnån) (40.006) valuma-alueella (piirustus 2290-4-02). Vedet purkautuvat Märkänevan tuotantoalueelta Sarvijokeen. Kuivatusvesien laskureitin pituus pintavalutuskentältä Sarvijokeen on noin 0,2 km. 6
- virtaamatiedot Metsäojan valuma-alue laskussa Sarvijokeen on 5,6 km². Sarvijoen valuma-alue Märkänevan laskukohdassa on 48,3 km². Sarvijoen valuma-alue laskussa Murtojokeen on 55,08 km². Murtojoen valuma-alue on Sarvijoen laskun jälkeen noin 150 km². TAULUKKO 1: Virtaamatiedot Valuma Metsäoja Sarvijoki Sarvijoki Murtojoki Laskussa Sarvijokeen Märkänevan laskun jälkeen Laskussa Murtojokeen Sarvijoen laskun jälkeen F km² 5,6 48,3 55,08 n. 150 (l/s km ²) (m³/s) (m³/s) (m³/s) (m³/s) Keskivirtaama 9 0,05 0,4 0,4 1,4 Kevään keskiylivirtaama 70 0,3 3,5 4 10 Kesäkauden keskiylivirtaama 26 0,1 1,3 1,4 4 Kesän keskialivirtaama (30 vrk) 0,9 0,005 0,04 0,04 0,14 Talven keskialivirtaama (30 vrk) 0,9 0,005 0,04 0,04 0,14 Virtaama-arviot perustuvat Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Pahkaojan seurantatietoihin (Seuna 1982). Pahkaojan valuma-alueen ala on 23,3 km². Valumaalueesta on peltoa 2 %, suota 53 % ja puustoa keskimäärin 43 m³ hehtaarilla. MAALAHDENJOKI - yleistä Maalahdenjoki virtaa Etelä-Pohjanmaalla kaakko-luoteissuuntaisesti ja laskee Selkämereen Åminnen kylässä. Jokiuomasto on varsin monihaarainen. Se muodostuu kuudesta jokihaarasta, jotka yhtyvät viuhkamaisesti noin 20 km jokisuulta. Valumaalue on pinta-alaltaan noin 500 km² ja se sijaitsee viiden kunnan, Maalahden, Mustasaaren, Närpiön, Jurvan ja Laihian alueella. Järviä ei alueella ole juuri lainkaan. Vesistöalueen suora pituus joen virtaussuuntaan mitattuna on noin 31 km. Yhdessä vähäjärvisyys, tasainen maasto ja jokiuomaston viuhkamainen rakenne tekevät joen hyvin tulvaherkäksi. Pahimmillaan kevättulvat ovat olleet noin 600 hehtaarin suuruisia. Tulvaongelmien poistamiseksi Maalahdenjoella on tehty uomaston perkaushanke vuosina 1999-2003. Maalahdenjoki kärsii pahoista happamuusongelmista kevättulvien aikaan, johtuen valuma-alueen happamista, sulfaattipitoisista, alunamaista. Happamia alunamaita on yli 10 % valuma-alueen pinta-alasta. Alueen savi- ja silttikerrostumissa on myös korkeita raskasmetallipitoisuuksia. Jokiveden laadulle on ominaista tumma väri, korkeat ravinne-, rauta- ja alumiinipitoisuudet. Kalakuolemat ovat tulvien aikaan melko tavallisia. Suoraan ihmistoiminnasta johtuva yksittäinen suuri kuormittaja on noin kaksi kilometriä jokisuulta ylöspäin sijaitseva jätevedenpuhdistamo. Maatalous vastaa noin 65% joen fosforikuormituksesta sekä noin 50% typpikuormituksesta. Muita merkittäviä kuormittajia ovat haja-asutus ja metsätalous. (www.ymparisto.fi). 7
- veden laadun havainnot Märkänevan alapuolisesta vesistöstä veden laatua on seurattu vesistöalueen yläosalla Murtojoessa Sarvijoen laskun alapuolella sekä Maalahdenjoen alaosalla. Havaintopaikat ja tähän hakemussuunnitelmaan tarkasteluun otetut seurantavuodet ja näytemäärät ovat seuraavat: - Långå Sågkvarnsfors, Murtojoki Sarvijoen laskun alapuolelta, vuosilta 2000-2010, n=93 - Långå skog, Murtojoki Sarvijoen laskun alapuolella, vuosilta 2000-2008, n=65 - Kyrkbacken, Maalahdenjoki alaosa, vuosilta 2000-2010, n=95 - Vaasa-Korsnäs mts 671, Maalahdenjoki alaosa, vuosilta 2000-2010, n=45 Havaintopaikkojen keskimääräinen veden laatu on esitetty taulukoissa 2-5. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty kuvassa 4. Sarvijoen alapuolisen Murtojoen vesi erittäin ravinteikasta, tummaa ja humuspitoista. Veden kokonaisfosforipitoisuus on keskimäärin luokkaa 131-138 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus luokkaa 1530-1650 µg/l. Väriluku on 330-350 mg Pt/l luokkaa ja humusainepitoisuus 44 mg/l ja kiintoainepitoisuus 14-24 mg/l. Veden ph:n keskiarvo on 6,3. Maalahdenjoen alaosalla veden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus on hieman alhaisempi (106-117 µg/l) kuin Murtojoessa. Kokonaistyppipitoisuus sen sijaan on korkeammalla tasolla (2100-2300 µg/l luokkaa) Maalahdenjoen alaosalla kuin vesistöalueen yläosalla. Maalahdenjoen alaosalla veden tummuus, humuspitoisuus ja kiintoainepitoisuus sekä happipitoisuus on samaa tasoa kuin vesistöalueen yläosalla Murtojoessa. Vesi on happamampaa Maalahdenjoen alaosalla kuin Murtojoessa. Veden keskimääräinen happamuus laskee Murtojoen 6,4 tasolta 5,3-5,4 tasolle Maalahdenjoessa. TAULUKKO 2: Havaintopaikan Långå Sågkvarnsfors vuosien 2000-2010 havainnoista lasketut keskiarvot. (n=93, Hertta-tietokanta) Kok.P PO4-P Kok.N Hapen kyllästysaste kyll % Happi, liukoinen CODMn Kiintoaine Fe Sähkönjohtavuus Väriluku ph µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l ms/m mg Pt/l 131 96 1531 71 8 43 14 3017 16 331 6,28 TAULUKKO 3: Havaintopaikan Långå skog vuosien 2000-2008 havainnoista lasketut keskiarvot. (n=65, Hertta-tietokanta) Kok.P PO4-P Kok.N Happen kyllästysaste kyll % Happi, liukoinen CODMn Kiintoaine Fe Sähkönjohtavuus Väriluku ph µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l ms/m mg Pt/l 138 97 1652 74 9 44 24 3564 18 345 6,30 TAULUKKO 4: Havaintopaikan Kyrkbacken vuosien 2000-2010 havainnoista lasketut keskiarvot. (n=95, Hertta-tietokanta) Kok.P PO4-P Kok.N Hapen kyllästysaste kyll.% Happi, liukoinen CODMn Kiintoaine Fe Sähkönjohtavuus Väriluku ph µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l ms/m mg Pt/l 106 69 2118 73 9 40 23 3360 25 320 5,46 8
