Viestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien

Transkriptio

1 1 (9) Dnro: 1251/962/2016 Viestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien noudattamisesta vuonna 2016 Hinnoittelua ja hinnoittelun valvontaa koskevat säännökset Viestintäviraston tulee julkaista vuosittain kertomus kustannuslaskentajärjestelmien noudattamisesta niissä huomattavan markkinavoiman (HMV) teleyrityksissä, joille on asetettu velvollisuus käyttää kustannuslaskentajärjestelmää. Viestintävirasto voi asettaa Tietoyhteiskuntakaaren 53 tai 55 :n mukaisella päätöksellä huomattavan markkinavoiman yritykselle velvollisuuden käyttää kustannuslaskentajärjestelmää, jos se on tarpeen tukkumarkkinoita tai vähittäismarkkinoita koskevan hinnoittelun valvomiseksi. Teleyritys voi itse valita käyttämänsä kustannuslaskentajärjestelmän. Yrityksen on kuitenkin laadittava kustannuslaskentajärjestelmästä Viestintävirastolle kuvaus, josta tulee käydä vähintään ilmi kustannusten pääluokat ja ne säännöt, joiden mukaan kustannukset kohdennetaan. Teleyrityksellä, jolle on asetettu velvollisuus käyttää kustannuslaskentajärjestelmää, on myös velvollisuus valita tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja tarkastamaan teleyrityksen kustannuslaskentajärjestelmä yhtiön tilintarkastuksen yhteydessä. Tilintarkastajan on laadittava tarkastuksesta kertomus, joka on toimitettava Viestintävirastolle tilikauden päättymistä seuraavan elokuun loppuun mennessä. Viestintävirasto on asettanut velvollisuuden kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun sekä velvollisuuden käyttää kustannuslaskentajärjestelmää kolmella sääntelyn kannalta keskeisellä markkinalla, yhteensä kuudelle teleyritykselle. Sääntelyn kannalta keskeisiä markkinoita ovat kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinat (tilaajayhteysmarkkinat), yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen markkinat (mobiiliterminointi) ja televisio- ja radiopalvelujen tukkumarkkinat. 1 1 Kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinat , Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinat , Televisio- ja radiopalvelujen tukkumarkkinat Viestintävirasto Kommunikationsverket Finnish Communications Regulatory Authority Itämerenkatu 3 A PL Helsinki Puhelin Östersjögatan 3A PB 313, FI Helsingfors, Finland Telefon Itämerenkatu 3A P.O. Box 313, FI Helsinki, Finland Telephone

2 2 (9) Taloudellisten määräysten kumoaminen Vuosivalvonta on kohdistunut yhteensä kuuteen HMVyritykseen, joita ovat Anvia Telecom Oy, Digita Oy, DNA Oy, Elisa Oyj, Lounea Oy ja TeliaSonera Finland Oyj. Viestintävirasto kumosi sääntelyn sujuvoittamiseksi maaliskuussa 2016 taloudelliset määräyksensä teleyrityksen kustannuslaskentajärjestelmästä ja järjestelmän kuvauksesta (Viestintävirasto 55 B/2014 M) sekä kustannuslaskentajärjestelmän tarkastuksesta teleyrityksessä (Viestintävirasto 56 B/2014 M). Määräyksien kumoamisella ei kuitenkaan ollut vaikutuksia virastolle toimitettaviin vuosivalvontatietoihin, vaan pyydetyt tiedot oli toimitettava aiempien vuosien mukaisessa tai vastaavassa muodossa. Niiden HMV-yritysten määrä, joihin taloudellisia määräyksiä sovelletaan, on vähentynyt vuosittain. Tähän kehitykseen ovat vaikuttaneet niin yritysostot kuin hintasääntelyn keskittyminen markkinoiden kannalta merkityksellisiin teleyrityksiin. Viestintävirasto saakin kerättyä vuosittain tarpeelliset tiedot kustannuslaskentajärjestelmien kuvauksista ja tilintarkastajien tarkastusraporteista ilman taloudellisia