VTM dnro 3/204/2012 VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2013
2 SISÄLTÖ TALOUSARVIOEHDOTUS 02. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2v) 3 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3v) 6 PERUSTELUMUISTIOT Toimintamenomäärärahan (momentti 29.80.02) erittelyt ja korotusten perustelut 7 Taidehankintamäärärahan (momentti 29.80.72) korotusten perustelut 10 Valtion taidemuseon esitys momentille 29.80.70 (Kaluston hankinta) ja esityksen perustelut 12
3 02. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 976 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös 1) siviilipalvelusmiehistä aiheutuvien menojen maksamiseen, 2) enintään 2 527 000 euroa näyttelytoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. 3) kaluste- ja laitehankintoihin Selvitysosa: Valtion taidemuseo on kulttuurilaitos, joka vahvistaa kansallista taidekokoelmaa, tekee monipuolisia näyttelyitä ja saattaa taiteen yleisöjen ulottuville. Maan keskustaidemuseona se vastaa kuvataiteen tietoaineistoista ja taidemuseoalan kehittämisestä. Kulttuuriperinnön hoidon vaikuttavuustavoitteena on visuaalisen kulttuuriperinnön kartuttaminen tuleville sukupolville. Taidekokoelmien ja kartuttamisen tavoitteet ovat lähes yksinomaan laadullisia ottaen samalla huomioon sisällölliset painotukset. Näyttely- ja ohjelmistotuotannon sekä muun yleisölle suunnatun toiminnan tavoitteena on pitää kulttuuriperintö elävänä vahvistamalla Valtion taidemuseon eri yksiköiden roolia monipuolisten ja korkealaatuisten kulttuuripalvelujen tarjoajana. Näyttely- ja ohjelmistotoiminnan tarjonta pyritään pitämään monipuolisena samalla, kun kävijätutkimuksin seurataan asiakkaiden tyytyväisyyttä ja pyritään vastaamaan sen toiveisiin. Yleisölähtöisyyteen, jolla tarkoitetaan ajankohtaisuutta näyttelytarjonnassa, kiinnitetään erityistä huomiota. Tulosalueen, joka kokonaisuudessaan on maksullista toimintaa, taloudellisena tavoitteena on, että tulot kattavat kokonaiskustannuksista 14 % ja erilliskustannuksista 47 %. Taidemuseoalan sekä tutkimus- ja muun yhteistyön kehittämisen tulosalueella Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys jatkaa koko taidemuseokenttää koskevia kehityshankkeita yhdessä maan muiden taidemuseoiden kanssa sekä tuottaa tutkimusta yleisölähtöisen museotyön tueksi. Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 50 % maksullisen toiminnan erilliskustannuksista. Kulttuurialan luonteesta johtuen seuraavassa taulukossa esitettävät tulostavoitteet/tunnusluvut eivät ole jatkuvasti kasvavia. Erilaisten numeeristen tulostavoitteiden/tunnuslukujen rinnalla on huomioitava pitkän tähtäimen vaikuttavuus, joka otetaan huomioon näyttelyiden sisällöllisissä valinnoissa ja tavoitteen asettelussa. Suoritteiden määriä vertailtaessa on otettava huomioon niiden vaihtelevat laajuudet.
