Liite 1 (16) Luonnos LIITE 2 15.1.2015 Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen 1. Asiaan sovellettavat säännökset 1.1 Kansalliset säännökset Viestintävirasto on huomattavan markkinavoiman päätöksessään asettanut TeliaSonera Finland Oyj:lle (jäljempänä TeliaSonera) velvollisuuden hinnoitella laskevan puheliikenteen palvelu siten, että hinta saa olla enintään 1,25 senttiä minuutilta. Enimmäishinta on asetettu kolmeksi vuodeksi. Tässä liitteessä on kuvattu Viestintäviraston käyttämät periaatteet ja arviointitapa enimmäishinnan tason määrittämisessä. Tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 71 :n mukaan Viestintävirasto voi velvoittaa huomattavan markkinavoiman teleyrityksen noudattamaan Viestintäviraston etukäteen määrittämää enimmäishintaa. Asetettavan enimmäishinnan tulee olla kustannussuuntautunut. Kustannussuuntautuneella hinnalla tarkoitetaan hintaa, joka on kohtuullinen ottaen huomioon tehokkaan toimijan kustannukset säännellyn tuotteen tai palvelun tuottamisesta. Kustannussuuntautuneen hinnan määrittämisessä voidaan ottaa huomioon vastaavilla kilpailluilla markkinoilla vallitseva hintataso. Viestintäviraston harkintavaltaan kuuluu arvioida 1) mitkä kustannukset on kohtuullista sisällyttää säännellyn tuotteen tai palvelun hintaan 2) millä tavalla kustannukset määritetään sekä 3) millä tavalla toiminnan tehokkuus otetaan hinnoittelussa huomioon kunkin säännellyn tuotteen osalta. Käyttäessään tätä harkintavaltaansa Viestintäviraston tulee ottaa huomioon 71 :n 5 momentissa luetellut edellytykset. Enimmäishinnan tasoa määritettäessä huomioon on otettu erityisesti tietoyhteiskuntakaaren 71 :n 5 momentin 5 kohdan Viestintävirasto Kommunikationsverket Finnish Communications Regulatory Authority Itämerenkatu 3 A PL 313 00181 Helsinki Puhelin 0295 390 100 www.viestintävirasto.fi Östersjögatan 3A PB 313, FI-00181 Helsingfors, Finland Telefon +358 295 390 100 www.kommunikationsverket.fi Itämerenkatu 3A P.O. Box 313, FI-00181 Helsinki, Finland Telephone +358 295 390 100 www.ficora.fi
2 (16) 1.2 Asiaan liittyvä EU-sääntely sekä 53 :n 2 momentin 4 kohdan vaatimukset kohtuullisen tuoton ja investointien huomioon ottamisesta. Viestintävirasto on ottanut yllä mainitut edellytykset huomioon asettaessaan TeliaSoneralle velvollisuuden noudattaa Viestintäviraston etukäteen määrittämää enimmäishintaa. Tämän vuoksi enimmäishinnan noudattamista koskevan velvollisuuden asettamisen perusteluja ja tämän liitteen mukaista arviointitapaa tulee arvioida kokonaisuutena. Puitedirektiivin 1 8 artiklassa asetettujen sääntelyn yleisten tavoitteiden mukaan sääntelyviranomaisten tulee edistää kilpailua, edistää tehokkaita investointeja ja varmistaa, että käyttäjille koituu mahdollisimman paljon hyötyä valinnanvaran lisääntymisestä, hintojen alentumisesta ja laadun parantumisesta. Käyttöoikeusdirektiivin 2 13 artiklan mukaan kansallisten sääntelyviranomaisten on varmistettava, että hinnoitteluvelvoitteet edistävät tehokkuutta ja kestävää kilpailua sekä tuovat kuluttajille mahdollisimman paljon hyötyjä. Direktiivin 13 artiklan mukaan tässä yhteydessä kansalliset sääntelyviranomaiset voivat ottaa huomioon vastaavilla kilpailluilla markkinoilla käytössä olevan hintatason. Euroopan komissio on antanut vuonna 2009 suosituksen kiinteän ja matkaviestintäverkon laskevan puheliikenteen hintojen sääntelystä. 3 Suosituksellaan komissio pyrkii yhdenmukaistamaan kiinteään ja matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen hintoja EU:ssa. Komission suosituksen mukaisesti kansallisen sääntelyviranomaisen olisi edellytettävä laskevan puheliikenteen hinnoittelua, joka perustuu tehokkaasti toimivalle operaattorille aiheutuviin kustannuksiin. Suosituksen mukaan tämä merkitsee, että hintojen tulee olla eri yrityksillä keskenään samansuuruisia. Komission suosituksen mukaan tehokkaat kustannukset tulisi määritellä käyttäen perustana nykykustannuksia ja teoreettisen tehokkaan toimijan mallinnusta pitkän aikavälin lisäkustannusmallin (Pure Long Run Incremental Cost, "Pure LRIC") pohjalta. Viestintäviraston on otettava komission suositukset toiminnassaan mahdollisimman tarkasti huomioon. 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä (2002/21/EY) muutettuna direktiivillä 2009/140/EY. 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä (2002/19/EY) muutettuna direktiivillä 2009/140/EY. 3 Euroopan komission suositus kiinteään ja matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen hintojen sääntelystä (2009/396/EY).