määräyksiä. Muutoksia HMV -sääntelyssä ja hinnoittelumenetelmissä Tilaajayhteysmarkkinat Tilaajayhteysmarkkinoilla velvollisuus kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun ja kustannuslaskentajärjestelmän käyttöön koskee tällä hetkellä Anvia Telecom Oy:tä, DNA Oy:tä, Elisa Oyj:tä, Lounea Oy:tä ja TeliaSonera Finland Oyj:tä. Kustannussuuntautuneen hinnoittelun velvoite koskee niin metallijohtimisen kuin valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokria ja kytkentämaksuja. Viestintävirasto antoi keväällä 2015 kaikille hintasääntelyn kohteena oleville HMV-yrityksille valvontapäätökset, joissa yhtiöiden todettiin laiminlyöneen velvollisuutensa kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun ja ne velvoitettiin noudattamaan Viestintäviraston päätöksessä asettamia hinnan enimmäismääriä. Korkein hallinto-oikeus (jälj. KHO) kumosi Viestintäviraston päätökset väärän lain soveltamisen vuoksi ja palautti ne Viestintävirastoon käsiteltäväksi. KHO ei päätöksessään ottanut kantaa varsinaisiin sisältökysymyksiin eli viraston soveltamaan kustannussuuntauneen hinnoittelun arviointitapaan. Huomioiden KHO:n antaman päätöksen ja sen, että Viestintävirastossa on ollut vireillä tilaajayhteysmarkkinoiden markkina-analyysi markkinoiden kilpailutilanteen selvittämiseksi ja velvoitteiden tarpeellisuuden arvioimiseksi, ei Viestintävirasto katsonut tarkoituksenmukaiseksi jatkaa kyseessä olevien yhtiöiden hinnoittelun säännöstenmukaisuuden tutkintaa myöskään oma-aloitteisesti. Viestintävirasto poisti näin ollen asiat käsittelystä.

3 3 (9) Mobiiliterminointi Viestintävirasto käynnisti vuoden 2016 alussa laajakaistamarkkinoiden markkina-analyysin. Markkinoiden kilpailutilanteen ja huomattavan markkinavoiman tarkastelun yhteydessä Viestintävirasto arvioi myös sääntelyn tarvetta tukkutason laajakaistamarkkinoilla. Viestintävirasto antaa uudet HMV-päätökset vuonna Osana huomattavan markkinavoiman ja sääntelytarpeen analysointia Viestintävirasto on kehittänyt vuosien aikana hinnoittelun syrjimättömyyden ja kustannussuuntautuneisuuden arviointia. Vuonna 2016 Viestintävirasto teetti Analysys Mason Ltd:llä LRIC+ -mallin (Long Run Incremental Cost) Suomen tilaajayhteysmarkkinoiden hinnoittelun arviointia varten. Mallin avulla voidaan arvioida teoreettisen tehokkaan toimijan kupari- ja valokuitutilaajayhteyksien ja kytkennän kustannuksia. Mallin luonnosta esiteltiin sidosryhmille syyskuussa ja siitä oli mahdollisuus antaa lausunto lokakuun loppuun mennessä. Viestintävirasto tulee käyttämään alkuvuonna 2017 valmistuvaa mallia, mikäli markkina-analyysin perusteella markkinoilla havaitaan edelleen kilpailuongelmia ja yrityksille on tarpeen asettaa hinnoittelua koskevia velvoitteita. Mallin avulla Viestintäviraston on mahdollista arvioida hinnoittelun kustannussuuntautuneisuutta ja määrittää mahdollisia enimmäishintoja tilaajayhteystuotteille. Matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen markkinoilla on voimassa Viestintäviraston antamat HMV -päätökset. Päätöksissä määritettiin matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen kustannussuuntautunut hintataso ja asetettiin mobiiliterminoinnin enimmäishinnaksi 1,25 senttiä minuutilta alkaen. Enimmäishintavelvollisuus asetettiin Elisa Oyj:lle, DNA Oy:lle ja TeliaSonera Finland Oyj:lle. Ålands Telekommunikation Ab:lle asetettiin oikeudenmukaisen ja kohtuullisen hinnoittelun velvoite. Enimmäishinta asetettiin kullekin yritykselle kolmeksi vuodeksi. Elisa Oyj ja TeliaSonera