JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA 30.6.2010 Kasvatustieteiden tiedekunnan tarkistettu vuosien 2010 2012 toiminta- ja taloussuunnitelma Sisältö 1. Kasvatustieteiden tiedekunnan visio..2 2. Tutkimustoiminnan tavoitteet, keinot ja arviointi.3 3. Koulutustoiminnana tavoitteet, keinot ja arviointi.....4 4. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tavoitteet, keinot ja arviointi... 6 Yt-kuuleminen pidetty 14.6.2010 Käsitelty tiedekuntaneuvostossa 17.6.2010
1. Kasvatustieteiden tiedekunnan visio 2 Yhteiskunnan ja toimintaympäristön jatkuva muutos on johtanut siihen, että myös kasvatuksen ja koulutuksen konteksti on jatkuvassa muutoksessa. Nämä sekä kasvavat osaamisvaatimukset ja jatkuvan oppimisen haasteet ovat vahvasti esillä kasvatustieteiden tiedekunnan koulutusta ja tutkimusta koskevissa linjauksissa. Tiedekunnan keskeiset tavoitteet ovat kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus, laadukas opetus ja niiden tiivis yhdistäminen. Tieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen korkea laatu ja kilpailukykyisyys mahdollistavat yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen, joka synnyttää uudenlaisia innovaatioita. Globaaleista työmarkkinoista, lisääntyvästä liikkuvuudesta, teknologian kehityksestä, arvojen muutoksista, monikulttuurisuuden lisääntymisestä sekä väestön ikärakenteen kehityksestä nousevia osaamisen uudistamisen tarpeita tiedekunta ennakoi tutkimusperustaisesti. Tiedekunnan tutkimus Kasvatustieteiden tiedekunnan toiminta sijoittuu yliopiston strategiassa Laatua ja liikettä Jyväskylän yliopisto 2017 määritellyistä painoaloista erityisesti painoalalle Koulutus, oppiminen ja tulevaisuuden opetustyö. Myös Kielet, kulttuuri ja yhteiskunnalliset muutosprosessit -painoalalla tiedekunnan asiantuntijuus ja yhteistyö on vahvaa. Tiedekunnan tutkimuksen ja koulutuksen kohteena on elinikäinen oppiminen varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen. Koulutuksen perustana olevan tutkimustoiminnan vahvuusalueet ovat oppimisyhteisöt ja vuorovaikutus kasvatuksen, koulutuksen ja työelämän konteksteissa, kasvatuskulttuurit, lapsuus ja hyvinvointi sekä ammatillinen kasvu ja oppimisen ohjaaminen. Tutkimusta kohdistetaan myös opettajuuden ja opettajan työn muutokseen ja monikulttuurisen näkökulman vahvistamiseen koulutuksessa. Edellä mainituilla tutkimusalueilla tehdään kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja tuotetaan siihen pohjautuvaa laadukasta koulutusta. Toiminnalla luodaan kestävää pohjaa suomalaisen kansainvälistä huipputasoa olevan kasvatus- ja koulutusjärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle. Tiedekunnan koulutus Jyväskylän yliopisto on maamme johtava koulutuksen asiantuntija, opettajankouluttaja, aikuiskouluttaja ja koulutusviejä. Näissä tehtävissä tiedekunta toimii keskeisessä roolissa. Tiedekunnan vahvuutena on ihmisen elämäkaaren eri vaiheisiin kohdistuva oppimisen, ohjauksen ja opettajuuden tutkimus sekä siihen pohjautuva koulutus. Tämä on luonut voimakkaan kasvatustieteellisen alan osaamiskeskittymän, jolle on tyypillistä monitieteinen, tiedekuntarajat ylittävä yhteistyö ja joustava verkottuminen eri toimijoiden kesken. Monialainen asiantuntemus mahdollistaa yhteiskuntaa ja kulttuuria uudistavan kehityksen sekä inhimillisen kasvun tukemisen elämänkaaren eri vaiheissa. Jyväskylän yliopiston ja Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnat ovat yhdistäneet allianssiyhteistyön kautta voimansa vahvuusalueillaan ja kehittävät osaamistaan kansainvälisesti korkeatasoisessa tutkimuksessa sekä erityisesti kasvatustieteen perusopintojen ja vieraskielisen opetuksen pilotoinneissa. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Tiedekunnassa on koulutuksen eri osa-alueilla vahvaa, monipuolista osaamista, jolla vastataan yhteiskunnan muutosten edellyttämiin osaamishaasteisiin. Alueellista vuorovaikutusta tuetaan mm. sivistystoimen johdon
ja kasvatustieteiden tiedekunnan tutkijoiden yhteistyöverkoston avulla. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja näkyvyyttä lisätään myös integroimalla EU:n toimenpideohjelmia kiinteästi tutkimuksen ja koulutuksen vahvuusalueisiin. Koulutuksen kansallista ja kansainvälistä tuotteistamista ja koulutusvientiä edistetään keskeisten yhteistyökumppaneiden kanssa. 3 Henkiset voimavarat Kasvatustieteiden tiedekunta on hyväksynyt (26.5.2010) henkilöstösuunnitelman, jossa on vahvistettu henkilöstön kehittämisen periaatteet ja linjattu käytännön toimenpiteet nykyiselle suunnittelukaudelle. Keskeisinä toimenpiteinä tiedekunta näkee seuraavat: suunnitelmallisen ja yhteisöllisyyttä korostavan henkilöstöjohtamisen edelleen kehittämisen, vaikuttamiskanavien vahvistamisen, tutkijanuramallin toteuttamisen, säännölliset kehityskeskustelut osaamisen arvioinnin ja kehittämisen pohjana sekä henkilöstön sitouttajana, johtamisen ja esimiestyön tuen vahvistamisen sekä palvelukeskuksen asiantuntemuksen kehittämisen jatkuvan kouluttautumisen kautta. Seuraavassa avataan yksityiskohtaisemmin toiminnan tavoitteet, keinot ja arviointi tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen osalta. Tarkastelussa otetaan huomioon myös tiedekunnan rakenteellisen kehittämisen haasteet. 2. Tutkimustoiminnan tavoitteet, keinot ja arviointi Tavoite 1: Tiedekunnan tutkimustoiminta on yliopiston painoaloja tukevaa ja tiedekunnan vahvuusalueille kohdentuvaa Arvioidaan tiedekunnan tutkimuksen vahvuusalueita suhteessa yliopiston painoaloihin. Arviointi: Tarkennetut tutkimusstrategiat tiedekunta- ja laitostasolla, kansainvälisen tutkimusarvioinnin palaute vuosien 2005-2009 tutkimuksesta Suunnitellaan monitieteisiä tutkimushankkeita, joissa hyödynnetään jo olemassa olevia kotimaisia ja kansainvälisiä verkostoja. Arviointi: Uusien yhteistyöhankkeiden määrä ja laatu Täydentävän rahoituksen määrää lisätään erityisesti tieteellisin kriteerein kilpaillun ja kansainvälisen rahoituksen osalta. Arviointi: Haetut ja saadut tutkimusrahoitukset Otetaan käyttöön tutkijanuramalli ja hyödynnetään siihen sisältyvän liikkuvuuden tuomia mahdollisuuksia. Arviointi: Tutkijauramallin mukaisten työsuhteiden määrä Laaditaan tiedekunnan tohtoriohjelma osaksi yliopiston tohtorikoulua. Osallistutaan aktiivisesti kansallisten ja kansainvälisten tohtorikoulujen kehittämiseen, vahvistetaan yhteistyötä KASVA - tutkijakoulussa. Arviointi: Hakemusten palaute, tohtorikoulutettavien määrä tohtorikouluissa ja hankkeissa