3 (16) 2. Kustannussuuntautuneen enimmäishinnan määrittäminen 2.1 Lähtökohdat kustannussuuntautuneisuuden arvioinnille Viestintäviraston lähtökohtana hinnoittelun kustannussuuntautuneisuuden arvioinnissa ja enimmäishinnan määrittämisessä ovat teleyritykselle aiheutuneet kustannukset. Viestintävirasto määrittää kustannussuuntautuneen enimmäishinnan kahdessa vaiheessa. Aluksi Viestintävirasto arvioi kunkin yrityksen toimittamien tietojen perusteella yrityskohtaisen laskevan puheliikenteen yksikkökustannuksen. Seuraavassa vaiheessa virasto määrittää kustannussuuntautuneen enimmäishinnan tason kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten yksikkökustannusten perusteella. Enimmäishinta lasketaan käyttämällä puheliikennemäärillä painotettua yksikkökustannusten keskiarvoa. Viestintävirasto on ottanut kustannussuuntautuneen enimmäishinnan määrittämisessä huomioon myös komission laskevan puheliikenteen hinnoittelua koskevan suosituksen siltä osin kuin se on mahdollista. Tietoyhteiskuntakaari ei mahdollista komission suosittaman teoreettisen tehokkaan toimijan Pure LRIC - mallin käyttämistä Suomessa. Tietoyhteiskuntakaaren esitöiden mukaan mallia ei voida lähtökohtaisesti pitää kohtuullisena Suomessa, koska tehokkaan toimijankin kustannuksissa tulisi ottaa huomioon kohtuullisessa määrin myös tuotteen tai palvelun tuottamiseen liittyvät yleiskustannukset. Viestintäviraston näkemyksen mukaan viraston tapa määrittää yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen kustannussuuntautunut hinta edistää kuitenkin EU-direktiivien ja komission suosituksen tavoitteita viemällä matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen hinnoittelun lähelle tehokkaan toimijan kustannustasoa. 4 Tämä edistää kestävää kilpailua sekä mahdollistaa kuluttajille mahdollisimman paljon hyötyjä valinnanvapauden, hinnan ja laadun suhteen. Lisäksi virasto on määrittänyt matkaviestinverkkoihin laskevan puheliikenteen enimmäishinnan siten, että velvoitteen avulla otetaan huomioon komission suositus keskenään samansuuruisista hinnoista. 2.2 Enimmäishinnan määrittämisessä huomioitavat kustannukset Viestintävirasto on arviointinsa perustana huomioinut teleyrityksen todellisen matkaviestinverkon ja sille säännellyn palvelun toteuttamisesta aiheutuneet kustannukset. Viraston käyttämässä arviointitavassa teleyritykselle aiheutuneet kustannukset, mukaan lukien osa yleiskustannuksista, kohdennetaan säännellylle palvelulle aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Viestintävirasto tarkastelee teleyritykselle aiheutuneita matkaviestinverkon pääomakustannuksia sekä käyttö- ja yleiskustannuksia. Pääomakustannukset on määritetty nykykustannuksiin 4 Viestintävirasto vertaa enimmäishinnan tasoa Pure LRIC -menetelmää käyttävien maiden hintatasoon kappaleessa 2.4.3 Enimmäishinnan vertailu eurooppalaiseen hintatasoon.
4 (16) perustuen (Current Cost Accounting). Lähtökohtana pääomakustannusten määrittämisessä on matkaviestinverkon jälleenhankintahinta, jonka perusteella määritetään vuosittaiset poistot. Lisäksi jälleenhankintahinnan perusteella määritetään verkkoon sitoutunut pääoma eli nykykäyttöarvo, jolle lasketaan tuottoa. Käyttö- ja yleiskustannukset ovat verkon operatiivisia kustannuksia ja niiden osalta tarkastelu perustuu historiallisiin kirjanpidon kustannuksiin. Kuvio 1 havainnollistaa kustannusten muodostumista. Jälleenhankintahinta Poistot + Nykykäyttöarvo Pääoman tuotto + Käyttökustannukset + Yleiskustannukset = Kustannukset yhteensä Kuvio 1. Kustannusten muodostuminen Matkaviestinverkkoyrityksen kustannukset kohdennetaan ensin teleyrityksen määrittelemien kohdentamisavaimien avulla matkaviestinverkon osille ja tämän jälkeen verkon volyymien, käytön ja kuormituksen mukaan matkaviestinverkon palveluille. Lopputuloksena saadaan arvio teleyrityksen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen yksikkökustannuksesta. Kuvio 2 havainnollistaa matkaviestinverkkoyrityksen laskevan puheliikenteen yksikkökustannuksen laskentaa.
5 (16) Datan muuntokerroin Yrityskohtaisten tietojen kerääminen - Matkaviestinverkon parametrit - Palveluiden volyymit - Liikenteen jakauma verkkoteknologioittain Laskelma Laskevan puheliikenteen yksikkökustannus Yrityskohtaisten tietojen kerääminen ja laskevan puheliikenteen kustannuksen laskenta - Käyttö- ja yleiskustannukset - Jälleenhankintahinta - Sitoutuneen pääoman tuotto - Poistot - Palveluiden volyymit - Matkaviestinverkon osat - Matkaviestinverkon osien käyttö ja kuormitus - Kustannusten kohdistaminen verkon osille ja palveluille Kuvio 2. Matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen yksikkökustannuksen laskenta Viestintävirasto on analysoinut ja tarvittaessa oikaissut Viestintävirastolle toimitettuja tietoja vertaamalla niitä Viestintävirastolle aikaisemmin toimitettuihin tietoihin ja muihin tietoihin, joita Viestintävirasto on saanut valvontatehtäviä hoitaessaan. 2.3 Matkaviestinverkon kustannukset, TeliaSoneran esittämät kustannusperusteet ja Viestintäviraston arvio TeliaSonera toimitti Viestintävirastolle 30.5.2014 päivätyn laskelman 5 ja liitetiedot (muun muassa datan muuntokertoimen laskelma ja taustalaskelmat) yrityksen matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen hinnan kustannusperusteista. Yritys täydensi vastauksiaan 1.9.2014, 26.9.2014 ja 23.10.2014. Viestintäviraston arvioinnin lähtökohtana ovat TeliaSoneran toimittamat laskelma ja sen liitetiedot. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan alla esitettyjä periaatteita, joita virasto on soveltanut samalla tavoin kunkin enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetun yrityksen kohdalla. Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen kustannukset on määritetty TeliaSoneran jälleenhankintahintaisten poistojen, matkaviestinyhteysverkkoon sitoutuneelle pääomalle lasketun tuoton sekä käyttö- ja yleiskustannusten ja datan muuntokertoimen perusteella. 2.3.1 Matkaviestinverkon jälleenhankintahinta Matkaviestinverkon arvo arvioidaan jälleenhankintahintaisena poistojen ja sitoutuneen pääoman laskemiseksi. Näiden pääomakustannusten määrittäminen perustuu nykykustannuksiin 5 Tässä laskelmalla tarkoitetaan yrityksen toimittamiin tietoihin perustuvaa laskelmaa, joka on tehty Viestintäviraston toimittamalle laskelmapohjalle (https://www.viestintavirasto.fi/attachments/fifac_2013_paivitetty_versio.xlsx). Lisäksi arvioinnissa käytetään datan muuntokertoimen laskelmaa (https://www.viestintavirasto.fi/attachments/fifac_muuntokertoimen_maarittaminen.xlsx).