Finland Oyj valittivat päätöksistä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja TeliaSonera Finland vaati valituksessaan päätösten täytäntöönpanon keskeyttämistä. Korkein hallinto-oikeus antoi asiassa välipäätöksen , jossa hakemus täytäntöönpanon kieltämiseksi hylättiin. Annettuja HMV-päätöksiä on näin ollen tullut noudattaa muutoksenhausta huolimatta. Korkein hallinto-oikeus ei ole antanut asiassa lopullista päätöstä. Televisio- ja radiolähetyspalvelujen markkinat Televisio- ja radiopalvelujen markkinoilla Viestintävirasto antoi HMV -päätöksen Digita Oy:lle (ennen Digita Networks Oy). Päätöksessä asetettiin Digitalle velvollisuus noudattaa päälähetysasemien antennipaikkojen osalta asetettua enim-

4 4 (9) Vuonna 2016 kerätyt tiedot mäishintaa, velvollisuus noudattaa kustannussuuntautunutta hinnoittelua ja kustannuslaskentajärjestelmää antennipaikan ja -kapasiteetin sekä näiden liitännäistoimintojen osalta. Eriyttämistä koskeva velvollisuus poistettiin. HMV -päätöksen yhteydessä julkaistiin myös uusi hinnoittelumenetelmä, jota Viestintävirasto käyttää kustannussuuntautuneen hinnoittelun arvioinnissa televisio- ja radiolähetyspalvelujen markkinoilla. Digita sekä MTV Oy, Sanoma Media Finland Oy ja Oy Yleisradio Ab valittivat päätöksestä. Valittajista Digita vaati valituksessaan päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä. Korkein hallintooikeus antoi asiassa välipäätöksen , jossa hakemus täytäntöönpanon kieltämiseksi hylättiin. Näin ollen Digitan on tulut noudattaa annettua HMV-päätöstä muutoksenhausta huolimatta. Korkein hallinto-oikeus ei ole antanut asiassa lopullista päätöstä. Viestintävirasto keräsi vuoden 2016 säännöllisen vuosivalvonnan yhteydessä tietoja tilaajayhteysmarkkinoilta, yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen markkinoilta sekä televisio ja radiopalveluiden tukkumarkkinoilta. Kaikki vuosivalvonnan kohteena olevat HMV-yritykset toimittivat Viestintävirastolle pyydetyt vuosivalvonnan materiaalit viimeistään viraston muistutettua materiaalien toimittamisesta. Vuosivalvonnan yhteydessä toimitettavia materiaaleja ovat kustannuslaskentajärjestelmän kuvaukset, kustannuslaskelmat ja tilintarkastajan raportit. Tilaajayhteysmarkkinoiden osalta Viestintävirasto pyysi yrityksiä toimittamaan kustannustiedot viraston tekemällä laskelmapohjalla. Osa yrityksistä toimitti kustannustietoja kuitenkin eri muodoissa ja kustannuslaskelmissa käytetyt laskentaperiaatteet poikkesivat toisistaan. Yksi teleyritys ei lisäksi kyennyt toimittamaan kaikkia tarpeellisia tietoja, jotta virasto olisi kyennyt luotettavasti vertaamaan kustannuksia muihin teleyrityksiin. Mobiiliterminointimarkkinoilta Viestintävirasto pyysi yrityksiä toimittamaan tiedot matkaviestinverkon kustannuksista ja liikennemääristä sekä parametreistä datan muuntokertoimen laskemiseksi. Yksi yrityksistä toimitti laskelmista myös omat versionsa, joissa se oli käyttänyt muista yrityksistä eroavia laskentaperiaatteita. Televisio ja radiopalvelujen markkinoilla Viestintävirasto pyysi Digitaa toimittamaan vuosivalvonnan yhteydessä edellisen vuoden tapaan kustannustietoja säänneltyjen tuotteiden hintojen kustannusperusteista. Viestintävirasto ei ole kerännyt vuonna 2016 yrityksiltä kiinteään verkkoon laskevan liikenteen (kiinteän verkon terminointi) tietoja. Viestintävirasto on katsonut, ettei kiinteään verkkoon laskeva liikenne ole enää sääntelyn kannalta keskeinen palvelu eikä kyseisiin markkinoihin ole kohdistettu aktiivista valvontaa.