4 2010 2011 2012 2013 Tuloksellisuuden tunnusluvut toteutunut tavoite tavoite tavoite VAIKUTTAVUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Asiakastyytyväisyys (asiakaspalvelu), % 89 92 92 92 Kokoelma- ja erikoisnäyttelyt, kpl 25 14 15 11 Tutkimus- ja näyttelyjulkaisut, kpl 8 9 7 9 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Näyttelytoiminnan kävijämäärä - kokonaiskävijämäärä 423 100 478 000 466 000 404 000 - maksavien kävijöiden osuus 254 000 296 000 255 000 184 000 - maksavien kävijöiden osuus, % 60 62 55 46 Näyttelykäynnin keskitulo, euroa 5,8 5,0 5,4 4,4 Näyttelykäynnin keskihinta, euroa 6,2 3,2 3,8 3,1 Näyttelyjulkaisujen myydyt määrät/painokset, % 13 60 60 60 Hallinnollisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista, % 16 16 16 16 Maksullinen toiminta (kustannusvastaavuus) - tulot/kokonaiskustannukset, % 21 16 19 14 - tulot/erilliskustannukset, % 57 49 56 47 - hintatuki/erilliskustannukset, % 40 49 41 50 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Henkilötyövuodet 1 229 226 225 228 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2011 toteuma 2012 varsinainen talousarvio 2013 talousarvioehdotus Bruttomenot 23 274 22 843 Bruttotulot 4 053 2 867 Nettomenot 19 221 19 976 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta (2010) 1694 siirtynyt seuraavalle vuodelle (2012) 910 1) Vuoden 2011 tavoiteluku 226 htv on VTM:n tuottavuushankkeen mukainen. Vertailuvuoden 2006 toteutuma oli alun perin 246 htv. Kun harjoittelijat 1,25 htv vähennetään, saadaan oikeaksi vertailuluvuksi 244,75 htv. Kun tästä vähennetään VTM:n vähennystavoite vuosille 2006-2011 21 htv, saadaan tavoitteeksi 223,75 htv. Kun tähän lisätään Valtion taideteostoimikunnan 2 htv, saadaan vuoden 2011 lopulliseksi tavoitteeksi 225,75 eli pyöristettynä kokonaisluvuksi 226 htv. Vuonna 2012 vähennettiin 1 htv vuosien 2012-2015 tuottavuushankkeen suunnitelman mukaan. Vuonna 2013 tuottavuushanketta ei jatketa. Lisä htv:t johtuvat KDK-hankkeesta sekä siitä, että taidemuseo ottaa vuoden 2012 alussa aulapalvelut omaan hoitoon aiemmin käytetyn ostopalvelun sijaan taloudellisista syistä.
(Maksullisen toiminnan tulot perustuvat opetusministeriön asetukseen Valtion taidemuseon maksullisista suoritteista (1160/2009). Maksulliset suoritteet ovat ns. muita suoritteita; julkisoikeudellisia suoritteita saattaa tulla hyvin vähäinen määrä. Maksullisen toimintaan sisältyy yhteensä 500 000 euroa yritysyhteistyön tuloja. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja saattaa tulla hyvin vähäinen määrä.) 5 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Laajojen, taidehistoriallisesti merkittävien ja kansainvälisten näyttelyiden järjestäminen 150 Mediataiteen arkisto 60 CSC:n konesalipalvelut 70 Säätiöittämisen valmistelu/tietojärjestelmien muutostyöt 100 Säätiöittämisen valmistelu/muut menot 50 Kiinteistöjen vuokrien indeksitarkistukset 289 Sopimusperusteisten ostopalvelujen ja energian hinnankorotukset 36 Yhteensä 755 (Henkilötyövuosien määrä on 228 htv, josta maksullisen toiminnan osuus on 95 htv.) 2013 talousarvioehdotus. 19 976 000 2012 talousarvio. 19 221 000 2011 tilinpäätös. 18 729 000