TAULUKKO 5: Havaintopaikan Vaasa-Korsnäs mts 671 vuosien 2000-2008 havainnoista lasketut keskiarvot. (n=49, Hertta-tietokanta) Kok.P PO4-P Kok.N Hapen kyllästysaste kyll.% Happi, liukoinen Kemiallinen hapen kulutus Kiintoaine Fe Sähkönjohtavuus Väriluku ph µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l ms/m mg Pt/l 117 75 2319 71 8 40 25 3522 26 315 5,33 KUVA 4: Vedenlaadunhavaintopaikkojen sijainti Märkänevan alapuolisessa vesistössä; Långå Sågkvarnsfors, Långå skog, Kyrkbacken ja Vaasa- Korsnäs mts 671. (Hertta-tietokanta). - haja- ja pistekuormitus Kuvissa 5 ja 6 on esitetty ihmistoiminnan aiheuttaman kokonaisfosforin piste- ja hajakuormituksen taso. Maalahdenjoen vesistöalueen yläosalla on kokonaisfosforin hajakuormitus korkealla yli 40 kg/km² a tasolla. Alaosalla kokonaisfosforin hajakuormitus on tasolla 21-40 kg/km² a. Maalahdenjoen alaosalla näkyy jätevedenpuhdistamon typen pistekuormitus (kuva 6). 9
KUVA 5: Arvio ihmistoiminnan aiheuttamasta kokonaisfosforin piste- ja hajakuormituksesta VAHTI-rekisterin ja VEPS-mallin mukaan laskettuna (LSY, 2009: Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2015). KUVA 6: Arvio ihmistoiminnan aiheuttamasta kokonaistypen piste- ja hajakuormituksesta VAHTI-rekisterin ja VEPS-mallin mukaan laskettuna (LSY, 2009: Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2015). 10
- vesistön luokittelu Maalahdenjoen alimmalla havaintopaikalla kaikkien näytteiden kokonaisfosforipitoisuus on luokkaa 120 µg/l ja kokonaistyppi luokkaa 2400 µg/l. Joen kokonaisfosforikuorma mereen on 9,4 t/a ja kokonaistyppikuorma 167 t/a. Happamuuden minimiarvo on 3.8, keskimmäinen mittausarvo 5,3 ja maksimiarvo 7,7. Arvio Maalahdenjoen ekologisesta tilasta on "huono" ja kemiallisesta tilasta hyvää huonompi (LSY, 2009: Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2015). - turvetuotanto vesistön vesienhoidon toimenpideohjelmassa Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 (LSY 2009) todetaan, että - turpeennostoja on pienissä rannikonläheisissä vesistöissä ainoastaan Kimonjoen valuma-alueella (yhteensä 233 ha). - kaikilla yli 10 hehtaarin turvetuotantoalueilla tulee ympäristösuojelulain mukaan olla ympäristölupa. Luvat ovat toistaiseksi voimassa olevia, mutta lupaehtojen tarkastus tulee tapahtua kuitenkin noin 10 vuoden välein. Luvissa on määräyksiä mm. turvetuotantoalueiden vesiensuojelusta ja lupiin rajataan tuotannossa oleva pinta-ala. - turvetuotannossa nykykäytännön mukaisten toimenpiteiden arvioidaan olevan riittäviä rannikon toimenpideohjelman alueella. - turvetuotannossa käytettävät toimenpiteet on kuvattu toimenpideohjelman liite 1:ssä (taulukko 6, alla). TAULUKKO 6: Toimenpiteiden kuvaus turvetuotanto-sektorilla (Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2015. LSY 2009). 4.3 Maaperä ja pohjavesi Märkänevan länsipuolelle noin 230 m päähän hankealueen reunasta sijoittuu Kolnebacken pohjavesialue (nro 1047502). Pohjavesialueella on vedenottamon kaivo. Hankealue sijaitsee pohjavesialueen pohjaveden muodostumisalueen ja suoja-alueen ulkopuolella (liite 2, piirustus 2290-3-03). 11
4.4 Kalasto ja kalastus Märkänevan kuivatusvedet johdetaan Sarvijokeen, joka laskee Maalahdenjokeen. Maalahdenjoessa veden happamuudesta johtuvien kalakuolemien todetaan olevan tulvan aikaan melko tavallisia (www.ymparisto.fi). 4.5 Asutus, elinkeinotoiminta ja muu maankäyttö Lähin asuttu talo on Märkänevan länsipuolella 850 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Muulta osin asutus sijoittuu länsi-, lounais-, itä, ja kaakkoispuolelle 9751875 m etäisyydelle tuotantoalueesta. Suoalueen eteläpuolella kulkee Jurvantie (tie nro 685) ja länsipuolella noin 2 km etäisyydellä suosta Porintie (tie nro 8). Suon lounais- ja eteläpuolelle tulevat metsäautotiet. Yksityistien käytöstä sovitaan yksityistien osakkaiden kanssa. KUVA 7: Märkänevan lähimmät luonnonsuojelualueet (Lähde:Hertta-tietokanta). Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Soiden suojeluohjelma 12