6 (16) (Current Cost Accounting). Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan matkaviestinverkon arvona verkon jälleenhankintahintaa, jonka avulla virasto määrittää vuosittaiset poistokustannukset ja sitoutuneen pääoman. Jälleenhankintahinta kuvaa mahdollisen uuden toimijan kohtaamaa hintatasoa alkuperäistä hankintahintaa paremmin ja siten tukee uuden toimijan investointipäätöstä. Jälleenhankintahinnan käyttö sisältää myös riskin komponenttien hinnan alentumisesta, mikä on myös toteutunut matkaviestinverkon komponenttien hinnoissa. Toisaalta säänneltyyn toimintaan sitoutuneiden komponenttien määrät perustuvat lähtökohtaisesti todellisuudessa tehtyihin investointeihin. TeliaSoneran matkaviestinverkon jälleenhankintahinnan määrittäminen perustuu yrityksen ilmoittamiin, sen käytössä olevien matkaviestinverkon osien (tukiasemajärjestelmät, matkapuhelinkeskukset, vastaaja- ja datapalvelujärjestelmät sekä mastoja pylväspaikat) keskiarvohintoihin ja niiden volyymeihin. Jälleenhankintahintoina TeliaSonera on käyttänyt vuonna 2013 voimassa olleita sopimushintoja. Verkon osien volyymitiedot TeliaSonera on ottanut teknisestä rekisteristään. Verkon tietojärjestelmien (verkonhallintajärjestelmät, verkon tietojärjestelmät sekä alustat) tiedot yritys on toimittanut asiantuntija-arvioihin pohjautuen. Viestintäviraston näkemyksen mukaan vuoden 2013 taajuushuutokaupan lisenssien hankintamenoja ei tule sisällyttää matkaviestinverkon vuoden 2013 jälleenhankintahintaan, sillä kyseiset lisenssit ovat voimassa 1.1.2014 alkaen, ja arvioinnissa tarkastellaan vuoden 2013 kustannuksia ja volyymejä. [ ]. Viestintävirasto ei ole havainnut huomautettavaa TeliaSoneran tavassa määrittää matkaviestinverkon jälleenhankintahinta yhtiön esittämällä tavalla. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan TeliaSoneran ilmoittamaa jälleenhankintahintaa [ ] euroa. 2.3.2 Poistot Poistot lasketaan verkon jälleenhankintahintaisen arvon pohjalta tasapoistoina käyttäen poistoaikana komponenttien teknistaloudellisia pitoaikoja. Laskelmassa poistot määritellään edellä mainituille jälleenhankintahintaan kuuluville omaisuuserille. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on päätöksissään 6 ottanut kantaa poistoaikoihin verkon jälleenhankintahinnan ja yrityksen sitoutuneen pääoman määrittämisessä. Edellä mainittujen KHO:n päätösten perusteella Viestintävirasto katsoo, että poistokustannusten ja sitoutuneen pääoman laskennassa käytettävien poistoaikojen tulee olla luotettavia ja todennettavissa sekä kuvastaa riittävällä tarkkuudella omaisuuden teknis-taloudellista pitoaikaa. Teknis-taloudellisella pitoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka verkon osa todellisuudessa on liiketoiminnallisessa käytössä ennen sen uusimista. 6 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 7.5.2012, Dnro 1386/3/10, taltio 1115 ja korkeimman hallinto-oikeuden päätös 27.7.2012, Dnro 2062/3/10, taltio 2074.