6 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3v) Momentille myönnetään 1 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Valtion taidemuseon taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. Selvitysosa: Taidekokoelmien kartuttamista jatketaan taidekokoelmasäännön mukaisesti. Kartuttamisen tavoitteet ovat lähes yksinomaan laadullisia. Kartunta on 150 300 taideteosta vuodessa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon sen selkeä jälkeenjääneisyys verrattuna koti- ja ulkomaisen sekä vanhan että uuden taiteen hintakehitykseen viime vuosina, samoin jälkeenjääneisyys verrattuna kansallisgallerioihin pohjoismaissa ja muissa keskeisissä Euroopan maissa. 2013 talousarvioehdotus 1 000 000 2012 talousarvio 739 000 2011 tilinpäätös..... 939 000
7 TOIMINTAMENOMÄÄRÄRAHAN (MOMENTTI 29.80.02) ERITTELYT JA KOROTUSTEN PERUSTELUT Erittelyt Valtion taidemuseon vuoden 2013 talousarvioehdotuksen toimintamenomomentille ehdotetaan nettomäärärahaa 19 976 000 euroa, joka perustuu 22 843 000 euron menoarvioon ja 2 867 000 euron tuloarvioon. Hintatuen osuus nettomäärärahasta on 2 527 000 euroa. Hintatuen määrä on laskettu vähentämällä maksullisen toiminnan erillismenoista 5 044 000 eurosta maksullisen toiminnan tuloarvio 2 367 000 euroa sekä se osuus yritysyhteistyötuloista, joka käytetään maksullisen toiminnan rahoitukseen ja joka on suuruudeltaan 150 000 euroa. Toiminnan tulot ja menot muodostuvat seuraavasti: - Toiminnan tulot. Toiminnan tuloista 2 867 000 eurosta on maksullisen toiminnan tuloja 2 367 000 euroa ja yritysyhteistyötuloja 500 000 euroa. Maksullisen toiminnan tulot koostuvat pääsymaksuista 1 781 000 euroa, julkaisumyynnistä 62 000 euroa, vuokratuloista 307 000 euroa sekä muiden tuotteiden ja palveluiden myynnistä 217 000 euroa. Yritysyhteistyötuloista 500 000 eurosta rahana saadaan 150 000 euroa ja loput palveluina, mediatilana ja alennuksina, joiden rahalliseksi arvoksi on arvioitu 350 000 euroa. - Toiminnan menot. Toiminnan menoista 22 843 000 eurosta 9 135 000 euroa on palkkamenoja ja 8 530 000 euroa toimitilojen vuokramenoja. Palvelujen ostot ja muut toimintamenot ovat yhteensä 5 178 000 euroa. Korotusten perustelut Vuoden 2012 talousarvion nettomääräraha on 19 221 000 euroa ja vuoden 2013 ehdotus on 19 976 000 euroa eli korotustarve on 755 000 euroa. Korotusesitykset perustuvat Valtion taidemuseon vuosien 2013-2016 toiminta- ja taloussuunnitelman kehysehdotuksiin sekä vuoden 2013 hinnankorotuksiin (vuokrat, ostopalvelut, energia). Lisäksi on otettu huomioon säätiöittämisen valmistelun aiheuttamat lisäkustannukset. Korotusehdotukset ovat seuraavat: - Laajojen taidehistoriallisesti merkittävien ja kansainvälisten näyttelyiden järjestäminen museoyksiköissä. Näyttelypolitiikassa on etenkin Ateneumin osalta siirrytty jokavuotiseen suuremman näyttelyn toteuttamiseen. Kustannuspaineet kohdistuvat mittavia näyttelyitä tehtäessä erityisesti näyttelyä edeltävään vuoteen. Mittavat näyttelyt ovat yleensä selkeästi alijäämäisiä. Taideteosten esilläpidon turvallisuuden parantaminen näyttelysaleissa edellyttää lisää resursseja (esim. turvalaitteet, ostopalvelut) erityisesti