Natura-aluemaiset kohteet Valtion maalla olevat luonnonsuojelualueet Arvokkaat moreenimuodostumat Märkänevan lähin luonnonsuojelualue on Sarvinevan (SSO100267) soidensuojelualue noin 9 km lounaaseen Märkänevalta (kuva 7). 4.6 Vesistön ja rantojen käyttö Sarvijoen varrella ei ole asutusta Märkänevan laskun alapuolella. Lähin asutus on noin 3,8 km etäisyydellä Märkänevan laskukohdasta. Märkänevan pintavalutuskentältä Sarvijokeen on noin 220 m. Sarvijoki-Murtojoki virtaa lähes koko pituudeltaan laajojen peltoalueiden halki. Peltoalueiden reunoilla on asutusta. Varsinaista ranta-asutusta jokien varressa ei ole. 4.7 Liikenne Märkänevan lounais- ja eteläpuolen metsäautoteiden varressa ei ole asutusta. Metsäautotie on metsätalouteen liittyvän liikenteen sekä syksyisin virkistyskäyttöliikenteen (metsästys ja marjastus) käytössä. 5 TOIMINNAN KUVAUS 5.1 Hankkeen tarkoitus Hankkeen tarkoitus on kunnostaa Märkäneva turvetuotantoon. Märkänevan tuotantoalueen kunnostustoimet on suunniteltu aloitettavaksi talvella 2011/2012, jolloin tuotantoalueen ympärille kaivettaisiin eristysojat ja tuotantoalueelle rakennettaisiin ensin keskitetyt vesiensuojelurakenteet (laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä) ja tämän jälkeen tuotantoalueen sarka-, kokooja- ja laskuojasto. Tuotantoalueen pinta valmisteltaisiin kesällä 2012. Turvetuotanto alueella aloitetaan kesällä 2013. Tuotanto alueella kestää noin 25 vuotta. 5.2 Alueen kuntoonpanosuunnitelma rakenteineen ja ympäristönsuojelurakenteiden kustannusarvio Märkänevan tuotantosuunnitelma koostuu seuraavista kokonaisuuksista: - turvetuotantokentät - tuotantoalueen kuivatus - kulkuyhteydet tuotantoalueella - turpeen varastointi - vesiensuojelu - palontorjunta 13
Turvetuotantokentät on suunnitelmissa sijoitettu alueille, joiden turvepaksuus on vähintään 1,5 m. Märkänevan tuotantoalue on jaettu neljään tuotantolohkoon. Tuotantosuunnitelmissa tuotantokenttien kuivatus tehdään sarkaojilla, jotka kaivetaan tuotantoalueelle 20 m välein. Sarkaojaston kuivatusvedet kerätään kokoojaojiin. Kokoojaojilla tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaille. Laskeutusaltaiden alapuolelta vedet johdetaan pumppaamolle ja pintavalutuskentälle. Pintavalutuskenttä ympäröidään penkereellä. Tuotantoalueen kuivatuksessa Märkänevan tuotantoalueen ympärille on tuotantosuunnitelmissa sijoitettu eristysojat, joilla johdetaan tuotantoalueen ympäristön valumavedet tuotantoalueen ja tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteiden ohi. Tuotantoalueilla tehdään kulkuyhteydet sijoittamalla tuotantokaluston kulkureiteille rummut ojien ylityskohtiin. Sarkaojien alapäihin sijoitetaan rummut (päisteputket) kulkuyhteyksien vuoksi, mutta myös niiden yhteyteen tehtävien vesiensuojelurakenteiden vuoksi. Tuotantoalueen palontorjuntaa varten tuotantoalueen ulkopuolelle kaivetaan vähintään 50 m 3 kokoiset paloaltaat. Paloaltaille tehdään kulkuyhteydet sijoittamalla rummut paloaltaiden ja tuotantoalueen välisiin ojiin. Tuotantokentiltä tuotettu turve kuljetetaan traktorivetoisella kalustolla tuotantoalueelle rakennetuille auma-alueille varastoitavaksi. Märkänevan tuotantosuunnitelmassa on viisi auma-aluetta tuotetun turpeen varastointiin. Tuotantoalueen aumoille rakennetaan raskaan kuljetuskaluston kestävä tie, jonka kautta turve kuljetetaan rekkakalustolla tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Tuotantoalueen aumoille rakennetaan tiet tuotantoalueen länsi- ja eteläpuolelta tulevilta metsäautoteiltä. Tuotantosuunnitelmassa esitetään Märkänevan tuotantoalueelle tehtäväksi seuraavat vesiensuojelurakenteet: - sarkaojissa sarkaoja-altaat ja sihtiputkirakenne - kokoojaojissa virtaamansäätöpadot - kaksi laskeutusallasta - ympärivuotinen pumppaamo ja pintavalutuskenttä Sarkaojien sihtiputkilla ja sarkaoja-altailla pidätetään kiintoainetta sarkaojaan. Kokoojaojien putkipadoilla pidätetään ylivirtaama tuotantoalueen ojastoon ja samalla laskeutetaan kiintoainesta ojastoon. Laskeutusaltailla pidätetään kiintoainesta. Pumppaamolla nostetaan vedet pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentällä saadaan kiintoaineen pidätyksen lisäksi poistettua kuivatusvesistä liukoisia ravinteita. Märkänevan kuntoonpanosuunnitelman piirustukset on esitetty hakemuksen liitteessä 2. TAULUKKO 7: Märkänevan vesiensuojelurakenteiden kustannukset. RAKENNE KUSTANNUS (euroa) Pintavalutuskentän, pumppaamon ja huoltotien rakentaminen 60 000 Laskeutusaltaiden rakennus (2 kpl) 6 000 Virtaamansäätöpadot ja mittapato 3 000 Sarkaojien sihtiputket ja sarkaoja-altaat 8 000 Eristysojat lietesyvennyksineen 6 000 YHTEENSÄ 83 000 14