Sitoutetaan opiskelijat jo perustutkintovaiheessa tiedeyhteisöön ja tutkimuksen tekemiseen. Arviointi: Perustutkinto-opiskelijoiden määrä tutkimusryhmissä, pro gradu-tutkielmat vahvuusalueilla 4 Tavoite 2: Kansainvälinen tutkimusyhteistyö on aktiivista ja tuloksellista Luodaan edellytykset kansainväliselle tutkimusyhteistyölle ja verkottumiselle laadukkaiden kumppaneiden kanssa. Arviointi: Tutkimusvierailujen, yhteisjulkaisujen, alkavien yhteistyöhankkeiden, kansainvälisten henkilöstön rekrytointien ja akateemisten kunniatohtoreiden määrät Lisätään kansainvälistä julkaisuaktiivisuutta. Arviointi: Kansainvälisten julkaisujen määrä ja laatu Rekrytoidaan tohtorikoulutukseen kansainvälisiä opiskelijoita ja opettajia Arviointi: Kv jatko-opiskelijoiden määrän kehitys ja osuus väitelleistä, kv henkilöstön osuus henkilökunnasta Kehitetään tiedekunnan perehdyttämissuunnitelmaa ulkomailta rekrytoidun henkilöstön tukemisen ja yhteisöön sitouttamisen näkökulmasta. Arviointi: Toimiva perehdyttämissuunnitelma Tavoite 3: Tutkimus etsii ratkaisuja yhteiskunnan kasvatus- ja koulutuskulttuurin muutoshaasteisiin Luodaan pysyviä yhteistyörakenteita alan tutkijoiden ja kentän toimijoiden välille. Arviointi: Rakenteiden ja aktiviteettien määrä ja laatu Mahdollistetaan joustava ja nopea reagointi yliopiston strategian mukaisiin tutkimus- ja koulutushankkeisiin. Arviointi: Asiantuntijaverkostojen määrä ja laajuus Osallistutaan kansalliseen kasvatustieteelliseen keskusteluun ja tuetaan suomalaisen koulutusjärjestelmän ja koulutuspolitiikan kehittämistä tukevaa julkaisemista. Arviointi: Artikkeleiden määrä, medianäkyvyys, asiantuntijapuheenvuorot 3. Koulutustoiminnan tavoitteet, keinot ja arviointi Tavoite 1: Koulutuksen rakenteelliset ratkaisut ennakoivat tulevaisuuden kasvatuksen ja koulutuksen asiantuntijatyötä sekä yhteiskunnan työ- ja elinkeinoelämän muutoksia Opinto-ohjausta kehitetään, mahdollistetaan joustavat opintopolut sekä monipuoliset työelämävalmiudet. Arviointi: Opinto-ohjauksen toimivuus, opiskelijapalautekyselyt, valmistumisajat, valmistuneiden kelpoisuuksien monipuolisuus
Kandidaattikoulutuksen yhtenäistämistä jatketaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Arviointi: Kaikille tiedekunnan opiskelijoille tarjottavien yhteisten opintojaksojen määrä Opiskelijavalintaa kehitetään siten, että muissa pääaineissa suoritetun kandidaattitutkinnon jälkeen on mahdollista siirtyä kasvatustieteen maisteriopiskelijaksi. Arviointi: Siirtyneiden opiskelijoiden määrä Laaja-alaisen asiantuntijuuden kehittämiseksi opiskelijoita ohjataan valitsemaan sivuaineita monipuolisesti muista tiedekunnista. Arviointi: Muissa tiedekunnissa suoritettujen opintopisteiden määrä tutkinnoissa Koulutustarjontaa ja opiskelijamääriä suunnitellaan siirtymällä hallitusti määrästä laatuun. Arviointi: Koulutustarjonnan ja opiskelijamäärien suunnitelmalliset muutokset 5 Tavoite 2: Koulutus on kasvatus- ja koulutusyhteisöjen pedagogisen kehittämisen edelläkävijä Henkilökunnan osaamista vahvistetaan tutkimuspohjaisten oppimisympäristöjen rakentamisessa ja hyödyntämisessä. Arviointi: Opiskelijapalautteet ja uuden teknologian hyödyntäminen Osallistetaan opiskelijat tutkimuspohjaisen opetuksen ja ohjauksen periaatteen mukaisesti laajoihin