suuria yleisömääriä keräävien näyttelyiden ajaksi. Kansainväliset näyttelysopimukset ja valtiontakuun asettamat ehdot vaativat riittävän valvonnan näyttelyissä. Suurien näyttelyiden kustannusarvioihin sisältyy salivalvonnan osalta lisäresursointia. Korkeatasoisen näyttelyohjelmiston jatkaminen ja mahdollistaminen Kiasmassa vaatii vuosittain lisäresursseja. Tavoitteena on säilyttää Kiasman erityislaatuinen profiili ja asema arvostettuna nykytaiteen asiantuntijana niin kotimaassa kuin kansainvälisellä tasolla tarjoamalla korkealaatuisia näyttelyitä. Museopedagoginen toiminta on avainasemassa kehitettäessä museosta saavutettavampaa ja erilaisia yleisöjä huomioon ottavaa. Museopedagogisten palveluiden kysyntä (esimerkiksi päiväkotiryhmille ja koululuokille tarjottavat opastukset sekä työpajat) on jatkuvasti kasvanut, eikä kysyntään tällä hetkellä pys-
tytä vastaamaan. Suunnittelukaudella on tarkoitus jatkaa ääniopastinlaitteiston sisällöllistä kehittämistä sekä lapsille ja kouluille suunnattujen pedagogisten www-sivujen edelleen kehittämistä. Suunnitelmakaudelle asetettuja tavoitteita on mahdotonta saavuttaa ilman lisäresursseja. Tarvittava määräraha on 150 000 euroa. - Mediataiteen arkisto. Media-arkisto on toiminut vuosittain sovitulla erillisrahoituksella ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen edellyttää jokavuotista lisärahoitusta 60 000 euroa. - CSC:n konesalipalvelut. Valtion taidemuseon ydintoiminnan keskeisille tietojärjestelmille on hankittu virtualisoitu tietotekninen alusta ja tallennustilaa digitoidulle aineistolle sekä konesalipalvelut yhteistyössä CSC Tieteen tietotekniikan keskuksen kanssa vuonna 2009. Muusa-palvelu käyttää samaa teknistä alustaa hyväkseen tarjotessaan kansallista kokoelmanhallintajärjestelmää taidemuseoille. Hanke on toteutettu kulttuuriomaisuuden digitointiin suunnatun erillismäärärahan avulla joka loppuu vuoden 2012 aikana. Rahoituksen päättyessä täytyy käyttökulut maksaa viraston omista toimintamenoista. Tarvittava määräraha on 70 000 euroa. - Säätiöittämisen valmistelu/tietojärjestelmien muutostyöt. Tietojärjestelmien hankinta- ja siirtokustannukset, konsulttipäivät sekä järjestelmätoimittajien lisenssit ja käyttökustannukset. Tarvittava määräraha on 100 000 euroa. - Säätiöittämisen valmistelu/muut menot. Hallituksen palkkiot, organisaation nimenmuutoksesta aiheutuvat muutoskustannukset kuten lomakkeet ja kirjekuoret, henkilökortit jne. Tarvittava määräraha on 50 000 euroa. - Kiinteistöjen vuokrien indeksitarkistukset. Vuokrien indeksitarkistukset perustuvat Senaattikiinteistöjen vuokrasopimuskäytäntöön. Vuokrien tarkistusten suuruudeksi on arvioitu 3,5 %, jolloin määrärahan tarve 289 000 euroa. - Sopimusperusteisten ostopalvelujen hinnankorotukset. Taidemuseon ostopalvelujen vuosittainen volyymi on ollut 3,5 milj. euron suuruusluokkaa. Huomattava osa ostopalvelusopimuksista sisältää hinnantarkistusehtoja (esim. vartiointi- ja siivouspalveluihin liittyvät sopimukset). Hinnankorotusten vuoksi taidemuseo esittää 36 000 euron korotusta toimintamenomomentilleen. 8