Märkänevan vesiensuojelutekniikan rakentamiskustannukset ovat yhteensä 83 000 euroa. Vuotuiset käyttö- ja hoitokustannukset ovat noin 10 000 euroa. Lisäksi Märkänevan turvetuotannon kuormitus- ja vesistötarkkailukustannukset tulevat olemaan noin 5 000 euroa / vuodessa. 5.3 Tiedot tuotannosta Märkänevan turvetuotantoala on 66,3 ha (sarka-ala). Alueelta tuotetaan jyrsinturvetta keskimäärin 30 000 MWh vuodessa. Tuotanto tapahtuu toukokuun puolivälin ja elokuun välisenä aikana. Varsinainen tuotantotoiminta (jyrsintä, turpeen kuivatus ja keräys aumoihin) tapahtuu kesän poutajaksoilla. Tuotantoa kesäkautena on keskimäärin noin 40 vuorokauden aikana. Muina aikoina tehdään tarvittaessa tuotantoalueen kunnostusta (sarkojen muotoilua, ojien ja altaiden kunnostusta ja puhdistusta). Tuotettu turve kuljetetaan voimalaitokselle pääosin tuotantoa seuraavana talvikautena. 5.4 Jälkihoito ja käyttö Tuotannon loputtua alueella alueelta poistetaan turvetuotantotoimintaan liittyvä kalusto ja rakenteet. Jälkikäyttömuotona alueella tulee olemaan maa- ja/tai metsätalouskäyttö. 5.5 Liikenne ja liikennejärjestelyt Märkänevan tuotantoalueelta vuosittain kuljetettava turvemäärä on noin 10 000 tonnia. Märkänevan lounais- ja eteläpuolen metsäautoteiltä rakennetaan pistotiet tuotantoalueen aumoille. Turve kuljetetaan tuotantoalueelta metsäautoteiden, Jurvantien (tie nro 685) ja Porintien (tie nro 8) kautta edelleen Vaasaan. Yksityistien käytöstä tullaan sopimaan tiekunnan kanssa. 5.6 Poltto- ja voiteluaineet Tuotantokaluston tarvitsema polttoaine varastoidaan ko. polttoaineen varastointiin tarkoitettuun maanpäälliseen polttoainesäiliöön. Säiliö sijoitetaan tukikohta-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen paikkaan, jonka läheisyydessä ei ole tuotantoalueen ojia eikä maasto vietä ojaan. Tukikohta-alueita Märkänevan suunnitelmassa on kaksi; tuotantoalueen eteläosassa auman 1 vieressä ja pohjoisosassa auman 5 vieressä. Märkänevan tuotantoalueella jätteitä syntyy lähinnä tuotantokoneiden huollosta. Tuotantokoneiden huolto tullaan tekemään perustettavilla tukikohta-alueilla, jonne varataan jätteille asianmukaiset keräys- ja säilytystilat. Tuotantoalueella syntyvät jätteet lajitellaan ja käsitellään kunnan jätehuollon mukaisesti. Märkänevan turvetuotantoalueella syntyy jätteitä seuraavasti: - työkoneiden voiteluaineet 200-300 kg/v - suodattimet ja öljyiset huoltojätteet 50-60 kg/v - akkuromua 20 kg/2 v - teräsromua - mahdollisesti aumamuovia 15
Voiteluaineet ja öljyiset jätteet sekä romuakut varastoidaan työmaalla tukikohtaalueen jätekatoksessa ao. jätteiden säilytykseen tarkoitetuissa astioissa. Ongelmajätteet alueelta hakee ongelmajätteiden keräysyritys. Muun kiinteän jätteen alueelta kerää jätehuoltoyhtiö tehtävän jätehuoltosopimuksen mukaan. 5.7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) - paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Märkänevan turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyyn on suunniteltu seuraavat vesiensuojelurakenteet: - sarkaojien lietealtaat - sarkaojien päisteputkitus - sarkaojien lietteenpidättimet - valunnan säätö kokoojaojissa jakamalla tuotantoalue valuntalohkoihin putkipadoilla (1 kpl). - laskeutusaltaat (2 kpl) - ympärivuotinen pumppaamo ja pintavalutuskenttä - eristysojat ja eristysojien lietealtaat. Märkänevalla toteutettavaksi suunniteltujen sarkaojarakenteiden (sarkaoja-altaat sihtiputkilla), virtaamansäätöpatojen, laskeutusaltaiden, pumppaamon, pintavalutuskentän sekä eristysojien kustannusarvio on 83 000 euroa. Vuotuiset käyttökustannukset ovat 15 000 euroa tarkkailukustannukset mukaan luettuna. Pääomakustannukset ovat noin 12 500 euroa vuodessa (poisto 8 v ja korko 5 %). Vuotuiset kokonaiskustannukset ovat 27 500 euroa. Märkänevan vuotuinen tuotantomäärä on keskimäärin 30 000 MWh. Tuotetun turpeen arvo on noin 130 0000. Vesiensuojelun kustannukset verrattuna vuosituotantoon ovat seuraavat: Menetelmä Sarkaojarakenteet, virtaaman säätö, laskeutusaltaat, pumppaamo, pintavalutuskenttä ja eristysojitus Kustannukset /MWh vuosituotannon ( /v) arvosta (%) 27 500 0,9 21 Märkänevalla voidaan toteuttaa ja saada toimiviksi suunnitelman mukaiset sarkaojarakenteet, virtaaman säätörakenteet, laskeutusaltaat, pumppaamo, pintavalutuskenttä sekä eristysojat ja eristysoja-altaat. Suunniteltu kuivatusvesien puhdistus virtaamansäädöllä, laskeutusaltailla ja sarkaojarakenteilla lisättynä pumppaamolla ja pintavalutuskentällä täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimustason ottaen huomioon tuotantoalueen koon ja olosuhteet tuotanto- ja vesiensuojelumenetelmien käytölle sekä hankkeesta aiheutuva vesistökuormitus ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön. 16
- ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Märkänevan kuntoonpano ja turvetuotanto toteutetaan ko. toiminnan osaavilla toiminnanharjoittajilla. EPV Bioturve Oy tulee suorittamaan turvetuotannon tarkkailua ja valvontaa urakoitsijoiden suhteen ympäristöluvan ehtojen täyttämiseksi. Toiminnan tarkkailu tullaan toteuttamaan kohdassa 8 (Tarkkailu) esitetyn mukaisesti Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymillä tarkkailuohjelmilla ja ulkopuolisen tahon tekemillä tarkkailuilla. Tuotantoalueen kuntoonpano- ja tuotantotoiminta tehdään kohdassa 6.2 (Pintavesiin kohdistuvien päästöjen rajoittaminen) mukaisesti. Märkänevan kuntoonpanosta ja turvetuotannosta tehtäviin sopimuksiin liitetään kuntoonpanoon ja turvetuotantoon liittyvät ympäristölupaehdot sekä toimintatavat tuotantoalueen ympäristönsuojelurakenteiden käytössä ja hoidossa. 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN 6.1 Päästöt pintavesiin Vesistökuormituksen kannalta päästölähteenä ovat tuotantokentät ja kenttien ojasto. Kuormitus kulkeutuu alapuoliseen vesistöön sarka- ja kokoojaojaston kautta. Ojaston ja laskeutusaltaiden sekä sarkaoja-altaiden puhdistuksesta aiheutuu lyhytaikaista kuormitusta. Tuotantotoiminta tulee sijoittumaan Märkänevan tuotantoalueelle, jossa myös tuotannon pöly- ja melupäästöt tapahtuvat. - laskentaperusteet Märkänevan kuormitusta on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden tarkkailutulosten perusteella. Taulukossa 8 on esitetty pintavalutuskentällä varustetuilta soilta lähtevän veden laatu keskimääräisessä valuntatilanteessa kesäaikaan. TAULUKKO 8: Pintavalutuskentiltä alapuoliseen vesistöön johdetun veden keskimääräinen laatu kesän keskimääräisessä valuntatilanteessa vuosina 2004-2009, (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen tarkkailusuot). ph K-aine Kok.-N Kok.P mg/l µg/l µg/l Pintavalutuskenttä 6,3 5,6 1033 50 Taulukossa 9 on esitetty Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden keskimääräinen ominaiskuormitus. Tarkkailutulokset ovat vuosilta 2002-2009. 17
TAULUKKO 9: Kunnostusvaiheen tarkkailusoiden (brutto)ominaiskuormitukset (g/ha d) eri vuodenaikoina v. 2002-2009 keskimäärin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen tarkkailusoilla. K-aine Kok.-P Kok.N NH4-N g/d ha g/d ha g/d ha Talvi 51 1,0 29 17 Kevät 203 2,0 44 13 Kesä 76 0,7 11 1,8 Syksy 44 0,5 10 3,9 Tuotantovaiheen kuormitusarvio on laskettu taulukossa 10 esitettyjen vuosien 2004-2009 ominaiskuormituslukujen perusteella. Kuormitus on laskettu sekä brutto- että nettokuormituksena sekä vuosikuormituksena. Ylivirtaamatilanteesta on laskettu bruttokuormitus. TAULUKKO 10: Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden ominaiskuormitukset (g/ha d) eri vuodenaikoina vuosina 2004-2009 keskimäärin sekä ylivirtaamatilanteissa vuosina 2000-2005. Vuodenaika BRUTTO Kiintoaine Kok.P Kok.N g/d ha g/d ha g/d ha TALVI 28,3 0,3 9,3 KEVÄT 202 1,3 40,7 KESÄ 39,4 0,4 8,8 SYKSY 50,6 0,5 20,2 NETTO TALVI 13,6 0,1 4,8 KEVÄT 116 0,4 16,0 KESÄ 21,8 0,2 3,4 SYKSY 29,1 0,4 10,3 RANKKASADE (tuotantoaika 2000-2005) BRUTTO 252 1,28 47 Turvetuotannon nettokuormituksella käsitetään turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta. Nettokuormitus saadaan vähentämällä alueelta muutenkin vesistöön tuleva ainevirtaama (luonnonhuuhtouma) suon bruttokuormituksesta. Märkänevan tuotantovaiheen kuormitus on arvioitu Märkänevan pintavalutuskentän 66,3 ha tuotantoalalla. Alueella käytetään pumppukuivatusta, jolloin rankkasateen aikainen suuri vesimäärä ei purkaudu alueelta välittömästi. Ylivaluntatilanteessa vettä varastoidaan tuotantoalueen ojastoon, josta se pumpataan viiveellä eteenpäin. Pumpun käyttö tasoittaa valuntaa. Turvetuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojilla tuotantoalueen ohi alapuoliseen vesistöön. Eristysojien kuormitus on normaalia suometsäalueen kuormitusta. 18
- Märkänevan kuntoonpanovaiheen kuormitus Taulukossa 11 on laskettu Märkänevan kuntoonpanovaiheen kuormitus Sarvijokeen. Laskelman mukaan kuormitus on suurinta kunnostusvuoden keväällä. Kesällä ja syksyllä kuormitus pienenee huomattavasti kevääseen verrattuna. Märkänevan kuormitus Sarvijokeen on kunnostusvuoden kesällä kokonaisfosforia 0,05 kg/d, kokonaistyppeä 0,7 kg/d ja kiintoainetta 5 kg/d. TAULUKKO 11: Arvio Märkänevan kunnostusvaiheen (brutto) kuormituksesta (kg/d) vuodenajoittain. Bruttokuormitus kg/d Kiintoaine Kok.P Kok.N Talvi 3 0,07 1,9 Kevät 13 0,13 2,9 Kesä 5 0,05 0,7 Syksy 3 0,03 0,7 - Märkänevan tuotantovaiheen kuormitus Taulukossa 12 on esitetty Märkänevan turvetuotannon brutto- ja nettokuormitus (kg/d) alapuoliseen vesistöön vuodenajoittain. Kesäajan keski(netto)kuormitus on 0,01 kg/d fosforia, 0,2 kg/d typpeä ja 1,4 kg/d kiintoainetta. TAULUKKO 12: Arvio Märkänevan tuotantovaiheen brutto- ja nettovesistökuormituksesta (kg/d) vuodenajoittain. Bruttokuormitus kg/d Nettokuormitus kg/d Tuotantoalue 66,3 ha Pintavalutuskenttä, ympärivuotinen Talvi pvkenttä Kevät pvkenttä Kesä pvkenttä Syksy pvkenttä Kiinto aine Kok.P Kok.N Kiinto aine Kok.P Kok.N 2 0,02 0,6 1 0,01 0,3 13 0,09 2,7 8 0,03 1,1 3 0,03 0,6 1 0,01 0,2 3 0,03 1,3 2 0,03 0,7 Taulukossa 13 on laskettu Märkänevan brutto- ja nettovuosikuormitus (kg/v) alapuoliseen vesistöön. Märkänevan fosforikuormitus on 5 kg/a, typpikuormitus 137 kg/a ja kiintoainekuormitus 622 kg/a. Em. kuormitukset ovat nettokuormituksia. 19