7 (16) 2.3.3 Sitoutunut pääoma Viestintäviraston käsityksen mukaan kirjanpidossa käytetyt poistoajat eivät matkaviestinverkon komponenttien osalta pääsääntöisesti eroa merkittävästi omaisuuden teknistaloudellisista pitoajoista ja tällöin niitä voidaan käyttää laskelmassa jatkossakin. Mikäli yritys itse katsoo sen kirjanpidossa käyttämien poistoaikojen eroavan joidenkin verkon osien kohdalla merkittävästi teknis-taloudellisesta pitoajasta, se voi käyttää poistoaikana käyttöomaisuuskirjanpidosta johdettua, tilintarkastajan todentamaa pitoaikaa. Teknis-taloudellisen pitoajan määritelmän mukaan liiketaloudellisessa käytössä ei tulisi olla merkittävästi pitoaikaa vanhempia pääomaeriä. Teleyrityksen tulisikin valita pitoaika niin, ettei merkittävää osaa käytössä olevasta verkosta jää laskelman ulkopuolelle. TeliaSonera on laskenut vuosittaiset poistokustannukset matkaviestinverkon jälleenhankintahinnasta tasapoistoina. Matkaviestinverkon osien pitoaikoina TeliaSonera on käyttänyt seuraavia arvoja: Tukiasemajärjestelmä (BSS) [ ] Matkapuhelinkeskukset (MSC) [ ] Vastaajapalvelujärjestelmät [ ] Datapalvelujärjestelmät (SMS, MMS, GPRS ym.) [ ] Muu verkon käyttöomaisuus [ ] Masto- ja pylväspaikat [ ] TeliaSonera on käyttänyt laskelmassaan pitoaikoina kirjanpidossaan käyttämiä poistoaikoja, joiden se katsoo pääosin vastaavan teknis-taloudellisia pitoaikoja. Viestintävirasto ei ole havainnut huomautettavaa TeliaSoneran tavassa määrittää matkaviestinverkon poistot yrityksen esittämällä tavalla. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan TeliaSoneran esittämien vuosittaisten jälleenhankintahintaisten poistokustannusten yhteismäärää [ ] euroa. Virasto on käyttänyt arvioinnissaan käyttöomaisuuteen sitoutuneena pääomana nykykäyttöarvoa. Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut viraston soveltaman arviointimenetelmän lainmukaisuuden. Viestintävirasto on määrittänyt kunkin enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetun yrityksen verkon nykykäyttöarvon vähentäen jälleenhankintahinnasta omaisuuden pitoajan perusteella tehdyt jälleenhankintahintaiset poistot verkon keski-ikä huomioiden. Pitoaikoina on käytetty teknistaloudellisia pitoaikoja. Viestintäviraston näkemyksen mukaan tällä tavoin laskettava nykykäyttöarvo antaa luotettavan kuvan verkkoon sitoutuneesta pääomasta. Matkaviestinverkkoon sitoutunut pääoma, jolle tuottoa lasketaan, muodostuu matkaviestinverkon käyttöomaisuuden nykykäyttöarvosta ja muista toimintaan liittyvistä lyhytaikaisista va-
8 (16) roista ja veloista. Sitoutuneeseen pääomaan saa sisällyttää ainoastaan matkaviestinverkkoon sitoutuneita omaisuuseriä. Esimerkiksi yhtiön aikaisempien vuosien tappiot tai yhtiön liikearvo eivät ole sellaisia omaisuuseriä, jotka olisivat välttämättömiä laskevan liikenteen tuottamiseksi. Siten Viestintävirasto ei arvioinnissaan hyväksy niitä sisällytettäväksi laskelmien sitoutuneeseen pääomaan. Viestintävirasto on arvioinnissaan laskenut matkaviestinverkkoon sitoutuneen pääoman määrittämiseksi verkon nykykäyttöarvon yrityksen esittämän jälleenhankintahinnan sekä verkon pitoajan että keski-iän perusteella. Nykykäyttöarvo lasketaan kaavalla missä = 1 -ä, = äö = ähh =!" -ä = ä TeliaSonera on käyttänyt pitoaikana edellä kuvattuja pitoaikoja, ja yritys on laskenut nykykäyttöarvon viraston käyttämällä kaavalla. Yrityksen ilmoituksen mukaan laskelmassa omaisuuserien keski-iän määritys perustuu verkkojen rakentamisen aikasarjatietoihin ja jälleenhankintahintalaskelmaan vuodelta 2013. TeliaSoneran käyttämät keski-iät ovat seuraavat: Tukiasemajärjestelmä (BSS) [ ] Matkapuhelinkeskukset (MSC) [ ] Vastaajapalvelujärjestelmät [ ] Datapalvelujärjestelmät (SMS, MMS, GPRS ym.) [ ] Muu verkon käyttöomaisuus [ ] Masto- ja pylväspaikat [ ] [ ] Sitoutunut pääoma muodostuu käyttöomaisuuden nykykäyttöarvosta sekä lyhytaikaisista varoista ja veloista. TeliaSoneran ilmoittama käyttöomaisuuden nykykäyttöarvo on [ ] euroa, ja lyhytaikaisia varoja on [ ] euroa sekä lyhytaikaisia velkoja [ ] euroa. Yrityksen laskelmassaan esittämä sitoutunut pääoma on yhteensä [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan matkaviestinverkon osalta yrityksen ilmoittamia teknis-taloudellisia pitoaikoja ja keski-ikätietoja. Viestintävirasto pitää TeliaSoneran ilmoittamia lyhytaikaisten varojen ja velkojen määrää suurena suhteessa käyttöomaisuu-