9 TAIDEHANKINTAMÄÄRÄRAHAN (MOMENTTI 29.80.72) KOROTUSTEN PERUSTELUT Taidekokoelmat osa kansallisomaisuutta Kansallisgallerioiden kokoelmat ovat osa kansallisomaisuutta kaikkialla maailmassa. Kokoelmien muodostava kulttuuriperintö on keskeinen sivistyksellisen tiedon ja informaation lähde niin oman maan kansalaisille kuin muillekin, jotka haluavat perehtyä maan kuvataiteeseen, sen historiaan ja nykypäivään. Valtion taidemuseon yksi tärkeimmistä perustehtävistä on kansallisen kulttuuriperinnön rakentaminen. Kuva kansallisesta kulttuuriperinnöstä tallentuu kokoelmaan niin taideteoksina kuin dokumentteina. Vanhemman taiteen kohdalla kartutus tapahtuu taideteoshankintoina ja täydennyksinä jo olemassa olevaan kokoelmaan. Tämä koskee ennen kaikkea Ateneumin taidemuseon ja Sinebrychoffin taidemuseon hoito- ja tallennusvastuun piiriin kuuluvaa osaa kokoelmasta. Nykytaiteen museon kokoelmatoiminnan tarkoituksena on puolestaan aikaansaada monipuolinen ja laaja-alaisesti oman aikamme kuvataidetta heijastava taidekokoelma. Kokoelman tulee voida myös reflektoida tämän päivän visuaalista kulttuuria sen kaikessa laajuudessaan. Tämä merkitsee kartuttamisvastuun ulottamista ns. institutionalisoituneen kuvataiteen lisäksi taiteen kentän reuna-alueille ja uusien taidemuotojen pariin. Kokonaisuudessaan kokoelmasta muodostuu osa maamme kulttuuriperintöä, joka aikanaan tulee olemaan samanlaisessa asemassa kuin esim. Ateneumin taidemuseon 1800-luvun kokoelma on tänä päivänä. Kuvataiteen keskusarkiston kokoelmavaranto täydentää kuvaa mm. dokumentoimalla taiteen ilmiöitä, keräämällä taiteilija-arkistoja sekä kartuttamalla taidehistoriallisten dokumenttien kokoelmaa. Vuonna 2013 edetään Valtion taidemuseon kokoelmastrategiassa ja kokoelmapoliittisessa ohjelmassa (2011) esitettyjen linjausten mukaisesti. Hankintaperiaatteet Valtion taidemuseon kokoelmat painottuvat suomalaiseen taiteeseen museon kansallisgallerian luonteen vuoksi, mutta kansainvälisen taiteen kokoelman ajan tasalla pitäminen on kokoelman kiinnostavuuden ja yleisen merkittävyyden kannalta oleellista. Samalla ulkomaisen taiteen esimerkit sitovat suomalaisen taiteen osaksi kansainvälistä taidetta niin vanhan kuin nykytaiteenkin osalta. Hankintapolitiikka ei perustu taiteenalojen jaotteluun tai ilmaisuteknisiin jaotteluihin eikä dokumentaarisuuteen, vaan teosten taiteelliseen, sisällölliseen ja ilmaisulliseen merkittävyyteen sekä laadukkuuteen. Kukin museoyksikkö ja Kuvataiteen keskusarkisto vastaa hoito- ja tallennusvastuunsa mukaisesta hankintapolitiikasta, joka on sidoksissa Valtion taidemuseon kokoelmapoliittisessa ohjelmassa määriteltyyn kokonaistavoitteeseen. Olennaista on se, että teosten vuotuinen kartuntamäärä ei ole itseisarvo, vaan yksittäisten teosten laatu. Hankintamäärärahaesitys ja sen perustelut Valtion taidemuseon hankintamääräraha oli vuonna 1994 841 000 euroa. Sen jälkeen summa laski 336 000 euroon nousten seuraavana vuonna 589 000 euroon. Tämän jälkeen määrärahassa pysyi samana vuoteen 2007 saakka. Vuonna 2008 määräraha nousi 739 000 euroon sekä vuonna 2011 939 000