TAULUKKO 13: Arvio Märkänevan tuotantovaiheen vuotuisesta brutto- ja nettovesistökuormituksesta (kg/v). BRUTTOKUORMITUS (kg/vuosi) NETTO (kg/vuosi) Ympärivuotinen pintavalutuskenttä Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiinto-aine Kok.P Kok.N 1145 10 303 622 5 137 Märkänevan tuotantoalueen kokonaisfosforin (netto)ominaiskuormitus on 7 kg/ km² a ja kokonaistypen 206 kg/ km² a (taulukko 14). Kuormitustaso ei ole erityisen korkea verrattuna hajakuormituksen tasoon (kuvat 5 ja 6). TAULUKKO 14: Arvio Märkänevan tuotantovaiheen vuotuisesta ominaiskuormituksesta (kg/ km² a). BRUTTOKUORMITUS (kg/vuosi km²) NETTO (kg/vuosi km²) Ympärivuotinen pintavalutuskenttä Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoai Kok Kok.N ne.p 17285 15,7 456 938 7,0 206 Laskelmassa on oletettu kuivatusvedet käsiteltävän ympärivuotisesti pintavalutuskentällä. Yleisesti tarkasteltuna vuosien väliset vaihtelut turvesoiden kuormituksessa ovat suuria. Turvesuon kuormitus on voimakkaasti riippuvainen valuntaoloista. Ylivalumatilanteissa kuormitus voi hetkellisesti olla huomattavastikin keskimääräistä suurempi ja alivalumakaudella se jää keskimääräistä alhaisemmaksi. Kesän kuivana aikana valunta saattaa loppua tuotantoalueelta kokonaan, jolloin myöskään kuormitusta ei synny. Märkänevalla käytettävällä pumppukuivatuksella voidaan tasoittaa virtaamahuippuja vesien ojastoon varastoinnin avulla. Taulukossa 15 on tarkasteltu ylivalumatilanteen kuormitusta alapuoliseen vesistöön Märkänevan 66,3 ha tuotantoalalla. TAULUKKO 15: Arvio Märkänevan ylivalumatilanteen vesistö (brutto) kuormituksesta (kg/d). Bruttokuormitus kg/d Kiintoaine Kok.P Kok.N PV, ylivalunta 17 0,1 3 20
6.2 Pintavesiin kohdistuvien päästöjen rajoittaminen 6.2.1 Turvetuotantoalueen kuntoonpanon ja hoidon toteuttaminen Turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta pienennetään oikein suunnitelluilla vesiensuojeluratkaisuilla ja kunnostuksen sekä vesiensuojelurakenteiden hoitotoimenpiteiden ajoituksella. Märkänevan kunnostuksesta tehdään talvella ojaston kaivutyöt. Kuntoonpano tehdään seuraavassa järjestyksessä: 1. Tehdään eristysojat lietesyvennyksineen. 2. Rakennetaan keskitetyt vesiensuojelujärjestelyt (laskeutusaltaat, pumppaamo ja pintavalutuskenttä). 3. Tehdään laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän yläpuolinen osuus laskuojista. 4. Rakennetaan kokoojaojat. 5. Tehdään sarkaojitus ja asennetaan samalla ylivirtaaman pidättämiseksi putkipadot. Vesiensuojelujärjestelyt ovat toimintakunnossa tuotantokentän pinnan muokkausvaiheessa. Kuivatusvedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden jälkeen metsäojiin. Ojien ja laskeutusaltaiden puhdistus tuotantovaiheessa ajoitetaan valuman huippujen ulkopuolelle. Märkänevan tuotantoalueen lasku- ja kokoojat kaivetaan Turvetuotannon vesiensuojeluohjeistossa (1996) esitettyjen mitoitusarvojen mukaan. Märkänevan kuivatussuunnitelmassa on käytetty eristys- ja laskuojina vanhoja jo olemassa olevia metsäojia siellä, missä se on ollut mahdollista. 6.2.2 Sarkaojien vesiensuojelurakenteet Turvetuotantoalueelle kaivetaan 20 m:n välein sarkaojat, joilla tuotantoalue kuivatetaan. Sarkaojastoa käytetään kuivatuksen lisäksi myös laskeutusaltaiden tapaan kiintoaineen pidätykseen sekä rankkasateiden aikaisten vesimäärien pidättämiseen tuotantoalueen ojastoon. Sarkaojien päihin asennetaan päisteputket. Päisteputkilla saadaan kulkuyhteydet työkoneille ja myös veden pidätys sarkaojastoon valuntahuippujen aikana ja kiintoaineen laskeutus. Päisteputken eteen kaivetaan sarkaojan allassyvennys. KUVA 8: Sarkaoja-altaan pituusleikkaus. 21
Allassyvennyksen leveys on 1.3-1.5 m, syvyys ojan pohjasta 0.6-0.8 m ja pituus 10 m. Sarkaojan allassyvennys toimii yhden sarkaojan laskeutusaltaana (kuva 8). Keskimääräinen kiintoaineen poistuma pelkällä sarkaojan altaalla oli Selinin ja Koskisen (1985) tutkimuksessa 55 %. Sarkaojien päisteputkien allassyvennysten puoleisiin päihin asennetaan erilliset siiviläputket, joissa on pienet raot. Siiviläputkien avulla parannetaan allassyvennyksen lietteenpidätyskykyä. Sarkaojan allassyvennös ja sihtiputki toimivat hyvin kiintoaineen pidättäjänä. Turvetuotannon vesiensuojeluteknologian kehittäminen -projektin yhteydessä saatiin joillakin siiviläputkimalleilla poistettua vedestä kiintoainetta 78-97 %, kun sarkaojassa oli myös allassyvennys. Tutkimuksessa siiviläputki toimi hyvin varsinkin silloin, kun kiintoainepitoisuudet olivat suuria (Ihme ym. 1991b). Tutkimuksessa todettiin parhaiksi siiviläputkiksi 300 mm:n muoviputkipidättimet, joissa on 100 mm x 13 mm:n vaakaraot sekä 200 mm:n muoviputkipidättimet, jossa on 150 x 15 mm:n pystyraot. Tuotantoaikana sarkaojien allassyvennysten toimintaa tarkkaillaan ja lietetilan tyhjennys tehdään tarvittaessa. Allassyvennysten lietetilan tyhjennys tehdään viimeistään syksyllä. Altaista poistettava liete nostetaan altaan viereiselle tuotantosaralle, jossa se kuivaa ja tuotetaan jyrsinturpeeksi. 