9 (16) 2.3.4 Sitoutuneen pääoman tuotto den arvoon. Lisäksi lyhytaikaisten varojen ja velkojen keskinäinen suhde on selkeästi nettomääräisesti positiivinen. Viestintäviraston näkemyksen mukaan teleyritykset voivat ottaa sitoutuneen pääoman määrittämisessä käyttöomaisuuden lisäksi huomioon myös lyhytaikaisia varoja ja velkoja, jotka ovat välttämättömiä säännellyn palvelun tuottamiseksi. Lyhytaikaisten varojen ja velkojen osuus sitoutuneesta pääomasta ei tulisi olla merkittävä, ja lyhytaikaiset varat ja velat yleensä netottavat toisensa. TeliaSoneran vuoden 2012 laskelmassa lyhytaikaisia varoja oli [ ] euroa ja lyhytaikaisia velkoja [ ] euroa. Vuodesta 2012 vuoteen 2013 lyhytaikaisten varojen ja velkojen nettomäärä kasvoi [ ] euroa, mitä Viestintävirasto pitää merkittävänä lisäyksenä. Viestintävirasto pyysi TeliaSoneralta selvitystä siitä, miten lyhytaikaisten varojen ja velkojen määrä on perusteltavissa nimenomaan verkko-operaattorin toiminnan kannalta. Vastauksessaan 26.9.2014 TeliaSonera perusteli lyhytaikaisten varojen suurta määrää sillä, että yritys joutuu investoimaan matkaviestinverkkoon etupainotteisesti, ja takaisinmaksu tapahtuu vasta useiden vuosien kuluessa. TeliaSonera esitti myös vaihtoehtoisen laskelman siitä, kuinka suuret kassavarat rationaalisesti toimiva matkaviestinoperaattori tarvitsee. TeliaSoneran mukaan matkaviestinverkkoliiketoiminta tarvitsee vähintään [ ] kk:n käyttö- ja investointikuluja vastaavan kassan. TeliaSoneran toimittamassa laskelmassa lyhytaikaiset lainasaamiset on korvattu edellä mainitulla tarveperusteisella [ ] kk:n kassalla ja konserniavustussaamiset sekä konserniavustusvelat on jätetty pois. Tässä uudessa laskelmassa lyhytaikaisten varojen määrä on [ ] euroa ja lyhytaikaisten velkojen määrä on [ ] euroa. Kun käyttöomaisuuden nykykäyttöarvo säilyi ennallaan [ ] eurossa, sitoutuneen pääoman määrä on yhteensä [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt edellä mainittua uuden laskelman mukaista sitoutuneen pääoman määrää [ ] euroa arviointinsa perusteena. Viestintävirasto pitää lyhytaikaisten varojen ja velkojen määrää suurena vielä yrityksen tekemän tietojen oikaisun jälkeenkin. TeliaSoneran lyhytaikaisten varojen ja velkojen suuri määrä vaikuttaa yrityksen laskevan puheliikenteen yksikkökustannukseen nostavasti. Viestintäviraston käyttämässä arviointitavassa laskettavaan painotettuun keskikustannukseen TeliaSoneran lyhytaikaisilla varoilla ja veloilla on kuitenkin pienempi vaikutus, kun painotettu keskikustannus lasketaan kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten yksikkökustannusten painotettuna keskiarvona. Viestintäviraston näkemyksen mukaan tällä tavalla laskettuna enimmäishinta huomioi tehokkuuden riittävästi huolimatta lyhytaikaisten varojen ja velkojen suuresta määrästä. Määrittäessään kohtuullista tuottoa säänneltyyn toimintaan sitoutuneelle pääomalle Viestintävirasto käyttää WACC-
10 (16) 2.3.5 Käyttö- ja yleiskustannukset menetelmää. WACC-menetelmä ottaa huomioon kohtuullisen tuoton säänneltyyn toimintaan sitoutuneelle pääomalle ja kannustimet investointeihin. WACC-menetelmä on yleisesti käytössä oleva tuoton laskemisessa käytettävä menetelmä, jota Viestintävirasto on käyttänyt useiden vuosien ajan sitoutuneen pääoman tuoton kohtuullisuuden arvioinnissa. 7 Sallimalla kohtuullisen tuoton sitoutuneelle pääomalle yrityksiä kannustetaan investoimaan, koska tällöin yritykset saavat katettua investointiensa kustannuksia. Investointeihin mahdollisesti liittyvät riskit huomioidaan WACC-menetelmässä riskipreemioiden (riskitön korko ja sen lisäksi tuleva velkapreemio sekä markkinariskipreemio) avulla. WACC-menetelmän avulla Viestintävirasto määrittää kohtuulliseksi katsottavan sitoutuneen pääoman tuoton parametrit kaikille ennakkosäännellyille markkinoille, kuten matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen markkinoille. Koska WACCmenetelmän parametrit ovat muuttuvia, Viestintävirasto määrittää sallitut tuottoprosentit uudelleen säännöllisin väliajoin: viimeisin päivitys on toukokuulta 2014 8 ja sen mukainen sallittujen tuottojen vaihteluväli matkaviestinverkkotoiminnassa on 7,0 8,3 %. Viestintävirasto on arvioinnissaan käyttänyt sitoutuneen pääoman tuottoprosenttina vaihteluvälin ylärajaa 8,3 %, minkä voidaan katsoa olevan kohtuullinen ja ottavan huomioon investointeihin liittyvät riskit. Sitoutuneen pääoman tuotto on yrityksen toimittamassa laskelmassa laskettu matkaviestinverkkoon sitoutuneelle pääomalle. TeliaSonera on toimittamassaan laskelmassa käyttänyt tuottoprosenttia [ ]. Vuosittaisen sitoutuneen pääoman tuoton määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa. Viestintävirasto on arvioinnissaan käyttänyt TeliaSoneran sitoutuneen pääoman määränä edellä kuvatulla tavalla oikaistua [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt kohtuullisena tuottoprosenttina vaihteluvälin ylärajaa 8,3 %. Viestintäviraston arvioinnissaan käyttämä TeliaSoneran sitoutuneen pääoman tuoton määrä on [ ] euroa. Matkaviestinverkon käyttökustannukset muodostuvat verkon käytöstä ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista. Yleiskustannukset muodostuvat esimerkiksi teleyrityksen tukitoiminnoista, kuten talous-, henkilöstö-, tieto- ja materiaalihallinnos- 7 WACC-menetelmässä koko pääoman kustannus muodostuu oman ja vieraan pääoman tuottovaatimusten painotetusta keskiarvosta, jossa painokertoimena toimii nettovelkaantumisaste eli vieraan pääoman prosentuaalinen osuus koko sijoitetusta pääomasta. Viestintävirasto huomioi maksetut verot pääoman kustannuksessa voimassa olevan yritysverokannan mukaisesti. 8 Viestintävirasto 5.5.2014. Kohtuullinen sitoutuneen pääoman tuotto kiinteässä televerkkotoiminnassa, matkaviestinverkkotoiminnassa ja digitaalisten televisiolähetyspalvelujen toiminnassa (diaarinumero 13/962/2014). https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/ohjeettulkinnatsuosituksetjaselvitykset/ohjeidentulkintojensuositustenj aselvitystenasiakirjat/kohtuullinensitoutuneenpaaomantuottokiinteassateleverkkotoiminnassamatkaviestinverkkotoiminnassajadigitaalisten televisiolahetyspalvelujentoiminnassa_2.html