5 5 (9) Tietoyhteiskuntakaaren 315 :n mukaan Viestintävirastolla on tietoyhteiskuntakaaren mukaisia tehtäviä suorittaessaan oikeus saada tehtäviensä suorittamiseksi tarvittavat tiedot niiltä, joiden oikeuksista ja velvollisuuksista tietoyhteiskuntakaaressa säädetään tai jotka toimivat näiden lukuun. Kyseiset tahot ovat pyynnöstä velvollisia myös keräämään ja salassapitosäännösten tai muiden tietojen luovuttamista koskevien rajoitusten estämättä luovuttamaan tarvittavat tiedot Viestintävirastolle sen tehtävien hoitamiseksi. Kaikkien HMV -yrityksien tulisi kiinnittää erityistä huomiota virastolle eri tilanteissa toimitettavien tietojen oikeellisuuteen sekä johdonmukaisuuteen. Viestintävirasto korostaa, että sille toimitettujen tietojen oikeellisuus ja luotettavuus on tärkeää, koska sääntelyratkaisut perustuvat viranomaiselle toimitettuihin tietoihin. Yhtiöiden vertailemiseksi ja yhdenvertaisen käsittelyn varmistamiseksi olisi myös tärkeää, että tiedot toimitettaisiin viranomaisen pyytämässä muodossa. Kustannuslaskentajärjestelmien tarkastus Tilintarkastajien yhteistyössä Viestintäviraston kanssa laatima malli kustannuslaskentajärjestelmien tarkastamisesta annettavasta raportista on julkaistu KHT-Media Oy:n julkaisussa Tilintarkastajan raportointi 2015, sekä Suomen tilintarkastajat ry:n internetsivuilla 2. Viestintävirasto suosittelee taloudellisten määräysten kumoamisesta huolimatta tarkastusraportin laatimista edelleen kyseisen raporttimallin sisältämien läpikäytävien asioiden mukaisesti. Viestintäviraston vuonna 2016 vastaanottamat kustannuslaskentajärjestelmien tarkastuskertomukset sisälsivät pääosin KHT-Media Oy:n julkaiseman lausuntomallin mukaiset asiat. Viestintäviraston havaintojen mukaan tarkastuskertomuksissa on jonkin verran puutteita, mutta yleisesti ottaen ne ovat hyväksyttävällä tasolla. Joidenkin teleyritysten kustannuslaskelmat perustuvat osittain ennusteisiin, mikä Viestintäviraston näkemyksen mukaan voi asettaa haasteita kustannuslaskentajärjestelmän tarkastukselle. Viraston näkemyksen mukaan ennusteiden tulisi vastata mahdollisimman hyvin toteutuneita kustannuksia, jotta tilintarkastaja pystyisi ottamaan kantaa kustannuslaskelmien ja hintojen väliseen yhteyteen. Viestintävirasto korostaa, että tilintarkastajalta ei edellytetä kannanottoa tuotteiden hinnoittelun lainmukaisuudesta tai kustannussuuntautuneisuudesta. Kyse on siten selkeästi lakisääteisestä järjestelmätason tarkastuksesta. Teleyritykset vastaavat itse hinnoittelunsa lainmukaisuudesta. 2

6 6 (9) Vuosivalvonnan 2016 havainnot Viestintävirasto on kerännyt HMV-yrityksiltä vuosittain kustannuslaskentajärjestelmän kuvauksen, kustannuslaskentajärjestelmän tarkastusraportin ja keskeisten säänneltyjen tuotteiden kustannuslaskelmat. Viestintävirasto on esittänyt havaintonsa vuosivalvonnan yhteydessä toimitetuista tiedoista palautekirjeiden sijaan yritysten kanssa järjestettävissä kahdenvälisissä tapaamisissa. Tapaamiset järjestettiin loka-marraskuussa ja niissä käytiin suullisesti läpi viraston havaintoja vuosivalvonnan yhteydessä toimitetuista tiedoista. Viestintävirastolle toimitetut kustannuslaskentajärjestelmän kuvaukset olivat vähintään tyydyttävällä tasolla kaikilla valvottavilla teleyrityksillä. Kuvauksissa on laadullisia eroja, mutta kustannuslaskentajärjestelmän kuvaukset täyttävät lähes kaikilla yrityksillä vähimmäisvaatimukset. Kustannuslaskentajärjestelmien kuvauksien tulee sisältää