euroon. Vuonna 2012 määräraha palasi 739 000 euroon. Määräraha jakautuu kaikkien kolmen museon eli Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon kesken. Suhde museoiden välillä oli vuonna 2011 seuraava: Ateneum 195 000 euroa, Kiasma 455 000 euroa ja Sinebrychoff 89 000 euroa. 1990-luvun alkupuolella taiteen hinnat olivat alhaiset taloudellisen laman vuoksi. Vielä viime vuosikymmenen puolessa välissä silloisilla taidehankintamäärärahoilla saatettiin kokoelmia kartuttaa kohtuullisesti. Viime vuosina taiteen hinnat ovat jälleen lähteneet nousemaan radikaalisti. Taiteen hinnannousu näkyy sekä vanhemman taiteen että nykytaiteen kohdalla sekä Suomessa että ulkomailla. Huutokauppahinnat ovat olleet jatkuvassa nousussa jo usean vuoden ajan. Esimerkiksi viime vuosina on Helene Schjerfbeckin yksittäisestä teoksesta maksettu 690 000 euroa, Ellen Thesleffin teoksesta 500 000 euroa ja Albert Edelfeltin maalauksesta 437 000 euroa. Mitään näistä kansallisesti merkittävistä teoksista ei ole voitu ostaa valtion kokoelmiin. Kansainvälisessä vertailussa Valtion taidemuseon kolmelle museolle tarkoitettu hankintamääräraha ei kestä minkäänlaista vertailua. Nykyinen Valtion taidemuseon hankintamääräraha on suhteessa tämän päivän hintatasoon alimitoitettu ajatellen kansallisgallerian tehtävää kartuttaa ja täydentää valtion museokokoelmia tulevia sukupolvia varten. Vastuu kansallisen kulttuuriperinnön tallentamisesta on viime vuosina yhä enenevässä määrin tullut Valtion taidemuseon museoiden vastuulle, koska maan muiden taidemuseoiden hankintamäärärahat ovat lähes olemattomat. Kehyksen julkaisema valtakunnallinen taidekokoelmien tilaa kartoittava raportti (Taidemuseoiden kokoelmapolitiikka ja resurssit, toim. Päivi Rajakari, 2006) osoittaa, että 2000-luvun taiteen kertyminen kokoelmiin on ratkaisevasti vähäisempää kuin aiempien vuosikymmenten taiteen. Valtion taidemuseo on yksi merkittävimmistä nykytaiteen hankkijoista. Sen tekemät hankinnat määrittävät hyvin pitkälle sen, millaisena kuvataiteemme historia kirjoittautuu. Mikäli mahdollisuudet kartuttaa kokoelmaa vähenevät vuosi vuodelta, tällä on näkyvä vaikutus toisaalta taidekentän toimintaan yleisesti, toisaalta siihen mitä aikamme taiteesta tallentuu museokokoelmiin. Oman aikamme visuaalisen kulttuurin tallentaminen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti on uhanalaisessa tilanteessa. 10 Määrärahaesitys Valtion taidemuseo pitää välttämättömänä, että määrärahaa nostetaan vuonna 2013 sen reaaliarvon palauttamiseksi ja säilyttämiseksi yhteensä 1 000 000 euroon. Lisäksi valtion budjettiin tulisi sisällyttää myös pysyvä, erillinen määräraha sellaisten merkittävien teosten hankintaan, jotka muuten lähtisivät maasta ja joita museoilla ei normaalien hankintamäärärahojensa puitteissa ole mahdollisuutta hankkia. Tämä koskee erityisesti Ateneumin taidemuseota.