11 (16) 2.3.6 Kustannukset yhteensä 2.3.7 Palveluiden volyymit ta, aiheutuvista kustannuksista. Käyttö- ja yleiskustannusten arviointi perustuu historiallisiin kirjanpidon kustannuksiin (Historical Cost Accounting). TeliaSonera on rajannut verkko-operaattorin käyttökustannukset siten, että SAP-järjestelmästä on ajettu kaikki Mobility Technology Solutions -yksikön kulut lisättynä roaming-ryhmän ja Mobile Partner Services-kuluilla. Kuluista on rajattu ulkopuolelle yhteenliittämiseen liittyvät laskevan liikenteen, roaming- ja roaming-alennusmaksut sekä kotimaan että ulkomaan kiinteiden ja matkaviestinverkkojen osalta. Kuluista on poistettu myös palveluoperaattorin laskutus- ja kanavajärjestelmiin liittyvät kustannukset. Tekninen asiakaspalvelu sekä liiketoimintaalueen johdon osuudet verkko-operaattorille yritys on allokoinut arvioimallaan osuudella. Käyttökustannukset sisältävät muun muassa kapasiteettikustannukset, vuokria, tuotannon ITjärjestelmäkustannuksia, henkilösidonnaisia kustannuksia sekä sähkö-, lämmitys- ja vesikustannuksia. TeliaSoneran matkaviestinverkolle kohdistamat käyttökustannukset ovat [ ] euroa ajanjaksolta 1.1. 31.12.2013. Yleiskustannuksina TeliaSonera on ilmoittanut tukitoimintojen kustannukset, jotka se erottelee kustannuslaskentajärjestelmässään. Tukitoimintojen kustannukset yritys on allokoinut konsernin käyttämillä allokointiperusteilla. Yleiskustannukset kohdistetaan yrityksen mukaan henkilömäärien ja liikevaihdon suhteessa liiketoimintayksiköille. Yleiskustannukset sisältävät muun muassa kiinteistö-, hallinto- ja IT-kuluja. TeliaSoneran matkaviestinverkolle kohdistamat yleiskustannukset ovat [ ] euroa ajanjaksolta 1.1. 31.12.2013. Viestintäviraston arvioinnissa ei ole tullut esille, että TeliaSoneran käyttö- tai yleiskustannukset sisältäisivät palveluoperaattorin kustannuksia. Viestintävirasto ei ole havainnut huomautettavaa TeliaSoneran tavassa määrittää matkaviestinverkon käyttö- ja yleiskustannukset yrityksen esittämällä tavalla. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan TeliaSoneran ilmoittamia käyttökustannuksia [ ] euroa ja yleiskustannuksia [ ] euroa. TeliaSoneran virastolle toimittaman laskelman mukaiset matkaviestinverkon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat [ ] euroa. Viestintäviraston arvioinnissa käyttämän laskelman mukaiset TeliaSoneran matkaviestinverkon vuosittaiset oikaistut kokonaiskustannukset ovat [ ] euroa. TeliaSoneran matkaviestinverkon palveluiden volyymit vuonna 2013 olivat yrityksen mukaan seuraavat:
12 (16) liikennelaji Nouseva liikenne Laskeva liikenne Verkon sisäinen liikenne Nouseva SMS Laskeva SMS Sisäinen SMS Pakettidataliikenne liikennemäärä [] miljoonaa minuuttia [] miljoonaa minuuttia [] miljoonaa minuuttia [] miljoonaa viestiä [] miljoonaa viestiä [] miljoonaa viestiä [] teratavua 2.3.8 Kustannusten kohdentaminen 2.3.9 Datan muuntokerroin Viestintävirasto ei ole havainnut huomautettavaa TeliaSoneran tavassa määrittää matkaviestinverkon palveluiden volyymejä yrityksen esittämällä tavalla. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan TeliaSoneran ilmoittamia palveluiden liikennevolyymeja. Viestintäviraston käyttämässä arviointitavassa matkaviestinverkkoyritykselle aiheutuneet kustannukset kohdennetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan palveluille (puheliikenne, SMSliikenne ja pakettidataliikenne). Kustannukset kohdistetaan kahdessa vaiheessa; aluksi kustannukset kohdistetaan yrityksen määrittelemien kohdentamisavaimien avulla matkaviestinverkon osille ja sen jälkeen kustannukset kohdistetaan verkon liikennemäärien sekä käytön ja kuormittavuuden mukaan palveluille. Kustannuskohdistusten jälkeen saadaan arvio yrityksen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen yksikkökustannuksesta. TeliaSonera on määritellyt verkon osien kustannusten kohdentamisessa käytettävät kohdentamisavaimet kirjanpitoaineiston perusteella, ja yrityksen tilintarkastajat ovat käyneet ne läpi. Yritys on ensin määritellyt eri kustannuslajien kokonaissumman [ ] euroa, josta yritys on kohdistanut [ ] euroa matkaviestinverkon osille laskelmaan. TeliaSoneran käyttämät merkittävimmät kustannuserät, jotka on kohdistettu matkaviestinverkon osille, ovat kapasiteettikustannukset, tuotannon ITjärjestelmät, sähkö-, lämmitys- ja vesikustannukset, henkilösidonnaiset kulut sekä vuokrat. Yritys on laskenut euromääräisten kohdistusten perusteella kohdistusprosentit, joita yritys on käyttänyt laskelman kohdistusprosentteina. Viestintävirasto ei ole havainnut huomautettavaa TeliaSoneran tavassa määrittää matkaviestinverkon kustannusten kohdentaminen yhtiön esittämällä tavalla. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan TeliaSoneran ilmoittamia kustannusten kohdentamisavaimia. Viestintävirasto käyttää kaikille matkaviestinverkkoyrityksille samoja painokertoimia sekä muunto- ja kuormituskertoimia lukuun ottamatta datan muuntokerrointa, joka on yrityskohtainen. Datan muuntokertoimet määritetään yritysten toimittamien tietojen pohjalta perustuen palveluiden volyymeihin ja niiden