sellaiset asiasisällöt, joiden avulla Viestintävirasto voi arvioida teleyrityksen säännellyn tuotteen kustannuslaskelmia ja niitä osatekijöitä, joiden perusteella laskelmat on luotu. Viestintävirasto kehotti kolmea yritystä päivittämään kustannuslaskentajärjestelmän kuvausta verkon arvon määrittämisen osalta ja yhtä yritystä kustannusten kohdentamisperiaatteiden osalta. Tilintarkastajien toimittamat tarkastuskertomukset sisälsivät usean yrityksen osalta olennaisia tarkastushavaintoja. Yritysten tilintarkastajat totesivat tarkastusraporteissaan muun muassa yhteyden puuttumisesta säännellyn tuotteen kustannuslaskelman ja hinnaston mukaisen hinnan välillä tai hinnastohinnan ylittävän yrityksen esittämät kustannukset. Tarkastusraporttien mukaan säännellyn tuotteen hinta perustui muun muassa markkinoilla ajan kuluessa muodostuneeseen hintaan, Viestintäviraston antamaan enimmäishintapäätökseen tai hintaruuvilaskentaan. Yhden yrityksen osalta tilintarkastaja muista yhtiöistä poiketen totesi, että kustannuslaskentajärjestelmä antaa vain pääosin oikean ja riittävän kuvan yrityksen käyttämästä kustannuslaskentajärjestelmästä ja sen yhteydestä säänneltyjen tuotteiden kustannuslaskelmiin. Lisäksi kyseinen tilintarkastaja toi esiin, että asiantuntija-arvioilla ja tulkinnoilla on olennainen rooli kustannuslaskennan lopputulokseen, sekä toteaa, että kustannuslaskelmien tuottamisessa on inhimillisten virheiden mahdollisuus. Tilintarkastajien lausunnoissa oli huomioitu Viestintäviraston antama kustannuslaskentajärjestelmien tarkastusta koskevan määräyksen kumoaminen ja osa lausunnoista oli laadittu siten osin uudella tavalla. Kaikki lausunnot sisälsivät Viestintäviraston näkemyksen mukaan kuitenkin muutoksista huolimatta olennaiset asiat. Viestintävirasto havaitsi, että tilintarkastajat eivät joissain tapauksissa olleet ottaneet kantaa kaikkiin säänneltyihin tuotteisiin. Mikäli yrityksellä on velvollisuus hinnoitella jokin säännelty tuotteensa kustannussuuntautuneesti, tulisi säännellyn tuotteen

7 7 (9) kustannuslaskelma olla tilintarkastajan käytettävissä ja tarkastuskertomuksessa tulisi ottaa kantaa kustannuslaskelman ja hinnan väliseen yhteyteen. Kustannuslaskelmat ja hintojen kustannussuuntautuneisuus Yhtiön on ennen säänneltyjen tuotteiden hintojen asettamista laadittava tuotekohtaiset kustannuslaskelmat, mikäli yhtiön säännellyille tuotteille on asetettu kustannussuuntautuneisuuden velvoite. Säänneltyjen tuotteiden hintojen tulee tällöin olla kustannussuuntautuneita. Yhtiön kustannuslaskentajärjestelmän tulee mahdollistaa kustannuslaskelmien tekeminen myös keskeneräisen tilikauden osalta. Tietoyhteiskuntakaaren 71 :n kustannussuuntautuneella hinnalla tarkoitetaan hintaa, joka on kohtuullinen ottaen huomioon tehokkaan toimijan kustannukset säännellyn tuotteen tai palvelun tuottamisessa. Tilaajayhteysmarkkinat Viestintävirasto on tehnyt useita olennaisia tarkastushavaintoja yritysten toimittamissa kustannuslaskelmissa säännöllisen vuosivalvonnan yhteydessä. Virasto on kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, että käyttö-, yleis- tai yhteiskustannuksissa on tapahtunut usealla yrityksellä merkittäviä muutoksia. Virasto on havainnut myös joissain tapauksissa verkon arvostusperiaatteissa tapahtuneita muutoksia tai epäloogisuutta yrityksen esittämien tilaajayhteyksien määrän kehittymisessä. Viestintävirasto kehotti teleyrityksiä kiinnittämään huomiota