6.2.3 Virtaaman säätö Virtaaman säädöllä pienennetään virtaamahuippuja pidättämällä ylivalumat yläpuoliseen uomastoon. Kasvattamalla valunnan kestoaikaa saadaan pienennettyä tuotantoalueen kuormitusta. KUVA 9: Kaaviokuva virtaaman säädön vaikutus valuntaan sateen jälkeen. Selvitysten mukaan (Selin ym. 1994) ylivalumien merkittävä pienentäminen edesauttaa turvekentältä sateen aikana erodoituneen turpeen laskeutumista. Suurin osa kiintoaineen eroosiosta tapahtuu rankkasateen alkuvaiheessa, jolloin padottamalla vettä sarkaojissa sateen alkuvaiheessa voidaan tehostaa kiintoaineen laskeutumista. Simulointimallin avulla on arvioitu, että voimakkaan sateen aikana jopa 88 % irtoavasta kiintoaineesta on mahdollista pidättää sarkaojastoon. Kiintoaineen pidättäminen vähentää myös ravinnekuormitusta, sillä merkittävä osa ravinteista on sitoutuneena turvehiukkasiin. 22
Virtaaman säädöllä saavutettiin kesäaikana vuonna 1996 Pohjansuolla Keski- Suomessa 53-88 % kiintoaineen poistuma. Lumen sulamisen yhteydessä tapahtuneen huippuvirtaaman aikana saavutettiin 95 % kiintoainekuormituksen vähentyminen. Kiintoaineen poistuman myötä myös kiintoaineeseen sitoutuneiden ravinteiden kuormitus vähenee (Klöve 1997). Laboratoriotutkimusten ja teoreettisten simulointien mukaan menetelmällä voidaan poistaa 88 % turvetuotannon kiintoainekuormituksesta (Klöve 1994). Marttilan tutkimuksen (2005) mittausaineiston perusteella tehdyissä laskelmissa todettiin patojen pienentäneen keskimäärin 61 % kiintoainekuormitusta. Kokonaistypen kuormitusta padot vähensivät 45 % ja kokonaisfosforin kuormitusta 47 %. Virtaamansäätöpadot vähensivät tuotantoalueelta tulevaa kuormitusta pienentämällä virtaamanopeutta ja tehostamalla laskeutusta padottamalla. Märkänevan kuntoonpanosuunnitelmissa tuotantoalue on jaettu valunnan säädössä kahteen valuntalohkoon. Lohkoilla tuotantoalueen kuivatusvesiä padotetaan yhdellä putkipadolla. KUVA 10: Rumtec Oy:n valmistama virtaamansäätöpato, joka asennetaan rumpuputken päähän. Padotuksessa vesi varastoutuu patolaitteen yläpuolelle kokoojaojaan ja sarkaojastoon. Putkipadon paikka on esitetty hakemuksen liitteen 2 tuotantosuunnitelmapiirustuksessa. Sarkaojien kiintoaineen pidätyskykyä on tehostettu päisteputkipidättimillä ja allassyvennöksillä. 23
6.2.4 Laskeutusaltaat Turvetuotantoalueen kuivatusvesien puhdistamiseen käytetään koko tuotantoalueella myös laskeutusaltaita. Laskeutusallastekniikalla erotetaan vedessä olevia hiukkasia painovoimaa hyväksi käyttäen. Laskeutusaltaat toimivat läpivirtaustekniikalla, joten veden tulee viipyä altaassa niin kauan, että vedessä olevat hiukkaset ehtivät sedimentoitua altaan pohjalle. Tuotantoalueen laskeutusaltaisiin johdetaan vain tuotantoalueen kuivatusvesiä. Märkänevalla käytetään kahta laskeutusallasta. Laskeutusaltaat mitoitetaan Turvetuotannon vesiensuojeluohjeiston (1996) mukaisesti. Taulukkoon 16 on koottu laskeutusaltaan ohjeelliset mitoitusarvot. TAULUKKO 16: Laskeutusaltaan mitoitusarvot. Mitoitustekijä Mitoitusvaluma Virtausnopeus Viipymä Pinta-kuorma Valuma-alue Lietetila Ohjearvo 3 l/s ha Alle 0.01 m/s 1 h Alle 1 m/h 30-50 ha Vähintään 4 m³/ha Laskeutusallas toimii pääasiassa kiintoaineen ja siihen sitoutuneiden ravinteiden pidättäjänä. Laskeutusaltailla pystytään Selinin ja Koskisen (1985) mukaan roudattomana aikana poistamaan kiintoaineesta 30-44 %. Ravinteiden pidätyskyky on laskeutusaltailla parhaimmillaan 10-30 %:n luokkaa (Selin ja Koskinen 1985). Kunnostusvaiheen aikaista kiintoainekuormitusta vähennetään kaivamalla laskeutusaltaat ennen kokoojaojien kaivua. Kelluvan kiintoaineen pidättämiseksi ja laskeuttamiseksi asennetaan laskeutusaltaisiin pintapuomit. Laskeutusaltaat tyhjennetään kerran vuodessa syksyllä tai tarvittaessa altaiden lietetilan täyttyessä. Altaista poistettava liete nostetaan altaiden viereen pengerrettyihin lietealtaisiin. Lietealtaissa lieteen annetaan kuivua. Kuivumisen jälkeen liete siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan jyrsinturpeeksi. 6.2.5 Pintavalutuskenttä Pintavalutuskentän toimivuutta on tutkittu vuosina 1987-1991 toteutetussa Turvetuotannon vesiensuojeluteknologian kehittäminen -projektissa (Ihme ym. 1991a). Parhaiten toimineella pintavalutuskentällä keskimääräinen poistuma oli sarkaojitusvaiheessa kesä-lokakuussa vuosina 1987-1989 taulukon 17 mukainen. Tutkimustulosten mukaan oikein suunnitellulla pintavalutuskentällä voidaan kuivatusvesistä pidättää myös liukoisia orgaanisia aineksia ja ravinteita. Tutkimuksen 24