13 (16) jakautumiseen eri teknologioiden välillä. Muunto- ja kuormituskertoimet muuntavat puheen ja datan yhteismitalliseksi yksiköksi ottaen huomioon palveluiden aiheuttaman verkon kuormituksen. Datan muuntokerroin on yksi laskelmassa käytettävistä syöttötiedoista. TeliaSoneran toimittamassa datan muuntokertoimen laskelmassa yritys on käyttänyt SMS-liikennevolyyminä [ ] miljoonaa viestiä, puheliikennevolyyminä [ ] miljoonaa minuuttia ja dataliikennevolyyminä [ ] teratavua. Puheliikennevolyymi jakautuu yrityksen mukaan siten, että 2G-verkoissa liikenteestä on [ ] % ja 3G-verkoissa [ ] %. Dataliikenteestä 2G-verkoissa on yrityksen mukaan [ ] % ja 3G-verkoissa [ ] % ja 4G-verkoissa [ ] %. Oman ilmoituksensa mukaan TeliaSonera ei pysty erittelemään SMS-liikenteen jakautumista eri verkkoteknologioille. Viestintäviraston näkemyksen mukaan tämä ei kuitenkaan vaikuta merkittävästi laskelman tuottaman datan muuntokertoimen arvoon, minkä vuoksi SMS-liikenteen teknologiajakauman puuttuminen ei ole oleellista. Viestintävirasto ei ole havainnut huomautettavaa TeliaSoneran tavassa määrittää matkaviestinverkon datan muuntokerroin yrityksen esittämällä tavalla. Viestintävirasto on arvioinnissaan käyttänyt TeliaSoneran toimittaman laskelman mukaista datan muuntokerrointa [ ]. 2.3.10 TeliaSoneran matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen kustannus TeliaSoneran matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen kustannus on yrityksen toimittaman laskelman mukaan [ ] senttiä minuutilta. Viestintäviraston arvion mukaan TeliaSoneran matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen kustannus on viraston tekemien oikaisujen jälkeen [ ] senttiä minuutilta. 2.4 Enimmäishinnan tason määrittäminen 2.4.1 Enimmäishinnan laskeminen Viestintävirasto on määrittänyt enimmäishinnan laskemalla liikennemäärillä painotetun keskiarvon enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen teleyritysten ilmoittamien kustannustietojen ja Viestintäviraston arvioimien kustannusperusteiden avulla. Liikennemäärien käyttö yksikkökustannusten painotuksessa kuvaa aiheutuneiden kustannusten jakautumista eri yritysten kesken. Virasto on soveltanut omassa arvioinnissaan ja laskelmissaan samoja periaatteita kaikkien matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen markkinoilla enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten osalta. Kuvio 3 havainnollistaa matkaviestinverkkoyritysten laskevan puheliikenteen yksikkökustannusten ja keskikustannuksen laskentaa.
14 (16) DNA Datan muuntokerroin Elisa Datan muuntokerroin TSF Datan muuntokerroin Yrityskohtaisten tietojen kerääminen - Matkaviestinverkon parametrit - Palveluiden volyymit - Liikenteen jakauma verkkoteknologioittain DNA Laskelma DNA Laskevan puheliikenteen yksikkökustannus Elisa Laskelma Elisa Laskevan puheliikenteen yksikkökustannus TSF Laskelma TSF Laskevan puheliikenteen yksikkökustannus Yrityskohtaisten tietojen kerääminen ja laskevan puheliikenteen yksikkökustannuksen laskenta - Käyttö- ja yleiskustannukset - Jälleenhankintahinta - Sitoutuneen pääoman tuotto - Poistot - Palveluiden volyymit - Matkaviestinverkon osat - Matkaviestinverkon osien käyttö ja kuormitus - Kustannusten kohdistaminen verkon osille ja palveluille # $%& # '()*+ #,-. DNA Laskevan puheliikenteen volyymi Yrityskohtaisten painokertoimien laskenta Elisa Laskevan puheliikenteen volyymi TSF Laskevan puheliikenteen volyymi Yrityskohtaisten painokertoimien laskenta DNA Painokerroin / $%& Elisa Painokerroin / '()*+ TSF Painokerroin /,-. Painotetun keskikustannuksen laskenta 0!!! = # $%& / $%& +# '()*+ / '()*+ +#,-. /,-. Painotetun keskikustannuksen laskenta missä # 2 = 3 ö!! / 2 = 3 Kuvio 3. Matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen yksikkökustannusten ja keskikustannuksen laskenta Viestintäviraston näkemyksen mukaan liikennemäärillä painotetun keskikustannuksen määrittäminen on kohtuullinen tapa asettaa enimmäishinnan taso yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen markkinoilla. Tällöin enimmäishinta voidaan määrittää kaikkien kyseisillä markkinoilla samassa tilanteessa olevien teleyritysten aiheutuneet kustannukset ja toiminnan tehokkuus huomioon ottaen. Enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettavien teleyritysten toimintaolosuhteissa ei ole merkittäviä eroja, sillä kaikki enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetut teleyritykset toimivat valtakunnallisesti, eivätkä yritysten peittoalueet tai koot eroa toisistaan niin merkittävästi, että yksikkökustannusten erot olisivat perusteltavissa eroilla toimintaolosuhteissa. Tämän vuoksi liikennemäärillä painotettua teleyritysten aiheutuneiden kustannusten keskiarvoa voidaan pitää osoituksena tehokkaan toimi-