kustannuskustannuslaskentajärjestelmässään kustannustietojen johdonmukaiseen käsittelyyn. Perinteisen kuparilla toteutetun tilaajayhteysverkon kokonaiskustannukset ja jälleenhankintahinta on lähes poikkeuksetta laskenut kaikilla yrityksillä. Tämä johtuu muun muassa käytössä olevien tilaajayhteyksin määrän vähenemisestä ja verkon purkamisesta. Tilaajayhteysmarkkinoilla on yleisesti ottaen menossa selkeä siirtymä käytössä olevissa liittymämäärissä kuparitilaajayhteyksistä kohti valokuidulla toteutettuja tilaajayhteyksiä. Valokuidulla toteutetussa tilaajayhteysverkossa yhdellä yrityksellä näyttäisi olevan kustannuslaskelmien mukaan poikkeuksellista kasvua yksikkökustannuksissa. Viestintävirasto on kuitenkin havainnut, että esimerkiksi muutokset verkon jälleenhankintahinnan laskentatavassa voivat vaikuttaa merkittävästi esitettyihin kokonaiskustannuksiin ja sitä myötä myös yksikkökustannuksiin. Virasto pitää huolestuttavana sellaista kehitystä joidenkin yritysten esittämissä kustannuslaskelmissa, jossa verkon kokonaiskustannukset kasvavat prosentuaalisesti huomattavasti enemmän kuin tilaajayhteyksien määrä. Vuosivalvonnan 2016 yhteydessä ilmeni, että kolmen yrityksen kustannuslaskelmissa esittämät kustannukset olivat alhaisemmat kuin yrityksen valokuitutilaajayhteyksistä perimä hinta.

8 8 (9) Mobiiliterminointi Käytyjen keskustelujen jälkeen yritykset alensivat hintojaan kustannussuuntautuneelle tasolle. Kaikki kolme suurinta mobiilioperaattoria laskivat terminointihintojaan joulukuun 2015 alussa päätöksessä asetetun enimmäishinnan 1,25 snt/min mukaiseksi. Vuoden 2016 aikana terminointihintoihin ei ole tehty muutoksia. Viestintävirastolle vuosivalvonnan 2016 yhteydessä toimitettujen tietojen perusteella laskettu alustava yrityskohtaisten yksikkökustannusten painotettu keskiarvo alittaa edellisvuoden tapaan viraston antamassa päätöksessä asetetun enimmäishinnan. Televisio- ja radiopalvelujen tukkumarkkinat Viestintävirasto saattoi kevään 2016 aikana päätökseen omaaloitteisen selvityksen Digitan säänneltyjen tuotteiden hinnoittelun kustannusperusteista. Selvityksessä arvioitiin sitä, noudattaako Digita sille asetettuja HMV-velvoitteita säänneltyjen tuotteiden hinnoittelussa. Viraston selvitys kohdistui television ja radion broadcasting-laitetilojen, saattopalvelun sekä UHFantennikapasiteetin hinnoitteluun. Asiassa selvitettiin sitä, onko Digitan hinnoittelu asetettujen velvoitteiden mukaisesti kustannussuuntautunutta ja syrjimätöntä. Digita muutti hinnoitteluaan Viestintäviraston edellyttämällä tavalla, joten Viestintävirasto päätti asian käsittelyn Vuosivalvonta 2017 Yhteensä kuudella markkinoiden kannalta merkittävimmällä HMV-yrityksellä on edelleen voimassa kustannussuuntautuneen hinnoittelun velvollisuus sekä velvollisuus käyttää kustannuslaskentajärjestelmää tilaajayhteysmarkkinoilla, matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen markkinoilla ja televisio- ja radiolähetyspalvelujen markkinoilla. Viestintävirasto tulee ohjeistamaan yrityksiä vuosivalvonnan sisällöstä ja sen yhteydessä kerättävistä tiedoista tarkemmin aiempien vuosien aikataulun mukaisesti huhtikuun 2017 loppuun mennessä.

9 9 (9) Viestintävirastossa lisätietoja asiasta antavat viestintämarkkinaasiantuntija Timo Lehtinen, puh ja markkinasääntelyryhmän päällikkö Sanna Hughes, puh Sähköpostiosoitteet ovat muotoa Markkinasääntelyryhmän päällikkö Sanna Hughes Viestintämarkkina-asiantuntija Timo Lehtinen