koulutus- ja kehittämisprojekteihin. Arviointi: Projekteissa tehtyjen opinnäytetöiden ja opintopisteiden määrä Tuetaan tulevaisuuden opetustyötä ja pedagogista ajattelua uudistavia toimintamalleja. Arviointi: tiimeinä toteutetut opintojaksot, tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävät opintojaksot Jatketaan aktiivisesti Student Life konseptin tutkimusperustaista kehittämistä ja konkretisointia. Arviointi: Tutkimustulokset, opiskelija- ja sidosryhmäpalautteet, opintopolun mallintaminen Tavoite 3: Koulutus on kansainvälisesti verkottunutta Lisätään vieraskielisen opetuksen tarjontaa ja tuetaan opiskelijoiden kansainvälisten taitojen. Arviointi: Vieraskielisen opetuksen tarjonta ja suoritetut opintopisteet Tuetaan opettaja- ja opiskelijavaihtoa korkeatasoisiin partneriyliopistoihin. Arviointi: Vaihtoon osallistumisen määrä ja kesto, suoritetut opintopisteet Kehitetään vieraalla kielellä opettamisen pedagogiikkaa. Arviointi: Henkilöstön osallistuminen koulutukseen Lisätään henkilöstön osallistumista kansainväliseen koulutusvientiin. Arviointi: Koulutusvientihankkeiden määrä ja rahallinen arvo
4. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tavoitteet, keinot ja arviointi 6 Tavoite 1: Tiedekunnan ja työelämän välinen vuorovaikutus on tiivistä Lisätään tiedekunnan tutkimus- ja koulutustoiminnan yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Arviointi: Ammattilehdissä kirjoittaminen ja oppikirjajulkaiseminen sekä asiantuntijapuheenvuorot ja tehtävät, yhteistyö työelämään, EU:n toimenpideohjelmat Tuetaan opiskelijoiden orientoitumista työelämään ja kansalaisyhteiskuntaan tiedekunnan ja työelämän välisillä tutkimus- ja kehittämishankkeilla. Arviointi: Tutkimus- ja kehittämishankkeiden määrä ja opiskelijoiden osallisuus Lisätään henkilöstön ja opiskelijoiden työelämän ja tulevaisuuden osaamisvaatimusten tuntemusta. Arviointi: Työelämään tutustumisjaksojen määrä, määräaikaiset opettajavaihdot, (opetus)harjoittelun määrä Kehitetään ja tarjotaan täydennyskoulutusta kasvatus- ja koulutusalan asiantuntijoille laajapohjaisessa yhteistyössä mm. Koulutuksen tutkimuslaitoksen, täydennyskoulutusorganisaatioiden ja allianssiyliopistojen kanssa. Arviointi: Toteutetut täydennyskoulutushankkeet ja niiden tuloksellisuus Tavoite 2: Yhteistyö yliopistoallianssissa on aktiivista ja alueen koulutuksellista vetovoimaa lisäävää Jatketaan koulutuksen ja tutkimuksen yhteisten toimintamallien ja käytänteiden kehittämistä. Arviointi: Yhteisten opintojen, tutkimushankkeiden ja julkaisujen määrät Tavoite 3: Tiedekunta jatkaa ja kehittää uusia kansainvälisen koulutusosaamisen viennin malleja yhteistyössä EduCluster Finland:n kanssa. Tuetaan henkilökunnan mahdollisuuksia osallistua koulutusvientihankkeisiin sisältöasiantuntijoina sekä niihin liittyvän tutkimuksen, arvioinnin ja seurannan asiantuntijoina. Arviointi: Käynnistyneiden hankkeiden ja niihin osallistuneiden asiantuntijoiden määrä, hankkeiden rahallinen arvo Tiedekunta kehittää edelleen toimintojensa laadunvarmistusjärjestelmää auditointien tuottaman palautteen pohjalta. Laadun kehittämisen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on otettu toimintakäytänteiden yhtenäistäminen kaikilla toiminnan alueilla.