15 (16) jan kustannusten tasosta kyseisillä markkinoilla. Enimmäishinnan asettaminen [ ] on Viestintäviraston näkemyksen mukaan kohtuullista ottaen huomioon ne hyödyt, joita enimmäishinnan asettaminen aiheuttaa vähittäismarkkinoilla kilpaileville teleyrityksille ja enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetuille teleyrityksille. Tällaisia hyötyjä ovat erityisesti hinnoittelun ennakoitavuus ja tukkuhintojen alenemisesta aiheutuvat kustannussäästöt. Koska Viestintäviraston arvioima TeliaSoneran yksikkökustannus on asetettavaa enimmäishintaa [ ] Viestintäviraston arvion ja teleyrityksiltä saatujen tietojen perusteella matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen markkinoilla ei ole tapahtumassa kolmen vuoden aikana sellaisia muutoksia, joilla olisi merkittävää vaikutusta teleyrityksen yksikkökustannuksiin. Merkittävin näköpiirissä oleva muutos kustannuksissa on taajuushuutokaupan lisenssimaksut. Viestintäviraston laskelmien mukaan lisenssimaksujen huomioiminen matkaviestinverkon jälleenhankintahinnassa nostaisi laskevan puheliikenteen painotettua enimmäishintaa noin 4 % sen voimassaoloaikana. Kun tämän lisäksi huomioidaan matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen yksikkökustannusten aleneva trendi, Viestintäviraston näkemyksen mukaan lisenssimaksujen huomioimatta jättämisellä ei ole sellaista merkittävää vaikutusta, joka johtaisi enimmäishinnan kohtuuttomuuteen. Edellä mainituin perustein asetettavaa enimmäishintaa voidaan pitää kohtuullisena huomattavan markkinavoiman sääntelylle asetetut tavoitteet huomioon ottaen. 2.4.2 Painokertoimet ja enimmäishinnan taso Enimmäishinnan laskemisessa käytetyt painokertoimet on laskettu käyttäen enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten vuoden 2013 laskevan puheliikenteen määriä. Kaikkien yritysten laskevan puheliikenteen määrät on laskettu yhteen, jonka jälkeen yritysten painokertoimet on saatu jakamalla kunkin yrityksen laskevan puheliikenteen määrä kaikkien yritysten yhteenlasketulla laskevan puheliikenteen määrällä. Kaikkien yritysten painokerrointen summa on 100 %. TeliaSoneran yksikkökustannuksen painokerroin enimmäishinnan laskemisessa on [ ] %, joka vastaa yrityksen osuutta kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten yhteenlasketusta laskevan puheliikenteen määrästä. Viraston laskelman mukainen TeliaSoneran yksikkökustannus [ ] senttiä minuutilta on painotettu kyseisellä kertoimella. Näin on päästy laskevan puheliikenteen painotettuun enimmäishintaan, joka on 1,25 senttiä minuutilta. 2.4.3 Enimmäishinnan vertailu eurooppalaiseen hintatasoon Viestintävirasto on arvioinut matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen hintatasoa myös vertaamalla liikennemäärillä
16 (16) painotettua keskiarvoa matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen hintatasoon muualla Euroopassa. Viestintävirasto pitää erityisesti komission suosituksen mukaiseen Pure LRIC -malliin perustuvaa hintatasoa sopivana vertailukohtana, koska Pure LRIC -mallin avulla hintojen katsotaan asettuvan samalle tasolle kuin kilpailluilla markkinoilla, eli vastaavan modernia tekniikkaa käyttävän kilpailevan operaattorin hinnoittelua tarkasteltavilla markkinoilla. Eurooppalaisten sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen BERECin tammikuussa 2014 keräämien tietojen mukaan keskimääräinen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen hinta Euroopassa oli 1,31 senttiä minuutilta (liittymämäärillä painotettu keskiarvo). Samaan aikaan Pure LRIC - menetelmää käyttävien maiden keskiarvo oli 1,31 senttiä minuutilta. Heinäkuussa 2014 keskimääräinen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen hinta Euroopassa oli 1,23 senttiä minuutilta (liittymämäärillä painotettu keskiarvo). Samaan aikaan Pure LRIC -menetelmää käyttävien maiden keskiarvo oli 1,22 senttiä minuutilta. BERECin kesällä 2014 keräämien tietojen perusteella Pure LRIC -menetelmää käyttävien maiden tavoitehintojen (target rate) keskiarvo oli 1,13 senttiä minuutilta. 9 Viestintävirasto katsoo viraston määrittämän enimmäishinnan ottavan asianmukaisesti huomioon toiminnan tehokkuuden ja eurooppalaisten viestintäpalvelujen tarjoamisen. 3 Salassapito Liite sisältää viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 :n 1 momentin 20 kohdan perusteella salassa pidettävää tietoa. Salassa pidettävät kohdat on merkitty päätökseen hakasulkein [ ]. 9 Tiedot on kerätty BERECin tuottamista sisäisistä vertailuraporteista.