(Ihme ym. 1991a) perusteella hyvin toimineen pintavalutuskentän tulee täyttää seuraavat ehdot: - pintavalutuskentän koko tulee olla vähintään 2 % siihen kohdistuvan valuma-alueen alasta. - veden tulee jakautua kentälle tasaisesti. - kentän tulee olla mahdollisimman luonnontilainen. - oikovirtauksia ei saa esiintyä. - turvepaksuuden tulee olla kentän kohdalla yli 1 m. - turvekerroksen tulee olla tasapaksu ja homogeeninen. - turvelajin tulisi olla vähän maatunutta rahkaturvetta Nykyisin pintavalutuskentän alaksi suositellaan vähintään 3,8 % sen valuma-alueen alasta. TAULUKKO 17: Pintavalutuskentän toimivuus eri aineiden poistajana kuivatusvesistä. AINE Poistuma % Kiintoaine 44-74 COD Mn 20-30 Kok.N 38-74 epäorg.n 56-95 NH 4 -N 56-95 NO 3 -N -10-93 1) Kok.P 37-68 PO 4 -P 40-65 Fe 9-56 1) Pintavalutuskentältä on vapautunut ajoittain ravinteita. Kuivatusvedet johdetaan Märkänevan pintavalutuskentälle laskeutusaltaiden kautta. Pintavalutuskentän yläpuolisiin laskeutusaltaisiin jää osa kiintoaineesta. Kuivatusvedet nostetaan pumppaamalla pintavalutuskentälle. Pumppukuivatus toimii myös virtaamien tasaajana. Märkänevan pintavalutuskentän ominaisuudet on esitetty taulukossa 18. TAULUKKO 18: Märkänevan tuotantoalueen pintavalutuskentän ominaisuudet. Märkäneva Pv-kentän ala Pv-kentän valuma-alue Pv-kentän valuma-alueesta tuotanto(sarka)aluetta Pv-kentän ala valuma-alueesta Pv-kentän ala tuotantoalueesta Pv-kentän pituuskaltevuus Pv-kentällä metsäojia 4,6 ha 78 ha 66,3 ha 5,9 % 6,9 % 0,4 % on (tukitaan) 25
KUVA 11: Märkänevan pintavalutuskenttäsuunnitelma. Pintavalutuskenttä ympäröidään penkereellä. Pintavalutuskentällä olevat metsäojat tukitaan. Turvepaksuus kentällä on 1,1-1,7 m. Kuivatusvedet nostetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla. Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentälle ojaa pitkin ja jaetaan tasaisesti kentälle (kuva 11). Pintavalutuskenttä ympäröidään pengerryksellä, jotta varmistetaan vesien kulkeutuminen pintavalutuskentän kautta. Pintavalutuskentän alaosassa on keräilyallas, josta pintavalutuskentän kautta suotautuneet vedet virtaavat mittapadon kautta metsäojaan. Märkänevan pintavalutuskentän mitoitus 5,9 % valuma-alueesta ylittää selvästi pintavalutuskentän mitoitussuosituksen (3,8 % valuma-alueesta). Pintavalutuskentän mitoituksen ja ominaisuuksien perusteella voidaan arvioida, että alueelle saadaan rakennettua toimiva pintavalutuskenttä. 26
6.3 Eristysojien vesiensuojelurakenteet Märkänevan turvetuotantoalue ympäröidään eristysojilla, joilla johdetaan ympäristön valumavedet ohi tuotantoalueen. Eristysojiin kaivetaan ojasyvennykset ennen laskua laskuojiin. Ojasyvennyksiin sedimentoituu kiintoainetta. Eristysojat kaivetaan Turvetuotannon vesiensuojeluohjeiston (1996) mukaan. Eristysojien veden laatu ei poikkea metsäojien veden laadusta. Eristysojien lietealtaat tyhjennetään tarvittaessa altaiden lietetilan täyttyessä. Liete nostetaan viereiselle tuotantoalueelle kuivumaan tai levitetään lietealtaan viereen. Eristysojiin ei tule tuotantoalueen kuivatusvesiä, joten lietealtaisiin kertyy lietettä eristysojien mahdollisen uomaeroosion kautta lähinnä uoman kaivun jälkeisenä aikana. 6.4 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Hanke ei aiheuta päästöjä maaperään ja pohjaveteen. Tuotantokaluston tarvitsemat polttoainesäiliöt sijoitetaan tukikohta-alueille ja niitä tarkkaillaan tuotantokaluston tankkauksen yhteydessä. 6.5 Päästöt ilmaan Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Mitä maatuneempaa turve on, sitä helpommin se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään lisääntyneen paloriskin vuoksi. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat maaston muodot ja suojaavan puuston esiintyminen. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Näissä työvaiheissa pölypäästö on enemmän pistemäinen kuin varsinaisessa tuotantotoiminnasta aiheutuva päästö. Ilman laadun ohjearvoissa (1.9.1996) ei ole määritelty pölyn laskeumalle enimmäissuositustasoa. Luonnollisen taustalaskeuman tasona pidetään 1 g/m²/kk. Aikaisemmin on yli 10 g/m²/kk suuruista kokonaislaskeumaa pidetty selvästi likaavana. Vapo Oy on vuosina 1988-1995 suorittanut pölymittauksia tuotantoalueillaan. Perusaineisto koostuu yhteensä 840:stä tuotantokaudella tehdystä laskeumamittauksesta. Aineiston pohjalta on laadittu kuvaaja (kuva 12), jolla esitetään kuinka suuri turvetuotannosta tuotantokaudella tuleva lisälaskeuma voi epäedullisissa oloissa olla. Kuvaaja on laadittu luokittelemalla aineisto mittausetäisyyden mukaan ja poistamalla aineistosta kustakin etäisyysluokasta ¾ pienemmistä havainnoista (kuvaajassa mukana vain suurimmat havainnot). Ko. suurimpiin havaintoihin keskittyvän tutkimusaineiston mukaan turvepöly voi yksin aiheuttaa vanhan viihtyvyyshaittarajan (10 g/m²/kk) ylittäviä laskeumia vielä noin 100 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Etäisyys ei kuitenkaan yksin vaikuta pölyn määrään, vaan hyvin maatunut turvelaatu, auma-alueen läheisyys ja paikan avoimuus lisäävät pölyhaitan todennäköisyyttä ja vastaavasti vähän maatunut turve, tuotantokentän suojainen sijainti ja tiheä reunapuusto vähentävät haitan esiintymistä (Turvetuotannon ympäristövaikutusten arviointi, Turveteollisuusliitto 2002). 27