11 KALUSTON HANKINTA (OKM:n momentti 29.80.70, smr 3 v) Valtion taidemuseon hallintaan kuuluu kolme museorakennusta; Ateneum, Kiasma sekä Sinebrychoffin museo yhteensä n. 32 000 m2. Lisäksi taidemuseolla on taidevarastoja sijoitettuna eri puolille pääkaupunkiseutua. Varastoja ovat Vermon varasto, jota perusparannettiin ja laajennettiin 2011, yliopistolta vuokrattu luolastotila,sekä Suomen rahapajan varastotilat. Näiden lisäksi on museorakennuksissa sijaitsevat taidevarastot. Varastotilaa on yhteensä n. 6 200 m2. Pasilan virastotalon varastosta luovuttiin Vermon varaston laajennuksen valmistuttua. Pääosa taidemuseon tiloista on vuokrattu Senaatti-kiinteistöiltä, joka vastaa toimitiloista ja niiden huolloista. Valtion taidemuseon vastuulle kuuluu näyttelyiden ja esityksien esitystekniikka ja valaistus sekä tiloihin ja varastoihin liittyvä turvallisuus, turvatekniikka ja turvajärjestelmät. Valtion taidemuseo omistaa n. 35 000 teosta, joista yhtä aikaa esillä on n. 800, riippuen näyttelyistä. Omien kokoelmien lisäksi esillä on paljon ulkomailta lainattuja teoksia, kuten esimerkiksi viime vuosina 2009-2010 esitettyä Picasson tuotantoa. Kiasman näyttelyt ovat nykytaidetta, jota pääsääntöisesti esitetään nykyaikaisilla näyttelytekniikoilla, kuten videotykeillä yms. Sinebrychoffin museossa esillä on vanhaa ja arvokasta eurooppalaista taidetta. Taidemuseon merkittävimpien teosten yhteenlaskettu arvo ylittää 300 miljoonaa euroa. Ateneumissa ja Kiasmassa esitetään jatkuvasti myös teatteri- ja elokuvatuotantoa esimerkkinä kansainvälinen DocPoint-festivaali sekä kansalliset teatteri- ja tanssi ensi-illat. Vuoden 2010 talousarvioesityksessä opetus- ja kulttuuriministeriö sisällytti momentille 29.80.70 Valtion taidemuseon osuudeksi 190 000 euron määrärahan taidemuseon näyttely-, kokoelma- ja muun sisällöllisen toiminnan kone- ja laitehankintoihin sekä tietotekniikan laite- ja ohjelmistoinvestointeihin. Myönnetyllä määrärahalla on pystytty hoitamaan vain osa välttämättömistä korvausinvestoinneista ja hankinnoista. Näyttelytoiminnan edellyttämän avkaluston sekä turvallisuusjärjestelmien välttämättömiä hankintoja on jouduttu säännönmukaisesti siirtämään myöhemmäksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta Valtion taidemuseossa selvitettiin systemaattisesti kalustotarpeita suunnittelukaudelle 2012 2015. Perustuen selvitykseen taidemuseo esittää seuraavat lisätarpeet. Vuoden 2013 osalta määrärahaehdotus on 572 000 euroa (taulukossa mukana myös 190 000 euron kalustomääräraha). Tarkempi erittely on talousarvioehdotuksen liitteenä 1 (luottamuksellinen). Lisäksi liitteenä 2 on ehdotus kuormaauton hankinnasta perusteluineen.
12 Kalustomääräraha 190 000 190 000 190 000 190 000 Kiasman av- laitteistojen uusimista 30 000 30 000 30 000 10 000 Teatterien kaluston uusimista ( Kia, Ate ) Vermon varaston varustelut, kalusteet ja laitteet 40 000 Konservoinnin röntgenin ja kaluston uusiminen 68 000 Sinebrychoffin teosturvallisuuden parantaminen 8000 Kiasman ja Ateneumin kulunvalvonnan uusiminen Turvallisuusjärjestelmien parantaminen ja puutteiden poistaminen 85 000 80 000 205 000 45 000 20 000 84 000 73000 8 000 8000 30 000 15 000 Kuorma-auto 180 000 Yhteensä: 429 000 572 000 548 000 260 000 Kaluston hankinnassa pyrkimys on saavuttaa vanhentuneiden kalusteiden uusiminen siihen tasoon, että jatkossa vuotuinen ylläpitokustannus riittäisi jatkamaan kaluston teknistä käyttöikää. Museoiden kulunvalvontalaitteistot ja kameravalvontalaitteistot turvavalvomoineen ovat vanhentuneita ja rikkoontuneita eivätkä enää mahdollista vaadittua turvatasoa.
10.2.2012 Liite 2 Kuorma-auton hankintaehdotus Nykyinen kuorma-auto on otettu käyttöön vuonna 2005. Sen luotettavuus taiteenkuljetuksessa heikkenee kaiken aikaa, koska sen varustus jää jatkuvasti jälkeen nykyisille taiteenkuljetusajoneuvolle asetettavista vaatimuksista. Polttoaineen hinnan nousun vuoksi kuusi vuotta vanhan auton käyttö alkaa olla myös kallista suhteessa uudempiin ja vähemmän kuluttaviin vastaaviin ajoneuvoihin, jotka ovat myös vähäpäästöisempiä ja siten myös ympäristöystävällisempiä kuin vanhat ajoneuvot. Myös tekniset viat lisääntyvät auton iän myötä ja nostavat osaltaan kustannuksia sekä heikentävät auton käyttövarmuutta. Ajoneuvovero suosii vähäpäästöisiä autoja. Mitä vanhemmaksi nykyinen kuorma-auto tulee, sitä vähemmän siitä saadaan hyvitystä vaihdossa, vaikka sille ei ole kertynyt ajokilometrejä kovinkaan paljon suhteessa ikään (n.20000 km/vuosi). Yksityisellä sektorilla kuorma-autot vaihdetaan n. viiden vuoden välein. Taidekuljetuksia varten varusteltu tavaratila on kallis verrattuna vastaavan kokoisen tavanomaisen jakeluauton tavaratilaan. Kangasverhoillut, hyvin lämpöeristetyt seinät ja monipuoliset ja riittävät mahdollisuudet teosten kiinnittämiseen ovat kuitenkin aivan oleellisia tekijöitä teosturvallisuuden kannalta. Tavaratilan lämmityksen toimivuuden varmistamiseksi on siinä oltava kaksi erillistä lämmitysjärjestelmää: ilmalämmitin ja lattialämmitys. Autossa on oltava etäseurantalaitteet (mm. valtiontakuun ehto). Tavaratilassa on myös oltava omat hälytyslaitteet ja kamera, josta kuljettaja voi tarkkailla kuorman tilannetta matkan aikana. Teosten kannalta turvallisuutta lisää myös se, että tavaratilassa on vain takaovet (vähemmän murto- ja vuotokohteita). Riittävän isokokoinen ja nostokapasiteetiltaan suuri takalaitanostin on työergonomian ja tehokkuuden kannalta välttämätön varuste. Se myös omalta osaltaan vaikeuttaa luvatonta tunkeutumista autoon. Hinta-arvio taiteenkuljetusajoneuvolle on n. 180000, josta alustan osuus (auton merkistä riippuen) on n. 80000 100000.
Kiasman AV-laitteistojen uusimista Liite 1 10.2.2012 Luottamuksellinen Full HD-videotykkejä linsseineen, lampuineen 20000 20000 20000 Full HD yhteensopivia näyttöjä 10000 10000 10000 10000 yht: 30000 30000 30000 10000 Teatterien kaluston uusimista Kiasma-teatterin investoinnit vuodelle 2012-15 Videotykki 50000 Langattomat mikrofonit 30000 Digitaaliset linjoitukset 25000 Linearray -kaiutinjärjestelmä vahvistimineen 90000 Heittimet* 50000 50000 Pikkumikserit 2 kappaletta 5000 DJ-setti 10000
Ateneum-teatterin investoinnit vuodelle 2012-2015 Valkokangas 60 000 Videotykki 30000 Heittimet 5000 5000 5000 Teatterin kaluston uusimista yht: 85 000 80 000 205 000 45000 * moottoriheittimien hinta n. 3000 / kpl, tavalliset 1000 / kpl Vermon varaston varust. kalusteet ja laitteet Hälytinjärjestelmät ja laitteet Kalusteet Varusteet, pakkauspöydät, hyllyt ym. 40000 20000 yht: 40000 20000 Konservoinnin röntgenin ja kaluston uusiminen Röntgenlaite, kts. perustelut liite 3 68000 yht: 68000
Sinebrychoffin teosturvallisuuden parantaminen Piccolo-kytkimet 30 kpl 6000 Piccolo-lähettimet + kaapelointi 2000 yht: 8000 Kiasman ja Ateneumin kulunvalvonnan uusiminen Timecon päätelaitteet/lukijat 80000 70000 työaikapäätteet 7/kpl 4000 3000 yht: 84000 73000
Turvallisuusjärjestelmien parantaminen ja puutteiden poistaminen Turvallisuusjärjestelmät ( tallentimet, kamerat ) 15000 Kiasma turvakamerat 20000 Siff, rikosilmoitinkeskus 10000 Ateneum turvakamerat, lisääminen 20 kpl 8000 8000 yht: 8000 8000 30000 15000